Lue keskustelun säännöt.
Miehen suku ja meidän lapsemme
13.04.2023 |
Olen kovasti miettinyt, olenko liian herkkänahkainen vai mistä tässä on kysymys.
En oikein jaksa enää osallistua miehen sukutapaamisiin, käydä appivanhemmilla ym. Tuntuu, että pieni lapsemme on miehen suvun kanssa aina kuin jokin kollektiivinen omaisuus, jota milloin kukakin riepottaa sylissään. Ihan kuin minulla ei olisi mitään "oikeutta" lapseemme tässä seurassa. Kaikenlaista muutakin on ollut, ei noudateta sääntöjä, jota lapsen kanssa on. Eli annetaan esimerkiksi omalta lautaselta lapselle ruokaa.
Oman sukuni kanssa on jotenkin tosi erilaista. Kyllä lasta sielläkin toki sylitellään, mutta kaikki on jotenkin kunnioittavampaa ja hienovaraisempaa. Lapsi saa esimerkiksi leikkiä myös omiaan lattialla, eikä koko ajan ole jonkun sylissä.
Miehen perheen kanssa minusta tuntuu jotenkin siltä, että ylitseni kävellään eikä vanhemmuuttani kunnioiteta. Tehdään lapsen kanssa juuri toisinpäin, kuin olen aiemmin sanonut.
Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani...
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Ap kuvaa tilanteen joka ahdistaa häntä itseään, mutta tärkeämpi kysymys kuuluisi ahdistaako se millään tavalla lasta. Se ei ilmeisesti ap:nkaan mielestä ole olennaista koska siihen hän ei ole ottanut kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntyy osaksi yhteisöä, ei yhdenkään äidin vallan ja tärkeyden tuntee välikappaleeksi.
No ei se kyllä ihan näin ole. Sukulaisilla ei esimerkiksi ole mitään virallista oikeutta lapseen.
Virallisuudella ei olekaan sen kanssa mitään tekemistä.
Lapsen on hyvä syntyä osaksi yhteisöä, kuten kirjoitettiin. Yhteisö ei tarkoita "oikeuksia" keneenkään. Kyse on yhteisöstä ja yhteenkuuluvuudesta.
Hyvät ystävätkin muodostavat aikanaan yhteisön, ilman virallisuuksia. Niin onkin parempi. Toisiin pidetään yhteyttä, huolehditaan ja välitetään. Sillä on merkityksensä.
Miehesi suvussa on omanlaisensa meininki, onko se sinusta vääränlainen ja lapselle haitallinen?
Tuskin heistä kukaan sinulta on lasta pois ottamassa. Ja muutenkin, tämä asia on pois päiväjärjestyksestä nopeammin kuin luuletkaan. Lapsi kasvaa pois pikkulapsi-iästä ja sukuun tulee uusia pienokaisia. Mikään ei kestä ikuisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta asian ydin on se, viihtyykö vauva muiden syleissä. Jos viihtyy, nauraa ja tuntee olonsa turvalliseksi, kaikki ok. Mutta jos vauva ahdistuu, ilme muuttuu tai jos hän alkaa itkeä, äidin tai isän täytyy ottaa lapsi omaan syliinsä ja jatkaa tutustumista siitä käsin.
Miksi sen lapsen pitää tutustua? Miksi sitä pitää kokeilla, että onko syli niin epämukava että lapsi alkaa itkeä? Miksi toisen lasta on pakko päästä kierrättämään?
Miksi ei lapsi saisi tutustua johonkin sukulaisihmiseen edes katseen tasolla? Etkö itse ollut lapsena omien sukulaistesi kanssa ollenkaan tekemisissä? Etkö lapsena tuntenut enojasi, tätejäsi jne.?
Miksi se pitäisi jotenkin tutustuttaa? Klähmiä ja kierrättää?
Sulla nyt outo käsitys on tutustumisesta. Meidän lapset on kyllä aikoinaan tutustuneet sukuunsa molemmin puolin, olleet sylissä ja leikitettävänä eikä kukaan ole klähminyt eikä kierrättänyt.
