Lue keskustelun säännöt.
Miehen suku ja meidän lapsemme
13.04.2023 |
Olen kovasti miettinyt, olenko liian herkkänahkainen vai mistä tässä on kysymys.
En oikein jaksa enää osallistua miehen sukutapaamisiin, käydä appivanhemmilla ym. Tuntuu, että pieni lapsemme on miehen suvun kanssa aina kuin jokin kollektiivinen omaisuus, jota milloin kukakin riepottaa sylissään. Ihan kuin minulla ei olisi mitään "oikeutta" lapseemme tässä seurassa. Kaikenlaista muutakin on ollut, ei noudateta sääntöjä, jota lapsen kanssa on. Eli annetaan esimerkiksi omalta lautaselta lapselle ruokaa.
Oman sukuni kanssa on jotenkin tosi erilaista. Kyllä lasta sielläkin toki sylitellään, mutta kaikki on jotenkin kunnioittavampaa ja hienovaraisempaa. Lapsi saa esimerkiksi leikkiä myös omiaan lattialla, eikä koko ajan ole jonkun sylissä.
Miehen perheen kanssa minusta tuntuu jotenkin siltä, että ylitseni kävellään eikä vanhemmuuttani kunnioiteta. Tehdään lapsen kanssa juuri toisinpäin, kuin olen aiemmin sanonut.
Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani...
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
Mun anoppi tekee käsitöitä. Aiemmin raahasi meille tekeleitään, tyyliin tein teille ryijyn tuohon telkkarin paikalle. Vielä oli varma, että haluamme ne ruskeankirjavat kammotukset esille, juuri siihen kohtaan, mihin hän oli sen ajatellut. Voi sitä mielensä pahoittamisen määrää, kun ei saanutkaan kättensä jälkeä esille paraatipaikalle. Ollaan sittemmin kielletty tuomasta meille yhtään mitään. Ei käsitöitä, ei kirpparilöytöjä. Ei edes lapsille. Sitä hän viimeisenä oljenkortena yritti. Totaalista kontrolloinnin tarveta yritti toteuttaa meidän kotona.
On paha nainen kun antsa sitä mitä osaa antaa. Välit poikki heti jos anoppi ylimalkaan avaa suunsa, saati jos tulee käymään. Miehelle kanssa kovempi kuri: sukusi ei meille tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä se riepottelu oli sellaista, etten saanut vauvaa takaisin. Anoppi hyssytteli vihaisena nälkäitkuista vauvaa eikä antanut minulle. Väitti ettei voi olla nälkä vaan itkee mahaansa. Kun ei saanut vauvaa rahoittumaan, antoi hänet omalle tyttärelleen. Tässä kohdassa pyysin suorasanaisesti vauvani itselleni imetettäväksi, mutta ei, käly vei hänet toiseen huoneeseen. Lopulta mieheni käskytti vauvan minulle ja vauva sai syödäkseen. Aivan järkyttävää, ja tätäkin on väitetty puhtaaksi rakkaudeksi vauvaa kohtaan, ja minä olin yliherkkä niuhottaja.
Kiitos esimerkeistä sinulle ja muillekin! Tämmöisen käytöksen aukikirjoittaminen avasi minunkin silmäni. En tosiaan ole nähnyt ikinä tällaista tapahtuvan tosielämässä. Oma sukuni taitaa olla normaali. Sukulaiset mielellään sylittelevät suvun vauvoja, mutta kyllä ne annetaan saman tien takaisin äidin syliin, jos lapsi hermostuu, tai jos äiti muuten ilmaisee että nyt riitti.
Tällaiseen tottuneena tuntui aluksi oudolta ja kylmäävältä lukea kommentteja, että pakkoko niitä vauvoja on aina sukulaisten olla väkisin lääppimässä. Koska on itse aina todistanut pelkkää hyväntahtoista rakkautta. Tosiaan eri asia jos oikeasti lääpitään eikä anneta vauvaa takaisin äidille. Eikö näillä ihmisillä ole itsesuojeluvaistoakaan? Karhuemokin käy päälle jos sen ja poikasten väliin menee, samat vaistot löytyy ihmisäideiltäkin. En ikikuuna päivänä kehtaisi pitää itkevää vauvaa väkisin sylissä, jos äitinsä haluaa sen takaisin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En ole tuo jolle kommentoit, vastaan omasta puolestani. Anoppi oli aluksi kivan etäinen. Ei puuttunut asioihin, joka eivät hänelle kuulu. Tätä kesti siihen asti, kunnes kuulivauvauutiset. Yhtäkkiä oli anopin pitkä nenä ja vikkelät sormet sotkeutuneena ihan joka asiaan mun ja mieheni taloudessa. Oli jo muun muassa päättänyt, että mä palaan töihin pikaisesti ennen äitiysloman loppua, hän tulee hoitamaan...
