Miksi sote-alan esimiehet ei suostu uskomaan, että henkilöstöpula johtuu lähinnä huonosta johtamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa että ne lähiesihenkilötkin on usein ihan puun ja kuoren välissä ja voivat ehkä yhtä pahoin kuin se suorittava porras.

Ei tuollaisen selityksen taakse saa mennä ja johtaa huonosti. Jos tunkee esimiespestiin niin silloin täytyy tehdä työ hyvin, tai irtisanoutua.

Mutta jos ei anneta ylhäältä riittävästi resursseja niin mitenkäs johdat hyvin vaikka haluaisit. Ei sitä valtaa lähiesimiehillä rajattomasti ole. Ja sitä paitsi ei kaikilla mikään hinku tuohon pestiin ole ollut, vaan on käsketty.

Ei ystävällinen kohtelu, työntekijöiden aito kuunteleminen ja arvostava kohtelu mitään resursseja vaadi.

Eikö oikeasti? Olen sote-alalla pikkupomo, n. 25 alaista, joista jokainen eri tomipisteissä. Välissä satakin kilometriä. Minulle on annettu 20 % työajasta esihenkilötehtäviin, muun ajan teen potilastyötä (sähköiset ajanvarauspohjat täynnä). Minulla menee pakollisiin esihenkilöpalavereihin 3 t viikossa. Lisäksi kuulun useisiin työryhmiin, koska olen esihenkilö. Rekryt vievät kauheasti aikaa.

Minusta voisin kuunnella työntekijöitä ja kohdella heitä edes jotenkin, jos tehtävään olisi annettu enemmän resurssia. En todellakaan ehdi useinkaan vastata samana päivänä puhelimeen tai s-postiin, saati nähdä oikeastaan koskaan livenä. Tämä meni tällaiseksi hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Ennen minulla oli alle 10 alaista ja kaikki samassa kaupungissa.

Kannattaisiko irtisanoutua?

Tämähän se on av:lla vakiovastaus ja nyt nähdään tuloksia, kun ihmiset tosiaankin irtisanoutuvat.

Olen ollut samassa site-alan organisaatiossa töissä 20 vuotta. Sinä aikana on esimies vaihtunut useita kertoja, sekä lähiesimies että ylin johto. Ja täytyy sanoa, että kaksi esimiestä on ollut todella hyviä ja viisaita ja heitä on kaikki työntekijät arvostaneet. Loput suunnilleen 10 esimiestä on ollut tämän ketjun tapaisia tyyppejä, ilkeitä ja piittaamattomia. Eli sanoisin, että se on ihan ihmisestä itsestään kiinni, että onko hän hyvä vai huono johtaja, ei jostain resursseista tai organisaatiokulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että sairaaloissa lähiesimiehillä ja klinikan ylilääkäreillä ja osastonhoitajilla ei usein ole edes alkeellisia johtamistaitoja. Palautetta ei osata antaa rakentavasti, alaisien huolenaiheita työstään ei kuunnella, uupumiseen ei saa apua ja johdetaan käskyttämällä. Pahimillaan alaisia haukutaan, nimitellään ja kiusataan. Sotealan työntekijäpula on ollut pitkään tulollaan. Jospa nyt vihdoin johtamistyyliin tulisi jotain muutosta.

Ei toki ole vain sote-alan ongelma. Yrityksiä johdetaan usein persoonavetoisesti ja ruoho ei ole ole aina niin vihreää toisella puolella kun kuvittelisi - vastassa voi olla yllättävän vaikea pomo, organisaatiokulttuuri ja erikoisia kirjoittamattomia sääntöjä. Yhdistyksissäkään ei aina yhtään helpompaa, voi sisältää kulttimaistakin asia- tai henkilöpalvontaa jossa ei uskalleta puhua "vääristä" asioista ääneen ja työskentely ei välttämättä ole ruusuilla tanssimista. Kaupan alalla kilpailu on kovaa, ja tulostavoittelu näkyy niin pienessä kukkakaupassa kuin suurkorporaatiossakin ja sen usein työntekijä tuntee nahoissaan. 

Hierakkisessa ja usein konservatiivisessa sairaalakulttuurissa on omat haasteensa, erilaiset kuin muilla aloilla, mutta huonoa johtamista olen itse tavannut tasapuolisesti kaikkialla. Kannattaa hankkia kokemusta monelta alalta, asiat saattavat asettautua eri valoon. 