Tarkoitakko että lasta pitää varjella muilta ihmisiltä eikä se saa ikinä tutustua kehenkään? Aika vaikea elämä tulee olemaan erakkona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Ap kuvaa tilanteen joka ahdistaa häntä itseään, mutta tärkeämpi kysymys kuuluisi ahdistaako se millään tavalla lasta. Se ei ilmeisesti ap:nkaan mielestä ole olennaista koska siihen hän ei ole ottanut kantaa.
Ei ole mitään syytä erikseen testailla missä menee lapsen ahdisrulsen rajan. Käytös lasta kohtaan on joka tapauksessa asiatonta.
Lapsen äidille ahdistuksen aiheuttaminen on asiatonta myös.
Vain koska OMAT TARPEET. Lapsesta ja äidistä viis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta asian ydin on se, viihtyykö vauva muiden syleissä. Jos viihtyy, nauraa ja tuntee olonsa turvalliseksi, kaikki ok. Mutta jos vauva ahdistuu, ilme muuttuu tai jos hän alkaa itkeä, äidin tai isän täytyy ottaa lapsi omaan syliinsä ja jatkaa tutustumista siitä käsin.
Miksi sen lapsen pitää tutustua? Miksi sitä pitää kokeilla, että onko syli niin epämukava että lapsi alkaa itkeä? Miksi toisen lasta on pakko päästä kierrättämään?
Miksi ei lapsi saisi tutustua johonkin sukulaisihmiseen edes katseen tasolla? Etkö itse ollut lapsena omien sukulaistesi kanssa ollenkaan tekemisissä? Etkö lapsena tuntenut enojasi, tätejäsi jne.?
Miksi se pitäisi jotenkin tutustuttaa? Klähmiä ja kierrättää?
Sulla nyt outo käsitys on tutustumisesta. Meidän lapset on kyllä aikoinaan tutustuneet sukuunsa molemmin puolin, olleet sylissä ja leikitettävänä eikä kukaan ole klähminyt eikä kierrättänyt.
Tarkoitakko että lasta pitää varjella muilta ihmisiltä eikä se saa ikinä tutustua kehenkään? Aika vaikea elämä tulee olemaan erakkona.
Ap kuvaa klhämintää ja kierrättämistä.
Sinä erilseen väännät jotain tutustuttamisprosessia.
Normaalisti ne lapset kyläilee vanhempiensa kanssa eikä heitä riepotella tai tuijotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntyy osaksi yhteisöä, ei yhdenkään äidin vallan ja tärkeyden tuntee välikappaleeksi.
No ei se kyllä ihan näin ole. Sukulaisilla ei esimerkiksi ole mitään virallista oikeutta lapseen.
Virallisuudella ei olekaan sen kanssa mitään tekemistä.
Lapsen on hyvä syntyä osaksi yhteisöä, kuten kirjoitettiin. Yhteisö ei tarkoita "oikeuksia" keneenkään. Kyse on yhteisöstä ja yhteenkuuluvuudesta.
Hyvät ystävätkin muodostavat aikanaan yhteisön, ilman virallisuuksia. Niin onkin parempi. Toisiin pidetään yhteyttä, huolehditaan ja välitetään. Sillä on merkityksensä.
Miehesi suvussa on omanlaisensa meininki, onko se sinusta vääränlainen ja lapselle haitallinen?
Tuskin heistä kukaan sinulta on lasta pois ottamassa. Ja muutenkin, tämä asia on pois päiväjärjestyksestä nopeammin kuin luuletkaan. Lapsi kasvaa pois pikkulapsi-iästä ja sukuun tulee uusia pienokaisia. Mikään ei kestä ikuisuuksia.
Ei olla enää luola-asukkeja.
Eikä mihinkään yhteisöön lasta aleta vihkiä vanhempiensa ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."
Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.