Itse on ollut kylmä ja välinpitämätön äiti, joka hoidatti lapsensa omalla äidillään. Kun tuo perinne ei jatkunut, niin taas sai nakella niskojaan, kun miniälle ei mikään kelpaa. Ei ollut anopin poikakaan puoltamassa äitinsä ideaa, mutta kaikki vika minussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
Mun anoppi tekee käsitöitä. Aiemmin raahasi meille tekeleitään, tyyliin tein teille ryijyn tuohon telkkarin paikalle. Vielä oli varma, että haluamme ne ruskeankirjavat kammotukset esille, juuri siihen kohtaan, mihin hän oli sen ajatellut. Voi sitä mielensä pahoittamisen määrää, kun ei saanutkaan kättensä jälkeä esille paraatipaikalle. Ollaan sittemmin kielletty tuomasta meille yhtään mitään. Ei käsitöitä, ei kirpparilöytöjä. Ei edes lapsille. Sitä hän viimeisenä oljenkortena yritti. Totaalista kontrolloinnin tarveta yritti toteuttaa meidän kotona.
On paha nainen kun antsa sitä mitä osaa antaa. Välit poikki heti jos anoppi ylimalkaan avaa suunsa, saati jos tulee käymään. Miehelle kanssa kovempi kuri: sukusi ei meille tule.
Sun luo siis saa joku ulkopuolinen, esim anoppi tai oma äiti tulla sisustamaan sun kotia oman mielensä mukaan?
Miehen muut sukulaiset voivat tulla meille, osaavat käyttäytyä. Anoppi voi pysytellä omassa kodissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
En laita.
Kirjallisuus ei kiinnosta yhtään. Minun isäni on kirjailija.
Mikään lapsiin liittyvä ei käy koska sitten aletaan raivota sitä omaa kantaa ja haukutaan kaikki muu.
Lapseni kyllä kirjoittavat ja maalaavat, tulee minun suvustani.
Mieheni on noussut ylös tuolta, lähti kotoaan heti kun pystyi.
Eikös se sun lapsesi ole vasta se syliteltävä taapero?
Ei ole. Ei kai ketjussa kellään taaperoa ole edes?
Ap:lla on. Sen 13 kävi joku trolli heittämässä ja tollot nappasivat siitä kiinni.
Trollille pisteet tällä kertaa.
Onko? Minusta hänellä on vauva.
Ei ole ainakaan mulle selvinnyt ap:n lapsen ikä, on voinut kyllä jäädä huomaamattakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
Mun anoppi tekee käsitöitä. Aiemmin raahasi meille tekeleitään, tyyliin tein teille ryijyn tuohon telkkarin paikalle. Vielä oli varma, että haluamme ne ruskeankirjavat kammotukset esille, juuri siihen kohtaan, mihin hän oli sen ajatellut. Voi sitä mielensä pahoittamisen määrää, kun ei saanutkaan kättensä jälkeä esille paraatipaikalle. Ollaan sittemmin kielletty tuomasta meille yhtään mitään. Ei käsitöitä, ei kirpparilöytöjä. Ei edes lapsille. Sitä hän viimeisenä oljenkortena yritti. Totaalista kontrolloinnin tarveta yritti toteuttaa meidän kotona.
On paha nainen kun antsa sitä mitä osaa antaa. Välit poikki heti jos anoppi ylimalkaan avaa suunsa, saati jos tulee käymään. Miehelle kanssa kovempi kuri: sukusi ei meille tule.
Anopin ei kuulu sisustaa toisten ihmisten kotia tai pukea toisten ihmisten lapsia.
Rajat. Ootko ikinä kuullut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
En laita.
Kirjallisuus ei kiinnosta yhtään. Minun isäni on kirjailija.
