Parisuhteiden tasoteoreetikot

Laasasen ylivoimaisesti suurin synti on olla oikeassa ja vieläpä tavalla, jota naiset eivät kykene objektiivisin argumentein kumoamaan. Niinpä on pakko nolata itsensä mitä tolkuttomammilla avautumisilla ja antaa ymmärtää, että tasoteoria ei ole totta, koska nainen ei halua sen olevan totta.

Ikään kuin todellisuudella olisi velvollisuus miellyttää jotakuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Mitä tekemistä perheellä on ihmisen tason kanssa?? Ehkä jos on joku julkkisperhe mut muuten ihan samantekevää

Perhe on se yhteisö, jossa ihminen kasvaa. Moraalin ja arvojen pohja muokkautuu perheen kautta.

Vaikka kuinka haluan ajatella, että ihminen rakentaa oman elämänsä, on ihminen aina kuitenkin historiansa orja.

Se malli ja oppi mitä lapsena on saanut, seuraa takaraivossa loppuelämän.

Hyvä perhe luo pohjan hyvälle elämälle.

Tämä on myös sukupolvien ketju. Lapsi pärjää paremmin, jos on kannustavat isovanhemmat elämässä. Tämä luo eväitä hyvään elämään.

Jos on taustalla viisi sukupolvea onnellisia ja menestyneitä esivanhempia, voi odottaa ketjun jatkuvan. Tämä on eräänlainen vakuutus siitä, että mahdolliset lapset tulevat myös menestymään elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Laasasen ylivoimaisesti suurin synti on olla oikeassa ja vieläpä tavalla, jota naiset eivät kykene objektiivisin argumentein kumoamaan. Niinpä on pakko nolata itsensä mitä tolkuttomammilla avautumisilla ja antaa ymmärtää, että tasoteoria ei ole totta, koska nainen ei halua sen olevan totta.

Ikään kuin todellisuudella olisi velvollisuus miellyttää jotakuta.

Miksi sitten miehet valittavat aina, jos eivät saa toivomansa kaltaista naista? Valitetaan vaan, että naiset valitsevat väärin, ja sitten aletaan selittää tasoteoriaa. Kun eikö se teoria olisi teille vastaus, ja sen mukaanhan naiset valitsevat ihan oikein, koska kyseessä on luonnonvoiman kaltainen ilmiö, jolle ei vaan voi mitään. Eli miesten pitäisi hyväksyä vain oma tasonsa ja oma kohtalonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Mitä tekemistä perheellä on ihmisen tason kanssa?? Ehkä jos on joku julkkisperhe mut muuten ihan samantekevää

Perhe on se yhteisö, jossa ihminen kasvaa. Moraalin ja arvojen pohja muokkautuu perheen kautta.

Vaikka kuinka haluan ajatella, että ihminen rakentaa oman elämänsä, on ihminen aina kuitenkin historiansa orja.

Se malli ja oppi mitä lapsena on saanut, seuraa takaraivossa loppuelämän.

Hyvä perhe luo pohjan hyvälle elämälle.

Tämä on myös sukupolvien ketju. Lapsi pärjää paremmin, jos on kannustavat isovanhemmat elämässä. Tämä luo eväitä hyvään elämään.

Jos on taustalla viisi sukupolvea onnellisia ja menestyneitä esivanhempia, voi odottaa ketjun jatkuvan. Tämä on eräänlainen vakuutus siitä, että mahdolliset lapset tulevat myös menestymään elämässä.

Alkaa kuulostaa jo hiukan autistiselta laskelmoimiselta. Normaalit ihmiset eivät tuollaista pohdiskele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on töissä yksi 35v erittäin fiksu mies. Kasvoiltaan ja kropaltaan ihan tavallinen. Hän pitää itseään noin kutosena-seiskana, koska on koulukiusattu joten itseluottamus ja kokemus naisista on vähäinen. Kuitenkin mun mielestä hän on joku 8-9-10 jopa: Erittäin ystävällinen ja avulias. Hauska. Kohtelias. Todella fiksu ja rento ote elämään. Ei polta, osaa ottaa viinaa kohtuudella. On koulunsa käynyt, vakityö, en tiedä paljonko tienaa.

Pokaisin heti jos olisin sinkku.

Tämä on tavallaan hyvä kommentti. Pari huomiota:

Työkaverisi on mielestäsi tasoa 8-10, koska olet oppinut tuntemaan hänet työsi kautta. Jos näkisit hänet baarissa ensimmäistä kertaa elämässäsi ja hän yrittäisi lähestyä, nakkaisit todennäköisesti niskojasi ja käskisit suksimaan kuuseen. Baarissa "ihan tavallinen" ulkonäkö ei yleensä riitä.

Tästä syystä työpaikat, ja erilaiset harrastepiirit ovat tosielämän tindereitä ja treffipalstoja. Siellä saa tilaisuuden semmoinenkin nainen/mies joka ei esim. yöelämässä sitä tilaisuutta saa. Käsi ylös, kuinka moni on löytänyt kumppaninsa töistä tai harrastuksista???

Toinen huomio, jonka joku jo merkille panikin, on tuo "täydellinen kumppani jollekin muulle, mutta ei minulle". Osa ihmisistä kelpaa kyllä kaveriksi = "friend- zone", mutta ei sen enempää. Kun on kymmenkunta kertaa kuullut olevansa ihan mahtava kaveri, mutta....  niin alkaa syödä miestä/ naista.

Aika harvan ihmisen ulkonäkö pelkästään riittää herättämään kiinnostuksen, joten onkos nyt ihmekään, jos pelkkä tavis ulkonäkö ei erotu muiden taviksien seasta. Mutta juuri tuon takia itse en ikinä ole kiinnostunutkaan kenestäkään baarissa (tosin en kyllä niistä erityisen hyvännäköisistäkään) - koska minua ei vaan pelkkä ulkonäkö kiinnosta. Kiinnostaa ihminen kokonaisuutena, eli se persoona on erittäin oleellinen asia. Itse olen tavannut kaikki työn tai harrastusten parista. Minulle tulee kyllä usein baarissa miehiä juttelemaan, mutta itseäni ei kiinnosta, kun en tiedä heistä mitään.

Olen tuosta hieman eri mieltä.

Parisuhteen muodostuminen on kuin esterata. Päästäksesi esteelle numero 2, sinun täytyy selvittää este numero 1...

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No sitä, että ensivaikutelma on erittäin tärkeää ihmisille yleensä, naisille erityisesti. Ensivaikutelma syntyy sekunnissa tai sekunnin kymmenysosissa, ja ihminen ei edes tiedosta ensivaikutelman syntymistä. Tässä sekunnissa analysoidaan ulkonäkö, status, käyttäytyminen, ym. "Emmä niinku tiedä mut se vaan niinku jotenki kolahti silleen tai niinku jotain, emmä osaa selittää..."

