Tapailemani mies kirjoittaa musta runoja, olisiko se sinusta ahdistavaa vai söpöä?
Olen tapaillut kuukauden päivät erästä tyyppiä. Hänellä ei ole hirveästi kokemusta parisuhteista.
Hämmennyin, kun kuukauden jälkeen (oltin nähty ehkä 5 krt siinä vaiheessa), hän kertoi, että on kirjoitellut musta muutamia runoja ja halusi, että luen ne.
Luin ja niihin oli nähty vaivaa jonkun verran. En tiedä, oliko päällimmäinen tunteeni hieman ahdistunut vai imarreltu vai jotain siltä väliltä. En itse ole kovinkaan romantikko tai vastaavaa.
Mitä itse ajattelisit tuollaisesta? Olisiko se sinusta suloista vai ahdistavaa?
Kommentit (215)
Se ei vaan ole sosiaalisesti fiksua ja tahdikasta näyttää tapailukumppanille hänestä kirjoittamiaan runoja. Mulle on tullut tällaisesta todella vaivaantunut ja äklö olo, ja aivan syystä. Pari kertaa on käynyt näin. Ensimmäisellä kerralla lopetin tapailun heti ja toisen ihmisen kohdalla jäin vähän pitemmäksi aikaa tutustumaan. Ei todellakaan olisi kannattanut. Molemmat varhaisessa vaiheessa runojaan näyttäneet ihmiset olivat vakavasti mielenterveysongelmaisia ja häiriintyneitä, minkä kyllä aisti heti mm. juuri tuosta runojen näyttämisestä.
Ei tuntunut söpöltä, vaan karmivalta.
On mielenkiintoista kun toitotetaan että miesten pitäisi olla herkkiä jne. mutta oikeasti naiset kokevat sen vastenmieliseksi. Miksi ei haluta kertoa totuutta minkälaisia naiset oikeasti ovat? Tässä on monta sivua todistetta että naiset haluavat perinteisesti miehekkään miehen.
Runojen näyttäminen on tuntunut pikemminkin etännyttävältä kuin yhdistävältä ja lähennyttävältä kokemukselta. Olipa hyvä, että ap kysyi tästä asiasta. Hyvä tietää, että on muitakin, jotka ovat kokeneet sen tosi kiusalliseksi kun tapailumies on näyttänyt tällaisia rakkausrunojaan. Sellaisessa tilanteessa olen kokenut painetta teennäisesti ihastella niitä runoja.
Vasta aika pitkän yhteisen elämän jälkeen tällaisten runojen näyttäminen olisi ok. Ihan seurustelun alussa ei vaan tunnu sopivalta.
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista kun toitotetaan että miesten pitäisi olla herkkiä jne. mutta oikeasti naiset kokevat sen vastenmieliseksi. Miksi ei haluta kertoa totuutta minkälaisia naiset oikeasti ovat? Tässä on monta sivua todistetta että naiset haluavat perinteisesti miehekkään miehen.
Lol kylläpä on mammat menneet hiljaisiksi!
Vierailija kirjoitti:
Itse tutustuin kerran mieheen, joka ihastui minuun, mutta minä en niinkään häneen. Hän kerran piirsi minun whatsappin profiilikuvasta muotokuvan.. Kasvojen mittasuhteet kuvassa oli aivan päin peetä :DD jäin sanattomaksi.
Samoin kävi kun olin erään tytön kanssa nuorempana kirjeenvaihdossa ja vaihdettiin valokuvia. Minähän sitten ihastuin tyttöön niin että piirsin "hienon" muotokuvan hänestä seuraavaan kirjeeseen ja siihenpä se kirjeenvaihto sitten loppui merkillisesti.
SE, että luet "kaivattusi" kirjoittaman romanttisenkin runon ei tarkoita sitä, että hän kirjoittaisi juuri sinusta. :DD Maailmassa kun on miljardeja ihmisiä..
Jos runot olisivat kauniita, olisin tosi otettu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se totta puhuen tuntui aika kiusalliselta ja oudolta kun eräs tapailemani mies näytti minulle minusta kirjoittamiaan runoja. Olin silloin niin nuori, että en osannut varoa epämiellyttäviltä tuntuvia hälytysmerkkejä. Tämä runojen näyttäminen oli yksi varoitusmerkeistä, joita oli muitakin. Kaikista niistä tuli kuvottava olo, jonka sivuutin. Uteliaisuus voitti ja halusin ottaa selvää tästä tyypistä. Ei olisi kannattanut, koska lopulta mies alkoi vainota minua. Puistattava kokemus.