Mikään lapsiin liittyvä ei käy koska sitten aletaan raivota sitä omaa kantaa ja haukutaan kaikki muu.
Lapseni kyllä kirjoittavat ja maalaavat, tulee minun suvustani.
Mieheni on noussut ylös tuolta, lähti kotoaan heti kun pystyi.
Eikös se sun lapsesi ole vasta se syliteltävä taapero?
Ei ole. Ei kai ketjussa kellään taaperoa ole edes?
Ap:lla on. Sen 13 kävi joku trolli heittämässä ja tollot nappasivat siitä kiinni.
Trollille pisteet tällä kertaa.
Onko? Minusta hänellä on vauva.
Ei ole ainakaan mulle selvinnyt ap:n lapsen ikä, on voinut kyllä jäädä huomaamattakin.
Alapeukuttaja, kertoisitko sen jos tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En ole tuo jolle kommentoit, vastaan omasta puolestani. Anoppi oli aluksi kivan etäinen. Ei puuttunut asioihin, joka eivät hänelle kuulu. Tätä kesti siihen asti, kunnes kuulivauvauutiset. Yhtäkkiä oli anopin pitkä nenä ja vikkelät sormet sotkeutuneena ihan joka asiaan mun ja mieheni taloudessa. Oli jo muun muassa päättänyt, että mä palaan töihin pikaisesti ennen äitiysloman loppua, hän tulee hoitamaan...
Itse on ollut kylmä ja välinpitämätön äiti, joka hoidatti lapsensa omalla äidillään. Kun tuo perinne ei jatkunut, niin taas sai nakella niskojaan, kun miniälle ei mikään kelpaa. Ei ollut anopin poikakaan puoltamassa äitinsä ideaa, mutta kaikki vika minussa.
Kumman joutilaita anoppeja teillä. Itse olin työelämässä kun ensimmäiset syntyi. Ja vielä siinä naapurissa?
Anoppi olisi ehkä hyvää kierrättänyt eteenpäin, hoitanut lapsen että äiti pääsee töihin kuten hänen äitinsä oli auttanut.
Muista että päivähoito-oikeus tuli vasta 1991. Lapseni hoitivat yksityiset päivähoitajat, ei ollut kumpaakaan mummua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En ole tuo jolle kommentoit, vastaan omasta puolestani. Anoppi oli aluksi kivan etäinen. Ei puuttunut asioihin, joka eivät hänelle kuulu. Tätä kesti siihen asti, kunnes kuulivauvauutiset. Yhtäkkiä oli anopin pitkä nenä ja vikkelät sormet sotkeutuneena ihan joka asiaan mun ja mieheni taloudessa. Oli jo muun muassa päättänyt, että mä palaan töihin pikaisesti ennen äitiysloman loppua, hän tulee hoitamaan...
Itse on ollut kylmä ja välinpitämätön äiti, joka hoidatti lapsensa omalla äidillään. Kun tuo perinne ei jatkunut, niin taas sai nakella niskojaan, kun miniälle ei mikään kelpaa. Ei ollut anopin poikakaan puoltamassa äitinsä ideaa, mutta kaikki vika minussa.
Kumman joutilaita anoppeja teillä. Itse olin työelämässä kun ensimmäiset syntyi. Ja vielä siinä naapurissa?
Anoppi olisi ehkä hyvää kierrättänyt eteenpäin, hoitanut lapsen että äiti pääsee töihin kuten hänen äitinsä oli auttanut.
Muista että päivähoito-oikeus tuli vasta 1991. Lapseni hoitivat yksityiset päivähoitajat, ei ollut kumpaakaan mummua
Tai sitten ko anoppi oli ikänsä ollut kotirouva joka kuvitteli voivansa elää uudestaan muiden lapsilla sen oman elämänsä.
Ja se lapsi tai lapsen vanhemmat ei ole anopin jatkeita, joilla anoppi voi omin luvin operoida mielensä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Olet hupaisa. Työläisperheet lietteitä. Ei uskois laisiasi ihmisiä olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Olet hupaisa. Työläisperheet lietteitä. Ei uskois laisiasi ihmisiä olevan.