Hiusten halkomista. Suku ei tarkoita sitä, että ollaan kaikki verisukulaisia. Ei tuon kirjoittajan omassakaan suvussa niin ole. Aina tarvitaan ne sukuun tulevat, jotta ylipäänsä suku voi jatkaa olemassaoloaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."
Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.
Hiusten halkomista. Suku ei tarkoita sitä, että ollaan kaikki verisukulaisia. Ei tuon kirjoittajan omassakaan suvussa niin ole. Aina tarvitaan ne sukuun tulevat, jotta ylipäänsä suku voi jatkaa olemassaoloaan.
Ei nuo ole ap:n sukulaisia.
Eikä se lapsi ole mikään narsistinen suvun jatke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden päästä ihmettelet miksei kukaan ota lastasi hoitoon?
Suomessa on päivähoito. Ja sitä lasta ei todellakaan haaveile laittavansa hoitoon ihmisille, jotka käyttäytyy noin.
Väärin. Suomessa on varhaiskasvatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Kerro nyt hyvänen aika miksi et moiti ap:tä. Kertoo että sukulaiset saa vapaasti riepottaa lasta kun lapsi on isänsä kanssa sukuloimassa. Täysin kyvyttömiä ovat vanhemmiksi sekä ap että miehensä jos vartavasten antavat kiduttaa lasta vaikka sitä ahdistaa! Outoa kertakaikkiaan että jaksat paasata sukulaisten toiminnasta mutta et kritisoi aapeetä yhtään, äitiä joka antaa heitellä, nakella ja pyöritellä lasta pahoinpidellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta asian ydin on se, viihtyykö vauva muiden syleissä. Jos viihtyy, nauraa ja tuntee olonsa turvalliseksi, kaikki ok. Mutta jos vauva ahdistuu, ilme muuttuu tai jos hän alkaa itkeä, äidin tai isän täytyy ottaa lapsi omaan syliinsä ja jatkaa tutustumista siitä käsin.
Miksi sen lapsen pitää tutustua? Miksi sitä pitää kokeilla, että onko syli niin epämukava että lapsi alkaa itkeä? Miksi toisen lasta on pakko päästä kierrättämään?
Miksi ei lapsi saisi tutustua johonkin sukulaisihmiseen edes katseen tasolla? Etkö itse ollut lapsena omien sukulaistesi kanssa ollenkaan tekemisissä? Etkö lapsena tuntenut enojasi, tätejäsi jne.?
Miksi se pitäisi jotenkin tutustuttaa? Klähmiä ja kierrättää?
Sulla nyt outo käsitys on tutustumisesta. Meidän lapset on kyllä aikoinaan tutustuneet sukuunsa molemmin puolin, olleet sylissä ja leikitettävänä eikä kukaan ole klähminyt eikä kierrättänyt.
Tarkoitakko että lasta pitää varjella muilta ihmisiltä eikä se saa ikinä tutustua kehenkään? Aika vaikea elämä tulee olemaan erakkona.
Ap kuvaa klhämintää ja kierrättämistä.
Sinä erilseen väännät jotain tutustuttamisprosessia.
Normaalisti ne lapset kyläilee vanhempiensa kanssa eikä heitä riepotella tai tuijotella.
MIKSI ap sallii tämän riepottelun, klähminnän ja kierrättämisen sitten???
Sitäpaitsi sä olet itse ap joka vastailet täällä tekeytyen joksikin muuksi. Täysin vainoharhaista ja outoa tekstiä paasaat sivutolkulla. Etkä osaa vastata järkevästi mihinkään. Et edes siihen miksi ap (eli sinä) saa toimia niinkuin toimii, väkisinkö se suku sen tenavan ottaa pahoinpideltäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Kerro nyt hyvänen aika miksi et moiti ap:tä. Kertoo että sukulaiset saa vapaasti riepottaa lasta kun lapsi on isänsä kanssa sukuloimassa. Täysin kyvyttömiä ovat vanhemmiksi sekä ap että miehensä jos vartavasten antavat kiduttaa lasta vaikka sitä ahdistaa! Outoa kertakaikkiaan että jaksat paasata sukulaisten toiminnasta mutta et kritisoi aapeetä yhtään, äitiä joka antaa heitellä, nakella ja pyöritellä lasta pahoinpidellen.