Oletko työskennellyt itse sairaalassa? Olen itse ollut töissä monessa kaupassa ja ravintolassa aikoinaan. En kylläkään pitkiä aikoja, mutta kuitenkin. Missään en ole törmännyt samanlaiseen työkulttuuriin kuin sairaaloissa. Ja kun olen kertonut kokemuksiani eri aloilla oleville ystävilleni, niin kaikki ovat olleet pöyristyneitä ja ovat sanoneet ettei heidän töypaikoillaan ole vastaavaa esimiestoimintaa. Ystäviä löytyy suuryrityksistä ja järjestöistä. Varmasti huonoja johtajia on muuallakin kin sote-alalla, mutta sanoisin heitä löytyvän enemmän sote-maailmasta. Ja sieltä löytyy myös enemmän luokattoman huonoja johtajia.

Oon joskus kirjoittanut someen tuosta että nykyajan nuoret ei ala kuuntelemaan mitään haukkumista ja toisten nokkimista. Että se sairaalan alempien nokkimiskulttuuri pitäis ehdottomasti muuttaa. Sain  siihen jonkun vastaukset että se kuuluu sairaalan hierarkiaan. Ilmeisesti joltain ylemmän tason henkilöltä. Mutta totuus on että se on vanhanaikaista, se ei ole tätä päivää. Sellaiset jotka haluaa toteuttaa narsistisia mieltymyksiään töissä nokkimalla "alempia" voi hakeutua psykiatrille ongelmiensa kanssa. Se on tätä päivää. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitoalalla on niin vaikeeta ja ihmiset ilkeitä nykyään. Hoitajatkin on pelottavia eikä osata tehdä töitä kunnolla.

Ne hoitajat joutuu huonon kohtelun kohteeksi ylemmältä taholta ja ne sitten purkaa sitä henkistä pahaa oloaan potilaisiin. Oikea henkisen pahoinvoinnin kehto koko ala. Henkinen pahoinvointi vaikuttaa muuten merkittävästi siihen jaksamiseen. ihan fyysiseenkin jaksamiseen. Masentuneet ei tunnetusti jaksa tehdä yhtään mitään, ei edes omasta hygieniasta huolehtia. Hoitajat on varmasti vähintäänkin lievästi masentuneita työpaikan kohtelun takia.

Up

Vierailija kirjoitti:

Hei, hakeutukaa itse lähiesihenkilöiksi, kun tiedätte, miten pitäisi johtaa. Niin minäkin aikanaan tein. 

Saatatte hämmästyä.

Työkaverin poika oli opiskelemassa jossakin korkeakoulussa niin isänsä oli aina kysellyt että joko teillä heti eka vuonna oli vttuilu koulutusta. Ei siellä mukamas ole ollut ollenkaan. Uskomatonta kylläkin.

Mistä ihmeestä ne sen sitten oppivat? Vai onko se vaan luontainen kyky useimmille sinne menijöille.

Soteala on pääasiassa naisten hallussa ja naisille on hankala myöntää omia virheitään kun on koko elämänsä tottunut pitämään itseään täydellisenä ja vika on aina muissa

Päälliköt voitaisiin lisäkouluttaa vaikka päiväkodin opettajiksi. Niille taidoille olisi hyötyä sotealan esimiehenä.

Vierailija kirjoitti:

Soteala on pääasiassa naisten hallussa ja naisille on hankala myöntää omia virheitään kun on koko elämänsä tottunut pitämään itseään täydellisenä ja vika on aina muissa

Mutta koskee vain esimiehiä?

Tietyt työt ovat potkittu matalapalkka-aloiksi ja tämä ilmiö ja kilpailutukset jatkavat laajenemistaan.

Näistä töitä lähdetään a. muihin töihin b. kotiin istumaan.

Ei vaadi kovinkaan suurta matematiikkaa, että ymmärtää, että tuollaisista paikoista loppuu työntekijät.

Mutta miksi ilmiö kasvaa ja laajenee ja yhä useammasta työtä tehdään sellaista johon "kukaan ei suostu" ja saadaan yhä useammalle alalle työvoimapula?????????

Kouluvaksin homma kilpailutettiin 5v sitten ja palkasta lähti tonni ja yhden koulun sijaan piti alkaa hoitamaan 2 koulua, eikä siirtymiseen (1km) anneta mitään suojavarusteita märältä tai kylmältä, muidenkin tarvikkeiden antaminen lopetettiin: hanskut, teipit, lukkoöljyt, työkalut, hiekat, sulatusaineet, ruuvit, polttimot jne....

