Lue keskustelun säännöt.
Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!
Olen itse ollut nuoresta asti oikea sottapytty. Tai niin itseäni kuvailin. Nyt vuosien jälkeen olen oppinut pitämään kotini siistinä, joka taas on parantanut elämänlaatuani merkittävästi. Vuosien varrella minulle on kertynyt niin paljon osaamista ja ymmärrystä aiheesta, että haluaisin jakaa näitä tietoja myös muille. Huomasin täällä viestiketjun tavarapaljoudesta, johon oli kertynyt huiman määrän vastauksia/keksustelua. Sen takia ajattelin, että ehkä täällä on muitakin, jotka kamppailet samojen ongelmien kanssa niin kuin minäkin muutama vuosi sitten. Vastaisin mielelläni teidän kysymyksiin aiheesta.
Kommentit (2330)
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas vinkkejä kodinhoitoon ja siivoamiseen, kun istuu pyörätuolissa? Miten saan pidettyä kämpän siistinä ja tehtyä ruokaa jne kun ylettyminen on rajattua ja kaikki on todella hidasta, mitä tekeekin? Kotiin on tullut paljon uutta tavaraa vammautumisen myötä, mikä vie paljon tilaa ja toisaalta kaikki tärkeät jutut pitäisi olla kädenulottuvilla. Miten mä saan järjestystä arkeen?
Kotiapulainen voisi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Priorisoin esimerkiksi työn kodin siivoamisen edelle. Siivoan vapaapäivänä. Olen tehnyt rauhan tämän asian kanssa.
Teetkö 24h töitä?
Järjestely kysymys, ei nuo tosiaan pois sulje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Priorisoin esimerkiksi työn kodin siivoamisen edelle. Siivoan vapaapäivänä. Olen tehnyt rauhan tämän asian kanssa.
Teetkö 24h töitä?
Järjestely kysymys, ei nuo tosiaan pois sulje.
Eivät suljekaan, mutten stressaa vaikka olisikin sotkuista, koska tiedän siivoavani, kun siihen on energiaa ja kiinnostusta sen sijaan, että pingottaisin siisteydestä. Toki, ellen asuisi yksin, huomioisin asuinkumppania ja siivoaisin useammin.
Itseä inhottaa vierailla kodissa jossa ei oikeasti pidetä siisteydestä huolta.
Enkä puhu mistään pölystä vaan lähinnä esim. lapsiperheen ruokapöydän siisteydestä.
Jos tuolit ja pöytä näyttää siltä, että niissä on useiden vuosien saatossa kuivuneet ruokalähmät, jotka tosiaan, eivät lähde enää pyyhkimälläkään, niin itse voin kyllä pahoin.
En ymmärrä miksei niitä sotkuja ole siivottu heti tuoreeltaan.
Jos pöydän ja tuolit ja lattian pyyhkii heti lapsen syötyä, niin eihän ne moskat siihen jämähdä.
Jos lapsi heittelee soosit pitkin poikin niin kuka jättää ne siivoamatta?
En vaan ymmärrä, kyllä tuollainen itsellä oli ihan itsestäänselvyys, että ruoan jälkeen siivotaan se pöytä. Kokonaan sen mitä se oli sotkussa.
Kun ei vaan voi ymmärtää miten ihmiset elää omissa kodeissaan.
Sotkea kyllä ehtii muttei siivota, niinkö?
1. Sääntö: siivoat minkä sotket
2. Sääntö: siivoat minkä lapsesi sotkee, kunnes hän on kyllin vanha siihen itse (huom: miehesi ei ole lapsesi, häneen pätee sääntö 1.)
Näitä noudattamalla pääset jo pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairauspäiväraha on niin pieni, ettei sillä palkata kotiin siivousapua.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas vinkkejä kodinhoitoon ja siivoamiseen, kun istuu pyörätuolissa? Miten saan pidettyä kämpän siistinä ja tehtyä ruokaa jne kun ylettyminen on rajattua ja kaikki on todella hidasta, mitä tekeekin? Kotiin on tullut paljon uutta tavaraa vammautumisen myötä, mikä vie paljon tilaa ja toisaalta kaikki tärkeät jutut pitäisi olla kädenulottuvilla. Miten mä saan järjestystä arkeen?
