Lue keskustelun säännöt.
Miehen suku ja meidän lapsemme
13.04.2023 |
Olen kovasti miettinyt, olenko liian herkkänahkainen vai mistä tässä on kysymys.
En oikein jaksa enää osallistua miehen sukutapaamisiin, käydä appivanhemmilla ym. Tuntuu, että pieni lapsemme on miehen suvun kanssa aina kuin jokin kollektiivinen omaisuus, jota milloin kukakin riepottaa sylissään. Ihan kuin minulla ei olisi mitään "oikeutta" lapseemme tässä seurassa. Kaikenlaista muutakin on ollut, ei noudateta sääntöjä, jota lapsen kanssa on. Eli annetaan esimerkiksi omalta lautaselta lapselle ruokaa.
Oman sukuni kanssa on jotenkin tosi erilaista. Kyllä lasta sielläkin toki sylitellään, mutta kaikki on jotenkin kunnioittavampaa ja hienovaraisempaa. Lapsi saa esimerkiksi leikkiä myös omiaan lattialla, eikä koko ajan ole jonkun sylissä.
Miehen perheen kanssa minusta tuntuu jotenkin siltä, että ylitseni kävellään eikä vanhemmuuttani kunnioiteta. Tehdään lapsen kanssa juuri toisinpäin, kuin olen aiemmin sanonut.
Jään nykyään usein kotiin miehen suvun tapaamisista, jota sitten kuulemma kovasti miehen suvussa ihmetellään. Luulisi, että olisivat tyytyväisiä, kun saavat riepottaa lasta sydämensä kyllyydestä ilman minun läsnäoloani...
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa turhaa tehdä koko aloitus. Ehkä av:n ongelma nykyään on, että täällä pyörii lähinnä eläkeikäisiä naisia pienten lasten vanhempien sijaan.
Aloituksessa luki muun muassa siitä, että meidän perheemme sääntöjä ei kunnioiteta miehen suvun parissa. Jos lapsen äiti sanoo, että omalta lautaselta ei anneta ruokaa, sitä pitää totella.
En myöskään ole missään vaiheessa sanonut, että pitäisin lasta erillään miehen suvusta. Olen sanonut että MINÄ en siellä enää niin paljon käy, vaan mies käy lapsen kanssa kahdestaan.
Ap
Eli jos porukka näkee että olet itsekäs ja huonoitsetuntoinen, syytät siitä palstan väkeä ja päättelet meidät kaikki täällä eläkeikäisiksi. Et huomaa jotta ehkäpä se ongelma on sulla itselläsi eikä meillä muilla.
Ja puhut vain lapsen äidistä eli itsestäsi, mitä sinä olet sanonut ja toivonut, onko isällä mitään sananvaltaa?
Ja mikä tämä sun aloituksen pointti oli? Haukkua miehen sukua? Ja sitäpaitsi tässähän sä kerrot vain oman versiosi, emme me tiedä mikä on totuus.
No kyllä näistä kommenteista aika sellainen isoäiti-näkemys paistaa läpi. Kaikki nykyajan äidit tietävät esimerkiksi tuon hammasasian.
Ap
Kyllä, samaa ajattelin kuin sinä. Tsemppiä, ap, ja pidä puolesi!
Hammasasia on tärkeä, eikä siinä pidä antaa yhtään periksi. Älä anna noitten mummojen jyrätä. Tuollainen omalta lautaselta syöttäminen osoittaa vaan tyhmyyttä ja tietämättömyyttä, luulevat toimivansa lapsen hyväksi, mutta aiheuttavat vahinkoa. Sitten asia kääntyykin nopeasti miniä-anoppi-asetelmaksi ja oikeassa-väärässä-valtakiistaksi. Pahimmillaan tuhoavat koko perheen ja suvun välit.
Toivottavasti myös miehelläsi on tuoretta tietoa, että hän käy mukana esim. neuvolassa ja hammaslääkärillä, ja löytyy myös riittävästi omaa tahtoa eikä ole äitinsä talutusnuorassa, niin pystyy sanomaan vastaan. On tärkeää, että teillä, sinulla ja lapsen isällä, on kasvattajina yhteinen ja johdonmukainen näkemys.
Meillä oletusarvoisesti ruoka on puhdasta olipa se muumilautasella tai aikuisen lautasella.
Se on se lusikka. Eikä sekään jos ensin syö lapsi ja sitten senjälkeen vaikka mummo samalta lautaselta "tiskiä tekemättä".
Aliarvioitte , kyllä jo 70- luvulla nämä tiedettiin. Tosin voi olla välinpitämättöm ihmisiä.
Ihmettelin kun koulun terveydenhoitaja, yhden puolueen puoluesihteeri, naureskeli vuos sitten iltalehden artikkelia, hoitamattomat hampaat lisää sydäninfarktin mahdollisuutta. Kaikkea sitä nykyisin keksitään sydänkuolemien selitykseksi. ( Samoin ivaili varoituksia ettei ikääntyvät yli voimiensa tekisi lumitöitä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, en jaksa lukea koko ketjua, mutta tästä kuvaamastasi tilanteesta on vauvapalstalla keskusteltu paljonkin, ja olen sen kokenut omankin lapsen kanssa.