Hänet on lytätty. Siksipä täällä yritetään nyt kertoa että ei enää snna tuon jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."
Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.
Nimenomaan. Kun nuo vanhat on sillai hassuja, että ne ajattelee, että naimisiin mennessä nainen tulee myös miehen suvun jäseneksi ja mies vaimon suvun.
Tämä käsitys näkyy englannin kielessä hyvin: "mother in law" on anoppi. Monissa maissa vävy kutsuu anoppiaan äidiksi jne. Mutta Suomessa ei tietenkään, tässä kylmässä maassa.
Tämä ketju on kyllä tehnyt selväksi sen, että sukusiteitä ei enää tarvita, oma ydinperhe ja ystävät riittää ihmisille. Tädit, sedät ja serkut saavat mennä. Omista vanhemmistakin tuntuu olevan vain riesaa.
Tämä selittyy osaksi sillä, että ennen suku oli osa selviytymisstrategiaa. Autettiin saman suvun jäseniä, tultiin avuksi töissä jne. Nyt sossu hoitaa auttamisen, ja muut yhteiskunnan rakenteet. Suku on käynyt tarpeettomaksi.
Ja sukuriidathan ovat niitä verisimpiä. Ehkä tämä on ihan hyvä kehityskulku, en itsekään ole tekemisissä sukulaisteni kanssa, lukuunottamatta muutamia pinsettiotteella poimittuja yksilöitä, joiden kanssa viihdyn muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."
Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.
Nimenomaan. Kun nuo vanhat on sillai hassuja, että ne ajattelee, että naimisiin mennessä nainen tulee myös miehen suvun jäseneksi ja mies vaimon suvun.
Tämä käsitys näkyy englannin kielessä hyvin: "mother in law" on anoppi. Monissa maissa vävy kutsuu anoppiaan äidiksi jne. Mutta Suomessa ei tietenkään, tässä kylmässä maassa.
Tämä ketju on kyllä tehnyt selväksi sen, että sukusiteitä ei enää tarvita, oma ydinperhe ja ystävät riittää ihmisille. Tädit, sedät ja serkut saavat mennä. Omista vanhemmistakin tuntuu olevan vain riesaa.
Tämä selittyy osaksi sillä, että ennen suku oli osa selviytymisstrategiaa. Autettiin saman suvun jäseniä, tultiin avuksi töissä jne. Nyt sossu hoitaa auttamisen, ja muut yhteiskunnan rakenteet. Suku on käynyt tarpeettomaksi.
Ja sukuriidathan ovat niitä verisimpiä. Ehkä tämä on ihan hyvä kehityskulku, en itsekään ole tekemisissä sukulaisteni kanssa, lukuunottamatta muutamia pinsettiotteella poimittuja yksilöitä, joiden kanssa viihdyn muutenkin.
Ei ne miehen sukulaiset ole ap:n sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta asian ydin on se, viihtyykö vauva muiden syleissä. Jos viihtyy, nauraa ja tuntee olonsa turvalliseksi, kaikki ok. Mutta jos vauva ahdistuu, ilme muuttuu tai jos hän alkaa itkeä, äidin tai isän täytyy ottaa lapsi omaan syliinsä ja jatkaa tutustumista siitä käsin.
Miksi sen lapsen pitää tutustua? Miksi sitä pitää kokeilla, että onko syli niin epämukava että lapsi alkaa itkeä? Miksi toisen lasta on pakko päästä kierrättämään?
Miksi ei lapsi saisi tutustua johonkin sukulaisihmiseen edes katseen tasolla? Etkö itse ollut lapsena omien sukulaistesi kanssa ollenkaan tekemisissä? Etkö lapsena tuntenut enojasi, tätejäsi jne.?
Miksi se pitäisi jotenkin tutustuttaa? Klähmiä ja kierrättää?