Eli selkokielellä, varsinkin baareissa ihmisen kiinnostavuus/ kiinnostamattomuus arvioidaan yhdellä silmäyksellä, ja jos ei tästä silmäyksestä saa hyväksyttyä arviota, peli on pelattu. Ilman että yhtäkään sanaa on vaihdettu, ilman että vilkaisun kohde edes huomasi asiaa. "hei, saanks mä tarjota juoman?" "No ei todellakaan, meillä on jutut kesken ja mä ostan kyllä omani!" Minuutti myöhemmin sama tiski, sama neito, mutta eri mies: "Onpas siinä tytöllä muhevat munkit! Juotkos oluen?" "Hi-hii... Mikäs munkintarkastaja sinä luulet olevasi.. Hihihi... No voin mä ehkä yhden ottaakin..." Mikä ero kahdella eri tilanteella? Eka oli ennalta vilkaistu= hylätty. Toinen niin ikään ennalta vilkaistu ja saanut arvion= Jatkoon.

Kuinka moni on kuullut töissä tai harrastuksessa toisensa tavanneen parin kertovan jotain tämäntyyppistä: "En minä tuohon aliksi kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun siinä ajan mittaan tuli tutummaksi, niin siitä se sitten alkoi jotenkin etenemään...." Aivan niin, aika moni. Töissä tai harrastuksissa ihminen ikäänkuin pakotetaan ensivaikutelma- vaiheen ohi, ja se antaa mahdollisuuden tutustua ihmiseen paremmin. Ihminen jolla ei baarissa nähtynä olisi mitään mahdollisuuksia, voikin osoittautua potentiaaliseksi kumppaniksi.

Tästä saisi aikaan pitkänkin jorinan, mutta tässä oli asia raakasti tiivistettynä.

Harmi että keksit baariin noin junttimaisen esimerkin, on vaikea löytää samastumispintaa.  Tosin itse en osaisi varmaan edes fiksummalla esimerkillä samastua, koska itse en ole ikinä kiinnostunut kenestäkään baarissa. No, juomia en anna kenenkään tarjota, koska en näe siinä pointtia, mutta en ole myöskään IKINÄ ilahtunut siitä, jos joku tulee juttelemaan. Eli ilmeisesti kukaan ei siis sinun teoriasi mukaan ole läpäissyt minun kohdallani "ensimmöistä estettä".  Kukaan ei siis ole kolahtanut sekuntin sadanosassa. Ikinä.

Varmaan tuo voi joidenkin kohdalla pitää paikkansa, mutta entä sitten? Baarissa on toisensa tavannut lukuisat tavistyypit, osa jopa aika vaatimattoman näköisiä, että ei se ulkonäkö vaikuta ainakaan mikään estekään olevan. 

Kyllä, sinun kohdallasi tilanne on juurikin kuvailemasi kaltainen. Siis sinun kohdallasi.

Mihin siis perustan mielipiteeni? No, luepa tätäkin keskustelua. Eräs neito kertoo kuinka ensivaikutelmassa on miellyttävän ulkonäön lisäksi tärkeää sopiva ominaistuoksu. Puhuu varmasti totta. Tämä ominaistuoksu on tutkimuksissa todettu olevan yksi tärkeä,- ja yllätys yllätys, tiedostamaton asia jota ihminen toisessa ihmisessa panee merkille. On esitetty, että ihminen jopa hakee (tiedostamattaan) sellaista ominaistuokua joka on riittävän erilainen hänen omaansa verrattuna, joka todistaa että hän ei ole mitään sukua. Erinomainen kyky kivikaudella, jos halusi saada terveitä jälkeläisiä.

No, toinen esimerkki julkkismaailmasta. Sointu Borg totesi taannoin haastattelussa kuinka ahdistavaa on kun miehet kiinnittävät huomiota hänen ulkonäköönsä. Voi naisraukkaa. Erityisen ahdistavaa on, jos kommentoidaan hänen tissejään. Semmoinen on kertakaikkinen turn-off, ja se mies on ikuisesti juntiksi tuomittava ääliö. Sitten neito kertoi kuinka oli tutustunut mieheensä. Tämä oli sosiaalisessa mediassa lähestynyt Sointua, ja kommentoinut Soinnun tissejä. Tuliko turn- off? No ei. Mies sai toisen mahdollisuuden, ja on nyt ihan mahtava ja ihana ja mitä vielä liekään.

Miksi Sointu antoi toisen mahdollisuuden? Olisiko ollut niin että Sointu oli luokitellut miehen jo ennakolta ihquksi, ja niinpä mies sai toisen mahdollisuuden, ihan kuin mies sai baariesimerkissäni tarjota neidolle oluen. Vaan jos ensivaikutelma olisi ollut miinusta, miehelle olisi tullut esto sosiaalisessa mediassa.

Taas tuli pitkä jorina, pahoittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi olla sellainen seuranhakuappi, minne toiset naiset voisivat ilmoittaa näitä friend zone -miehiään. Oikeasti olisi ihana deittailla miehiä jotka joku toinen nainen on jo arvioinut ei-kuspääksi.

Teoriassa. Käytännössä se kipinä sitten jäisi puuttumaan.

No ei, koska toisin kuin palstavinkut väittää, me naiset lämmetään eri tyypeille. Tapaan jatkuvasti miehiä joista mietin että miten tuollakin voi olla nainen, mutta niin vain on.

Miksi se friend zone-mies on sitten vailla naista?

Niinpä.

Tuo on näennäistä, ja palstalla oli viime vuonna hauska gallup joka osoitti sen.

4 miestä

- komea bisnesmies

- komea rokkarimies

- tavis bisnesmies

- tavis rokkari

Naiset olivat täysin eri mieltä kumpi kahdesta ensimmäisestä oli paras. Mutta 100% äänistä meni kahdelle ensimmäiselle miehille. Tavista ei valinnut kukaan, kun komistuksia oli tarjolla.

Onko se ihme, että ihmiset ottaisivat mieluummin hyvännäköisen miehen/naisen? Käytännössä toki ihastutaan myös niihin taviksiin, esim. rokkarimiehistä tykkäävä nainen voi kiinnostus tavisrokkarista, mutta jos teoraattisia palstagallupeja tehdään, niin ainahan mielikuvissa paras vaihtoehto on se, jossa on useampi hyvä ominaisuus. Käytännössä kuitenkin suhde ja seksuaalinen vetovoima on paljon muutakin kuin ulkonäkö, joten tosielämässä joku voikin ihastua taviksemman näköiseen rokkariin, vaikka samassa paikassa olisi se komistuskin - taviksessa voi olla muuta, mikä vetää enemmän puoleensa.

Ja toisaalta sitten, ainahan hyvännäköisillä enemmän suosiota on. Sille nyt ei voi mitään. Käytännössä se ei kuitenkaan estä taviksienkaan pariutumista.

Esim. Rollarit on kaikki susirumia, mutta heidän naisseikkailuilleen jää moni komeampi rokkari toiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.

Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.

Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.

No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.

Hän on saattanut katsella teitä jonkin aikaa ja huomannut, että sillä teidän kaverilla on johtajan elkeet. Ei varmaan ole edes komein, jos pitäisi antaa objektiivinen komeus-arvosana? Tai jos on, niin se on sivuseikka, tuon johtajuuden ollessa paljon tärkeämpi.

En ainakaan itse tunnista tuollaista dynamiikkaa. Porukassa on kuitenkin yksi RUK:n käynyt ja yksi esimiesasemassa oleva DI. Luulisi heistä naisen havaitsevan johtajuutta, jos sellaista on havaittavissa?