Pidä puolesi ja vauvan puoli. Kun sinusta tuntuu, että vauvaa viedään sylistä syliin vaikka tarvitsisi äitään, keskeytä tilanne ja ota lapsesi. Tulet luultavasti saamaan ylenkatsetta, vihjailua ja ehkä arvosteluakin siitä, että olet herkkänahkainen ja hankala. Tee se silti, ystävällisesti, kohteliaasti ja päättäväisesti.
Kukaan ihminen ei ole toisen leikkikalu, ja sinä vanhempana päätät miten lapsesi kanssa toimitaan - yhdessä lapsen isän kanssa tietenkin, mutta silloin keskustelette asiasta keskenänne eikä ulkopuolisilla ole siihen väliin tunkemista. Jos tämä on ongelma heille, silloin ainakin tiedät että teidän hyvinvointinne ei ole heidän korkein prioriteettinsa. Ja jos se ei ole ongelma, niin silloinhan asiat ovat hyvin. Pelisäännöt kuitenkin yleensä muotoutuvat juuri ensimmäisen lapsen vauva-aikana, ja on todella vaikeaa myöhemmin tiukentaa niitä, jos tunkeilevat sukulaiset ovat jo tottuneet päättämään sinun puolestasi. Joustaa ehtii myöhemminkin, jos alkaa tuntua siltä. Ne pienet hetket, jolloin tuntuu oudolta kun asiat menevät eri tavalla kuin oli sovittu, ovat todella tärkeitä. Noina hetkinä mitataan sitä, kuinka paljon ylikävelyä toinen sietää ennen kuin reagoi, ja jos sitä sietää, se jatkuu ja siirtyy isompiin asioihin.
Ota tavaksi sanoa tarpeesi selkeästi ääneen. Sano: "Annapa NN nyt syliini." Älä sano: "Olisikohan NN jo nälkäinen ja pitäisiköhän hänen päästä äidin syliin välillä". Älä turhaan keksi kiertoilmauksia.
Läheiset suhteet sukuun ovat lapselle voimavara. Ne suhteet muotoutuvat lapsella nimenomaan vanhempien kautta. Kun vanhempi voi luottaa siihen, että molemmin puolin kunnioitetaan ja kuunnellaan, lapsi tosiaan pääsee yhteisön osaksi. Jos häntä lääpitään ja riivitään äidin sylistä, äiti ei tule siinä seurassa rentoutumaan eikä lapsikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ap käynyt niin monta kertaa hokemassa tätä sukulaisten "omien tarpeiden tyydyttämistä" että avaapa vielä vähän mitä tällä tarkoitat? Sukulaiset haluavat antaa hellyyttä lapselle ja sen sijaan että kärsisivät siitä nauttivat itsekin tilanteesta?
Miten niin ap?
Minä olen kirjoittanut siitä, samaten useampi muu kirjoittaja.
Tuo on ihan puhdasta omien tarpeiden tyydyttämistä. Ei ole hellyyttä nähnytkään.
Mistä me tiedetään miten ne miehen sukulaiset pitää lasta sylissä, ap kertoi oman versionsa joka ei välttämättä ole totta ollenkaan. Mä sain käsityksen että ap itse haluaa tyydyttää omia tarpeitaan koska on kateellinen kun ei kylässä voi olla koko ajan itse sen lapsen kanssa. Tuntuu olevan ihan kauheaa jos lasta huomioi joku toinenkin. Tuohan on itsekästä ja lapseen takertumista.
Ap kuvasi tyypillistä rajattomien sukulaisten käytöstä. Riepotellaan lasta sylistä toiseen, käytetään valtaa, rikotaan vanhempien toiveita ja sääntöjä vastaan ja tyydytetään omia tarpeita.
Tuo porukka ei lasta huomioi pätkääkään.
Ihan oikein riepotellaan? Ja ap antaa tämän tapahtua? Samaten mies ilmeisesti hyväksyy riepottelun?
Osa porukasta uskoo tarinan täysin kyseenalaistamatta. Kunhan joku vaan keksii tänne mitä tahansa anopista tai miehen suvusta niin tietyt tyypit intaantuu vaahto suupielissä kommentoimaan ja haukkumaan mukana. Meillä on nyt vain ap:n kertomus joka mun mielestä vaikuttaa niiiin liioitellulta.
Jos mun lastani joku oikeasti olisi riepoittanut niin puuttuisin siihen enkä vinkuisi jossain keskustelupalstalla.