Onko sinua käytetty hyväksi, kun pidät ihan tavallista sylissäpitämistä "klähmimisenä"? Minusta tuo asenne vaikuttaa trauman tuottamalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Kerro nyt hyvänen aika miksi et moiti ap:tä. Kertoo että sukulaiset saa vapaasti riepottaa lasta kun lapsi on isänsä kanssa sukuloimassa. Täysin kyvyttömiä ovat vanhemmiksi sekä ap että miehensä jos vartavasten antavat kiduttaa lasta vaikka sitä ahdistaa! Outoa kertakaikkiaan että jaksat paasata sukulaisten toiminnasta mutta et kritisoi aapeetä yhtään, äitiä joka antaa heitellä, nakella ja pyöritellä lasta pahoinpidellen.
Hänet on lytätty. Siksipä täällä yritetään nyt kertoa että ei enää snna tuon jatkua.
Siis suku on lytännyt aapeen niin pahoin että se antaa pahoinpidellä lastaan? Muuta mahdollisuutta ei ole kuin että ap on pahasti mielenterveysongelmainen. Ei siinä vauva-palstan melskaamiset auta, ap tarvii apua. Ja ennenkaikkea lapsi huostaan jos molemmat vanhemmat katsoo sivusta kun suku käyttäytyy väkivaltaisesti lasta kohtaan.
Näistä sun kommenteista on nyt saanut käsityksen että miehen suku on hullu. Mutta niin on mieskin ja ap eniten. Ja sä säälit aapeetä kun se seisoo tumput suorina porukan nakellessa mukulaa ympäriinsä. Hullun vikaa on kyllä sussakin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta asian ydin on se, viihtyykö vauva muiden syleissä. Jos viihtyy, nauraa ja tuntee olonsa turvalliseksi, kaikki ok. Mutta jos vauva ahdistuu, ilme muuttuu tai jos hän alkaa itkeä, äidin tai isän täytyy ottaa lapsi omaan syliinsä ja jatkaa tutustumista siitä käsin.
Miksi sen lapsen pitää tutustua? Miksi sitä pitää kokeilla, että onko syli niin epämukava että lapsi alkaa itkeä? Miksi toisen lasta on pakko päästä kierrättämään?
Miksi ei lapsi saisi tutustua johonkin sukulaisihmiseen edes katseen tasolla? Etkö itse ollut lapsena omien sukulaistesi kanssa ollenkaan tekemisissä? Etkö lapsena tuntenut enojasi, tätejäsi jne.?
Miksi se pitäisi jotenkin tutustuttaa? Klähmiä ja kierrättää?
Onko sinua käytetty hyväksi, kun pidät ihan tavallista sylissäpitämistä "klähmimisenä"? Minusta tuo asenne vaikuttaa trauman tuottamalta.
En mä usko että sitä on hyväksikäytetty. Pikemminkin siihen ei ole koskaan kukaan saanut sattua eikä katsoa, ei varmaan kukaan oo saanut edes puhua sille lapsena. Tämmösiä niistä pakkaa sitten tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP: "Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani..."
Ehkä ne oikeasti haluaisivat nähdä sinua, suvun yhtenä tärkeänä jäsenenä. Noi vanhat on sillai vähän hassuja, että ne ottaa sukulaisuuden jotenkin merkittävänä asiana, mitä se selvästikään ei nuoremmalle sukupolvelle enää ole.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.
Nimenomaan. Kun nuo vanhat on sillai hassuja, että ne ajattelee, että naimisiin mennessä nainen tulee myös miehen suvun jäseneksi ja mies vaimon suvun.
Tämä käsitys näkyy englannin kielessä hyvin: "mother in law" on anoppi. Monissa maissa vävy kutsuu anoppiaan äidiksi jne. Mutta Suomessa ei tietenkään, tässä kylmässä maassa.
Tämä ketju on kyllä tehnyt selväksi sen, että sukusiteitä ei enää tarvita, oma ydinperhe ja ystävät riittää ihmisille. Tädit, sedät ja serkut saavat mennä. Omista vanhemmistakin tuntuu olevan vain riesaa.
