Miehen suku ja meidän lapsemme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."

Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.

Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.

Nimenomaan. Kun nuo vanhat on sillai hassuja, että ne ajattelee, että naimisiin mennessä nainen tulee myös miehen suvun jäseneksi ja mies vaimon suvun.

Tämä käsitys näkyy englannin kielessä hyvin: "mother in law" on anoppi. Monissa maissa vävy kutsuu anoppiaan äidiksi jne. Mutta Suomessa ei tietenkään, tässä kylmässä maassa.

Tämä ketju on kyllä tehnyt selväksi sen, että sukusiteitä ei enää tarvita, oma ydinperhe ja ystävät riittää ihmisille. Tädit, sedät ja serkut saavat mennä. Omista vanhemmistakin tuntuu olevan vain riesaa.

Tämä selittyy osaksi sillä, että ennen suku oli osa selviytymisstrategiaa. Autettiin saman suvun jäseniä, tultiin avuksi töissä jne. Nyt sossu hoitaa auttamisen, ja muut yhteiskunnan rakenteet. Suku on käynyt tarpeettomaksi.

Ja sukuriidathan ovat niitä verisimpiä. Ehkä tämä on ihan hyvä kehityskulku, en itsekään ole tekemisissä sukulaisteni kanssa, lukuunottamatta muutamia pinsettiotteella poimittuja yksilöitä, joiden kanssa viihdyn muutenkin.

Ei ne miehen sukulaiset ole ap:n sukulaisia.

Etkö jaksanut lukea pitkää tekstiäni? Avioliitossa kaksi sukua yhdistyy ja miehen sukulaisista tulee vaimon sukulaisia ja päin vastoin. Näille on ihan omia käsitteitä kuten "lanko" tai "käly".  Ei sukua veren kautta mutta puolison kautta.

Ap:n miehen suku on ap:n miehen suku. Ei ole ap:n missään määrin.

Mutta ap:n lapsen sukulaisia he ovat. Lapsella on oikeus sukulaisiinsa, myös sen isänpuolen sukulaisiin.  lapsella tuskin on heitä vastaan mitään, koska näyttää siltä, että he kovasti pitävät poikansa/veljensä lapsesta. Ainoa ongelma taitaa olla ap ja hänen sairaalloinen mustasukkaisuus lapsestaan.

Luulisi olevan vain mielissään, että muutkin haluaa hoitaa ja hoivata/pitää sylissä lasta. 

Ainakin itse sai ihan  tarpeeksi hoitaa lasta, vaikka sukulaisvierailulla muutkin sylitti vauvaa. Oli vain ihanaa, kun ei tarvinnut koko ajan olla itse saatavilla, vaan lapsesta huolehti muutkin. 

Sai juoda kahvitkin rauhassa, kun joku muu leikki lapsen kanssa sen ajan. Kotona ei koskaan saanut syödä/juoda kahvia rauhassa, vaan piti revetä sinne ja tänne ja auttaa lasta ruokailissa yms.

Kyllä mä sain joka päivä syötyä ja juotua kahvin rauhassa, vaikka mies oli töissä ja mä kotona vauvan ja taaperon kanssa. Ihan ilman ulkopuolista apua.

Hyvät sulle. Tässä sinulle kruunu kutreillesi hyvästä saavutuksesta, kiillotinkin sen valmiiksi.

Vai olisitko mieluummin ottanut sädekehän?

En tarvi kumpaakaan.

Osasin organisoida arkeni niin, että sain muutaman hengähdyshetken itselleni. Ei tarvitse olla katkera, jos et itse siihen pysty.

Aldlsö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain sinä ja vain sinä tiedät mikä lapselle on hyväksi?

No kyllä, tiedän esimerkiksi, että lapsen hampaille ei ole hyvänsi antaa ruokaa omalta lautaselta.

Ap

?? Samaa lusikkaa ei saa käyttää, eikä antaa omasta suusta ruokaa, että kariesbakteeri ei siirry, mutta ei kai samalla lautasella ollut ruoka nyt niin haitallista ole? Pieni lapsi sitä paitsi mielellään jakaa omaa ruokaa ja maistaa muilta. Varmaankin ihan luonnollinen tapa oppia, mikä on syötävää. Ruuan jakaminen on myös yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä.

Kuka helv syöttää teini-ikäiselle samasta lusikasta? Syökö mummo ensin itse ja ruokkii samalla kahvelilla teinin? Sairasta. Kieltäisin käynnit!

Mummo, joka keittelee sukujuhliin kissanlihakeittoa, voi ihan hyvin käyttää myös samaa lusikkaa, kun syöttää teiniä. Melkoisen oudosti tuntuvat käyttäytyvän niin mummo, ap kuin koko sukujuhlien osanottajakaartikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden päästä ihmettelet miksei kukaan ota lastasi hoitoon?

