Lue keskustelun säännöt.
Tapailemani mies kirjoittaa musta runoja, olisiko se sinusta ahdistavaa vai söpöä?
09.04.2023 |
Olen tapaillut kuukauden päivät erästä tyyppiä. Hänellä ei ole hirveästi kokemusta parisuhteista.
Hämmennyin, kun kuukauden jälkeen (oltin nähty ehkä 5 krt siinä vaiheessa), hän kertoi, että on kirjoitellut musta muutamia runoja ja halusi, että luen ne.
Luin ja niihin oli nähty vaivaa jonkun verran. En tiedä, oliko päällimmäinen tunteeni hieman ahdistunut vai imarreltu vai jotain siltä väliltä. En itse ole kovinkaan romantikko tai vastaavaa.
Mitä itse ajattelisit tuollaisesta? Olisiko se sinusta suloista vai ahdistavaa?
Kommentit (215)
Olisihan se aika kiusallista. En yleensäkään ole kiinnostunut runoista ja vielä vähemmän jos ne kertoisivat minusta itsestäni. Jos mies on minuun ihastunut tai rakastunut ja pitää minua kauniina ja haluttavana, niin sen voi sanoa ihan suoraan, ilman mitään runoiluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien negatiivisuudesta päätellen runoilevia miehiä ei siis enää arvosteta lain. Itse sellainen ja vihdoin selvisi miksi ollut toista vuosikymmentä sinkku.
En rakkaus runoja tosin ole kuin kahdelle naiselle koskaan lähettänyt, aikaisintaan puolen vuoden tapailun jälkeen kukkien saattelemana. Muutamista perus runoista kysynyt mielipiteitä ja aina saanut positiivista palautetta, tainnut olla vain sääliä. Ehkä parempi lopettaa täysin koska ne nähdään näin negatiivisesti ja säälittävän sekopäisenä tapana.
Itsesääli sinulta ainakin luonnistuu.
Suominaisille ei mikään kelpaa. M28
Vierailija kirjoitti:
Tässä se taas nähtiin; naiset ei tykkää herkistä runopojista.
-M39
Sosiaalisista taidoista on kyse. Sama kuin maalaisi jonkin tökerön teoksen vähän aikaa sitten tapaamastaan ja deittailemastaan naisesta ja kutsuisi katsomaan että kato mä maalasin susta tämmösen!
Ap täällä, siis kirjoitin hieman hassusti, tarkoitin, että runojen jälkeen mies sanoi, että pelkäsi myös, että ahdistun niistä ja lähden tai sitten joko pidän niistä tai en ajattele mitään. Eli sanoi pelänneensä reaktiotani, mutta siitä huolimatta oli halunnut runot kirjoittaa.
En ole kytkintä nostanut vielä. Aika näyttää. Jos mies on liian takertuva tai läheisriippuvainen, sitten kytkin nousee.
Jos on kutakuinkin normaali (kukapa meistä olisi muka täysin normaali), ja läheisyydentarpeemme kohtaavat eikä osoittaudu riippuvaiseksi, niin näemme vielä kyllä tästedeskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseolen dumpannut yhden miehen vastaavan takia. Tulin niinkiusaantuneeksi.
Minä tunsin epäuskoa, kiusaantumista ja myötähäpeää, kun eräs parisuhteesta kiinnostunut mies paljasti harrastavansa runojen kirjoittamista. Hän kai ajatteli ilmaisevansa niillä herkkää puoltaan vastapainona sille, että hänen käyttäytymisensä oli erittäin päällekäyvää ja ylenkatsovaa. Hän luki runojaan ääneen, ja niitä piti kuunnella kunnioittavasti. Oli muuten vaikea tehtävä, koska runot olivat parhaimmillaankin aika avuttomia.