Olisiko sinun mahdollista saada henkilökohtaista avustajaa avuksesi kotitöihin? Ehdottomasti ota puheeksi lääkärin kanssa, tsemppiä 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä on eri luonteisia ja monen sotkuisen ihmisen taustalla voi olla nepsyongelma. Silloin vain ei yksinkertaisesti huomaa heti sotkujaan. Sitä ei voi järjellä selittää sellaiselle jolla ei tällaista ongelmaa ole. Kaaoksen huomaa liian myöhään ja sitten jo pelkkä aloitus uuvuttaa eikä keskity siivoamiseen
Kyllä se valitettavasti jollekin on rakettitiedettä se siivoaminen ja järjestäminen. Niin kun tässä ketjun alussa on juteltu. Harmi, etten sillon ehtinyt keskusteluun mukaan kun täällä oli niin kiva ilmapiiri ja tsemppi päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä huomaa et jos oma koti on aivan valtavan sotkunen ja täynnä tavaraa niin ei osaa oikein miettiä niitä siivoa jälkesi ja vie mennessäs sääntöjä. Täällä ketjun aloittaja just hyvin selitti et pitää silti vaan siivota ne omat jäljet koska sillon oppii omaksumaan uusia tapoja. Olen nyt kesästä asti sitä yrittänyt ja olen huimasti kehittynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä huomaa et jos oma koti on aivan valtavan sotkunen ja täynnä tavaraa niin ei osaa oikein miettiä niitä siivoa jälkesi ja vie mennessäs sääntöjä. Täällä ketjun aloittaja just hyvin selitti et pitää silti vaan siivota ne omat jäljet koska sillon oppii omaksumaan uusia tapoja. Olen nyt kesästä asti sitä yrittänyt ja olen huimasti kehittynyt.
Itse yrittänyt tässä sanoa sitä, että eihän sitä kaikkea tarvitse kerralla siivotakaan, vaan tekee pieniä yksittäisiä asioita kerrallaan, niin siitä se lähtee eteenpäin.
Jos tilanne on jo kaaos niin aloittaminen on vaikein paikka, jos siis edes yhden jutun saat purettua, niin hienoa!
Jollei ota asiaan mitään askelta, ei se koskaan siitä ratkekaan. Alku se on pienikin alku.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas vinkkejä kodinhoitoon ja siivoamiseen, kun istuu pyörätuolissa? Miten saan pidettyä kämpän siistinä ja tehtyä ruokaa jne kun ylettyminen on rajattua ja kaikki on todella hidasta, mitä tekeekin? Kotiin on tullut paljon uutta tavaraa vammautumisen myötä, mikä vie paljon tilaa ja toisaalta kaikki tärkeät jutut pitäisi olla kädenulottuvilla. Miten mä saan järjestystä arkeen?
Voitko pyytää jotain läheistä apuun järjestämään koko koti uusiksi? Ja onko sinun mahdollista saada jotain tukia esimerkiksi remontin teettämiseen. Siivoukseenkin toivottavasti? Tuossahan menee kaikki säilytysratkaisut väkisin uusiksi ainakin keittiössä, kun tosiaan kaiken pitää olla konkreettisesti käden ulottuvilla.
Jos vammautumisesta ei ole kovin kauaa ja jos tila on pysyvä, on varmasti vielä vaikeampaa kuin meille muille luopua fantasiaminän tavaroista. Saatko vertaistukea tai niksejä samassa tilanteessa olevilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas vinkkejä kodinhoitoon ja siivoamiseen, kun istuu pyörätuolissa? Miten saan pidettyä kämpän siistinä ja tehtyä ruokaa jne kun ylettyminen on rajattua ja kaikki on todella hidasta, mitä tekeekin? Kotiin on tullut paljon uutta tavaraa vammautumisen myötä, mikä vie paljon tilaa ja toisaalta kaikki tärkeät jutut pitäisi olla kädenulottuvilla. Miten mä saan järjestystä arkeen?