Sosiaalinen johtajuus ei tule sotilasarvosta tai muusta koulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on töissä yksi 35v erittäin fiksu mies. Kasvoiltaan ja kropaltaan ihan tavallinen. Hän pitää itseään noin kutosena-seiskana, koska on koulukiusattu joten itseluottamus ja kokemus naisista on vähäinen. Kuitenkin mun mielestä hän on joku 8-9-10 jopa: Erittäin ystävällinen ja avulias. Hauska. Kohtelias. Todella fiksu ja rento ote elämään. Ei polta, osaa ottaa viinaa kohtuudella. On koulunsa käynyt, vakityö, en tiedä paljonko tienaa.

Pokaisin heti jos olisin sinkku.

Tämä on tavallaan hyvä kommentti. Pari huomiota:

Työkaverisi on mielestäsi tasoa 8-10, koska olet oppinut tuntemaan hänet työsi kautta. Jos näkisit hänet baarissa ensimmäistä kertaa elämässäsi ja hän yrittäisi lähestyä, nakkaisit todennäköisesti niskojasi ja käskisit suksimaan kuuseen. Baarissa "ihan tavallinen" ulkonäkö ei yleensä riitä.

Tästä syystä työpaikat, ja erilaiset harrastepiirit ovat tosielämän tindereitä ja treffipalstoja. Siellä saa tilaisuuden semmoinenkin nainen/mies joka ei esim. yöelämässä sitä tilaisuutta saa. Käsi ylös, kuinka moni on löytänyt kumppaninsa töistä tai harrastuksista???

Toinen huomio, jonka joku jo merkille panikin, on tuo "täydellinen kumppani jollekin muulle, mutta ei minulle". Osa ihmisistä kelpaa kyllä kaveriksi = "friend- zone", mutta ei sen enempää. Kun on kymmenkunta kertaa kuullut olevansa ihan mahtava kaveri, mutta....  niin alkaa syödä miestä/ naista.

Aika harvan ihmisen ulkonäkö pelkästään riittää herättämään kiinnostuksen, joten onkos nyt ihmekään, jos pelkkä tavis ulkonäkö ei erotu muiden taviksien seasta. Mutta juuri tuon takia itse en ikinä ole kiinnostunutkaan kenestäkään baarissa (tosin en kyllä niistä erityisen hyvännäköisistäkään) - koska minua ei vaan pelkkä ulkonäkö kiinnosta. Kiinnostaa ihminen kokonaisuutena, eli se persoona on erittäin oleellinen asia. Itse olen tavannut kaikki työn tai harrastusten parista. Minulle tulee kyllä usein baarissa miehiä juttelemaan, mutta itseäni ei kiinnosta, kun en tiedä heistä mitään.

Olen tuosta hieman eri mieltä.

Parisuhteen muodostuminen on kuin esterata. Päästäksesi esteelle numero 2, sinun täytyy selvittää este numero 1...

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No sitä, että ensivaikutelma on erittäin tärkeää ihmisille yleensä, naisille erityisesti. Ensivaikutelma syntyy sekunnissa tai sekunnin kymmenysosissa, ja ihminen ei edes tiedosta ensivaikutelman syntymistä. Tässä sekunnissa analysoidaan ulkonäkö, status, käyttäytyminen, ym. "Emmä niinku tiedä mut se vaan niinku jotenki kolahti silleen tai niinku jotain, emmä osaa selittää..."

Eli selkokielellä, varsinkin baareissa ihmisen kiinnostavuus/ kiinnostamattomuus arvioidaan yhdellä silmäyksellä, ja jos ei tästä silmäyksestä saa hyväksyttyä arviota, peli on pelattu. Ilman että yhtäkään sanaa on vaihdettu, ilman että vilkaisun kohde edes huomasi asiaa. "hei, saanks mä tarjota juoman?" "No ei todellakaan, meillä on jutut kesken ja mä ostan kyllä omani!" Minuutti myöhemmin sama tiski, sama neito, mutta eri mies: "Onpas siinä tytöllä muhevat munkit! Juotkos oluen?" "Hi-hii... Mikäs munkintarkastaja sinä luulet olevasi.. Hihihi... No voin mä ehkä yhden ottaakin..." Mikä ero kahdella eri tilanteella? Eka oli ennalta vilkaistu= hylätty. Toinen niin ikään ennalta vilkaistu ja saanut arvion= Jatkoon.

Kuinka moni on kuullut töissä tai harrastuksessa toisensa tavanneen parin kertovan jotain tämäntyyppistä: "En minä tuohon aliksi kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun siinä ajan mittaan tuli tutummaksi, niin siitä se sitten alkoi jotenkin etenemään...." Aivan niin, aika moni. Töissä tai harrastuksissa ihminen ikäänkuin pakotetaan ensivaikutelma- vaiheen ohi, ja se antaa mahdollisuuden tutustua ihmiseen paremmin. Ihminen jolla ei baarissa nähtynä olisi mitään mahdollisuuksia, voikin osoittautua potentiaaliseksi kumppaniksi.

Tästä saisi aikaan pitkänkin jorinan, mutta tässä oli asia raakasti tiivistettynä.

Harmi että keksit baariin noin junttimaisen esimerkin, on vaikea löytää samastumispintaa.  Tosin itse en osaisi varmaan edes fiksummalla esimerkillä samastua, koska itse en ole ikinä kiinnostunut kenestäkään baarissa. No, juomia en anna kenenkään tarjota, koska en näe siinä pointtia, mutta en ole myöskään IKINÄ ilahtunut siitä, jos joku tulee juttelemaan. Eli ilmeisesti kukaan ei siis sinun teoriasi mukaan ole läpäissyt minun kohdallani "ensimmöistä estettä".  Kukaan ei siis ole kolahtanut sekuntin sadanosassa. Ikinä.

Varmaan tuo voi joidenkin kohdalla pitää paikkansa, mutta entä sitten? Baarissa on toisensa tavannut lukuisat tavistyypit, osa jopa aika vaatimattoman näköisiä, että ei se ulkonäkö vaikuta ainakaan mikään estekään olevan. 

Kyllä, sinun kohdallasi tilanne on juurikin kuvailemasi kaltainen. Siis sinun kohdallasi.

Mihin siis perustan mielipiteeni? No, luepa tätäkin keskustelua. Eräs neito kertoo kuinka ensivaikutelmassa on miellyttävän ulkonäön lisäksi tärkeää sopiva ominaistuoksu. Puhuu varmasti totta. Tämä ominaistuoksu on tutkimuksissa todettu olevan yksi tärkeä,- ja yllätys yllätys, tiedostamaton asia jota ihminen toisessa ihmisessa panee merkille. On esitetty, että ihminen jopa hakee (tiedostamattaan) sellaista ominaistuokua joka on riittävän erilainen hänen omaansa verrattuna, joka todistaa että hän ei ole mitään sukua. Erinomainen kyky kivikaudella, jos halusi saada terveitä jälkeläisiä.

No, toinen esimerkki julkkismaailmasta. Sointu Borg totesi taannoin haastattelussa kuinka ahdistavaa on kun miehet kiinnittävät huomiota hänen ulkonäköönsä. Voi naisraukkaa. Erityisen ahdistavaa on, jos kommentoidaan hänen tissejään. Semmoinen on kertakaikkinen turn-off, ja se mies on ikuisesti juntiksi tuomittava ääliö. Sitten neito kertoi kuinka oli tutustunut mieheensä. Tämä oli sosiaalisessa mediassa lähestynyt Sointua, ja kommentoinut Soinnun tissejä. Tuliko turn- off? No ei. Mies sai toisen mahdollisuuden, ja on nyt ihan mahtava ja ihana ja mitä vielä liekään.