Mua kanssa kiinnostaisi tietää mitä tämä "riepottelu" tarkoittaa. Aika väkivaltaisen kuuloinen sana. Pidetäänkö lasta väkisin itkien sylissä, ja roikutetaan käsivarsista, vai peräti nilkoista? Muistan kyllä, kun oma esikoinen oli ihan pieni, että osasin tulkita lapsen pienintäkin kulmakarvan kohoamista, ja riensin heti hätiin selvittämään, miksi olo on epämukava. Mutta aika pian aloin hoksata olevani turhan neuroottinen, ja tajusin etten halua kasvattaa lapsesta arkaa ja muita vierastavaa, ja reippaaksi hän on kasvanutkin. Vaikka lapsi saa/joutuu kohtaamaan muitakin ihmisiä ja tapoja, hän tietää, että äiti ja isä ovat aina turvasatama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ap käynyt niin monta kertaa hokemassa tätä sukulaisten "omien tarpeiden tyydyttämistä" että avaapa vielä vähän mitä tällä tarkoitat? Sukulaiset haluavat antaa hellyyttä lapselle ja sen sijaan että kärsisivät siitä nauttivat itsekin tilanteesta?
Miten niin ap?
Minä olen kirjoittanut siitä, samaten useampi muu kirjoittaja.
Tuo on ihan puhdasta omien tarpeiden tyydyttämistä. Ei ole hellyyttä nähnytkään.
Mistä me tiedetään miten ne miehen sukulaiset pitää lasta sylissä, ap kertoi oman versionsa joka ei välttämättä ole totta ollenkaan. Mä sain käsityksen että ap itse haluaa tyydyttää omia tarpeitaan koska on kateellinen kun ei kylässä voi olla koko ajan itse sen lapsen kanssa. Tuntuu olevan ihan kauheaa jos lasta huomioi joku toinenkin. Tuohan on itsekästä ja lapseen takertumista.
Ap kuvasi tyypillistä rajattomien sukulaisten käytöstä. Riepotellaan lasta sylistä toiseen, käytetään valtaa, rikotaan vanhempien toiveita ja sääntöjä vastaan ja tyydytetään omia tarpeita.
Tuo porukka ei lasta huomioi pätkääkään.
Ihan oikein riepotellaan? Ja ap antaa tämän tapahtua? Samaten mies ilmeisesti hyväksyy riepottelun?
Osa porukasta uskoo tarinan täysin kyseenalaistamatta. Kunhan joku vaan keksii tänne mitä tahansa anopista tai miehen suvusta niin tietyt tyypit intaantuu vaahto suupielissä kommentoimaan ja haukkumaan mukana. Meillä on nyt vain ap:n kertomus joka mun mielestä vaikuttaa niiiin liioitellulta.
Jos mun lastani joku oikeasti olisi riepoittanut niin puuttuisin siihen enkä vinkuisi jossain keskustelupalstalla.
Mua kanssa kiinnostaisi tietää mitä tämä "riepottelu" tarkoittaa. Aika väkivaltaisen kuuloinen sana. Pidetäänkö lasta väkisin itkien sylissä, ja roikutetaan käsivarsista, vai peräti nilkoista? Muistan kyllä, kun oma esikoinen oli ihan pieni, että osasin tulkita lapsen pienintäkin kulmakarvan kohoamista, ja riensin heti hätiin selvittämään, miksi olo on epämukava. Mutta aika pian aloin hoksata olevani turhan neuroottinen, ja tajusin etten halua kasvattaa lapsesta arkaa ja muita vierastavaa, ja reippaaksi hän on kasvanutkin. Vaikka lapsi saa/joutuu kohtaamaan muitakin ihmisiä ja tapoja, hän tietää, että äiti ja isä ovat aina turvasatama.
Ei se että ei anna lastaan leikkikaluksi vieraiden ihmisten palikkaleikkeihin tarkoita että lapsesta kasvaa arka ja muita vierastava.
Sen sijaan jos annat surutta muiden tehdä mitä haluaa, lapsesta kasvaa sosiaalisesti rajaton rikkinäinen ihminen.
Suvun tärkein tehtävä on antaa kalliita lahjoja. Kaikki lepertely ja sylittely ja palapelin pelaaminen on lapsen ahdistelua ja äiti yritetään syrjäyttää.
Kuitenkin kun tarvitaan lastenvahtia tämä kaukana pidetty, normaali tutustuminen estetty , sukulainen kelpaisi. Ja onnistunut lapsen vahtiminen vaikka yökylässä edellyttää suhdetta jossa saa ottaa syliin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se vaitettavasti usein on, että oman suvun tekemiset ei haittaa tai ärsytä yhtä paljon kuin miehen suvun tekemiset.
Mun äitini on hirveän kova hyysäämään lapsia, ja kun mummolaan mennään, tuntuu että en edes näe enää lastani koko vierailulla. Se ei jostain syystä ärsytä, ja toki omalle äidille on helpompi sanoa asiasta kuin anopille. Vastaavasti anoppilassa melkein sama juttu, mutta se ärsyttää kun tuntuu että anoppi "omii" lapsen. Kuitenkin kun objektiivisesti tarkastelee, on heidän käytöksensä lasta kohtaan aika samanlaista. Oma ärsytykseni vaan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se vaitettavasti usein on, että oman suvun tekemiset ei haittaa tai ärsytä yhtä paljon kuin miehen suvun tekemiset.
