Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!
Olen itse ollut nuoresta asti oikea sottapytty. Tai niin itseäni kuvailin. Nyt vuosien jälkeen olen oppinut pitämään kotini siistinä, joka taas on parantanut elämänlaatuani merkittävästi. Vuosien varrella minulle on kertynyt niin paljon osaamista ja ymmärrystä aiheesta, että haluaisin jakaa näitä tietoja myös muille. Huomasin täällä viestiketjun tavarapaljoudesta, johon oli kertynyt huiman määrän vastauksia/keksustelua. Sen takia ajattelin, että ehkä täällä on muitakin, jotka kamppailet samojen ongelmien kanssa niin kuin minäkin muutama vuosi sitten. Vastaisin mielelläni teidän kysymyksiin aiheesta.
Kommentit (2330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama laiskuus aina vaan kirjoitti:
Kun lueskelen tätä ketjua tulee sellainen tunne että en ikinä selviä mun kodin kaaoksesta(eikä ole kaaos mutta liikaa tavaraa kaapeissa ja vähän näkyvissäkin). Se lähes epätoivon tunne on murskaava kun vuodesta toiseen junnaan samassa uomassa!
Rakastan kaikkea esteettistä, ja hommailen välillä huonekasveja, vaihdan tyynynpäällisiä eri värisiksi piristääkseni kodin ilmettä ja teen jotain pikkujärjestelyjä ja vanhojen kamojen hävitystä. Mutta kovin äkkiä se taas muuttuu ilme sotkuiseksi.
Aiemmin ajattelin että lapset joo, koti voi ollakin vähän sekaisin kunhan ei liikaa. Sitten teinit, sama ajatus. Ja nyt kun jäänyt yksin ei homma yhtään parempi, päinvastoin. 🙈
Nyt olis kyllä kiva saada inspiraatio ja saattaa koti parempaan järjestykseen ja ylläpitää sitä.
Miten oikein olet lukenut tätä ketjua? Täällähän neuvotaan pieni pala ja lyhyt aika kerrallaan karsimaan turhaa pois, eikä kertaurakalla.
Hanki itsellesi joku kannellinen säilytyslaatikko, johon laitat niitä esteettisiä asioita, joita ostelet ja vaihtelet vähän väliä. Jos kohteesi on olohuone, missä niitä päällisiä vaihtelet, niin osta sellainen loota, joka sopii olkkariin. Sieltä saat otettua ja sinne saat nakattua päälliset yms. helposti.
Justiinsa katselin jonkun japanilaisen naisen järjestelyvideon. Hän neuvoi hankkimaan kauniin pyykkikorin kaikkialle sinne, minne yleensä vaatteet jäävät lojumaan. Samaa toitottavat kaikki ammattijärjestäjätkin: sinne, minne jää jotain lojumaan, tarvitaan joku säilytysloota, rasia, mööpeli tai jotain, johon ne nakataan piiloon. Koska se nakkaamispaikka ei ihmisellä yleensä muutu, koska sen takana vaikuttaa usein pinttynyt tapa tehdä asioita. ja tavathan muuttuvat hitaasti.
Vähän aihetta sivuten.
Olen nähnyt sitäkin, että ei vaan osu pyykkikoppaan likavaattteet vaan siihen pyykkikopan viereen lattialle. OMG.
Lipaston päälle tavarat vaikka lipastossa on varta vasten vetolaatikot, joissa paikat avaimille yms.
Onko kyse siitä, että ei vaan välitä laittaa oikeen paikkaan, haluaa pitää kiinni rentoilusta? Vai mistä oikein on kyse?
Ammattijärjestäjien mukaan pyykkikori ja lipasto ovat silloin väärässä paikassa. Se likapyykkikorin paikka pitää olla just siellä, mihin ne likapyykit tavan takaa nakataan. Koti siis pitäisi järjestellä niin, että se mahdollisimman tarkkaan vastaa omia tapoja. Silloin on suurin todennäköisyys sille, että koti pysyy järjestyksessä. Varsinkin, jos ei ole siivousintoilija, vaan juurikin tuollainen tavaroitten nakkailija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kiireinen uraäiti ja oma ongelmani ei niinkään ole näkyvät sotkut vaan kaapit ja komerot.
Viikkosiivous sujuu ja hoitaa näkyvät alueet. Usein (aina) tulee sitten tungettua tavaraa kaappeihin ja vaatekomeroon odottamaan.