Miksi Sointu antoi toisen mahdollisuuden? Olisiko ollut niin että Sointu oli luokitellut miehen jo ennakolta ihquksi, ja niinpä mies sai toisen mahdollisuuden, ihan kuin mies sai baariesimerkissäni tarjota neidolle oluen. Vaan jos ensivaikutelma olisi ollut miinusta, miehelle olisi tullut esto sosiaalisessa mediassa.

Taas tuli pitkä jorina, pahoittelen.

Kun miehet tän tietää, niin mikseivät enemmän panosta ulkonäköönsä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä: 

- ulkonäkö

- itsevarmuus

- status

- sosiaalisuus

- sosiaalinen älykkyys

- huumorintaju

- menestys

- varakkuus

Naisella:

-ulkonäkö

-ulkonäkö

-ulkonäkö

Unohdit naisella faktorin: ikuisesti alle 25

... että Jampe-setä 56 jaksaa tykätä.

Nuoruuden ihannoimisella evoluutio on meidät valitettavasti pilannut. Jo kivikautiset miehet suosivat jostain syystä nuoria naisia ja siten naisten kyky saada lapsia on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että niitä ei saa enää vanhana.

Tästä huomaa että naiset yläpeukuttavat viestejä joista he pitävät ja alapeukuttavat viestejä joista he eivät pidä, riippumatta siitä mikä on itseasiassa faktaa vs fiktiota.

Asia ei ole noin. Miehet suosivat hedelmällisiä naisia. Mikään ei osoita että miehet suosisivat naisia jotka pysyvät hedelmällisinä vain vähän aikaa. Päin vastoin hedelmällinen nainen todennäköisemmin voi saada lapsia vanhempanakin.

Jos puhutaan siitä mitä suositaan, puhutanpa hetki naisista. Naiset suosivat isokokoisia miehiä jotka ovat korkeassa asemassa ja hankkivat paljon resursseja. Iso koko tarkoittaa suurempaa kuormitusta planeetan kantokyvylle, samoin kuin överiksi vedetty resurssien hankkiminen johon syyllistyy nykyään jokainen keskiluokkainen ja sitä varakkaampi. JA lähes koko ihmiskunnan historian ajan korkeaan asemaan nouseminen on edellyttänyt sotimista ja valloittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on töissä yksi 35v erittäin fiksu mies. Kasvoiltaan ja kropaltaan ihan tavallinen. Hän pitää itseään noin kutosena-seiskana, koska on koulukiusattu joten itseluottamus ja kokemus naisista on vähäinen. Kuitenkin mun mielestä hän on joku 8-9-10 jopa: Erittäin ystävällinen ja avulias. Hauska. Kohtelias. Todella fiksu ja rento ote elämään. Ei polta, osaa ottaa viinaa kohtuudella. On koulunsa käynyt, vakityö, en tiedä paljonko tienaa.

Pokaisin heti jos olisin sinkku.

Tämä on tavallaan hyvä kommentti. Pari huomiota:

Työkaverisi on mielestäsi tasoa 8-10, koska olet oppinut tuntemaan hänet työsi kautta. Jos näkisit hänet baarissa ensimmäistä kertaa elämässäsi ja hän yrittäisi lähestyä, nakkaisit todennäköisesti niskojasi ja käskisit suksimaan kuuseen. Baarissa "ihan tavallinen" ulkonäkö ei yleensä riitä.

Tästä syystä työpaikat, ja erilaiset harrastepiirit ovat tosielämän tindereitä ja treffipalstoja. Siellä saa tilaisuuden semmoinenkin nainen/mies joka ei esim. yöelämässä sitä tilaisuutta saa. Käsi ylös, kuinka moni on löytänyt kumppaninsa töistä tai harrastuksista???

Toinen huomio, jonka joku jo merkille panikin, on tuo "täydellinen kumppani jollekin muulle, mutta ei minulle". Osa ihmisistä kelpaa kyllä kaveriksi = "friend- zone", mutta ei sen enempää. Kun on kymmenkunta kertaa kuullut olevansa ihan mahtava kaveri, mutta....  niin alkaa syödä miestä/ naista.

Aika harvan ihmisen ulkonäkö pelkästään riittää herättämään kiinnostuksen, joten onkos nyt ihmekään, jos pelkkä tavis ulkonäkö ei erotu muiden taviksien seasta. Mutta juuri tuon takia itse en ikinä ole kiinnostunutkaan kenestäkään baarissa (tosin en kyllä niistä erityisen hyvännäköisistäkään) - koska minua ei vaan pelkkä ulkonäkö kiinnosta. Kiinnostaa ihminen kokonaisuutena, eli se persoona on erittäin oleellinen asia. Itse olen tavannut kaikki työn tai harrastusten parista. Minulle tulee kyllä usein baarissa miehiä juttelemaan, mutta itseäni ei kiinnosta, kun en tiedä heistä mitään.

Olen tuosta hieman eri mieltä.

Parisuhteen muodostuminen on kuin esterata. Päästäksesi esteelle numero 2, sinun täytyy selvittää este numero 1...

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No sitä, että ensivaikutelma on erittäin tärkeää ihmisille yleensä, naisille erityisesti. Ensivaikutelma syntyy sekunnissa tai sekunnin kymmenysosissa, ja ihminen ei edes tiedosta ensivaikutelman syntymistä. Tässä sekunnissa analysoidaan ulkonäkö, status, käyttäytyminen, ym. "Emmä niinku tiedä mut se vaan niinku jotenki kolahti silleen tai niinku jotain, emmä osaa selittää..."

Eli selkokielellä, varsinkin baareissa ihmisen kiinnostavuus/ kiinnostamattomuus arvioidaan yhdellä silmäyksellä, ja jos ei tästä silmäyksestä saa hyväksyttyä arviota, peli on pelattu. Ilman että yhtäkään sanaa on vaihdettu, ilman että vilkaisun kohde edes huomasi asiaa. "hei, saanks mä tarjota juoman?" "No ei todellakaan, meillä on jutut kesken ja mä ostan kyllä omani!" Minuutti myöhemmin sama tiski, sama neito, mutta eri mies: "Onpas siinä tytöllä muhevat munkit! Juotkos oluen?" "Hi-hii... Mikäs munkintarkastaja sinä luulet olevasi.. Hihihi... No voin mä ehkä yhden ottaakin..." Mikä ero kahdella eri tilanteella? Eka oli ennalta vilkaistu= hylätty. Toinen niin ikään ennalta vilkaistu ja saanut arvion= Jatkoon.

Kuinka moni on kuullut töissä tai harrastuksessa toisensa tavanneen parin kertovan jotain tämäntyyppistä: "En minä tuohon aliksi kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun siinä ajan mittaan tuli tutummaksi, niin siitä se sitten alkoi jotenkin etenemään...." Aivan niin, aika moni. Töissä tai harrastuksissa ihminen ikäänkuin pakotetaan ensivaikutelma- vaiheen ohi, ja se antaa mahdollisuuden tutustua ihmiseen paremmin. Ihminen jolla ei baarissa nähtynä olisi mitään mahdollisuuksia, voikin osoittautua potentiaaliseksi kumppaniksi.