Mun äitini on hirveän kova hyysäämään lapsia, ja kun mummolaan mennään, tuntuu että en edes näe enää lastani koko vierailulla. Se ei jostain syystä ärsytä, ja toki omalle äidille on helpompi sanoa asiasta kuin anopille. Vastaavasti anoppilassa melkein sama juttu, mutta se ärsyttää kun tuntuu että anoppi "omii" lapsen. Kuitenkin kun objektiivisesti tarkastelee, on heidän käytöksensä lasta kohtaan aika samanlaista. Oma ärsytykseni vaan erilainen.
Molempien käytös on tökeröä. Eikä tuollaista kuulu sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joista voit suoraan kieltää ja on asioita, joissa sinun täytyy toimia diplomaattisesti jo lapsesikin vuoksi.
On asiallista sanoa, ettei lapselle saa antaa ruokaa omasta suustaan tai omalta lautaseltaan. Ne ovat asioita, joista tietäminen kuuluu kaikille.
Jos näet, että lastasi riepotellaan liikaa ja hän selkeästi kärsii voit kohteliaasti ottaa lapsesi syliin, lähteä hänen kanssaan vaikkapa kävelylle/päikkäreille/ pihalle leikkimään ja asia on sillä hoideltu. Toisaalta, jos lapsesi on tyytyväinen saamastaan huomiosta älä puutu siihen.
Kirjoituksestasi huokuu hieman omistushaluinen äiti, joka ei halua jakaa lastaan. Ole oikeudenmukainen lastasi ja miehesi sukulaisia kohtaan. He rakastavat sinun lastasi ja se on asia, jota ei kannata pilata vain siksi kun sinua ärsyttää.
Mistään ei ole minkäänlaista tietoa, että rakastavat. Jos rakastaisivat, he osoittaisivat sen kunnioittamalla lapsen vanhempia.
Vanhempia? Tässähän on nyt esitetty asia vain yhden vanhemman lasien läpi katsottuna.
Ei tuo käytös ole yhtään sen kunnioittavampaa isääkään kohtaan.
Lapsen isällä lienee asiassa ihan oma mielipiteensä, kuten lapsellakin?
Tuo käytös on epäkunnioittavaa täysin objektiivisesti arvioituna. Lapsi on kuin palikka jolla tyydytetään omia tarpeita ja lasten vnahempien yli kävellään tietoisesti.
Edelleen puhutaan vain lapsen yh-den van-hem-man mielipiteestä. Aloittajako sen yksin määrittelee mikä on epäkunnioittavaa? Isällä ja lapsella ei ole mitään sanottavaa asiassa?
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös on todella epäkunnioittavaa molempia vanhempia kohtaan.
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös todella epäkunnioittavaa lapsen isän sukua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joista voit suoraan kieltää ja on asioita, joissa sinun täytyy toimia diplomaattisesti jo lapsesikin vuoksi.
On asiallista sanoa, ettei lapselle saa antaa ruokaa omasta suustaan tai omalta lautaseltaan. Ne ovat asioita, joista tietäminen kuuluu kaikille.
Jos näet, että lastasi riepotellaan liikaa ja hän selkeästi kärsii voit kohteliaasti ottaa lapsesi syliin, lähteä hänen kanssaan vaikkapa kävelylle/päikkäreille/ pihalle leikkimään ja asia on sillä hoideltu. Toisaalta, jos lapsesi on tyytyväinen saamastaan huomiosta älä puutu siihen.
Kirjoituksestasi huokuu hieman omistushaluinen äiti, joka ei halua jakaa lastaan. Ole oikeudenmukainen lastasi ja miehesi sukulaisia kohtaan. He rakastavat sinun lastasi ja se on asia, jota ei kannata pilata vain siksi kun sinua ärsyttää.
Mistään ei ole minkäänlaista tietoa, että rakastavat. Jos rakastaisivat, he osoittaisivat sen kunnioittamalla lapsen vanhempia.
Vanhempia? Tässähän on nyt esitetty asia vain yhden vanhemman lasien läpi katsottuna.
Ei tuo käytös ole yhtään sen kunnioittavampaa isääkään kohtaan.
Lapsen isällä lienee asiassa ihan oma mielipiteensä, kuten lapsellakin?
Tuo käytös on epäkunnioittavaa täysin objektiivisesti arvioituna. Lapsi on kuin palikka jolla tyydytetään omia tarpeita ja lasten vnahempien yli kävellään tietoisesti.
Edelleen puhutaan vain lapsen yh-den van-hem-man mielipiteestä. Aloittajako sen yksin määrittelee mikä on epäkunnioittavaa? Isällä ja lapsella ei ole mitään sanottavaa asiassa?