Tämän runoilijan aiheet olivat hänen rikkoutuneet parisuhteensa ja viinanjuonnista kärsivä uransa. Loppusoinnut "löin" ja "join" kertonevat sekä sisällöstä että laadusta. Hän oli työpaikkansa ehdottomassa nokkimisjärjestyksessä melko korkealla ja käytti tätä hyväkseen. Mahtoi olla alaisilla mukavaa, kun esimies ilmestyi oviaukkoon edellisöistä runonturahdustaan lukemaan.
Minä olen romantikko ja itsekin ihastuneena kirjoitan runoja. Se vaan tulee jotenkin luonnostaan ja on pakko rynnätä etsimään kynä ja paperia, että saa sen tuotoksensa ylös.
En ole koskaan tavannut miestä joka olisi samanlainen herkkä runoilija, omakin mieheni on sellainen että hänestä kaikki romantiikka on turhaa hömppää, joten pidän sen puolen itsestäni kaapissa.
Mutta joo, mulle siis kelpaisi runopoika, jos olisin sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ChatGPT:n avittamana syntyy nopeasti runoja ;)
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä, siis kirjoitin hieman hassusti, tarkoitin, että runojen jälkeen mies sanoi, että pelkäsi myös, että ahdistun niistä ja lähden tai sitten joko pidän niistä tai en ajattele mitään. Eli sanoi pelänneensä reaktiotani, mutta siitä huolimatta oli halunnut runot kirjoittaa.
En ole kytkintä nostanut vielä. Aika näyttää. Jos mies on liian takertuva tai läheisriippuvainen, sitten kytkin nousee.
Jos on kutakuinkin normaali (kukapa meistä olisi muka täysin normaali), ja läheisyydentarpeemme kohtaavat eikä osoittaudu riippuvaiseksi, niin näemme vielä kyllä tästedeskin.
Luultavasti oli aiemmin tullut torjutuksi runojen takia ja siksi oli nyt varuillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ChatGPT:n avittamana syntyy nopeasti runoja ;)
Ja ihan helvetin hienoja kun osaa vinkata sille keneltä haluaa vaikutteita 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseolen dumpannut yhden miehen vastaavan takia. Tulin niinkiusaantuneeksi.
Minä tunsin epäuskoa, kiusaantumista ja myötähäpeää, kun eräs parisuhteesta kiinnostunut mies paljasti harrastavansa runojen kirjoittamista. Hän kai ajatteli ilmaisevansa niillä herkkää puoltaan vastapainona sille, että hänen käyttäytymisensä oli erittäin päällekäyvää ja ylenkatsovaa. Hän luki runojaan ääneen, ja niitä piti kuunnella kunnioittavasti. Oli muuten vaikea tehtävä, koska runot olivat parhaimmillaankin aika avuttomia.
Tämän runoilijan aiheet olivat hänen rikkoutuneet parisuhteensa ja viinanjuonnista kärsivä uransa. Loppusoinnut "löin" ja "join" kertonevat sekä sisällöstä että laadusta. Hän oli työpaikkansa ehdottomassa nokkimisjärjestyksessä melko korkealla ja käytti tätä hyväkseen. Mahtoi olla alaisilla mukavaa, kun esimies ilmestyi oviaukkoon edellisöistä runonturahdustaan lukemaan.
Palstalortikka tanssii nahkahame päällä,
palstalortikka repesi,
nhakahame häpesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kirjoittaa jotain rakkausrunoja ja laittaa sinut lukemaan ne hänen läsnäollessaan vai?
Juurikin näin. Kertoi kyllä jälkikäteen, että ehkä hieman kepillä jäätä kokeili, että ahdistun ja lähden pois. Että riskin sanoi ottaneensa.
Miksi on ottanut tällaisen riskin, kun on kerran selvästi tajunnut, ettei ole aivan normaalin rajoissa tuollainen.