Tästä saisi aikaan pitkänkin jorinan, mutta tässä oli asia raakasti tiivistettynä.

Harmi että keksit baariin noin junttimaisen esimerkin, on vaikea löytää samastumispintaa.  Tosin itse en osaisi varmaan edes fiksummalla esimerkillä samastua, koska itse en ole ikinä kiinnostunut kenestäkään baarissa. No, juomia en anna kenenkään tarjota, koska en näe siinä pointtia, mutta en ole myöskään IKINÄ ilahtunut siitä, jos joku tulee juttelemaan. Eli ilmeisesti kukaan ei siis sinun teoriasi mukaan ole läpäissyt minun kohdallani "ensimmöistä estettä".  Kukaan ei siis ole kolahtanut sekuntin sadanosassa. Ikinä.

Varmaan tuo voi joidenkin kohdalla pitää paikkansa, mutta entä sitten? Baarissa on toisensa tavannut lukuisat tavistyypit, osa jopa aika vaatimattoman näköisiä, että ei se ulkonäkö vaikuta ainakaan mikään estekään olevan. 

Kyllä, sinun kohdallasi tilanne on juurikin kuvailemasi kaltainen. Siis sinun kohdallasi.

Mihin siis perustan mielipiteeni? No, luepa tätäkin keskustelua. Eräs neito kertoo kuinka ensivaikutelmassa on miellyttävän ulkonäön lisäksi tärkeää sopiva ominaistuoksu. Puhuu varmasti totta. Tämä ominaistuoksu on tutkimuksissa todettu olevan yksi tärkeä,- ja yllätys yllätys, tiedostamaton asia jota ihminen toisessa ihmisessa panee merkille. On esitetty, että ihminen jopa hakee (tiedostamattaan) sellaista ominaistuokua joka on riittävän erilainen hänen omaansa verrattuna, joka todistaa että hän ei ole mitään sukua. Erinomainen kyky kivikaudella, jos halusi saada terveitä jälkeläisiä.

No, toinen esimerkki julkkismaailmasta. Sointu Borg totesi taannoin haastattelussa kuinka ahdistavaa on kun miehet kiinnittävät huomiota hänen ulkonäköönsä. Voi naisraukkaa. Erityisen ahdistavaa on, jos kommentoidaan hänen tissejään. Semmoinen on kertakaikkinen turn-off, ja se mies on ikuisesti juntiksi tuomittava ääliö. Sitten neito kertoi kuinka oli tutustunut mieheensä. Tämä oli sosiaalisessa mediassa lähestynyt Sointua, ja kommentoinut Soinnun tissejä. Tuliko turn- off? No ei. Mies sai toisen mahdollisuuden, ja on nyt ihan mahtava ja ihana ja mitä vielä liekään.

Miksi Sointu antoi toisen mahdollisuuden? Olisiko ollut niin että Sointu oli luokitellut miehen jo ennakolta ihquksi, ja niinpä mies sai toisen mahdollisuuden, ihan kuin mies sai baariesimerkissäni tarjota neidolle oluen. Vaan jos ensivaikutelma olisi ollut miinusta, miehelle olisi tullut esto sosiaalisessa mediassa.

Taas tuli pitkä jorina, pahoittelen.

Niin? Mitä ihmeellistä tuossa on? Ihminen lämpenee sellaiselle, jonka kokee miellyttäväksi ja puoleensa vetäväksi.  Jos se johtuu ulkonäöstä, niin sitten johtuu - kyllähän ulkonäöllä ON merkitystä. Ja vaikka itsekään en kiinnostu ikinä pelkän ulkonäön perusteella, silti ulkonäöllä on merkitystä minullekin, osana kokonaisuutta, Ei tässä oikeasti ole kenellekään mitään uutta tai ihmeellistä. Se sitten taas voikin vaihdella yksilökohtaisesti, kuka mieltyy kenestäkin.

Vierailija kirjoitti:

Laasasen ylivoimaisesti suurin synti on olla oikeassa ja vieläpä tavalla, jota naiset eivät kykene objektiivisin argumentein kumoamaan. Niinpä on pakko nolata itsensä mitä tolkuttomammilla avautumisilla ja antaa ymmärtää, että tasoteoria ei ole totta, koska nainen ei halua sen olevan totta.

Ikään kuin todellisuudella olisi velvollisuus miellyttää jotakuta.

Tottakai se on totta, mutta ei se sellainen ole kuin te väitätte. Kyllä meillä naisilla on ihan yksilölliset mieltymykset myös.

Enkä nyt ymmärrä mitä teidän sitä hyödyttää todistella jos itse siihen uskotte. En usko että kukaan kokee mitään ahaa-elämystä että voi ei, olen asettanut kumppanille ennalta-arvattavia ehtoja, siispä otankin reiluuden vuoksi tuon laihan, lyhyen, koukkunenäisen katkerikon, joka haluaa elää taloudellisesti siivelläni.

Mikä teillä on tässä se pyrkimys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä: 

- ulkonäkö

- itsevarmuus

- status

- sosiaalisuus

- sosiaalinen älykkyys

- huumorintaju

- menestys

- varakkuus

Naisella:

-ulkonäkö

-ulkonäkö

-ulkonäkö

Unohdit naisella faktorin: ikuisesti alle 25

... että Jampe-setä 56 jaksaa tykätä.

Nuoruuden ihannoimisella evoluutio on meidät valitettavasti pilannut. Jo kivikautiset miehet suosivat jostain syystä nuoria naisia ja siten naisten kyky saada lapsia on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että niitä ei saa enää vanhana.

Tästä huomaa että naiset yläpeukuttavat viestejä joista he pitävät ja alapeukuttavat viestejä joista he eivät pidä, riippumatta siitä mikä on itseasiassa faktaa vs fiktiota.

Asia ei ole noin. Miehet suosivat hedelmällisiä naisia. Mikään ei osoita että miehet suosisivat naisia jotka pysyvät hedelmällisinä vain vähän aikaa. Päin vastoin hedelmällinen nainen todennäköisemmin voi saada lapsia vanhempanakin.

Jos puhutaan siitä mitä suositaan, puhutanpa hetki naisista. Naiset suosivat isokokoisia miehiä jotka ovat korkeassa asemassa ja hankkivat paljon resursseja. Iso koko tarkoittaa suurempaa kuormitusta planeetan kantokyvylle, samoin kuin överiksi vedetty resurssien hankkiminen johon syyllistyy nykyään jokainen keskiluokkainen ja sitä varakkaampi. JA lähes koko ihmiskunnan historian ajan korkeaan asemaan nouseminen on edellyttänyt sotimista ja valloittamista.

Miten tämä "suosiminen" sitten käytännössä ilmenee ihmisten parisuhteissa? Keski-iän ylittäneet naiset pariutuvat silti, ja myös miehet, jotka eivät ole korkeassa asemassa tai eivät harrasta kerskakuluttamista.