Olen päässyt tilanteen herraksi siten, että siivoan kaapin tai komeron kerrallaan. Ei tule liian ison urakan fiilistä, kun ajattelen että siivoan nyt vain tämän kirjoituspöydän laatikot/ yöpöydän laatikot/ tv-tason/ vaatehuoneen vasemman puoleiset hyllyt jne. Sitten kun karsimisen aloittaa niin helposti menee enemmän kerralla.
Jokaisellahan voi olla oma näkemys siitä mitä voisi tarkoittaa syvällisemmät merkitykset tavaroilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama laiskuus aina vaan kirjoitti:
Kun lueskelen tätä ketjua tulee sellainen tunne että en ikinä selviä mun kodin kaaoksesta(eikä ole kaaos mutta liikaa tavaraa kaapeissa ja vähän näkyvissäkin). Se lähes epätoivon tunne on murskaava kun vuodesta toiseen junnaan samassa uomassa!
Rakastan kaikkea esteettistä, ja hommailen välillä huonekasveja, vaihdan tyynynpäällisiä eri värisiksi piristääkseni kodin ilmettä ja teen jotain pikkujärjestelyjä ja vanhojen kamojen hävitystä. Mutta kovin äkkiä se taas muuttuu ilme sotkuiseksi.
Aiemmin ajattelin että lapset joo, koti voi ollakin vähän sekaisin kunhan ei liikaa. Sitten teinit, sama ajatus. Ja nyt kun jäänyt yksin ei homma yhtään parempi, päinvastoin. 🙈
Nyt olis kyllä kiva saada inspiraatio ja saattaa koti parempaan järjestykseen ja ylläpitää sitä.
Miten oikein olet lukenut tätä ketjua? Täällähän neuvotaan pieni pala ja lyhyt aika kerrallaan karsimaan turhaa pois, eikä kertaurakalla.
Hanki itsellesi joku kannellinen säilytyslaatikko, johon laitat niitä esteettisiä asioita, joita ostelet ja vaihtelet vähän väliä. Jos kohteesi on olohuone, missä niitä päällisiä vaihtelet, niin osta sellainen loota, joka sopii olkkariin. Sieltä saat otettua ja sinne saat nakattua päälliset yms. helposti.
Justiinsa katselin jonkun japanilaisen naisen järjestelyvideon. Hän neuvoi hankkimaan kauniin pyykkikorin kaikkialle sinne, minne yleensä vaatteet jäävät lojumaan. Samaa toitottavat kaikki ammattijärjestäjätkin: sinne, minne jää jotain lojumaan, tarvitaan joku säilytysloota, rasia, mööpeli tai jotain, johon ne nakataan piiloon. Koska se nakkaamispaikka ei ihmisellä yleensä muutu, koska sen takana vaikuttaa usein pinttynyt tapa tehdä asioita. ja tavathan muuttuvat hitaasti.
Vähän aihetta sivuten.
Olen nähnyt sitäkin, että ei vaan osu pyykkikoppaan likavaattteet vaan siihen pyykkikopan viereen lattialle. OMG.
Lipaston päälle tavarat vaikka lipastossa on varta vasten vetolaatikot, joissa paikat avaimille yms.
Onko kyse siitä, että ei vaan välitä laittaa oikeen paikkaan, haluaa pitää kiinni rentoilusta? Vai mistä oikein on kyse?
Ammattijärjestäjien mukaan pyykkikori ja lipasto ovat silloin väärässä paikassa. Se likapyykkikorin paikka pitää olla just siellä, mihin ne likapyykit tavan takaa nakataan. Koti siis pitäisi järjestellä niin, että se mahdollisimman tarkkaan vastaa omia tapoja. Silloin on suurin todennäköisyys sille, että koti pysyy järjestyksessä. Varsinkin, jos ei ole siivousintoilija, vaan juurikin tuollainen tavaroitten nakkailija.