Miksi joku olettaa, että lapsi halutaan antaa hoitoon ihmiselle, joka käyttäytyy huonosti lapsen vanhempia kohtaan eikä näytä piittaavan p@###kaan lapsen parhaasta?

Ei ap:n lapsi enää tarvitse "hoitoa" kun on jo yläaste/yläkouluikäinen. AP tuolla aikaisemmin kertoi, että lapsi on 13v :D

Tuskin oli ap, joka tuon iän paljasti vaan trolli, joka heitti tuon absurdin "faktan" vitsiksi keskusteluun. Näköjään joku nielaisi syötin koukkuineen.

Vierailija kirjoitti:

Aldlsö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain sinä ja vain sinä tiedät mikä lapselle on hyväksi?

No kyllä, tiedän esimerkiksi, että lapsen hampaille ei ole hyvänsi antaa ruokaa omalta lautaselta.

Ap

?? Samaa lusikkaa ei saa käyttää, eikä antaa omasta suusta ruokaa, että kariesbakteeri ei siirry, mutta ei kai samalla lautasella ollut ruoka nyt niin haitallista ole? Pieni lapsi sitä paitsi mielellään jakaa omaa ruokaa ja maistaa muilta. Varmaankin ihan luonnollinen tapa oppia, mikä on syötävää. Ruuan jakaminen on myös yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä.

Kuka helv syöttää teini-ikäiselle samasta lusikasta? Syökö mummo ensin itse ja ruokkii samalla kahvelilla teinin? Sairasta. Kieltäisin käynnit!

Mummo, joka keittelee sukujuhliin kissanlihakeittoa, voi ihan hyvin käyttää myös samaa lusikkaa, kun syöttää teiniä. Melkoisen oudosti tuntuvat käyttäytyvän niin mummo, ap kuin koko sukujuhlien osanottajakaartikin.

Minulla on kutina ap:n henkilöllisyydestä. Asut Pohjanmaalla ja kuulut uskonlahkoon?

Ap saa kovasti kuraa niskaan, mutta omat sukulaiset olivat tällaisia samanlaisia rajattomia ihmisiä, joille vauva/taapero oli joku "katsokaa kuinka minä osaan hyvin leikittää"-asuste ja "ei tuo äiti tiedä mitään". Harvinaisen rasittavia.

Tämmöiset aloitukset on rasittavia, kun ei anneta väitteille tarpeeksi kontekstia. Väitetään että riepotellaan ja ollaan rajattomia, mutta ei anneta yhtäkään konkreettista esimerkkiä käytöksestä. Vaikea sitten sanoa kuka on väärässä, Ap vai sukulaiset. Riepottelevatko sukulaiset oikeasti hädissään olevaa pientä vauvaa väkivaltaisesti sylistä toiseen, eivätkä suostu antamaan takaisin äidilleen?? Vai onko mummo pitänyt rauhallisesti tyytyväistä pilttiä sylissä ja sen jälkeen täti on ojentanut kätensä ja sanonut että voi herrantuuteli hän on söpö, saanhan minäkin hetken pitää. Ja sitten Ap on ahdistuneena puhissut siinä jotain, muttei ole tohtinut kieltääkään, ja nyt sitten jälkikäteen draamailee että lasta riepotellaan??

Vierailija kirjoitti:

Tämmöiset aloitukset on rasittavia, kun ei anneta väitteille tarpeeksi kontekstia. Väitetään että riepotellaan ja ollaan rajattomia, mutta ei anneta yhtäkään konkreettista esimerkkiä käytöksestä. Vaikea sitten sanoa kuka on väärässä, Ap vai sukulaiset. Riepottelevatko sukulaiset oikeasti hädissään olevaa pientä vauvaa väkivaltaisesti sylistä toiseen, eivätkä suostu antamaan takaisin äidilleen?? Vai onko mummo pitänyt rauhallisesti tyytyväistä pilttiä sylissä ja sen jälkeen täti on ojentanut kätensä ja sanonut että voi herrantuuteli hän on söpö, saanhan minäkin hetken pitää. Ja sitten Ap on ahdistuneena puhissut siinä jotain, muttei ole tohtinut kieltääkään, ja nyt sitten jälkikäteen draamailee että lasta riepotellaan??

No jo se että se mummeli ja täti keskenään häärii vieraan lapsen kimpussa on asiatonta.