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös on todella epäkunnioittavaa molempia vanhempia kohtaan.
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös todella epäkunnioittavaa lapsen isän sukua kohtaan.
Ai se että lasta viskellään kuin pakettia, pilataan hampaat ja öykkäröidään?
Kuka ja miten on epäkunnioittava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain sinä ja vain sinä tiedät mikä lapselle on hyväksi?
No kyllä, tiedän esimerkiksi, että lapsen hampaille ei ole hyvänsi antaa ruokaa omalta lautaselta.
Ap
Ei se sama lautanen itsessään ole ongelma! Jos lautasella on vaikka kakkupala ja aikuinen syö omalla lusikallaan toisesta reunasta ja lapsi omalla lusikallaan toisesta niin, ettei aikuisen suussa olevat bakteerit pääse lapsen suuhun, ei yhteinen lautanen aiheuta mitään ongelmaa. Hysteeriset äidit ovat ongelma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntyy osaksi yhteisöä, ei yhdenkään äidin vallan ja tärkeyden tuntee välikappaleeksi.
No ei se kyllä ihan näin ole. Sukulaisilla ei esimerkiksi ole mitään virallista oikeutta lapseen.
Suku voi kuitenkin olla lapselle valtava voimavara ja jos suhteet on luotu jo lapsena, se tunneside säilyy lapsen eliniän.
En ymmärrä, miksi se tuntuu nykyisin monelta äidiltä olevan pois, jos lapsella on paljon rakastavia sukua ympärillä.
Olisiko oma suhde lapseen jäänyt vähän ohueksi, jos varhain hoitoon esim. Sitten on mustasukkainen lapsesta kaikille, joiden kanssa lapsi viihtyy? En tarkoita, että kaikilla lapsensa pienenä hoitoon vieneillä äideillä suhde lapseen jäisi ohueksi, mutta jos ei osaa panostaa yhteiseen aikaan kun sitä on, niin voi käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntyy osaksi yhteisöä, ei yhdenkään äidin vallan ja tärkeyden tuntee välikappaleeksi.
No ei se kyllä ihan näin ole. Sukulaisilla ei esimerkiksi ole mitään virallista oikeutta lapseen.
Suku voi kuitenkin olla lapselle valtava voimavara ja jos suhteet on luotu jo lapsena, se tunneside säilyy lapsen eliniän.
En ymmärrä, miksi se tuntuu nykyisin monelta äidiltä olevan pois, jos lapsella on paljon rakastavia sukua ympärillä.
Äitini oli juuri ap. kaltainen ja hän on aina pitånyt sukuaan jotenkin parempana ja isän suku pahis, arvata saattaa, osaanko kunnioittaa äitiåni, vaan aina palaa lapsuuden muistot mieleen.
Niin. Paino sanalla voi, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa lapsi nähdään vain palikkana, jolla tyydytetään omia tarpeita. Epätervettä.
Voi luoja tätä AV:n touhua :D
Epätervettä olisi, jos miehen sukulaiset eivät haluasi koskea lapseen tai pitää tätä sylissä.
Lapsi ei varmasti mene pilalle vaikka saakin sukulaisvierailujen ajan olla sylitettävänä.
Olen takuuvarma, että tuon lapsen isällä ei ole mitään sitä vastaan, että muutkin, kuin vain he vanhemmat pitävät lasta sylissä ja muutenkin ovat lapsen kanssa. Eikä isää haittaa, vaikka vaimonkin sukulaiset hellittelevät lasta.
Vain äiti voi vetää hepulit siitä, että miehen suku lellii lasta ja pitää jatkuvasti sylissä.
Ei ole mitään "omien tarpeiden tyydytystä" jos pitää vaikkapa omaa lastenlastaan tai veljenlasta sylissä :D
Tää AV on kyllä ihan oma lukunsa, mitä tulee miehen sukuun ja naisen omaan sukuun. Sellaista virhettä ei löydy jota ei miehen suku tekisi :D
Lapsi ei ole palikka.
On epätervettä tyydyttää omia tarpeitana hänen avullaan.
Ja juuri tämä pitäisi APn ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joista voit suoraan kieltää ja on asioita, joissa sinun täytyy toimia diplomaattisesti jo lapsesikin vuoksi.
On asiallista sanoa, ettei lapselle saa antaa ruokaa omasta suustaan tai omalta lautaseltaan. Ne ovat asioita, joista tietäminen kuuluu kaikille.
Jos näet, että lastasi riepotellaan liikaa ja hän selkeästi kärsii voit kohteliaasti ottaa lapsesi syliin, lähteä hänen kanssaan vaikkapa kävelylle/päikkäreille/ pihalle leikkimään ja asia on sillä hoideltu. Toisaalta, jos lapsesi on tyytyväinen saamastaan huomiosta älä puutu siihen.