Itse ajattelen niin, että ei vaan viitsi panostaa siisteyteen. Pitäisi olla tuon teorian mukaan sohvan vieressä yksi likakoppa, toinen likakoppa sängyn vieressä ja kolmas likakoppa sängyn päädyssä, samoin vielä yksi koppa suihkutilassa. Lipasto tavaroillle pitäisi myös olla, noin kahdessa kymmenessä eri paikassa kotona. Tavarat levittäytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohh
Ymmärrän, että asia voi olla mielestäsi turha, mutta ole iloinen siitä, ettet ymmärrä miten raskasta voi elää tämän ongelman kanssa. Minulla meni 20 vuotta hukkaan koska olin aina kodin vanki. Ap
Kodin vanki? Itse lähdin ennen vanhaan aina kotoa vapauteen esim. baariin, koska sitä sotkua ei viitsinyt siivota. Nyt ei eukko hyvällä katso, jos näin menettelee, ja hukkaan siis elämääni myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On heitäkin, että mies lähtee kalaan, baariin, miesten iltaan, kavereilleen, jatkuvasti urheilemaan milloin mitäkin, kun ei jaksa siistiä puolisoaan, ja jättää puolison kontolle siisteyden pidon. Elämä on karua kaikella tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos avaajalle hyvistä neuvoista! Itse olen jo yli 60v ja koko ajan se on samanlaista kamppailua.
Jollain tavalla saa kodin pysymään järjestyksessä osittain, mutta pienet säilytystilat ärsyttää. Nyssykkäsäilytys on hyvinkin tuttua, samoin saunan lauteille kasaaminen.
Mitään ei raaskisi heittää pois.
Ja se alkaa ärsyttää kun huonekalut ja tekstiilit on nuhjaantuneen näköisiä, sekin tekee omasta mielestä epäsiistin vaikutelman.
Ei olisi varaa aina ostaa uusia huonekalujakaan.
Mutta kiitos ketjusta, ongelma lienee erittäin yleinen. Ei kukaan jaksa olla täydellinen aina.
Ja kiitos myös sinulle, yli 60 v - mikä helpotus kuulla, että on joku toinenkin tämän ikäinen, joka käy tätä taistelua. Tunnen itseni aivan luuseriksi, ja olen jo pitkään ollut täysin varma , että kyllä kaikilla muilla tässä vaiheessa homma on jo hanskassa. Ja hanskat myös tallessa ;)
Laitetaanpa jotain positiivista iltaan.
Pikasiivous iltarutiinina.
Tiskipöytä siistiksi, kerää lojuvat tavarat. Likavaatteet koppaan.
Tuoksukynttilät palamaan pöydälle.
Muutamaksi minuutiksi rauhallista tunnelmamusiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama eukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama laiskuus aina vaan kirjoitti:
Kun lueskelen tätä ketjua tulee sellainen tunne että en ikinä selviä mun kodin kaaoksesta(eikä ole kaaos mutta liikaa tavaraa kaapeissa ja vähän näkyvissäkin). Se lähes epätoivon tunne on murskaava kun vuodesta toiseen junnaan samassa uomassa!
Rakastan kaikkea esteettistä, ja hommailen välillä huonekasveja, vaihdan tyynynpäällisiä eri värisiksi piristääkseni kodin ilmettä ja teen jotain pikkujärjestelyjä ja vanhojen kamojen hävitystä. Mutta kovin äkkiä se taas muuttuu ilme sotkuiseksi.
Aiemmin ajattelin että lapset joo, koti voi ollakin vähän sekaisin kunhan ei liikaa. Sitten teinit, sama ajatus. Ja nyt kun jäänyt yksin ei homma yhtään parempi, päinvastoin. 🙈
Nyt olis kyllä kiva saada inspiraatio ja saattaa koti parempaan järjestykseen ja ylläpitää sitä.
Just ilmesty uusi video aiheesta.
Ei ole sotkuisia ihmisiä, on vaan huonoja tapoja, mikä tarkoittaa, että peli ei ole menetetty.
Huono tapa
nro1: Et petaa petiä aamulla. Se määrittelee päiväsi. Pedattu siisti peti innoittaa sinua pitämään muutkin paikat siistinä. Pyykkien viikkaaminen on myös kivempaa pedatulla pedillä. Siistissä kodissa tutkitusti myös nukkuu paremmin.
2. Sinulla ei ole kotiintulorutiinia. Vaatteet, kengät, laukku, avaimet jne. paikoilleen heti kotiin tullessa. Eteinen pysyy siistinä ja kodista poistuminenkin on sujuvampaa, kun tarvittavat tavarat löytyy heti.
3. Teet impulssiostoksia. Kun ostokset saapuvat kotiin huomaat, ettet oikeesti tarvitse niitä ja ne jää pyörimään nurkkiin tarpeettomina. Ne vievät myös rahaa ja aikaa. Jos pystyt lopettamaan impulssiostokset niin paljon sotkua jää syntymättä, kun tavarat jäävät kauppaan.