Sinähän sen karjan tähän vedit. En minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Ainakin miniä vaikuttaa hyvin ylpeältä ja nousukasmaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Olet hupaisa. Työläisperheet lietteitä. Ei uskois laisiasi ihmisiä olevan.
Sinähän sen karjan tähän vedit. En minä.
Karjakkojen työ oli ennen ja nykyidin tärkeitä töitä. Karjakko oli ennen muuten navettaväen esimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
Mun anoppi tekee käsitöitä. Aiemmin raahasi meille tekeleitään, tyyliin tein teille ryijyn tuohon telkkarin paikalle. Vielä oli varma, että haluamme ne ruskeankirjavat kammotukset esille, juuri siihen kohtaan, mihin hän oli sen ajatellut. Voi sitä mielensä pahoittamisen määrää, kun ei saanutkaan kättensä jälkeä esille paraatipaikalle. Ollaan sittemmin kielletty tuomasta meille yhtään mitään. Ei käsitöitä, ei kirpparilöytöjä. Ei edes lapsille. Sitä hän viimeisenä oljenkortena yritti. Totaalista kontrolloinnin tarveta yritti toteuttaa meidän kotona.
On paha nainen kun antsa sitä mitä osaa antaa. Välit poikki heti jos anoppi ylimalkaan avaa suunsa, saati jos tulee käymään. Miehelle kanssa kovempi kuri: sukusi ei meille tule.
Anopin ei kuulu sisustaa toisten ihmisten kotia tai pukea toisten ihmisten lapsia.
Rajat. Ootko ikinä kuullut?
Ettei vaan ole miniäkin vähän rajaton. Tee nyt ukolle selväksi ettei hänen sukuunsa pidetä Mitään yhteyttä, jos saisit vähän mielenrauhaa.
Minä ainakin saan ap:n ajatuksesta kiinni. Meillä anoppi on ollut ihan samantapainen lapsen syntymästä asti. Lapsi on nyt 11v eikä halua olla isoäitinsä kanssa missään tekemisissä.
Vauvana lapsen piti olla aina vain anopin sylissä jos näimme. Lapsi oli pulloruokinnalla, joten anoppi olisi halunnut aina hoitaa sen, vaihtaa vaipat jne. Ihan kuin lapsi olisi ollut hänen. Isompana halusi lapsen luokseen ja tekivät aina anopin päättämiä asioita. Koskaan ei kuunneltu lapsen halua. Eikä koskaan kunnioitettu mitään mitä me vanhemmat sanoimme. Mies kuitenkin pitkään ajatteli, että äidillään on oikeus suhteeseen ainoan lapsenlapsen kanssa kaikesta huolimatta. Mies heräsi vasta, kun anoppi kerran alkoi huutamaan lapselle meidän nähden, kun lapsi uskalsi sanoa mielipiteensä jostain anopille tärkeästä asiasta eikä se ollut sama kuin anopin. Sen jälkeen lapsi on saanut päättää itse näkeekö isoäitiään. Eikä ole nähnyt. Ja on kertonut jälkikäteen, miten ahdistavia ne yhdessä tekemiset oli, kun anoppini toteutti omaa näkemystään isovanhemmuudesta eikä kuunnellut lasta ollenkaan.
Mies muuten jutteli äitinsä kanssa jossain vaiheessa siitä miksi näin lopulta kävi. Anopille ei kuulemma ollut tullut mieleenkään, että meidän tai lapsen mielipiteet olisi niin tärkeitä, että ne pitäisi ottaa huomioon. Eipä sen kommentin jälkeen ole tehnyt mieli olla itsekään anopin kanssa missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oikea ap, tulin katsomaan, mitä keskustelulle kuuluu. Olen ollut kyllä yllättynyt siitä, millaisia kierroksia tämä keskustelu on saanut ja miten aggressiivisia isoäitejä keskusteluun on osallistunut. Ja lapsi ei todellakaan ole teini, vaan taapero.
Onneksi mukaan on mahtunut myös ymmärtäviä kommentteja. Tässä samalla sivulla joku kommentoi sukulaisista, joiden mielestä lapsen "äiti ei osaa mitään". Tältä minusta juuri tuntuu miehen suvun kanssa. Olen tunkeilija, jonkinlainen ulkopuolinen, joka jyrätään.
