Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!
Olen itse ollut nuoresta asti oikea sottapytty. Tai niin itseäni kuvailin. Nyt vuosien jälkeen olen oppinut pitämään kotini siistinä, joka taas on parantanut elämänlaatuani merkittävästi. Vuosien varrella minulle on kertynyt niin paljon osaamista ja ymmärrystä aiheesta, että haluaisin jakaa näitä tietoja myös muille. Huomasin täällä viestiketjun tavarapaljoudesta, johon oli kertynyt huiman määrän vastauksia/keksustelua. Sen takia ajattelin, että ehkä täällä on muitakin, jotka kamppailet samojen ongelmien kanssa niin kuin minäkin muutama vuosi sitten. Vastaisin mielelläni teidän kysymyksiin aiheesta.
Kommentit (2330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa!
Mitkä sun Top10 vinkit on?
1. Sotkuinen koti on yhteiskunnan mielestä laiskuutta. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Kodin järjestäminen on taito niin kuin pianon soittaminen. Voit oppia siivoamaan ja pitämään kodin järjestyksessä, jos harjoittelet
2. Muista aina miksi haluat siistimmän kodin ( esim enemmän aikaa ystävien, lapsien kanssa tai vähemmän ahdistuneisuutta)
3. Jos et osaa priorisoida- aloita sillä huoneella tai alueella, joka tekisi sinut eniten onnelliseksi jos se olisi siisti
4. Karsi tavaraa vain 15 min per päivä
5. Muista juoda vettä
6. Älä tähtää sellaiseen kotiin, joka on äärimmäisen siisti ja järjestyksessä, jos se ei sinua oikeasti kiinnosta- tärkein on onnellisuus
7. Älä osta lisää tavaraa kotiin
8. Ole itsesi äiti- muista välillä haastaa itseäsi
9. Kukaan ei sanonut, että se tulee olemaan helppoa- kun käyt esim salilla, tiedät että olet tehnyt hyvän treenin, kun lihaksia sattuu- sama pätee kodin järjestämiseen
10. Älä pelkää lopputulosta- välillä me pidämme kodin epäsiistinä, koska emme halua kohdata elämän oikeita huolia. On helpomi murehtia kotia ja pitää ajatus siinä tasolla
Tässä oli muutama lyhyt vinkkiMitä tää vika vinkki tarkottaa? Miksi pelkään siistiä kotia voitko selventää?
Ehdottomasti voin selventää! :) tarkoitan tällä sitä, että yleensä kun meidän koti on sotkunen ja epäsiisti niin me mietitään sitä todella paljon. Siitä tulee valitettavasti osa meidän identiteettiä. Murehdimme tätä samaa ongelmaa paljon ja joskus sotkuisuus voi olla oire jostakin muusta murheesta. Ehkä sinulla on traumaa ? Minulla ainakin oli ja aina kun lähensin siistiä kotia niin tuli ihan paniikki. Sit se tyssähti taas. Koska kun ei ollut mitään tekemistä(siivoomista) niin mieli oli avoin muille ajatuksille. Nyt olen päässyt selvittämään menneisyyttäni oman pääni sisällä ja minulla on vihdoin mielenrauha. Huom! En ole lääkäri, enkä ammattilainen, nämä ovat vain henkilökohtaisia oivalluksia:) Ap
Eli ehkä pelkäät sitä vapautta sinun ajatuksissasi? Tää on vaan yks näkökulma:) oma kokemus on tämä!
Vierailija kirjoitti:
Hävitä ylimääräiset tavarat. Vie roskiin äläkä ala myymään. Siitä hommasta ei tule loppua .
Mieti mitä todella tarvjtset.Vähällä tulee toimeen.
Aloita karsiminen jo tänään.
Tulen mielelläni siivoamaan luoksesi. Mutta varaudu siihen että puoli kämpää tyhjenee kun vien tavaraa roskiin.
Hyviä vinkkejä.
Tällaiselle palvelulle voisi oikeasti olla tarvetta: siivota, selkeyttää ja stailata toisen koti. Henkilö (asiakas) katsoisi esim ensin mitä ehdottomasti haluaa pitää.