4. Lasket tavarat käsistäsi pöydälle yms sen sijaan, että laittaiset ne saman tien pois esim. kaappiin. Pöydät täyttyvät näin pikkuhiljaa tavaroista.
5. Lykkäät asioiden tekemistä. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja hoida se saman tien loppuun asti.
A to Zen Life
Kiitos vastauksesta. Minä tuon lainaamasi kirjoitin.
Olen pitänyt siitä kiinni että aina aamuisin petaan sängyn. On ihanaa tulla kotiin ja käydä illalla sänkyyn kun se on siisti. Tässä siis onnistun edes.
Tavarat laitan aika äkkiä paikoilleen kun kotiin tulen. Mutta tuon ostelun myönnän ja olen heikkona mm. kirjoihin ja lehtiin. Toinen heikkous on langat, neulon paljon ja lankoja on vaikka muille jakaa. Nämä tarvitsevat tilaa ja koreja ja nyt ainakin tuntuu että on liikaa ja pitää vaan luopua. Ostan myös liikaa kenkiä ja vaatteita. Puolellakin pärjäisi!
Koitan muuttaa tottumuksiani.
Ehkä mun koti on kuitenkin tavallista siistimpi, ainakin ihmiset kehuvat olevan. Voi olla että vaatimustasoni on turhan korkea, pitää varmaan ottaa rennommin.
Mä huomasin ostavani kynttilätuikkuja, kynttilöitä, kynttilänjalkoja, kun tarvitsin valoa elämääni. Mitähän vertauskuvallista langat sinulle voisi olla ja merkitä? Jos tällain ajattelisi.
Mullakin on paljon noita kynttilöitä ja lyhtyjä. Just paketoin tuikut pussiin ja lahjoitan kirppikselle. Vois muutaman lyhytkin panna jakoon. Joka syksy ostan uutta ja yhtäkkiä on kaapit täynnä ja jäävät käyttämättä kuitenkin suurinosa.
Vierailija kirjoitti:
Laitetaanpa jotain positiivista iltaan.
Pikasiivous iltarutiinina.
Tiskipöytä siistiksi, kerää lojuvat tavarat. Likavaatteet koppaan.
Tuoksukynttilät palamaan pöydälle.
Muutamaksi minuutiksi rauhallista tunnelmamusiikkia.
Oi miten ihanaa! En kestä. Ootte mahtavia. Kiitos. 💟
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama eukko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama laiskuus aina vaan kirjoitti:
Kun lueskelen tätä ketjua tulee sellainen tunne että en ikinä selviä mun kodin kaaoksesta(eikä ole kaaos mutta liikaa tavaraa kaapeissa ja vähän näkyvissäkin). Se lähes epätoivon tunne on murskaava kun vuodesta toiseen junnaan samassa uomassa!
Rakastan kaikkea esteettistä, ja hommailen välillä huonekasveja, vaihdan tyynynpäällisiä eri värisiksi piristääkseni kodin ilmettä ja teen jotain pikkujärjestelyjä ja vanhojen kamojen hävitystä. Mutta kovin äkkiä se taas muuttuu ilme sotkuiseksi.
Aiemmin ajattelin että lapset joo, koti voi ollakin vähän sekaisin kunhan ei liikaa. Sitten teinit, sama ajatus. Ja nyt kun jäänyt yksin ei homma yhtään parempi, päinvastoin. 🙈
Nyt olis kyllä kiva saada inspiraatio ja saattaa koti parempaan järjestykseen ja ylläpitää sitä.
Just ilmesty uusi video aiheesta.
Ei ole sotkuisia ihmisiä, on vaan huonoja tapoja, mikä tarkoittaa, että peli ei ole menetetty.
Huono tapa
nro1: Et petaa petiä aamulla. Se määrittelee päiväsi. Pedattu siisti peti innoittaa sinua pitämään muutkin paikat siistinä. Pyykkien viikkaaminen on myös kivempaa pedatulla pedillä. Siistissä kodissa tutkitusti myös nukkuu paremmin.
2. Sinulla ei ole kotiintulorutiinia. Vaatteet, kengät, laukku, avaimet jne. paikoilleen heti kotiin tullessa. Eteinen pysyy siistinä ja kodista poistuminenkin on sujuvampaa, kun tarvittavat tavarat löytyy heti.