Ja turha muuten syyttää naisia planeetan kantokyvyn ylittämisestä ja miesten liiallisesta kuluttamisesta - eivät he sitä vastentahtoisesti tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä: 

- ulkonäkö

- itsevarmuus

- status

- sosiaalisuus

- sosiaalinen älykkyys

- huumorintaju

- menestys

- varakkuus

Naisella:

-ulkonäkö

-ulkonäkö

-ulkonäkö

Unohdit naisella faktorin: ikuisesti alle 25

... että Jampe-setä 56 jaksaa tykätä.

Nuoruuden ihannoimisella evoluutio on meidät valitettavasti pilannut. Jo kivikautiset miehet suosivat jostain syystä nuoria naisia ja siten naisten kyky saada lapsia on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että niitä ei saa enää vanhana.

Tästä huomaa että naiset yläpeukuttavat viestejä joista he pitävät ja alapeukuttavat viestejä joista he eivät pidä, riippumatta siitä mikä on itseasiassa faktaa vs fiktiota.

Asia ei ole noin. Miehet suosivat hedelmällisiä naisia. Mikään ei osoita että miehet suosisivat naisia jotka pysyvät hedelmällisinä vain vähän aikaa. Päin vastoin hedelmällinen nainen todennäköisemmin voi saada lapsia vanhempanakin.

Jos puhutaan siitä mitä suositaan, puhutanpa hetki naisista. Naiset suosivat isokokoisia miehiä jotka ovat korkeassa asemassa ja hankkivat paljon resursseja. Iso koko tarkoittaa suurempaa kuormitusta planeetan kantokyvylle, samoin kuin överiksi vedetty resurssien hankkiminen johon syyllistyy nykyään jokainen keskiluokkainen ja sitä varakkaampi. JA lähes koko ihmiskunnan historian ajan korkeaan asemaan nouseminen on edellyttänyt sotimista ja valloittamista.

Eihän se nyt noin ole. Jos miehet asettaisivat naisen hedelmällisyyden ykkössijalle, suurinta hottia olisivat sinkkuäidit, jotka todistettavasti ovat hedelmällisiä. Ja vaikka ei nyt itselläni sinkkuäitinä mitään vaikeuksia olekaan löytää seuraa, luulisin etten sentään ihan koviten tavoiteltua joukkoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Mitä tekemistä perheellä on ihmisen tason kanssa?? Ehkä jos on joku julkkisperhe mut muuten ihan samantekevää

Perhe on se yhteisö, jossa ihminen kasvaa. Moraalin ja arvojen pohja muokkautuu perheen kautta.

Vaikka kuinka haluan ajatella, että ihminen rakentaa oman elämänsä, on ihminen aina kuitenkin historiansa orja.

Se malli ja oppi mitä lapsena on saanut, seuraa takaraivossa loppuelämän.

Hyvä perhe luo pohjan hyvälle elämälle.

Tämä on myös sukupolvien ketju. Lapsi pärjää paremmin, jos on kannustavat isovanhemmat elämässä. Tämä luo eväitä hyvään elämään.

Jos on taustalla viisi sukupolvea onnellisia ja menestyneitä esivanhempia, voi odottaa ketjun jatkuvan. Tämä on eräänlainen vakuutus siitä, että mahdolliset lapset tulevat myös menestymään elämässä.

Alkaa kuulostaa jo hiukan autistiselta laskelmoimiselta. Normaalit ihmiset eivät tuollaista pohdiskele.

Jos mahdollista, niin mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Lisäksi kannattaa etsiä itselleen mahdollisimman erilainen puoliso. Omia virheitä voi tasoitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koitamme kiteyttää. Vielä. Kerran.

Aloitan listan yläpäästä. Jokainen ihminen on sekoitus erilaisia ominaisuuksia.

-Kauneus / komeus. Missimäisyys, mallimaisuus, persoonallinen kauneus. Koskee niin vartaloa, mittasuhteita, kuin kasvojen kauneutta. Symmetria.

-Lahjakkuus. Urheilu, taiteet, tieteet, taloudellinen tai sosiaalinen lahjakkuus jne.

- Perhe. Vaikuttaa paljon suuntaan tai toiseen.

-Luonne. Miten kemiat sopivat yhteen.

Näiden yhdistelmästä taso muodostuu. Jos kaikki noista on hyvin, niin ihminen on tason yläpäässä.

Mitä tekemistä perheellä on ihmisen tason kanssa?? Ehkä jos on joku julkkisperhe mut muuten ihan samantekevää

Perhe on se yhteisö, jossa ihminen kasvaa. Moraalin ja arvojen pohja muokkautuu perheen kautta.

Vaikka kuinka haluan ajatella, että ihminen rakentaa oman elämänsä, on ihminen aina kuitenkin historiansa orja.

Se malli ja oppi mitä lapsena on saanut, seuraa takaraivossa loppuelämän.

Hyvä perhe luo pohjan hyvälle elämälle.

Tämä on myös sukupolvien ketju. Lapsi pärjää paremmin, jos on kannustavat isovanhemmat elämässä. Tämä luo eväitä hyvään elämään.

Jos on taustalla viisi sukupolvea onnellisia ja menestyneitä esivanhempia, voi odottaa ketjun jatkuvan. Tämä on eräänlainen vakuutus siitä, että mahdolliset lapset tulevat myös menestymään elämässä.

Alkaa kuulostaa jo hiukan autistiselta laskelmoimiselta. Normaalit ihmiset eivät tuollaista pohdiskele.

Jos mahdollista, niin mitään ei kannata jättää sattuman varaan. Lisäksi kannattaa etsiä itselleen mahdollisimman erilainen puoliso. Omia virheitä voi tasoitella.

Pariutuminen on AINA sattumankauppaa. Paperilla hyvä puoliso saattaa käytännössä olla vikatikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma suurella osalla miehistä on ylipaino. Ikävä sanoa, mutta itse en ainakaan vaan pysty jos toinen on selkeästi lihava. Sentään tuo nyt on onneksi ongelma jolle on mahdollista tehdä jotain.

Vastaa rehellisesti.

Onko väliä:

- pituudella

- raamikkuudella

- geenikomeudella

- sosiokeonomisella statuksella, tuloilla ja varallisuudella

 

Edellinen jonka kanssa seurustelin ei ollut mitään noista mitä luettelit, ero tuli koska lihoi vaan niin paljon että en pysty. Hän on alle 180 cm, raksalla, velkainen ja kasvoista ihan tavallinen suomalainen mies. Syy miksi seurusteltiin on että on aivan äärettömän kultainen luonne ja sikahauska. En vaan voi mitään sille että tuo ylipaino vie seksuaalisenhalukkuuteni. En tiennyt miten siitä olisi jatkanut. Enhän nyt voi toiselle sanoa että laihduta tai jätän sinut. Jätin sitte ilman sanomista. Tuntui reilummalta niin.

Reiluimmalta? Tuohan oli aivan jäätävän mulkusti toimittu. Kuvittele, että olisit kihartanut hiuksiasi ja pitänyt sitä tyyliä ja mies päättäisi lopettaa suhteen, koska kiharat hiukset vievät seksuaalisen halukkuuden. Kirsikkana kakun päällä mies ei olisi sanonut mitään, koska tuntui reiluimmalta niin. Hyi olkoon.

ohis

No ei. Mielestäni se että sanoisin hänelle että laihduta tai jätän sinut, on henkistä väkivaltaa.