Vinkki etätyöläiseltä: siivoa taukojen aikana. Tietokoneen äärestä on lähdettävä vähintään tunnin välein. Viidessä minuutissa ehtii jo tehdä paljon. Esim. siivota tiskipöydän, pestä lavuaarin tai laittaa puhtaat pyykit kaappiin. Mielikin lepää kun tekee jotain käsillään. Ei tietysti tarvitse jokaista taukoa käyttää siivoamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on masennus ja PTSD ja kipuja fyysisen sairauden vuoksi ja kotini alkaa näyttää siltä että pitäisi pyytää Auri Katariina siivoamaan. Olen vimeksi siivonnut neljä kuukautta sitten. En pääse monina päivinä sängystä ylös tunteihin ja vain jumitan enkä saa mitään tehtyä. jokainen ponnistus tuntuu kuin vuoren siirtämiseltä. Itkettää. Jutellessani kavereiden kanssa he sanovat että ei sinulla voi olla niin sotkuista. He eivät ole käyneet vuoteen kotonani milloin vointini on romahtanut. Tottakai minulla aina silloin on ollut siistiä kun kaverit käy. Pynttään kotini viimeisen päälle. Mutta en vain osaa pitää sitä siistinä. Se lähtee käsistä. Nyt se on lähtenyt vielä pahemmalla tavalla käsistä.
Aion tällä viikolla aloittaa siivouksen. veikkaan että siihen menee päiviä ja päiviä töitä.
Sellaista elämä on mielenterveyden ongelmien kanssa.
*halaus*
Onko sulla yhtään hetkeä päivästä, jolloin ei ole kipuja tai olisit vähän virkeämpi? Silloin voisi esim 5 minuutin pätkissä tehdä.
esim -> 5min tekemistä, 20min lepoa. 10min tekemistä, 20min lepoa. jne. tai miten itse jaksaisit?
- Ensin roskat, keräisit ne pusseihin, ehkäpä säkkeihin. Onko ketään joka voisi viedä ne pois?
- Saisitko kasattua turhaa ylimääräistä tavaraa pois esim. muutaman laatikollisen, Ikean kassillisen verran ja sitten vaikkapa hyväntekeväisyysjärjestö tai kierrätysasema hakisi sulta ne kotoa?
- Tee rauhallisesti, älä vaadi itseltäsi liikaa. Aseta pienet tavoitteet, niistä alkaa muodostumaan hyvä isompi lopputulos.
Tsemppiä <3
Mä ajattelen että hyvin siistissä kodissa näkyy jo pienikin vinossa oleva kenkäpari tai paperi, huomio kiinnittyy jopa yhteen likatahraan vessan peilissä. Sotkuisessa kodissa "rentoillaan" ja ei mikään vinoinen paperikasakaan enää hetkauta, sinne uppoaa sotkun keskelle muutenkin ja paljon muutakin, tahroja, tavaraa, sikin sokin kenkiä, takkeja keittiön tuoleilla ym ym.
Mutta silti.... siisti on aina siisti - ah niin siisti -.
Mun idea tässä on se : sun täytyy oppia uusia tapoja! Ei ole mitään yhden kerran raivausprojektia ja se siitä!vaikka kerroinkin, että olen ollut siisti 5 vuotta niin ei se tarkota sitä, ettenkö joutuisi karsimaan tavaraa. Nykyään teen sen kerran viikossa 15 min. Ja olen tehnyt sen aina torstaisin. Mutta alussa se pitää olla päivittäistä. Eli se 15 minuuttia karsit ja sen lisäksi opit uusia tapoja hoitaa asiat loppuun asti. Ihan käytännön vinkkejä esimerkkinä seuraavaksi
1. Tästä lähtien peset heti kahvi/ tee kupin, kun olet juonut loppuun. Ihan sama, vaikka sinulla olisi iso tiskivuori odottamassa.
2. Tästä lähtien et laita yhtäkään likaista vaatekappaletta lattialle tai nojatuolille. Ihan sama, vaikka makuuhuoneen lattia olisi vaatteiden peitossa.
Viet sen heti pyykkikoriin.
3. Tästä lähtien laitat kengät aina siististi omalle paikalleen, kun tulet kotiin. Suljet haamastahnan korkin, jos läikytät kahvia, teetä, mehua- pyyhi heti!