Tämä selittyy osaksi sillä, että ennen suku oli osa selviytymisstrategiaa. Autettiin saman suvun jäseniä, tultiin avuksi töissä jne. Nyt sossu hoitaa auttamisen, ja muut yhteiskunnan rakenteet. Suku on käynyt tarpeettomaksi.
Ja sukuriidathan ovat niitä verisimpiä. Ehkä tämä on ihan hyvä kehityskulku, en itsekään ole tekemisissä sukulaisteni kanssa, lukuunottamatta muutamia pinsettiotteella poimittuja yksilöitä, joiden kanssa viihdyn muutenkin.
Ei ne miehen sukulaiset ole ap:n sukulaisia.
Etkö jaksanut lukea pitkää tekstiäni? Avioliitossa kaksi sukua yhdistyy ja miehen sukulaisista tulee vaimon sukulaisia ja päin vastoin. Näille on ihan omia käsitteitä kuten "lanko" tai "käly". Ei sukua veren kautta mutta puolison kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti?
Valitat että lapsesi saa suvulta huomiota, hänet halutaan kylään ja hänen kanssaan ollaan innolla ja ilolla.
Nyt Ap on sinulla itselläsi asennemuutoksen paikka! Älä pilaa hyviä suhteita valittamalla turhasta, vaan koita vaikka vähän levätä kun muut huolehtivat lapsestasi. Ole kiitollinen siitä.Meitä on paljon, joiden suvut eivät joko välitä lapsenlapsista lainkaan tai joissa sisarusten lapsia eli serkkuja suositaan räikeästi sekä sanoissa että teoissa. Samassa tilassa ollessakin saatetaan huomioida vain ne "paremmat" lapset. Itse äitinä on pitänyt yrittää suojella lapsia, etteivät he tätä huomaisi. Tai jättää kertomatta, miten muiden lasten kanssa ollaan paljon enemmän tekemisissä.
Oma äitini kehtasi usein lapsen kuullen vertailla, miten vuotta vanhempi serkku on joka asiassa etevämpi.Ei ap kuvaa tilannetta missä olisi huomiota, iloa tai intoa.
hän kuvaa ahdistavan tilanteen, jossa hänen ja miehensä yli kävellään ja tyydytetään omia tarpeita, lapsesta ja lapsen vanhemmasta viis.
Kerro nyt hyvänen aika miksi et moiti ap:tä. Kertoo että sukulaiset saa vapaasti riepottaa lasta kun lapsi on isänsä kanssa sukuloimassa. Täysin kyvyttömiä ovat vanhemmiksi sekä ap että miehensä jos vartavasten antavat kiduttaa lasta vaikka sitä ahdistaa! Outoa kertakaikkiaan että jaksat paasata sukulaisten toiminnasta mutta et kritisoi aapeetä yhtään, äitiä joka antaa heitellä, nakella ja pyöritellä lasta pahoinpidellen.
Hänet on lytätty. Siksipä täällä yritetään nyt kertoa että ei enää snna tuon jatkua.
Siis suku on lytännyt aapeen niin pahoin että se antaa pahoinpidellä lastaan? Muuta mahdollisuutta ei ole kuin että ap on pahasti mielenterveysongelmainen. Ei siinä vauva-palstan melskaamiset auta, ap tarvii apua. Ja ennenkaikkea lapsi huostaan jos molemmat vanhemmat katsoo sivusta kun suku käyttäytyy väkivaltaisesti lasta kohtaan.
Näistä sun kommenteista on nyt saanut käsityksen että miehen suku on hullu. Mutta niin on mieskin ja ap eniten. Ja sä säälit aapeetä kun se seisoo tumput suorina porukan nakellessa mukulaa ympäriinsä. Hullun vikaa on kyllä sussakin :D
Miehen suku lytännyt ap:n äitinä.
Ap puhuu miehensä sukulaisista. Ei omistaan.