Mikä niissä runoissa sitten oli epäilyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Huh, toivottavasti löytää paremman naisen kuin sinä ap.
Juuri näin: jos nainen ei ole "kovinkaan romantikko", mies - joka selvästikin sellainen on - tuhlaa vain aikaansa pahimmassa tapauksessa tunnekylmään naiseen.
Vierailija kirjoitti:
Runojen näyttäminen on tuntunut pikemminkin etännyttävältä kuin yhdistävältä ja lähennyttävältä kokemukselta. Olipa hyvä, että ap kysyi tästä asiasta. Hyvä tietää, että on muitakin, jotka ovat kokeneet sen tosi kiusalliseksi kun tapailumies on näyttänyt tällaisia rakkausrunojaan. Sellaisessa tilanteessa olen kokenut painetta teennäisesti ihastella niitä runoja.
Oman kokemukseni perusteella miehet ovat usein romanttisempia kuin naiset (vaikka usein tunnutaan toisin ajateltavan).
Ihana. Minä tykkäisin, enkä tajua mikä ongelma tuossa olisi.
Vieläkö täällä jauhetaan tätä paskaa?
Kaikki Disney-saduista tai romanttisista komedioista tutut jututhan on puistattavia naisista. Naiselle laulaminen, naiselle runojen kirjoittaminen, naiselle kitaran soitto ja laulaminen keskellä yötä ikkunan alla. Ei ne vaan toimi oikeassa elämässä.
No jos viiden tapaamisen jälkeen ne runot olisi jotain "olet elämäni rakkaus"-tason settiä, niin olisin vähintäänkin hämmentynyt.
Itse runoja en pitäisi muuten sen kummallisempana asia, olisi positiivistakin jos mies olisi hyvä kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien negatiivisuudesta päätellen runoilevia miehiä ei siis enää arvosteta lain. Itse sellainen ja vihdoin selvisi miksi ollut toista vuosikymmentä sinkku.
En rakkaus runoja tosin ole kuin kahdelle naiselle koskaan lähettänyt, aikaisintaan puolen vuoden tapailun jälkeen kukkien saattelemana. Muutamista perus runoista kysynyt mielipiteitä ja aina saanut positiivista palautetta, tainnut olla vain sääliä. Ehkä parempi lopettaa täysin koska ne nähdään näin negatiivisesti ja säälittävän sekopäisenä tapana.
Oletko mies vai runopoika?
Kirjoitat nyt vain niitä runoja kun kerran tekee mieli, nih.
Vierailija kirjoitti:
On mielenkiintoista kun toitotetaan että miesten pitäisi olla herkkiä jne. mutta oikeasti naiset kokevat sen vastenmieliseksi. Miksi ei haluta kertoa totuutta minkälaisia naiset oikeasti ovat? Tässä on monta sivua todistetta että naiset haluavat perinteisesti miehekkään miehen.
Voi runoilevakin mies olla miehekäs. Kysymys on siitä, kelpaako syvästi tunteva mies.
Runojen kirjoittaminen kuuluu niin sanottuihin "low-value-harrastuksiin" deittailumaailmassa, eli naiset eivät syty miehistä, jotka harrastavat tuollaista. Kaikki harrastukset, mitkä lasketaan fyysistä kuntoa kehittäviksi, ovat miesten harrastuksia. Maskuliinisten harrastusten tulee johtaa lihasvoimaan ja naisen turvallisuuden tunteeseen. Runojen kirjoittaminen, erilaiset keräilyharrastukset ja vaikkapa videopelit eivät tätä tee.
Kyllä se totta puhuen tuntui aika kiusalliselta ja oudolta kun eräs tapailemani mies näytti minulle minusta kirjoittamiaan runoja. Olin silloin niin nuori, että en osannut varoa epämiellyttäviltä tuntuvia hälytysmerkkejä. Tämä runojen näyttäminen oli yksi varoitusmerkeistä, joita oli muitakin. Kaikista niistä tuli kuvottava olo, jonka sivuutin. Uteliaisuus voitti ja halusin ottaa selvää tästä tyypistä. Ei olisi kannattanut, koska lopulta mies alkoi vainota minua. Puistattava kokemus.