Entisenä sotelaisena pyytäisin nyt esimiehiä huomioimaan, että henkilöstö on oikeassa. Joissakin paikoissa on hyvä johto ja toisissa huono, mutta aina niissä huonoissa paikoissa esimies kuvittelee, että se osaa muiden työt ja tietää mitä siellä osastolla ihan lattiatasolla on menossa. Ja ihan kirjaimellisesti vaikeuttaa sujuvaa työntekoa toiminnallaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus kirjoittanut someen tuosta että nykyajan nuoret ei ala kuuntelemaan mitään haukkumista ja toisten nokkimista. Että se sairaalan alempien nokkimiskulttuuri pitäis ehdottomasti muuttaa. Sain  siihen jonkun vastaukset että se kuuluu sairaalan hierarkiaan. Ilmeisesti joltain ylemmän tason henkilöltä. Mutta totuus on että se on vanhanaikaista, se ei ole tätä päivää. Sellaiset jotka haluaa toteuttaa narsistisia mieltymyksiään töissä nokkimalla "alempia" voi hakeutua psykiatrille ongelmiensa kanssa. Se on tätä päivää. 

Sinänsä sairaalaan kyllä kuuluu armeijamainen hierarkia, jossa hoidosta vastaavan käskyjä ei aleta kyseenalaistamaan, vaan tehdään juuri kuten sanotaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työvuoroja voisi tehdä myös toiveita kuunnellen tai henkilöstön viihtyvyydestä huolehdita muuten. 

Naisvaltaisilla aloilla ei voi kukaan johtaa niin, että työyhteisö olisi tyytyväinen. Mahdotonta. Työyhteisön ongelmat johtuvat työntekijöistä, muutamasta ammattivalittajasta, joskus yksikin väärällä jalalla herännyt myrkyttää ilmapiirin. Väärä aika kuukaudesta.

Rakennusmiehet, levyseppähitsarit vientiteollisuuden alihankkijoina ym. tekevät vähintään yhtä vaativaa työtä, eivätkä valita. Vaikka aamulla työmaa on kaivettava lumihangesta, tulosta pitää tehdä, projektiaikataulut ovat tiukkoja...

Miksi hoitaja-alalla valitetaan kokoajan?

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisilla aloilla ei voi kukaan johtaa niin, että työyhteisö olisi tyytyväinen. Mahdotonta. Työyhteisön ongelmat johtuvat työntekijöistä, muutamasta ammattivalittajasta, joskus yksikin väärällä jalalla herännyt myrkyttää ilmapiirin. Väärä aika kuukaudesta.

Rakennusmiehet, levyseppähitsarit vientiteollisuuden alihankkijoina ym. tekevät vähintään yhtä vaativaa työtä, eivätkä valita. Vaikka aamulla työmaa on kaivettava lumihangesta, tulosta pitää tehdä, projektiaikataulut ovat tiukkoja...

Miksi hoitaja-alalla valitetaan kokoajan?

Valittimisesta on tullut itseisarvo, kierre. Ei se työ muillakaan ole herkkua, mutta kukaan ei arvosta jatkuvaa valitusta. Tosiaan miesaloilla ei valiteta vaikka olosuhteet ovat pahempiakin.

Kyllä se metsä vastaa niin kuin huudetaan. Te kaikki johtoa haukkuvat voisitte kokeilla joskus esimiehenä oloa. Ette oikeasti voi kuvitella, että jos esimiehellä on vaikka 50 alaista, niin jokaisen lumihiutalealaisen yksilölliset toiveet ja tarpeet otetaan huomioon joka hetki, etenkin jos ne tarpeet ovat ns. omasta mukavuudenhalusta tai kotioloista johtuvia. Ei se esimies voi tietää kaikkien elämäntilanteita tai kuka on yksinhuoltaja, eikä kotiasiat edes voi työpaikalla vaikuttaa, koska työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Eri asia, jos on esim. kuntoutus tai joku sairaus, joka vaikuttaa työntekoon, niillä perusteilla yleensä saa vapaata tai kevennystä tehtäviin tai esim. osittainen hoitovapaa tms. Muuten kyllä kaikki ovat samalla viivalla.