Kirjoituksestasi huokuu hieman omistushaluinen äiti, joka ei halua jakaa lastaan. Ole oikeudenmukainen lastasi ja miehesi sukulaisia kohtaan. He rakastavat sinun lastasi ja se on asia, jota ei kannata pilata vain siksi kun sinua ärsyttää.
Mistään ei ole minkäänlaista tietoa, että rakastavat. Jos rakastaisivat, he osoittaisivat sen kunnioittamalla lapsen vanhempia.
Vanhempia? Tässähän on nyt esitetty asia vain yhden vanhemman lasien läpi katsottuna.
Ei tuo käytös ole yhtään sen kunnioittavampaa isääkään kohtaan.
Lapsen isällä lienee asiassa ihan oma mielipiteensä, kuten lapsellakin?
Tuo käytös on epäkunnioittavaa täysin objektiivisesti arvioituna. Lapsi on kuin palikka jolla tyydytetään omia tarpeita ja lasten vnahempien yli kävellään tietoisesti.
Edelleen puhutaan vain lapsen yh-den van-hem-man mielipiteestä. Aloittajako sen yksin määrittelee mikä on epäkunnioittavaa? Isällä ja lapsella ei ole mitään sanottavaa asiassa?
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös on todella epäkunnioittavaa molempia vanhempia kohtaan.
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös todella epäkunnioittavaa lapsen isän sukua kohtaan.
Ai se että lasta viskellään kuin pakettia, pilataan hampaat ja öykkäröidään?
Kuka ja miten on epäkunnioittava?
Miten niin viskellään? Ap:n tekstissä kerrotaan että lapsi on milloin kenenkin sylissä. Ei mitään viskelystä, ei mitään öykkäröinnistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi syntyy osaksi yhteisöä, ei yhdenkään äidin vallan ja tärkeyden tuntee välikappaleeksi.
No ei se kyllä ihan näin ole. Sukulaisilla ei esimerkiksi ole mitään virallista oikeutta lapseen.
Suku voi kuitenkin olla lapselle valtava voimavara ja jos suhteet on luotu jo lapsena, se tunneside säilyy lapsen eliniän.
En ymmärrä, miksi se tuntuu nykyisin monelta äidiltä olevan pois, jos lapsella on paljon rakastavia sukua ympärillä.
Äitini oli juuri ap. kaltainen ja hän on aina pitånyt sukuaan jotenkin parempana ja isän suku pahis, arvata saattaa, osaanko kunnioittaa äitiåni, vaan aina palaa lapsuuden muistot mieleen.
Niin. Paino sanalla voi, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa lapsi nähdään vain palikkana, jolla tyydytetään omia tarpeita. Epätervettä.
Voi luoja tätä AV:n touhua :D
Epätervettä olisi, jos miehen sukulaiset eivät haluasi koskea lapseen tai pitää tätä sylissä.
Lapsi ei varmasti mene pilalle vaikka saakin sukulaisvierailujen ajan olla sylitettävänä.
Olen takuuvarma, että tuon lapsen isällä ei ole mitään sitä vastaan, että muutkin, kuin vain he vanhemmat pitävät lasta sylissä ja muutenkin ovat lapsen kanssa. Eikä isää haittaa, vaikka vaimonkin sukulaiset hellittelevät lasta.
Vain äiti voi vetää hepulit siitä, että miehen suku lellii lasta ja pitää jatkuvasti sylissä.
Ei ole mitään "omien tarpeiden tyydytystä" jos pitää vaikkapa omaa lastenlastaan tai veljenlasta sylissä :D
Tää AV on kyllä ihan oma lukunsa, mitä tulee miehen sukuun ja naisen omaan sukuun. Sellaista virhettä ei löydy jota ei miehen suku tekisi :D
Lapsi ei ole palikka.
On epätervettä tyydyttää omia tarpeitana hänen avullaan.
Ja juuri tämä pitäisi APn ymmärtää.
Ap:han ei tyydytä omia tarpeitaan vieraan lapsen kanssa, kuten useampi miehen sukulainen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On asioita, joista voit suoraan kieltää ja on asioita, joissa sinun täytyy toimia diplomaattisesti jo lapsesikin vuoksi.
On asiallista sanoa, ettei lapselle saa antaa ruokaa omasta suustaan tai omalta lautaseltaan. Ne ovat asioita, joista tietäminen kuuluu kaikille.
Jos näet, että lastasi riepotellaan liikaa ja hän selkeästi kärsii voit kohteliaasti ottaa lapsesi syliin, lähteä hänen kanssaan vaikkapa kävelylle/päikkäreille/ pihalle leikkimään ja asia on sillä hoideltu. Toisaalta, jos lapsesi on tyytyväinen saamastaan huomiosta älä puutu siihen.
Kirjoituksestasi huokuu hieman omistushaluinen äiti, joka ei halua jakaa lastaan. Ole oikeudenmukainen lastasi ja miehesi sukulaisia kohtaan. He rakastavat sinun lastasi ja se on asia, jota ei kannata pilata vain siksi kun sinua ärsyttää.