Näitä pieniä askareita opettelet, vaikka koti olisi ihan sekaisin. 15 minuuttia päivässä raivaat sitten niitä muita kohtia/ huoneita. Ap
15 minuutissa: sukkalaatikon läpikäynti, wc-peilin pesu. Jes! Eikä ollut edes kiire.
Huom! Monesti ei löydy mitään tavaraa karsittavaksi. Mutta muistutan itseäni siitä aina torstaisin ja tarkistan asunnon läpi. Yleensä käytän torstaisin 15 minuuttia kodin järjestämiseen. Esim tänään lääkekaappi- tarkistan onko vanhentuneita lääkkeitä. :) Ap
Vierailija kirjoitti:
15 minuutissa: sukkalaatikon läpikäynti, wc-peilin pesu. Jes! Eikä ollut edes kiire.
Hyvä sinä!! Tee tätä joka päivä:)
Ap
Normikotitöiden lisäksi päivittäin (tai edes viikottain) jokin karsimisaskare / karsimistehtävä / sotkukasa / järjestely tms. Sillain alkaa näkymään. Alkaa saada aikaan yhteensä paljon vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15 minuutissa: sukkalaatikon läpikäynti, wc-peilin pesu. Jes! Eikä ollut edes kiire.
Hyvä sinä!! Tee tätä joka päivä:)
Ap
Kiitti. :) Katselen jo seuraavaa kohdetta. Ilta aikaa tehdä vaikka mitä.
Ihana, ihana Ap kiitos tästä hyvän mielen ketjusta ja kaikesta mitä meille annoit! <3 :)
Kiitos ap! Tehokasta ja hellää motivointia ja tsemppaamista!
Aloitin eilen oman pitkän matkani, sun sanojen siivittämänä. Etenen siitä mikä tuottaa eniten iloa. Nyt on viihtyisä ruokailupaikka, oli jo aamukahvilla. Seuraavaksi sohvan seutu. Loppuviikon aikana tällä vartti kerrallaan -menetelmällä ehtii keittiö ja pesutilatkin kirkastua pahimmista sotkuista ja ryönäkasoista. Ja mieliala kohenee, itsevarmuus kasvaa ennen haastavimpia raivauskohteita! :-)
Kiva ketju ja hyviä ajatuksia!
Itse luin aikanaan kirjan nimeltä Toimi heti. Siinä kehotetaan tekemään asia heti kerralla loppuun asti, koska jokainen kesken jäänyt homma kuormittaa henkisesti tosi paljon ja syö keskittymiskykyä.
Useimmiten sitä itsekin yllättyy, miten nopeasti homma tuli valmiiksi. Sen sijaan että monta päivää suunnittelisi tekemistä ja kokisi siitä huonommuuden tunteita.
Toki jos kaaos on hirveä, pitää päättää että se loppuun asti hoidettava homma on oikeasti tehtävissä eikä vie koko yötä. Voi vaikka päättää, että hoitaa tiskit nyt heti ja sitten se on tehty. Myöhemmin hoitaa sitten jonkin muun vaivaavan asian kerralla maaliin.
Itse en koskaan mene nukkumaan ennen kuin keittiö on tahattoman puhdas. Harvoin siihen kauan menee, koska yhdessä päivässä ei ehdi sotkea sitä niin paljon ettei se olisi tehtävissä. Jo nukkumaan käydessä nautin ajatuksesta, että saan keittää kahvit kauniissa ja viihtyisässä keittiössä taas aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Huom! Monesti ei löydy mitään tavaraa karsittavaksi. Mutta muistutan itseäni siitä aina torstaisin ja tarkistan asunnon läpi. Yleensä käytän torstaisin 15 minuuttia kodin järjestämiseen. Esim tänään lääkekaappi- tarkistan onko vanhentuneita lääkkeitä. :) Ap
Tämä on aivan uusi vinkki minulle, ja todella todella hyvä vinkki. Tämän otan käytäntöön minäkin.
Kiitos ap <3
Lisää lisää vinkkejä ap, jos vaan haluut ja ehdit kirjoittaa tänne, on tosi inspiroivaa!
Olen päässyt alkuun ja innostus on hurja. Ihan huippujuttu.
Emme asu miehen kanssa yhdessä, koska hänen epäsiisteys ja materianhamstraus vaikuttaa mielenterveyteeni...