Tuohan on jo niin iso asia, tuo kotona pärjääminen, että pyytäisin jonkun kunnan vammaispalveluista tulemaan katsomaan kotia ja mahdollista avustajan tarvetta. Meillä kerrostalossakin muutettiin ulko-ovet pyörätuolia käyttävälle henkilölle sopivaksi ja sen teki kunnan vammaispalvelu, vaikka kyse on vain tästä yhdestä asukkaasta. Toki kuntien palveluissa voi olla eroja, mutta lienee lakisääteisiä kuitenkin nuo palvelut. Kannattaa ottaa selvää!
Olen nyt ketjun innoittamana karsinut paljon tavaraa ja aloitin ihan roskista ja rikkinäisistä esineistä. Nyt huomaan jumittavani koska minulla on niin paljon lahjaksi saatuja tavaroita. En oikeasti pidä niistä enkä edes käytä niitä. En vaan yksinkertasesti pysty luopumaan niistä koska olen ihmisten miellyttäjä. Tavaroita on ehkä vajaa 50 kpl. Kaikkea kahvikupeista tauluihin ja vaatteisiin. Onko joku teistä osannut päästää irti tavaroista, joita on perinnöksi tai lahjaksi saanut? Jotenkin vie mun energiaa miettiä ratkaisua tähän :(
Minulla meni aikasemmin muumimukit myyntiin! Olen saanut niitä lahjaksi ja olen siis ihan itse niitä toivonut. Jotenkin vaan se innostus niihin lopahti ja huomasin valitsevani aina toisen kahvikupin. Tykkään 3 dl kahvikupista. No olihan ne kaapissa ainakin neljä vuotta kunnes kesällä päätin luopua niistä. Äiti tiesi, että haluan niistä eroon vaikka hän joka vuosi yhden osti. Aluksi mietin kauhulla sitä, jos joku minun sukulaisistani ostaisi minulle uuden muumimukin sillä oletuksella, että niitä vielä keräilen. Mitä siinä kohtaa tekisin tai sanoisin? No päätin sitten että aion aina mainita siitä tulevissa sukujuhlissa ja jopa ig stooreihin laitoin et nyt menee rakkaat kupit myyntiin. Hehe kuulostaapa tämä mun tarina hassulta tälleen kun luen tekstiäni : D
Täälläpäin sataa ja olen nyt pitänyt siivouspäivän. Aivan ihana tunne! Sain monta kaappia järjestettyä ja on ihana käydä kurkkaamassa niitä koska siitä vaan tulee niin hyvä olo. Tänään en karsinut vaan järjestin tavaroita joita käytän jatkuvasti. Mahtuu paljon paremmin kaappiin kun on järjestyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt ketjun innoittamana karsinut paljon tavaraa ja aloitin ihan roskista ja rikkinäisistä esineistä. Nyt huomaan jumittavani koska minulla on niin paljon lahjaksi saatuja tavaroita. En oikeasti pidä niistä enkä edes käytä niitä. En vaan yksinkertasesti pysty luopumaan niistä koska olen ihmisten miellyttäjä. Tavaroita on ehkä vajaa 50 kpl. Kaikkea kahvikupeista tauluihin ja vaatteisiin. Onko joku teistä osannut päästää irti tavaroista, joita on perinnöksi tai lahjaksi saanut? Jotenkin vie mun energiaa miettiä ratkaisua tähän :(
Itsellä oli kauan tuo fiilis, että lahjoiksi saatuja tavaroita ei voi antaa pois. Mutta sitten vaan ravistin tuon ajatuksen pois päästäni ja hartoiltani, että ne ovat minun tavaroitani, ei enää niiden, joilta ole saanut ne. Pikkuhiljaa olen ajatusta työstänyt ja saanut niitä lahjoja eteenpäin..
Tuntuu siltä, että moni on viettänyt sateisen lauantaipäivän siivoten. Niin minäkin. Käytiin miehen kanssa kellarissa siivoamassa varasto ja sen jälkeen syömässä meidän kortteliravintolassa. Ihan hyvä ohjelma, kun palkitsee itsensä aina välillä uurastuksestaan. Niin motivaatio säilyy. Suosittelen muillekin.
Priorisoin esimerkiksi työn kodin siivoamisen edelle. Siivoan vapaapäivänä. Olen tehnyt rauhan tämän asian kanssa.