Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailemani mies kirjoittaa musta runoja, olisiko se sinusta ahdistavaa vai söpöä?
09.04.2023 |
Olen tapaillut kuukauden päivät erästä tyyppiä. Hänellä ei ole hirveästi kokemusta parisuhteista.
Hämmennyin, kun kuukauden jälkeen (oltin nähty ehkä 5 krt siinä vaiheessa), hän kertoi, että on kirjoitellut musta muutamia runoja ja halusi, että luen ne.
Luin ja niihin oli nähty vaivaa jonkun verran. En tiedä, oliko päällimmäinen tunteeni hieman ahdistunut vai imarreltu vai jotain siltä väliltä. En itse ole kovinkaan romantikko tai vastaavaa.
Mitä itse ajattelisit tuollaisesta? Olisiko se sinusta suloista vai ahdistavaa?
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!
Ehkä hänellä oli vain erilainen tapa ilmaista itseään kuin sinulla, ja ajattelit heti että kyseessä on joku sekopää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki Disney-saduista tai romanttisista komedioista tutut jututhan on puistattavia naisista. Naiselle laulaminen, naiselle runojen kirjoittaminen, naiselle kitaran soitto ja laulaminen keskellä yötä ikkunan alla. Ei ne vaan toimi oikeassa elämässä.
Siinä se ristiriita piilee että miehille opetetaan pienestä pitäen olla romanttisia mutta naiset eivät sitä ole. Samoin kuin naiset luulevat että miehet arvostavat samoja asioita naisissa kuin naiset miehissä. Sitten kun joku uskaltaa sanoa totuuden niin nössöt kirkuu kuorossa toksista miehisyyttä ja inceliä.
Vierailija kirjoitti:
Runojen kirjoittaminen kuuluu niin sanottuihin "low-value-harrastuksiin" deittailumaailmassa, eli naiset eivät syty miehistä, jotka harrastavat tuollaista. Kaikki harrastukset, mitkä lasketaan fyysistä kuntoa kehittäviksi, ovat miesten harrastuksia. Maskuliinisten harrastusten tulee johtaa lihasvoimaan ja naisen turvallisuuden tunteeseen. Runojen kirjoittaminen, erilaiset keräilyharrastukset ja vaikkapa videopelit eivät tätä tee.
Riippuu naisesta.
Suominaisille ei kelpaa mikään...
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!
"Unteni ihana keiju" voi olla myös metafora, vertauskuva. Mies on ihastunut sinuun niin voimallisesti ja keksii verrata tunnettaan ihanaan keijuun. Ehkä hän myös ajattelee, että keijut ovat vähän tyttömäisiä asioita. Rakastuneena ihminen on pikkuisen höpsö ja sekaisin. Pojat eivät ehkä tunne tyttöjä tarpeeksi ja tuntuu kuin olisi tekemisessä jonkun todella ihanan ja vähän epätodellisen olennon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!
Ehkä hänellä oli vain erilainen tapa ilmaista itseään kuin sinulla, ja ajattelit heti että kyseessä on joku sekopää.
Valitettavasti kyse oli vakavasti häiriintyneistä ihmisistä, mikä ilmeni kyllä ihan konkreettisesti monin tavoin. Ymmärrän kyllä, jos joku on kohdannut harmittomampia ja jopa oikeasti romanttisia runoilijoita.
Miehen herkkyys joka kelpaisi naisille on sellaista, että esimerkiksi herkässä tilassa itkiessään miehen hivenen apean näköisillä kivikasvoilla vierii kyynel toista poskea pitkin. Sellainen herkkyys on puistattavaa missä mies märisee suoraa kurkkua naama punaisena räkä valuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!
"Unteni ihana keiju" voi olla myös metafora, vertauskuva. Mies on ihastunut sinuun niin voimallisesti ja keksii verrata tunnettaan ihanaan keijuun. Ehkä hän myös ajattelee, että keijut ovat vähän tyttömäisiä asioita. Rakastuneena ihminen on pikkuisen höpsö ja sekaisin. Pojat eivät ehkä tunne tyttöjä tarpeeksi ja tuntuu kuin olisi tekemisessä jonkun todella ihanan ja vähän epätodellisen olennon kanssa.
Molemmat olivat juoppoja deekuja, tai toinen vasta aloitteli silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!
Ehkä hänellä oli vain erilainen tapa ilmaista itseään kuin sinulla, ja ajattelit heti että kyseessä on joku sekopää.
Valitettavasti kyse oli vakavasti häiriintyneistä ihmisistä, mikä ilmeni kyllä ihan konkreettisesti monin tavoin. Ymmärrän kyllä, jos joku on kohdannut harmittomampia ja jopa oikeasti romanttisia runoilijoita.