Ap kertoi kyllä ihan selkeästi. Sinä et vaan halua ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Tämmöiset aloitukset on rasittavia, kun ei anneta väitteille tarpeeksi kontekstia. Väitetään että riepotellaan ja ollaan rajattomia, mutta ei anneta yhtäkään konkreettista esimerkkiä käytöksestä. Vaikea sitten sanoa kuka on väärässä, Ap vai sukulaiset. Riepottelevatko sukulaiset oikeasti hädissään olevaa pientä vauvaa väkivaltaisesti sylistä toiseen, eivätkä suostu antamaan takaisin äidilleen?? Vai onko mummo pitänyt rauhallisesti tyytyväistä pilttiä sylissä ja sen jälkeen täti on ojentanut kätensä ja sanonut että voi herrantuuteli hän on söpö, saanhan minäkin hetken pitää. Ja sitten Ap on ahdistuneena puhissut siinä jotain, muttei ole tohtinut kieltääkään, ja nyt sitten jälkikäteen draamailee että lasta riepotellaan??

Et ilmeisesti ole ollut paikalla, kun tuollainen kierros pistetään käyntiin. Siinä ei ole vauvan mielipahalla saati vauvan vanhempien mielipiteellä mitään merkitystä. Vauvan huutaminenkin kuitataan "on lapsella hyvät keuhkot, höhöhöhöhöhö" ja lapsen pelastusyritykset kuitataan ylihuolehtimisella ja "kyllä me osataan". Ja ei ole mitään merkitystä silläkään, että Raijatäti on vieläkin vähän flunssassa, ja ottaa piltin syliteltäväksi heti sen jälkeen, kun pyyhkäisi sormellaan nenästä roikkuvan räkätipan. Sitten vaan lapsen sormia ja poskea paijaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämmöiset aloitukset on rasittavia, kun ei anneta väitteille tarpeeksi kontekstia. Väitetään että riepotellaan ja ollaan rajattomia, mutta ei anneta yhtäkään konkreettista esimerkkiä käytöksestä. Vaikea sitten sanoa kuka on väärässä, Ap vai sukulaiset. Riepottelevatko sukulaiset oikeasti hädissään olevaa pientä vauvaa väkivaltaisesti sylistä toiseen, eivätkä suostu antamaan takaisin äidilleen?? Vai onko mummo pitänyt rauhallisesti tyytyväistä pilttiä sylissä ja sen jälkeen täti on ojentanut kätensä ja sanonut että voi herrantuuteli hän on söpö, saanhan minäkin hetken pitää. Ja sitten Ap on ahdistuneena puhissut siinä jotain, muttei ole tohtinut kieltääkään, ja nyt sitten jälkikäteen draamailee että lasta riepotellaan??

Et ilmeisesti ole ollut paikalla, kun tuollainen kierros pistetään käyntiin. Siinä ei ole vauvan mielipahalla saati vauvan vanhempien mielipiteellä mitään merkitystä. Vauvan huutaminenkin kuitataan "on lapsella hyvät keuhkot, höhöhöhöhöhö" ja lapsen pelastusyritykset kuitataan ylihuolehtimisella ja "kyllä me osataan". Ja ei ole mitään merkitystä silläkään, että Raijatäti on vieläkin vähän flunssassa, ja ottaa piltin syliteltäväksi heti sen jälkeen, kun pyyhkäisi sormellaan nenästä roikkuvan räkätipan. Sitten vaan lapsen sormia ja poskea paijaamaan.

Ja sitten siitä vauvan kiemurtelusta ja itkusta todetaan suurieleisesti, että EI MUA HAITTAA. Ja jatketaan väkisin sylittelyä.

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Meillä se riepottelu oli sellaista, etten saanut vauvaa takaisin. Anoppi hyssytteli vihaisena nälkäitkuista vauvaa eikä antanut minulle. Väitti ettei voi olla nälkä vaan itkee mahaansa. Kun ei saanut vauvaa rahoittumaan, antoi hänet omalle tyttärelleen. Tässä kohdassa pyysin suorasanaisesti vauvani itselleni imetettäväksi, mutta ei, käly vei hänet toiseen huoneeseen. Lopulta mieheni käskytti vauvan minulle ja vauva sai syödäkseen. Aivan järkyttävää, ja tätäkin on väitetty puhtaaksi rakkaudeksi vauvaa kohtaan, ja minä olin yliherkkä niuhottaja.

Approgonal kirjoitti:

Unohdin mainita, että lapseni on iältään 13. Siksi tuo sylittely on mielestäni erikoista.

Ap

onko lapsi sairas kun sitä pitää syöttää

Vierailija kirjoitti:

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.

Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?

Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se riepottelu oli sellaista, etten saanut vauvaa takaisin. Anoppi hyssytteli vihaisena nälkäitkuista vauvaa eikä antanut minulle. Väitti ettei voi olla nälkä vaan itkee mahaansa. Kun ei saanut vauvaa rahoittumaan, antoi hänet omalle tyttärelleen. Tässä kohdassa pyysin suorasanaisesti vauvani itselleni imetettäväksi, mutta ei, käly vei hänet toiseen huoneeseen. Lopulta mieheni käskytti vauvan minulle ja vauva sai syödäkseen. Aivan järkyttävää, ja tätäkin on väitetty puhtaaksi rakkaudeksi vauvaa kohtaan, ja minä olin yliherkkä niuhottaja.