Epärehellisyys on pahinta henkistä väkivaltaa, joka voi johtaa sen sumutettavan ihmisen hämmentyneeseen tilaan, josta selviäminen voi maksaa kohtuuttoman paljon aikaa että vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on töissä yksi 35v erittäin fiksu mies. Kasvoiltaan ja kropaltaan ihan tavallinen. Hän pitää itseään noin kutosena-seiskana, koska on koulukiusattu joten itseluottamus ja kokemus naisista on vähäinen. Kuitenkin mun mielestä hän on joku 8-9-10 jopa: Erittäin ystävällinen ja avulias. Hauska. Kohtelias. Todella fiksu ja rento ote elämään. Ei polta, osaa ottaa viinaa kohtuudella. On koulunsa käynyt, vakityö, en tiedä paljonko tienaa.

Pokaisin heti jos olisin sinkku.

Tämä on tavallaan hyvä kommentti. Pari huomiota:

Työkaverisi on mielestäsi tasoa 8-10, koska olet oppinut tuntemaan hänet työsi kautta. Jos näkisit hänet baarissa ensimmäistä kertaa elämässäsi ja hän yrittäisi lähestyä, nakkaisit todennäköisesti niskojasi ja käskisit suksimaan kuuseen. Baarissa "ihan tavallinen" ulkonäkö ei yleensä riitä.

Tästä syystä työpaikat, ja erilaiset harrastepiirit ovat tosielämän tindereitä ja treffipalstoja. Siellä saa tilaisuuden semmoinenkin nainen/mies joka ei esim. yöelämässä sitä tilaisuutta saa. Käsi ylös, kuinka moni on löytänyt kumppaninsa töistä tai harrastuksista???

Toinen huomio, jonka joku jo merkille panikin, on tuo "täydellinen kumppani jollekin muulle, mutta ei minulle". Osa ihmisistä kelpaa kyllä kaveriksi = "friend- zone", mutta ei sen enempää. Kun on kymmenkunta kertaa kuullut olevansa ihan mahtava kaveri, mutta....  niin alkaa syödä miestä/ naista.

Aika harvan ihmisen ulkonäkö pelkästään riittää herättämään kiinnostuksen, joten onkos nyt ihmekään, jos pelkkä tavis ulkonäkö ei erotu muiden taviksien seasta. Mutta juuri tuon takia itse en ikinä ole kiinnostunutkaan kenestäkään baarissa (tosin en kyllä niistä erityisen hyvännäköisistäkään) - koska minua ei vaan pelkkä ulkonäkö kiinnosta. Kiinnostaa ihminen kokonaisuutena, eli se persoona on erittäin oleellinen asia. Itse olen tavannut kaikki työn tai harrastusten parista. Minulle tulee kyllä usein baarissa miehiä juttelemaan, mutta itseäni ei kiinnosta, kun en tiedä heistä mitään.

Olen tuosta hieman eri mieltä.

Parisuhteen muodostuminen on kuin esterata. Päästäksesi esteelle numero 2, sinun täytyy selvittää este numero 1...

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? No sitä, että ensivaikutelma on erittäin tärkeää ihmisille yleensä, naisille erityisesti. Ensivaikutelma syntyy sekunnissa tai sekunnin kymmenysosissa, ja ihminen ei edes tiedosta ensivaikutelman syntymistä. Tässä sekunnissa analysoidaan ulkonäkö, status, käyttäytyminen, ym. "Emmä niinku tiedä mut se vaan niinku jotenki kolahti silleen tai niinku jotain, emmä osaa selittää..."

Eli selkokielellä, varsinkin baareissa ihmisen kiinnostavuus/ kiinnostamattomuus arvioidaan yhdellä silmäyksellä, ja jos ei tästä silmäyksestä saa hyväksyttyä arviota, peli on pelattu. Ilman että yhtäkään sanaa on vaihdettu, ilman että vilkaisun kohde edes huomasi asiaa. "hei, saanks mä tarjota juoman?" "No ei todellakaan, meillä on jutut kesken ja mä ostan kyllä omani!" Minuutti myöhemmin sama tiski, sama neito, mutta eri mies: "Onpas siinä tytöllä muhevat munkit! Juotkos oluen?" "Hi-hii... Mikäs munkintarkastaja sinä luulet olevasi.. Hihihi... No voin mä ehkä yhden ottaakin..." Mikä ero kahdella eri tilanteella? Eka oli ennalta vilkaistu= hylätty. Toinen niin ikään ennalta vilkaistu ja saanut arvion= Jatkoon.

Kuinka moni on kuullut töissä tai harrastuksessa toisensa tavanneen parin kertovan jotain tämäntyyppistä: "En minä tuohon aliksi kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun siinä ajan mittaan tuli tutummaksi, niin siitä se sitten alkoi jotenkin etenemään...." Aivan niin, aika moni. Töissä tai harrastuksissa ihminen ikäänkuin pakotetaan ensivaikutelma- vaiheen ohi, ja se antaa mahdollisuuden tutustua ihmiseen paremmin. Ihminen jolla ei baarissa nähtynä olisi mitään mahdollisuuksia, voikin osoittautua potentiaaliseksi kumppaniksi.

Tästä saisi aikaan pitkänkin jorinan, mutta tässä oli asia raakasti tiivistettynä.

Harmi että keksit baariin noin junttimaisen esimerkin, on vaikea löytää samastumispintaa.  Tosin itse en osaisi varmaan edes fiksummalla esimerkillä samastua, koska itse en ole ikinä kiinnostunut kenestäkään baarissa. No, juomia en anna kenenkään tarjota, koska en näe siinä pointtia, mutta en ole myöskään IKINÄ ilahtunut siitä, jos joku tulee juttelemaan. Eli ilmeisesti kukaan ei siis sinun teoriasi mukaan ole läpäissyt minun kohdallani "ensimmöistä estettä".  Kukaan ei siis ole kolahtanut sekuntin sadanosassa. Ikinä.

Varmaan tuo voi joidenkin kohdalla pitää paikkansa, mutta entä sitten? Baarissa on toisensa tavannut lukuisat tavistyypit, osa jopa aika vaatimattoman näköisiä, että ei se ulkonäkö vaikuta ainakaan mikään estekään olevan. 

Kyllä, sinun kohdallasi tilanne on juurikin kuvailemasi kaltainen. Siis sinun kohdallasi.

Mihin siis perustan mielipiteeni? No, luepa tätäkin keskustelua. Eräs neito kertoo kuinka ensivaikutelmassa on miellyttävän ulkonäön lisäksi tärkeää sopiva ominaistuoksu. Puhuu varmasti totta. Tämä ominaistuoksu on tutkimuksissa todettu olevan yksi tärkeä,- ja yllätys yllätys, tiedostamaton asia jota ihminen toisessa ihmisessa panee merkille. On esitetty, että ihminen jopa hakee (tiedostamattaan) sellaista ominaistuokua joka on riittävän erilainen hänen omaansa verrattuna, joka todistaa että hän ei ole mitään sukua. Erinomainen kyky kivikaudella, jos halusi saada terveitä jälkeläisiä.

