Mies kuumeilee, miten otan sen...
Iltaa! Kyselen kokemuksia naisilta, joiden mies vauvakuumeilee, mutta into ei ole tarttunut vielä..meillä on uusperhe ja itselläni on kaksi pientä lasta, joiden yöitkut ja raskaat vaiheet vasta takanapäin. Nautin jokaisesta päivästä, jona huomaan lasteni pienten siipien kantavan vähän enemmän. Kuopukseni oppi itse keinumaan viikonloppuna :)!!Meillä jää enemmän aikaa yhteiseen tekemiseen, retkeilyyn, leipomiseen ym kuin silloin, kun ei ole uhmahepuli päällä ja kakka housussa. Satujen lukeminen on ihanaa, herättää paljon mielenkiintoisia keskusteluja ja pohdintoja maailmasta, ilmiöistä, syy-seuraussuhteista jne..
Juuri nyt en kaipaisi pientä nyyttiä, joka tarvitsee minua 100%sti, imien minut vauvatodellisuuteen.
Mieheni luotettavuuden, osallistumisen ja sitoutumisen suhteen minulla ei ole epäilyksiä. Hän paneutuu sellaisella antaumuksella perhe-elämäämme ja vanhemmanrooliin lasteni suhteen kuin voisin vain toivoa.
En kuvittele olevani " traumautuvaa" sorttia, mutta, jotenkin 1,5v yksinhuoltajana pienten lasten kanssa jätti jälkiä ja nautiskelen tästä hetkestä ja sen helppoudesta verrattuna menneisyyteen.
Minkälaisia syitä teillä on ollut " syttymättömyyteen" , kuinka kauan se on kestänyt vai onko mieli muuttunutkaan?Miten olette kyenneet käsittelemään asiaa olematta tyrmäävä? En halua ampua alas toisen suuria unelmia. Minusta olisi vain väärin syntymätöntä kohtaan, ettei hän olisi yhteisesti suuresti toivottu.
Kommenteista kiitäen, Pehmis
Kommentit (2)
Noinhan sitä ajattelen itsekin. Niitä " turvallisia" vauvakuumeen odotteluvuosia ei niin kovin montaa ole jäljellä, eikä tuo ikä ainakaan yövalvomisvoimia taida tuoda lisää... Olis kyllä aika ihanteellista saada esikoinen koulutien alkuun ennen sitä vauvaa. Kuumeita odotellessa oikein hyvää joulua!
itse koen samalla tavalla, meillä 3-vuotias poika ja mitä isommaksi kasvaa sen vähemmän haaveilen vauvasta. Nautin tosi paljon siitä, että kaikki tekeminen on niin paljon helpompaa kun ei tarvitse raahata vaippoja, varavaatteita, ruokia ym. mukana ja poika osaa jo niin monta asiaa itse. Olen aika tyytyväinen elämäämme nyt. Ehkä kannattaisi keskustella asiasta miehesi kanssa, sano että nautit elämästä sellaisena kuin se on nyt ja et ole valmis vauva-arkeen tällä hetkellä koska se on rankkaa ihanuudestaan huolimatta. Voittehan miettiä perheenlisäystä esim. kolmen-viiden vuoden kuluttua (jos ikä ei silloin vielä esteenä). Meillä mies ehkä toivoisi jo aiemmin toista lasta, mutta itse toivon että seuraava vauva syntyy kun esikoinen menee kouluun. Siihen tietysti vielä niin pitkä aika, ettei voi tietää mikä tilanne on silloin.