3. Teet impulssiostoksia. Kun ostokset saapuvat kotiin huomaat, ettet oikeesti tarvitse niitä ja ne jää pyörimään nurkkiin tarpeettomina. Ne vievät myös rahaa ja aikaa. Jos pystyt lopettamaan impulssiostokset niin paljon sotkua jää syntymättä, kun tavarat jäävät kauppaan.
4. Lasket tavarat käsistäsi pöydälle yms sen sijaan, että laittaiset ne saman tien pois esim. kaappiin. Pöydät täyttyvät näin pikkuhiljaa tavaroista.
5. Lykkäät asioiden tekemistä. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja hoida se saman tien loppuun asti.
A to Zen Life
Kiitos vastauksesta. Minä tuon lainaamasi kirjoitin.
Olen pitänyt siitä kiinni että aina aamuisin petaan sängyn. On ihanaa tulla kotiin ja käydä illalla sänkyyn kun se on siisti. Tässä siis onnistun edes.
Tavarat laitan aika äkkiä paikoilleen kun kotiin tulen. Mutta tuon ostelun myönnän ja olen heikkona mm. kirjoihin ja lehtiin. Toinen heikkous on langat, neulon paljon ja lankoja on vaikka muille jakaa. Nämä tarvitsevat tilaa ja koreja ja nyt ainakin tuntuu että on liikaa ja pitää vaan luopua. Ostan myös liikaa kenkiä ja vaatteita. Puolellakin pärjäisi!
Koitan muuttaa tottumuksiani.
Ehkä mun koti on kuitenkin tavallista siistimpi, ainakin ihmiset kehuvat olevan. Voi olla että vaatimustasoni on turhan korkea, pitää varmaan ottaa rennommin.
Mä huomasin ostavani kynttilätuikkuja, kynttilöitä, kynttilänjalkoja, kun tarvitsin valoa elämääni. Mitähän vertauskuvallista langat sinulle voisi olla ja merkitä? Jos tällain ajattelisi.
Mullakin on paljon noita kynttilöitä ja lyhtyjä. Just paketoin tuikut pussiin ja lahjoitan kirppikselle. Vois muutaman lyhytkin panna jakoon. Joka syksy ostan uutta ja yhtäkkiä on kaapit täynnä ja jäävät käyttämättä kuitenkin suurinosa.
Minulla myös lähtee iso kasa pois, tosin tuikkuja poltan ja niitä en mä laita pois. Ensi syksynä sitte järki päässä ostamisen suhteen, eiks vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitetaanpa jotain positiivista iltaan.
Pikasiivous iltarutiinina.
Tiskipöytä siistiksi, kerää lojuvat tavarat. Likavaatteet koppaan.
Tuoksukynttilät palamaan pöydälle.
Muutamaksi minuutiksi rauhallista tunnelmamusiikkia.
Oi miten ihanaa! En kestä. Ootte mahtavia. Kiitos. 💟
Tää kommentti toi niin hymyn mun huulille :=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ole liikaa tavaraa, mutta suurin ongelma on miten jaksaa tehdä niitä ei niin lemppari hommia. Esim.pyykkiä meillä ei loju puhdasta eikä likaista ikinä missään koska rakastan vaatehuoltoa ja vessat kiiltää aina. Sänkyihin meille ei ole edes päiväpeittoja ja ne saa olla levällään, mutta suurin inhokki on keittiö..iso perhe ja vaikka kuinka väkeä opastaa ja muistuttaa niin se on 24/7 kaaos..aina kun selän kääntää on muruja jossain tai pöydällä tahroja. Itselläkin motivaatio sitä kohtaan heikko ja ei vaan jaksa..
Tämä;
"Sinun täytyy kasvattaa itsesi uudelleen. Anna äidillesi anteeksi. Hän ei osannut paremmin. Voit pysäyttää tämän tavan miettiä asioista sinuun." Amen.
Siitä annan itselleni pisteet, että en ole IKINÄ verrannut lapsiani heidän kavereihinsa tyyliin "katso nyt, miten Pirjokin joka päivä tuulettaa petivaatteensa" tai lannistanut heidän intoaan siivoamalla uudestaan heidän imurointinsa jälkeen.
Itseni kasvattaminen sen sijaan on vielä kesken. Kelpaamattomuuden tunne on syvällä.