No, toinen esimerkki julkkismaailmasta. Sointu Borg totesi taannoin haastattelussa kuinka ahdistavaa on kun miehet kiinnittävät huomiota hänen ulkonäköönsä. Voi naisraukkaa. Erityisen ahdistavaa on, jos kommentoidaan hänen tissejään. Semmoinen on kertakaikkinen turn-off, ja se mies on ikuisesti juntiksi tuomittava ääliö. Sitten neito kertoi kuinka oli tutustunut mieheensä. Tämä oli sosiaalisessa mediassa lähestynyt Sointua, ja kommentoinut Soinnun tissejä. Tuliko turn- off? No ei. Mies sai toisen mahdollisuuden, ja on nyt ihan mahtava ja ihana ja mitä vielä liekään.

Miksi Sointu antoi toisen mahdollisuuden? Olisiko ollut niin että Sointu oli luokitellut miehen jo ennakolta ihquksi, ja niinpä mies sai toisen mahdollisuuden, ihan kuin mies sai baariesimerkissäni tarjota neidolle oluen. Vaan jos ensivaikutelma olisi ollut miinusta, miehelle olisi tullut esto sosiaalisessa mediassa.

Taas tuli pitkä jorina, pahoittelen.

Niin? Mitä ihmeellistä tuossa on? Ihminen lämpenee sellaiselle, jonka kokee miellyttäväksi ja puoleensa vetäväksi.  Jos se johtuu ulkonäöstä, niin sitten johtuu - kyllähän ulkonäöllä ON merkitystä. Ja vaikka itsekään en kiinnostu ikinä pelkän ulkonäön perusteella, silti ulkonäöllä on merkitystä minullekin, osana kokonaisuutta, Ei tässä oikeasti ole kenellekään mitään uutta tai ihmeellistä. Se sitten taas voikin vaihdella yksilökohtaisesti, kuka mieltyy kenestäkin.

Eihän siinä mitään uutta ja ihmeellistä olekaan. Kyllä nämä jokainen tietää, joka haluaa ja osaa pitää silmänsä auki.

Toin nämä esille koska ketjun kysymyksessä haluttiin perusteluja miksi joku on tai ei ole jotakin tasoa pariutumismarkkinoilla.

On toki yksilökohtaista kuka mieltyy kenestäkin, mutta on todettava että nämä stereotypiat miesten/ naisten ulkoisista ominaisuuksista jotka vastakkaisen sukupuolen silmää miellyttää, kyllä isoilta osin pitävät paikkansa. 160- senttinen, lihava ja huono- ihoinen kaljuuntuva matalapalkka- alan mies ei taatusti ole parisuhdeloton voittaja, vaikka olisi kuinka mukava, sosiaalinen, toiset huomioon ottava, ystävällinen ja tunteistaan puhuva. Tämän tulee myös nahkoissaan tuntemaan.

Nallekarkit eivät näissäkään asioissa mene tasan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä: 

- ulkonäkö

- itsevarmuus

- status

- sosiaalisuus

- sosiaalinen älykkyys

- huumorintaju

- menestys

- varakkuus

Naisella:

-ulkonäkö

-ulkonäkö

-ulkonäkö

Unohdit naisella faktorin: ikuisesti alle 25

... että Jampe-setä 56 jaksaa tykätä.

Nuoruuden ihannoimisella evoluutio on meidät valitettavasti pilannut. Jo kivikautiset miehet suosivat jostain syystä nuoria naisia ja siten naisten kyky saada lapsia on evoluution myötä kehittynyt sellaiseksi, että niitä ei saa enää vanhana.

Tästä huomaa että naiset yläpeukuttavat viestejä joista he pitävät ja alapeukuttavat viestejä joista he eivät pidä, riippumatta siitä mikä on itseasiassa faktaa vs fiktiota.

Asia ei ole noin. Miehet suosivat hedelmällisiä naisia. Mikään ei osoita että miehet suosisivat naisia jotka pysyvät hedelmällisinä vain vähän aikaa. Päin vastoin hedelmällinen nainen todennäköisemmin voi saada lapsia vanhempanakin.

Jos puhutaan siitä mitä suositaan, puhutanpa hetki naisista. Naiset suosivat isokokoisia miehiä jotka ovat korkeassa asemassa ja hankkivat paljon resursseja. Iso koko tarkoittaa suurempaa kuormitusta planeetan kantokyvylle, samoin kuin överiksi vedetty resurssien hankkiminen johon syyllistyy nykyään jokainen keskiluokkainen ja sitä varakkaampi. JA lähes koko ihmiskunnan historian ajan korkeaan asemaan nouseminen on edellyttänyt sotimista ja valloittamista.

Eihän se nyt noin ole. Jos miehet asettaisivat naisen hedelmällisyyden ykkössijalle, suurinta hottia olisivat sinkkuäidit, jotka todistettavasti ovat hedelmällisiä. Ja vaikka ei nyt itselläni sinkkuäitinä mitään vaikeuksia olekaan löytää seuraa, luulisin etten sentään ihan koviten tavoiteltua joukkoa ole.

Eivät miehet aseta etusijalle naisia jotka ovat jo hedelmöittymisensä näyttäneet. He asettavat etusijalle naiset jotka viestivät olemuksellaan tulevaa, vielä käyttämätöntä hedelmällisyyttään joka toteutuu miehen kanssa, miehen omina perillisinä. Jos jo toteutunut hedelmällisyys olisi ykkökriteeri, niin suurinta hottia olisi viisikymppinen kymmenen lapsen äiti. Miehen kannalta hän on huono arpa, koska on lisääntynyt toisen miehen kanssa, ja on nyt jo lisääntymiskyvytön. Sen sijaan parikymppinen nuori nainen pystytisseineen, heleine ihoineen ja leveine lantioineen suorastaan uhkuu lisääntymispotentiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täydellinen hiusraja! Jäätävä leuka! Vidusti massii!

Öö, sama kaveri on tyhmä kuin saapas, käyttää huumeita eikä ole käynyt mitään koulua loppuun. Ihan parasta!

Tunnen kuvaamasi kaltaisia naistenmiehiä useampiakin: taustalla apukoulu, tarkkailuluokka, vitosen päästötodistus, narkkareita, kriminaaleja, sosiopaatteja, mutta komeita ja itsevarmoja. Naisista ei ole pulaa myöhemmälläkään iällä.

Mutta millaisista naisista? Sivistyneistä, kouluttautuneista, urheilullisista, hauskoista, kauniskasvoisista vai sittenkin niistä joille alko maistuu, käyvät töissä jos käyvät, suunnittelemattomia lapsia, rahat loppu? Kai nyt naisillakin on eri tasoja?

Nuorina yhteinen tekijä noissa naisissa oli se, että olivat aina ne luokan kauneimmat tapaukset. Vanhempana sitten enemmänkin niistä enemmän omista piireistä, vaikka sekään ei ole koko totuus. Kauniita ovat aina. Naisille aina välillä kelpaa muutenkin pieni seikkailu ja jännitys näemmä.

Ei kukaan tuntemani keskiluokkainen aikuinen nainen kyllä hae jännitystä pokailemalla elämänkoululaisia.

Jaa-a, mitäköhän kaikkea ne kaikkein näteimmät ja villeimmät tuttavasi ovatkaan tehneet, mistä eivät sattumoisin ehkä ole sinulle muistaneet mainita, heikkoina hetkinänsä...? Etenkin nuorempina.

Tuo lisääntymisaspekti on ihan validi, mutta kyllä sen miehen mielessä ensisijaisesti on nuori timmi nainen, jonka voi turmella, tahrata ja valloittaa.