Mistään ei ole minkäänlaista tietoa, että rakastavat. Jos rakastaisivat, he osoittaisivat sen kunnioittamalla lapsen vanhempia.
Vanhempia? Tässähän on nyt esitetty asia vain yhden vanhemman lasien läpi katsottuna.
Ei tuo käytös ole yhtään sen kunnioittavampaa isääkään kohtaan.
Lapsen isällä lienee asiassa ihan oma mielipiteensä, kuten lapsellakin?
Tuo käytös on epäkunnioittavaa täysin objektiivisesti arvioituna. Lapsi on kuin palikka jolla tyydytetään omia tarpeita ja lasten vnahempien yli kävellään tietoisesti.
Edelleen puhutaan vain lapsen yh-den van-hem-man mielipiteestä. Aloittajako sen yksin määrittelee mikä on epäkunnioittavaa? Isällä ja lapsella ei ole mitään sanottavaa asiassa?
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös on todella epäkunnioittavaa molempia vanhempia kohtaan.
Ob-jek-tii-vi-ses-ti tuo käytös todella epäkunnioittavaa lapsen isän sukua kohtaan.
Ai se että lasta viskellään kuin pakettia, pilataan hampaat ja öykkäröidään?
Kuka ja miten on epäkunnioittava?
Miten niin viskellään? Ap:n tekstissä kerrotaan että lapsi on milloin kenenkin sylissä. Ei mitään viskelystä, ei mitään öykkäröinnistä.
Niin, vieraat ihmiset paiskoo lasta keskenään sylistä syliin. Öykkäröintiä. Samaten se että pilataan tahallaan lapsen hampaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain sinä ja vain sinä tiedät mikä lapselle on hyväksi?
No kyllä, tiedän esimerkiksi, että lapsen hampaille ei ole hyvänsi antaa ruokaa omalta lautaselta.
Ap
Ei se sama lautanen itsessään ole ongelma! Jos lautasella on vaikka kakkupala ja aikuinen syö omalla lusikallaan toisesta reunasta ja lapsi omalla lusikallaan toisesta niin, ettei aikuisen suussa olevat bakteerit pääse lapsen suuhun, ei yhteinen lautanen aiheuta mitään ongelmaa. Hysteeriset äidit ovat ongelma
MIKSI IHMEESSÄ noin pitäisi kenenkään syödä????
Inhoan äitini ja lapsettomien siskojeni tapaa tulla kylään. Syöksyvät suunnilleen raamit kaulassa tervehtimättä ohitseni ja hyökkivät lasten kimppuun.
Eivät anna mitään tilaisuutta lapsillekaan tervehitä, kun alkavat pakkohalata ja kouria. Kuopus kääntää kylkeä eteen, ettei se olisi nini epämiellyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ap käynyt niin monta kertaa hokemassa tätä sukulaisten "omien tarpeiden tyydyttämistä" että avaapa vielä vähän mitä tällä tarkoitat? Sukulaiset haluavat antaa hellyyttä lapselle ja sen sijaan että kärsisivät siitä nauttivat itsekin tilanteesta?
Miten niin ap?
Minä olen kirjoittanut siitä, samaten useampi muu kirjoittaja.
Tuo on ihan puhdasta omien tarpeiden tyydyttämistä. Ei ole hellyyttä nähnytkään.
Mistä me tiedetään miten ne miehen sukulaiset pitää lasta sylissä, ap kertoi oman versionsa joka ei välttämättä ole totta ollenkaan. Mä sain käsityksen että ap itse haluaa tyydyttää omia tarpeitaan koska on kateellinen kun ei kylässä voi olla koko ajan itse sen lapsen kanssa. Tuntuu olevan ihan kauheaa jos lasta huomioi joku toinenkin. Tuohan on itsekästä ja lapseen takertumista.
Ap kuvasi tyypillistä rajattomien sukulaisten käytöstä. Riepotellaan lasta sylistä toiseen, käytetään valtaa, rikotaan vanhempien toiveita ja sääntöjä vastaan ja tyydytetään omia tarpeita.
Tuo porukka ei lasta huomioi pätkääkään.
Ihan oikein riepotellaan? Ja ap antaa tämän tapahtua? Samaten mies ilmeisesti hyväksyy riepottelun?
Osa porukasta uskoo tarinan täysin kyseenalaistamatta. Kunhan joku vaan keksii tänne mitä tahansa anopista tai miehen suvusta niin tietyt tyypit intaantuu vaahto suupielissä kommentoimaan ja haukkumaan mukana. Meillä on nyt vain ap:n kertomus joka mun mielestä vaikuttaa niiiin liioitellulta.
Jos mun lastani joku oikeasti olisi riepoittanut niin puuttuisin siihen enkä vinkuisi jossain keskustelupalstalla.