Jep, tuttua, meillä paetaan jopa pihalle, jotta sitä lasta ei tarvitsisi luovuttaa vanhemmalle

Täällä joku kertoi mummon lukittautuneen vessaan samasta syystä. Meillä ei ole lukkoa vessassa, muuten varmaan sekin koettu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämmöiset aloitukset on rasittavia, kun ei anneta väitteille tarpeeksi kontekstia. Väitetään että riepotellaan ja ollaan rajattomia, mutta ei anneta yhtäkään konkreettista esimerkkiä käytöksestä. Vaikea sitten sanoa kuka on väärässä, Ap vai sukulaiset. Riepottelevatko sukulaiset oikeasti hädissään olevaa pientä vauvaa väkivaltaisesti sylistä toiseen, eivätkä suostu antamaan takaisin äidilleen?? Vai onko mummo pitänyt rauhallisesti tyytyväistä pilttiä sylissä ja sen jälkeen täti on ojentanut kätensä ja sanonut että voi herrantuuteli hän on söpö, saanhan minäkin hetken pitää. Ja sitten Ap on ahdistuneena puhissut siinä jotain, muttei ole tohtinut kieltääkään, ja nyt sitten jälkikäteen draamailee että lasta riepotellaan??

Et ilmeisesti ole ollut paikalla, kun tuollainen kierros pistetään käyntiin. Siinä ei ole vauvan mielipahalla saati vauvan vanhempien mielipiteellä mitään merkitystä. Vauvan huutaminenkin kuitataan "on lapsella hyvät keuhkot, höhöhöhöhöhö" ja lapsen pelastusyritykset kuitataan ylihuolehtimisella ja "kyllä me osataan". Ja ei ole mitään merkitystä silläkään, että Raijatäti on vieläkin vähän flunssassa, ja ottaa piltin syliteltäväksi heti sen jälkeen, kun pyyhkäisi sormellaan nenästä roikkuvan räkätipan. Sitten vaan lapsen sormia ja poskea paijaamaan.

Ja sitten siitä vauvan kiemurtelusta ja itkusta todetaan suurieleisesti, että EI MUA HAITTAA. Ja jatketaan väkisin sylittelyä.

Joo, tuon klassikon unohdin. Samoin maailmaan mahtuu myös ääntä.

Mä vaan ihmettelen, mitä se väkisin kiemurtelevaa ja huutavaa lasta sylittävä ihminen saa tuosta itselleen? Anoppini tietysti saa mielihyvää mun uhmaamisesta. Mutta edes jotenkuten normaali ihminen? Eikö vain haluta nähdä, että sillä vauvalla/taaperolla on paha olla?

Olen ap kokenut saman. Kun saimme lapsen, miehen vanhempien käytös muuttui täysin ja normaalit käytöstavat sekä hienovaraisuus unohtuivat. Isovanhemmat käyttäytyivät kuin lapsi olisi syntynyt heille. Kun tulimme kylään, lapsi revittiin käsistä vierastuksesta huolimatta ja kaikki lapsen tarpeisiin/hoivaan liittyvä jyrättiin ja mitätöitiin. Alkoi röyhkeä jankuttaminen siitä, että kyllä mummo saa sitä ja tätä. Lopuksi ihmeteltiin kädet levällään et miksi se nyt on levoton, itkee, ei nukahda yms kun ekana on puututtu kasvatukseemme.

Meillä auttoi vain välimatka ja kunnolla rajojen veto. Noin 4-5vuotta kului jotta löytyi jonkinlainen yhteinen sävel ja siedettävät tapaamiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.

Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?

Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.

Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.

Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.

Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?

Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.

Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.

Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.

Eri

Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.

Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.

Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.

Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?

Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.

Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.

Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.

Eri

Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.

Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.

Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.

En laita.

Kirjallisuus ei kiinnosta yhtään. Minun isäni on kirjailija.

Mikään lapsiin liittyvä ei käy koska sitten aletaan raivota sitä omaa kantaa ja haukutaan kaikki muu.

Lapseni kyllä kirjoittavat ja maalaavat, tulee minun suvustani.

Mieheni on noussut ylös tuolta, lähti kotoaan heti kun pystyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.

Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.

Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.

Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!

Ap

Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.

Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?

Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.

Mun anoppi on syntynyt 1947, korkeasti koulutettu ikäisekseen. Ei ole välittänyt karieksesta omien lasten saati lastenlasten kohdalla. Enempi tuo kai on halun puutteesta kuin tiedon puutteesta johtunut. Loppujen lopuksi yksinkertainen asia ja helppo toteuttaa.