Vierailija kirjoitti:
Ihana, ihana Ap kiitos tästä hyvän mielen ketjusta ja kaikesta mitä meille annoit! <3 :)
Vooi oikein liikutun:) jokainen ansaitsee mielenrauhan. Se on todella kivinen tie, tiedän kokemuksesta. Älä tee samaa virhettä kun minä! Yritin alussa olla pro- tasolla ja se vasta pahensi tilannetta. Muista! Sinä harjoittelet vasta:) välillä voi tulla nousuja ja laskuja, nauti silti prosessista. Koska et saa koskaan sitä aikaa takaisin, kun päätit oppia uusia tapoja. Sinun ei tarvitse enää ikinä haukkua itseäs tai olla paniikissa tai lamaantua- koska sulla on tietämys siitä, että sinussa ei ole mitään vikaa- ja nyt sinulla on suunnitelma! Karsit ja järjestelet 15 min, jos ei enemmän. Sen jälkeen olet ylpeä itsestäsi! Tee tätä viikon ja sun itseluottamus kasvaa :) sitten jatkat vaan samaan tahtiin
Kiitos! kirjoitti:
Kiitos ap! Tehokasta ja hellää motivointia ja tsemppaamista!
Aloitin eilen oman pitkän matkani, sun sanojen siivittämänä. Etenen siitä mikä tuottaa eniten iloa. Nyt on viihtyisä ruokailupaikka, oli jo aamukahvilla. Seuraavaksi sohvan seutu. Loppuviikon aikana tällä vartti kerrallaan -menetelmällä ehtii keittiö ja pesutilatkin kirkastua pahimmista sotkuista ja ryönäkasoista. Ja mieliala kohenee, itsevarmuus kasvaa ennen haastavimpia raivauskohteita! :-)
Tää oikeasti saa mut sanattomaksi. :)Todistit jo itsellesi, että osaat siivota, osaat järjestellä! Yleensä kuulee paljon vinkkejä siitä, miten vaatteet järjestellään, pyyhkeet viikataan,sesonkitavarat säilytetään, mutta se alottaminen on yleensä erittäin vaikeaa, kuten myös ylläpito. Lamaantuu ja ahdistuu.
Kuvittele, että olet jo päässyt määränpäähän. Mitä silloin kodin siisteys vaatii? Tee niitä jo nyt, jolloin opit uusia tapoja! Tsemppiä!:) Ap
Kiitos kohteliaisuudesta ja kiva, että hyvä tunne välittyy sinne myös :) kuten aikasemmin mainitsin, olin itse se sottanen meidän parisuhteessa, joten voin puhua vain omasta puolestani. Näistä tilanteista löytyy varmasti paljon kirjoja?Blogeja? Videoita? :) puolisoni ei koskaan suuttunut minulle mutta turhautui kyllä. Hän ei ymmärtänyt minua millään. Enhän ymmärtänyt itsekkään. Ehkä sen neuvon voi sanoa, että ei saisi suuttua puolisolle, jos hän ei ole samanlainen kuin sinä. Täytyy olla ymmärtäväinen. Vanhempainvapaalla olin vastuussa kodista ja joskus puoliso tuli kotiin ja kysyi: mitä olet tehnyt kokopäivän aikana? Eikä mitenkään pahalla kysynyt. Se johti siihen, että yritin piilottaa minun ongelmaani ka ns. reipastua, ja lopuksi sain ahdistuskohtauksia kun yritin toimia niin kuin ns. luonnollisesti järjestelmälliset ihmiset. Siivosin ja hääräsin ja voin todella huonosti. Ei minulla ollut muuta elämää. En osannut sanottaa sitä puolisolleni, että hei minulle on selvästi haastavaa hoitaa näitä, voisitko auttaa? Hän kyllä hoiti oman osuuden kotitöistä, mutta ei hän luonnollisesti voinut kaikkea hoitaa. Hän ehkä vain hyväksyi tilanteen. Sitten aloin ihan suoraan juttelemaan hänen kanssaan siitä, että mun aivossa taitaa olla jokin pahasti vialla kun en saa näitä yksinkertasia hommia hoidettua. No ehkä minulla on tuuria sen suhteen, että puolisollani ja minulla on hyvä suhde. En osaa edes kuvitella miltä tuntuu, jos parisuhde on kriisissä sen takia, että toinen on sotkusempi, eikä osaa ratkoa ongelmaa. Ap