Yleisin työn epämieluisuuden lisäävä tekijä on kateus, jota vatvotaan siellä naisporukoissa. Yleensä nämä juorut ja kiukuttelut eivät edes perustu mihinkään todellisiin asioihin, vaan saattavat olla aivan puhtaasti olettamia, joita sitten viljellään totuutena. Nyt näyttäisi, että hoitoalan on vallannut joku myrkyllinen valituksen kehä. Koittakaahan nyt ammattilaiset selvitä negatiivisuudesta eteenpäin. Ei se motivaatio rahalla synny, vaikka palkka olisi sen toivomanne 10 000e kuussa, niin ette te tuolla asenteella yhtään parempaa työympäristöä saa aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Naisvaltaisilla aloilla ei voi kukaan johtaa niin, että työyhteisö olisi tyytyväinen. Mahdotonta. Työyhteisön ongelmat johtuvat työntekijöistä, muutamasta ammattivalittajasta, joskus yksikin väärällä jalalla herännyt myrkyttää ilmapiirin. Väärä aika kuukaudesta.

Rakennusmiehet, levyseppähitsarit vientiteollisuuden alihankkijoina ym. tekevät vähintään yhtä vaativaa työtä, eivätkä valita. Vaikka aamulla työmaa on kaivettava lumihangesta, tulosta pitää tehdä, projektiaikataulut ovat tiukkoja...

Miksi hoitaja-alalla valitetaan kokoajan?

Ja vitut. Oon metalliteollisuudessa ja täällä on miehissä ihan samanlaisia valittaja (siis ihan oikeesti, pyörin aiemmin paljon vihervassari feministi kasvissyöjä hlbt+ piireissä ja ne ei valittanut lähellekään niin paljon kuin noi valkoset keski-ikäiset hetero miehet kahvitauoilla, hah!), ja vaikka olisi tiukka aikataulu, fyysinen työ, ikävä keli ulkona, niin se ei ole mitään verrattuna esim. hoitajien kiireiseen aikatauluun ja kun näkee että se kiire vaikuttaa potilaiden vointiin, on fyysisesti raskasta kun potilaita pestään, käännetään petissä, autetaan veskiin yms. ja siinä samalla voi tulla turpaan tai sua kynsitään ja purraan, tai paskaa hierotaan sun naamaan, kirjaimellisesti. Eli vikana ei ole mikään työyhteisön tyhjästä valittaminen. Kyllä täällä meilläkin on huonoja esimiehiä ketkä vaikeuttaa töitä kun eivät ymmärrä koneistamisesta mitään, mutta meillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ja vastuu on pienempää kuin ihmisistä huolehtiessa. En katso naisvaltaisia aloja (tai naisia ylipäätään) halveksuen, jaa miksiköhän...

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei koske pelkästään sote-alaa. Ihan joka paikassa nykyään on huonoa johtamista. Mutta mitä voi odottaa jos johtajiksi haluaa enää ahneet ihmiset. Sitä hyvät palkat teettää. Ei olla saatu päteviä, on saatu tyhmiä ja ahneita.

Olin tulossa sanomaan samaa. Ja väliportaan johtoon hakeutuville ei haluta maksaa kunnon palkkaa, joten sinne otetaan halvalla kavereita, sukulaisia tai muuten vaan surkeita hakijoita. Liian fiksuja ei uskalleta palkata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika ei ole koskaan päälliköiden tai johtajien mielestä päälliköissä tai johtajissa.

En ihan allekirjoita tätä. Monella muulla alalla esimiehet ja johtajat ihan oikeasti haluavat kehittyä ja muuttua paremmiksi johtajiksi, ja he todellakin ovat valmiita katsomaan peiliin ja kuulemaan kritiikkiä voidakseen kehittyä.

Ap

Tämä on itse asiassa totta, en toki yleistäisi.

Entisellä työpaikalla esimies loukkaantui, kun lopulta uskallettiin antaa palautetta hänen toiminnastaan. Muutaman päivän katsoi palautteenantajia nokka pystyssä, koska eihän hänessä nyt voinut olla vika! Ihmeellinen virsi myös oli, ettei voinut jäädä paikkaamaan vuorosta puuttuvaa jos sijaisia ei saatu koska "hänellä on kotona perhe". Ai? Meillä työntekijöillä ei sitten ole?

Ei ole ollut ikävä ko. paikkaan, koska inhimillisiä työpaikkoja löytyy kyllä.