Mistä tiedät että oli häiriintynyt ihminen jos aloitit ja lopetti kirjeenvaihdon saman tien? Itse vaikutat häiriintyneeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän runoista ja kirjoitan niitä itsekin, mutta tuollainen olisi lähinnä kiusallista ja ahdistavaa.
Jos on muuten järkevä ihminen, jolla on myös huumorintajua, voisin olla tosi otettu runoista. Mutta ei kiitos runoja juopoilta, kostonhimoisilta, omistushaluisilta ja todellisuudesta vieraantuneilta miehiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa juosta. Saattaa olla ihan hyvä mies, eikä tarjoa mitään jännitystä elämään. Kyllä sä vielä jostain löydät sen väkivältaisen alkoholistin, jonka kanssa on sitä kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vainkeskiluokkajutut-Esko kun heittäytyy romanttiseksi, niin vaimo viedään nokipannukahveille laavulle. Kuten vei sen eksäkin. Ja sitä edellinen. Ja naapurin Raikka oman vaimonsa. Ja työpaikan Ville omansa.
TÄMÄ! Jumalauta niin tämä!
Kuolen 😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa runoista on melkoista roskaa mielestäni, harvoin olen hyvään törmännyt, joten todennäköisesti kokisin vaan myötähäpeää jostain runoiluyrityksistä.
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista kun toitotetaan että miesten pitäisi olla herkkiä jne. mutta oikeasti naiset kokevat sen vastenmieliseksi. Miksi ei haluta kertoa totuutta minkälaisia naiset oikeasti ovat? Tässä on monta sivua todistetta että naiset haluavat perinteisesti miehekkään miehen.
Puolisoni on herkkä ja romanttinen. Hän itkee elokuvissa, hän tykkää lukea minulle ääneen kirjoja, hän haluaisi laulaa yhdessä samalla kun hän soittaa kitaraa (mutta koska olen huono laulaja, en itse siitä isommin innostu), hän auttaa selälleen menneen koppakuoriaisen jaloilleen, hän pitää koskettavia puheita läheisten häissä ja hautajaisissa jne.
Silti vastasin jossain tuolla alkupuolella, että minusta olisi todella kiusallista, jos joku mies tapailuvaiheessa kirjoittelisi minusta runoja. Useimmat ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa kirjoittaa runoja ja amatöörien runot ovat kiusaannuttavia lukea. Jos ne lisäksi kertoisivat minusta, vaikka emme edes tuntisi toisiamme kunnolla, niin kiusaantuminen olisi entistä pahempaa.
Mutta tätähän te ette mustavalkoisessa ajatusmaailmassanne ymmärrä.
Itse arvostan kirjallisuudesta kiinnostuneita. Ei olisi ahdistavaa eikä söpöä vaan mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Itse arvostan kirjallisuudesta kiinnostuneita. Ei olisi ahdistavaa eikä söpöä vaan mielenkiintoista.
En löytänyt avauksesta mitään viitteitä, että kyseinen mies olisi kirjallisuudesta kiinnostunut. Vain että hän kirjoittaa itse runoja.
Riippuu siitä, ovatko runot hyviä ja siitä, onko ne kirjoitettu itse vai kopsattu muualta ja onko samoilla värssyillä kokeiltu onnea muidenkin kanssa.
Etkö itse tunnista, tuntuuko runoilu miellyttävältä vai ei. Täältäkö se mielipide tarvitaan? Vai pitäisikö kysyä äidiltä varmuuden vuoksi.
Alue: Aihe vapaa
Nuorena aloitin kirjeenvaihdon erään miehen kanssa. Mies kirjoitti kirjeensä loppuun tähän tyyliin: "Sinä unteni ihana keiju...". Lopetin kirjeenvaihdon siihen paikkaan. Harmittaa, että vähän myöhemmin annoin mahdollisuuden eräälle toiselle runoilijalle, johon tutustuin muualla.
Ehkä jollakin on hyviä kokemuksia miehistä, jotka ovat näyttäneet seurustelun tai tapailun alkuvaiheessa rustaamiaan rakkausrunoja. Minulla on erittäin huonoja kokemuksia, varsinkin siitä toisesta miehestä, jonka kanssa en heti kuunnellut vaistoani. Molemmat siis kehittivät mielessään minusta jotakin ihmeellistä satuolentoa, mikä vain kuvasti sitä, ettei heidän ajattelunsa ollut muutenkaan tervettä. Joku kirjoittikin jo tässä ketjussa näistä satukeijukaisten kehittäjistä. Ei tuntunut yhtään romanttiselta, vaan erittäin oudolta ja puistattavalta!