Riepotella kuulostaa kyllä pahalta, ikään kuin taisteltaisiin lapsesta! :D Italialaissa perheissä aika yleinen tapa, että lapsi kulkee sylistä syliin.
Ap:n kannattaisi olla kiitollinen kun lapsi oppii läheisyyttä ja sosiaalisuutta, jota pienessä ydinperheessä on vaikea harjoitella.
Mutta jos lapsi on vielä sylilapsi, veikkaan, että appivanhempien kurssi nousee ap:n silmissä, kun lapsi oppii kävelemään ja vaatii herkeämätöntä valvontaa. Silloin anoppila luultavasi kelpaa paremmin. Samoin, jos perheeseen tulee uusi vauva. Ja samoin kun tämä "riepoteltu" vauva tulee uhmaikään. :) Teini-iästä puhumattakaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ap käynyt niin monta kertaa hokemassa tätä sukulaisten "omien tarpeiden tyydyttämistä" että avaapa vielä vähän mitä tällä tarkoitat? Sukulaiset haluavat antaa hellyyttä lapselle ja sen sijaan että kärsisivät siitä nauttivat itsekin tilanteesta?
Miten niin ap?
Minä olen kirjoittanut siitä, samaten useampi muu kirjoittaja.
Tuo on ihan puhdasta omien tarpeiden tyydyttämistä. Ei ole hellyyttä nähnytkään.
Mistä me tiedetään miten ne miehen sukulaiset pitää lasta sylissä, ap kertoi oman versionsa joka ei välttämättä ole totta ollenkaan. Mä sain käsityksen että ap itse haluaa tyydyttää omia tarpeitaan koska on kateellinen kun ei kylässä voi olla koko ajan itse sen lapsen kanssa. Tuntuu olevan ihan kauheaa jos lasta huomioi joku toinenkin. Tuohan on itsekästä ja lapseen takertumista.
Ap kuvasi tyypillistä rajattomien sukulaisten käytöstä. Riepotellaan lasta sylistä toiseen, käytetään valtaa, rikotaan vanhempien toiveita ja sääntöjä vastaan ja tyydytetään omia tarpeita.
Tuo porukka ei lasta huomioi pätkääkään.
Ihan oikein riepotellaan? Ja ap antaa tämän tapahtua? Samaten mies ilmeisesti hyväksyy riepottelun?
Osa porukasta uskoo tarinan täysin kyseenalaistamatta. Kunhan joku vaan keksii tänne mitä tahansa anopista tai miehen suvusta niin tietyt tyypit intaantuu vaahto suupielissä kommentoimaan ja haukkumaan mukana. Meillä on nyt vain ap:n kertomus joka mun mielestä vaikuttaa niiiin liioitellulta.
Jos mun lastani joku oikeasti olisi riepoittanut niin puuttuisin siihen enkä vinkuisi jossain keskustelupalstalla.
Riepotella kuulostaa kyllä pahalta, ikään kuin taisteltaisiin lapsesta! :D Italialaissa perheissä aika yleinen tapa, että lapsi kulkee sylistä syliin.
Ap:n kannattaisi olla kiitollinen kun lapsi oppii läheisyyttä ja sosiaalisuutta, jota pienessä ydinperheessä on vaikea harjoitella.
Mutta jos lapsi on vielä sylilapsi, veikkaan, että appivanhempien kurssi nousee ap:n silmissä, kun lapsi oppii kävelemään ja vaatii herkeämätöntä valvontaa. Silloin anoppila luultavasi kelpaa paremmin. Samoin, jos perheeseen tulee uusi vauva. Ja samoin kun tämä "riepoteltu" vauva tulee uhmaikään. :) Teini-iästä puhumattakaan. :D
- läheisyyttähän tuo ei ole
- sosiaalisuutta tuo ei ole
- miksi juuri se anoppi nyt haluttaisiin hoitajaksi?
Kyllä, samaa ajattelin kuin sinä. Tsemppiä, ap, ja pidä puolesi!
Hammasasia on tärkeä, eikä siinä pidä antaa yhtään periksi. Älä anna noitten mummojen jyrätä. Tuollainen omalta lautaselta syöttäminen osoittaa vaan tyhmyyttä ja tietämättömyyttä, luulevat toimivansa lapsen hyväksi, mutta aiheuttavat vahinkoa. Sitten asia kääntyykin nopeasti miniä-anoppi-asetelmaksi ja oikeassa-väärässä-valtakiistaksi. Pahimmillaan tuhoavat koko perheen ja suvun välit.
Toivottavasti myös miehelläsi on tuoretta tietoa, että hän käy mukana esim. neuvolassa ja hammaslääkärillä, ja löytyy myös riittävästi omaa tahtoa eikä ole äitinsä talutusnuorassa, niin pystyy sanomaan vastaan. On tärkeää, että teillä, sinulla ja lapsen isällä, on kasvattajina yhteinen ja johdonmukainen näkemys.