Tuo on äärettömän kömpelöä käytöstä siksi että se asettaa vielä puolituntemattoman naisen vaikeaan ja kiusalliseen asemaan. Jos runot olisivat mielestään ihan paskoja ja kiusaannuttavia ei sellaista ole soveliasta sanoa päin naamaa. Aikuisen ihmisen tulisi tämä ymmärtää eikä kerjätä kehuja kuin joku pikkulapsi piirrustuksestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä kirjoitti mulle runoja parin kuukauden seurustelun jälkeen. Myöhemmin selvisi että tämä oli vain osa narsistin rakkauspommitusta, ja manipulaatiota. Tyyppi muuttui myöhemmin hyväksikäyttäjäksi ja pelottavaksi, enkä meinannut päästä eroon kun hän ei "hyväksynyt" että en halua jatkaa suhdetta. Perusteena käytti mm "minähän runossa sanoin että olet aina minun" tms pa$kaa. Hyi ei enää ikinä tällaisia manipulaattoreita! Jos haluaa runoilla niin säästää ne sitten hääpuheisiin, sitä ennen ovat vain tosi iso red flag.
Ahdistava mies. Minä haluan perusinsinöörin. En osaisi vastata runopojan juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on äärettömän kömpelöä käytöstä siksi että se asettaa vielä puolituntemattoman naisen vaikeaan ja kiusalliseen asemaan. Jos runot olisivat mielestään ihan paskoja ja kiusaannuttavia ei sellaista ole soveliasta sanoa päin naamaa. Aikuisen ihmisen tulisi tämä ymmärtää eikä kerjätä kehuja kuin joku pikkulapsi piirrustuksestaan.
Jos se on miehen tapa ilmaista tunteitaan? Ei ideana silloin ole mikään kehujen kerjääminen vaan sydämen avaaminen. Voin hyvin kuvitella että runojen (tai laulujen) kautta joidenkin voi olla helpompi kertoa tunteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos runot ovat huonoja, rusentuisin myötähäpeän alle.
Jos runot ovat hyviä, toivoisin silti, etten itse olisi niiden aiheena. En edes pitkässä suhteeessa.
Kyllä minua ilahduttaisi pitkässäkin suhteessa.
Aika lailla ottaisi päähän, jos mies alkaisi kirjoitella runoja jollekin vieraalle naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on äärettömän kömpelöä käytöstä siksi että se asettaa vielä puolituntemattoman naisen vaikeaan ja kiusalliseen asemaan. Jos runot olisivat mielestään ihan paskoja ja kiusaannuttavia ei sellaista ole soveliasta sanoa päin naamaa. Aikuisen ihmisen tulisi tämä ymmärtää eikä kerjätä kehuja kuin joku pikkulapsi piirrustuksestaan.
Jos se on miehen tapa ilmaista tunteitaan? Ei ideana silloin ole mikään kehujen kerjääminen vaan sydämen avaaminen. Voin hyvin kuvitella että runojen (tai laulujen) kautta joidenkin voi olla helpompi kertoa tunteistaan.
Sehän se onkin sitä sairautta, jos jotain tunteiden tunnustamista on tulossa lyhyen tuttavuuden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien negatiivisuudesta päätellen runoilevia miehiä ei siis enää arvosteta lain. Itse sellainen ja vihdoin selvisi miksi ollut toista vuosikymmentä sinkku.
En rakkaus runoja tosin ole kuin kahdelle naiselle koskaan lähettänyt, aikaisintaan puolen vuoden tapailun jälkeen kukkien saattelemana. Muutamista perus runoista kysynyt mielipiteitä ja aina saanut positiivista palautetta, tainnut olla vain sääliä. Ehkä parempi lopettaa täysin koska ne nähdään näin negatiivisesti ja säälittävän sekopäisenä tapana.
Jos on jopa yhdyssanojen kanssa vaikeuksia, niin luultavasti runotkaan eivät ole kovin hyviä. Kirjoittamista voi opiskella ja saada palautetta ihan ammattilaisilta. Totuus on, että suurin osa tavisten runoista on silkkaa pastaa.
Minunkin mies runoilee jopa autoa korjatessaan.
Ainakin Kiira Korven kirjoittamana "Vittusaatanaperkele" on lyriikkaa?