Joku muu kommentoi myös luokkaeroista. Kyllä! Tämä asia saattaa olla osasyynä. Omassa suvussani myös vanhemmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti korkeakoulutettuja. Kaikille heille on ollut itsestään selvää vaikka se, ettei omalla lusikalla anneta ruokaa. Miehen suvussa vanhemmalla väellä koulutus on jäänyt pääasiassa keskikouluun, korkeakoulutettuja ei ole yhtäkään.
Enköhän saa tästäkin lisää kuraa niskaan!
Ap
Jaa, sieltähän se tuli. Olen vähän koulutettu mummo mutta kuulepas nuori äiti, nuo kariesjutut tiedettiin kauan ennen syntymääsi, jo 70 - luvulla. Jopa me typerykset keskikoulun käyneetkin.
Miksi olet mennyt naimaan säätyäsi alemman huonosti koulutetun miehen?
Jos heittäisit sen koppavuuden miehenkin suvun keskuudessa voisit löytää ihan kivoja ihmisiä. Mutta tosiaan, et osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, erilaisista harrastuksista jotka eivät mielestäsi ole hienoja.
Ei mun miehen sukulaiset osaa keskustella käsitöistä, marjastuksesta, mistään tuollaisesta.
Appeni lempivirsi on pilkata minua kun tykkään tuollaisesta. Käsityöt varsinkin on typeriä.
Eri
Laitat vahvasti liioitellen. Työväenluokka arvostaa käsillä osaamista.
Sivistyneenä ihmisenä osannet kuitenkin löytää yhteisiä keskustelunaiheita suvun naisten kanssa, lapset, päivähoito, peruskoulu, ruoka, jumpat. Työväenluokassa myös on innokkaita lukijoita, tunnen kirjallisuutta hyvin laajalti keskikoulun käyneenä. Kirjoittelen. Jospa appesi vaikka maalaa ja kirjoittaa runoja kuten kansakoulun käynyt , myös taitava puutyöntekijä, mieheni.
Ongelmasi on se ettet ole mieheesi tyytyväinen. Avioituessa ei järjen käyttö ole pahasta. Olisi kannattanut etsiä omatasoinen mies.
Ei mun miehen duunarisuvussa kukaan tee käsillä mitään. Anopillakin iso pihamaa, ei potun pottua, ei marjapensaita, ei mitään hyötykasvia, eikä kyllä muitakaan kasveja.
Ei tee käsitöitä, ei marjasta, ei ompele, ei kudo, ei neulo, ei virkkaa. Ei siis luo käsillään mitään, ikinä. Eikä lue kirjallisuutta tai käy kirjastossa.
No kohan. Teitä huonon miehen naineita on vauvasivut täynnä.
Mitenköhän tuo mun anoppini liittyy mitenkään mun mieheeni ja tämän harrastamiseen????
Anoppi on miehesi äiti. Miten olet nainut kelvottoman naisen pojan? Alaspäin säädyssäsi.
En minä näe miestäni äitinsä saumattomana jatkeena, kuten narsistit tekee. Ja anoppi itsekin.
Joku aina pelastautuu surkeistakin oloista.
Suomi filmi 1938. Yo -lakki päässä. Karjakkoäitiänsä halveksien
Ja sieltäkö ei sitten saa ikinä yrittää ylös ilman että leimautuu ylpeäksi?
Lietteessä pitää kaikkien kahlata ettei vaan kukaan olisi toista parempi.
Ainakin miniä vaikuttaa hyvin ylpeältä ja nousukasmaiselta.
En vaan ole ko sukua enkä ole noussut yhtikäs mihinkään.
Mun anoppi tekee käsitöitä. Aiemmin raahasi meille tekeleitään, tyyliin tein teille ryijyn tuohon telkkarin paikalle. Vielä oli varma, että haluamme ne ruskeankirjavat kammotukset esille, juuri siihen kohtaan, mihin hän oli sen ajatellut. Voi sitä mielensä pahoittamisen määrää, kun ei saanutkaan kättensä jälkeä esille paraatipaikalle. Ollaan sittemmin kielletty tuomasta meille yhtään mitään. Ei käsitöitä, ei kirpparilöytöjä. Ei edes lapsille. Sitä hän viimeisenä oljenkortena yritti. Totaalista kontrolloinnin tarveta yritti toteuttaa meidän kotona.