Tää ketju on mainio! Tänään inspiroiduin järjestelemään ja siivoamaan. Ei vihaisena vaan nauttien ja ihaillen välillä työni tulosta. Rajasin työtä,ei kaikkea tänään. Nyt vasta tajusin tätä ketjua lukiessani,että minulla on koko ikäni ollut väärä asenne siivoamiseen. Sen opin tietenkin lapsuudenkodissa,jossa siivoaminen tehtiin aina kielteisissä tunnelmissa. Tänään jopa vauhdikas koiramme ei sählännyt seassa,kuten aikaisemmin,sain siivoskella siinäkin mielessä rauhassa. Vaistosi varmaan oman kivan mielialani.
Sama laiskuus aina vaan kirjoitti:
Kun lueskelen tätä ketjua tulee sellainen tunne että en ikinä selviä mun kodin kaaoksesta(eikä ole kaaos mutta liikaa tavaraa kaapeissa ja vähän näkyvissäkin). Se lähes epätoivon tunne on murskaava kun vuodesta toiseen junnaan samassa uomassa!
Rakastan kaikkea esteettistä, ja hommailen välillä huonekasveja, vaihdan tyynynpäällisiä eri värisiksi piristääkseni kodin ilmettä ja teen jotain pikkujärjestelyjä ja vanhojen kamojen hävitystä. Mutta kovin äkkiä se taas muuttuu ilme sotkuiseksi.
Aiemmin ajattelin että lapset joo, koti voi ollakin vähän sekaisin kunhan ei liikaa. Sitten teinit, sama ajatus. Ja nyt kun jäänyt yksin ei homma yhtään parempi, päinvastoin. 🙈
Nyt olis kyllä kiva saada inspiraatio ja saattaa koti parempaan järjestykseen ja ylläpitää sitä.
Ei kannata inspiraatioita odotella, vaan miettiä joka tavaralle oma paikka ja sitten laitella ne tavarat sinne. Jos tuppaa käsistä jäämään tavaroita vääriin paikkoihin, niin sitten päivittäin kierros vaikka eteisestä lähtien koko huusholli läpi, ja kaikki paikalleen. Ei vie kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä;
"Sinun täytyy kasvattaa itsesi uudelleen. Anna äidillesi anteeksi. Hän ei osannut paremmin. Voit pysäyttää tämän tavan miettiä asioista sinuun." Amen.Siitä annan itselleni pisteet, että en ole IKINÄ verrannut lapsiani heidän kavereihinsa tyyliin "katso nyt, miten Pirjokin joka päivä tuulettaa petivaatteensa" tai lannistanut heidän intoaan siivoamalla uudestaan heidän imurointinsa jälkeen.
Itseni kasvattaminen sen sijaan on vielä kesken. Kelpaamattomuuden tunne on syvällä.
Niin paljon tehdään vahinkoa syyllistämällä ja täydellisyyttä tavoittelemalla. Kukaan ei ole täydellinen, ja näin on hyvä. Eikä kodinkaan tarvitse olla joku sairaalatasoinen siisteydeltään. Mun ystävä aina muisti kertoa ettei hänen äidilleen mikään riittänyt ja liinavaatteetkin piti melkein viivottimen tarkkuudella viikata ja laittaa kappeihin. Ahdistavaa.
Kodin henki on kodin yleinen tunnelma, se ei siitä ainakaan parane jos siellä on niin steriiliä ettei kukaan siellä uskalla hengittää. Parempi vähän rennompaa ja pikkaisen sotkusta lapsillekin ettei kehity turhia neurooseja. Mutta järjestelyä voi kuitenkin yhdessä opetella lasten kanssa kannustaen, ei lannistaen.
Tänään olen koittanut olla tietoisempi siitä että korjaan tavarat saman tien paikoilleen. Laitoin pyykit pois heti kun olivat kuivat, laitoin kengät telineeseen kun tulin ulkoa, pesin astiat heti syönnin jälkeen jne. Hyvä sääntö on mielestäni, että jos jonkin asian pystyy tekemään parissa minuutissa se kannattaa tehdä heti, tätä koitan noudattaa.
Alue: Aihe vapaa
Ei välttämättä. Neulominen on tunnettu mindfullness harrastus eli neulomisen toisto rauhoittaa aivoja (toimii meditoinnin tavoin). Lankojen hamstraaminen voi olla aivojen viesti tarpeesta rauhoittua. Olen oman lankavarastoni saanut pienennettyä puoleen pitämällä ostolakkoja. Olen siis päättänyt, että tässä kuussa ei lankakauppaan mennä. Neulomista en ole lopettanut, joten varastot pienenee pikku hiljaa.