Lue keskustelun säännöt.
Erosin avomiehestäni-hän ei pysty kohdata minua erokeskusteluissa
07.04.2023 |
Mies jätti minut. Asumme vielä yhdessä. Olemme pari kertaa puhuneet, lähinnä minä olen halunnut selvyyden asioihin. Voi kuulostaa oudolta, mutta en itse pääse eteenpäin ilman tietoa mitä tapahtui.
Hän ei kuitenkaan ole pystynyt noina hetkinä ollenkaan kohtaamaan minua. Olen istunut sohvalla ja hänen on ollut pakko pelata tietokoneella samalla. Hän on vastaillut vähäsanaisesti, haukkunut minua kuinka en ole hänen arvoinen...ei osannut kertoa mitä tuntee minua kohtaan, mutta kuulema vielä vähän välittää. Hän vain on hytkynyt tuolillaan ja tehnyt pelissä kaikkea. Kun olin lähdössä paikalta ja kysyin vielä jotain hänen lähellään niin huomasin kuinka pidätti itkua. Olen kysynyt häneltä tuota miksi tekee noin, mutta kuulema haluaa olla siellä missä päättää olla. Mikä voi olla taustalla tuohon?
Kommentit (41)
Saman läpikäynyt ja takana oli 20 vuoden avioliitto. Miehellä oli jo toinen nainen.
Lähdin, painoin oven kiinni perässäni enkä ole ole nähnyt exää eron jälkeen eli kolmeen vuoteen. Enkä haluakaan nähdä. Paska pettäjä. Lapset on ensi jo täysi-ikäisiä.
Kuulin tuttavan kautta nyt että mies valittaa kun uusi suhde ei olekaan onnellinen ja hänen elämänsä on (edelleen) paskaa. Syytti aikoinaan, että hänen elämänsä on paskaa koska mä olin huono vaimo. No, eipä onni auennut kun minusta erosi. Pitäiskö miehen katsoa peiliin ja todeta että onni tulee itsestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on omituista, että joidenkin mielestä se on vain olankohautus jos toinen haluaa erota. Ei haluta tietää mitään syitä. Jos mun mies nyt haluaisi erota, niin kyllä mä haluaisin tietää, että miksi haluaa lopettaa meidän lähes 10 vuotta kestäneen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" pysty kohtaamaan " !
Kiitos tästä! Täällä joku palstapoliisi käy säännöllisesti rääkymässä "YHDYSSANAT"!!!!! ja yrittää nykyään jopa opettaa englantiakin ivallisena, mutta näihin kukkasiin ei puutu ollenkaan, mikä minusta huomattavasti pahempi, kuin yhdyssanavirhe, jonka lukija onnistuu ihan varmasti itse normijärjellä tajuamaan.
Pistettä voi käyttää pilkun sijaan. Ettei lukija hengästy.
Mä tunnustan oman puutteellisuuteni, en ole muuta väittänyt. Vedä henkeä välillä.
Ja aloituksen "pysty kohdata" on kyllä niin raivostuttava, pilkku, että mieluummin hengästyy lukiessaan, pilkku, kuin hyväksyy tuollaisen uuden typerän tavan.
Pointti olikin siinä, että jos tullaan tänne korjailemaan muiden kirjoituksia, korjataan sitten kaikki!
Vierailija kirjoitti:
Saman läpikäynyt ja takana oli 20 vuoden avioliitto. Miehellä oli jo toinen nainen.
Lähdin, painoin oven kiinni perässäni enkä ole ole nähnyt exää eron jälkeen eli kolmeen vuoteen. Enkä haluakaan nähdä. Paska pettäjä. Lapset on ensi jo täysi-ikäisiä.
Kuulin tuttavan kautta nyt että mies valittaa kun uusi suhde ei olekaan onnellinen ja hänen elämänsä on (edelleen) paskaa. Syytti aikoinaan, että hänen elämänsä on paskaa koska mä olin huono vaimo. No, eipä onni auennut kun minusta erosi. Pitäiskö miehen katsoa peiliin ja todeta että onni tulee itsestä?
Tuollainen ihminen itkee vielä kuolinvuoteellakin, että elämänsä oli paskaa. Ei tajuta, että missä se vika on.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on erokeskustelu? Kun minä lähdin, niin se oli siinä, en ole sen jälkeen ollut yhteydessä, eikä kiinnosta.
Olisko ihan sellainen, jossa jättäjä kertoo jätettävälle, miksi hän haluaa erota. Kuuluu hyviin tapoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä olette? Vaikuttaa siltä ettei mies osaa puhua tunteistaan. Tai mahdollisesti ei ole kyennyt selvittämään niitä edes itselleen. Jos ei osaa pukea sanoiksi omia tunteitaan, ei niistä keskustelukaan ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Älä väkisin keskustele tai kysy enää. Ehkei hän osaa sanoa nyt. Kenties joskus vuosien päästä osaa sanoa jotain, jos enää on puheissakaan. Jos ei välitä kuin vähän ja hän jätti, on parempi ettei tapaa. Roikkumalla ei pääse ainakaan eteenpäin. Voi itse eri paikassa pohtia asiaa ja ajattele että olet riittävän hyvä ihminen. Joku muu mies osaisi ehkä sanoa paremmin tai uskaltaisi, muttei se ole koskaan varmaa. Voi naisillekin olla hankalaa puhua erosta tai ei muista sillä hetkellä kaikkea. Löydät jonkun toisen varmasti tai sinkkuna ok, joka ei ole niin nuori ja ehkei lapsellinen. Väkisin ei kannata jatkaa. Mutta hyvin ikävä tilannehan tuo on, osa voi jopa kadota sanomatta mitään, jos väärän kanssa menee yhteen.
Oliko suhteessa riitoja, olitko liian vaativa, oliko hän liian vaativa. Löysikö toisen, juoko alkoholia, onko liian nuori jne. Ehkei halua jatkaa uraputkessa tai ura vie?
Minua jäi harmittamaan, kun emme puhuneet ensin ongelmistamme ja yrittäneet. Hän vain päätti kaiken. Meillä ei ollut riitoja, mutta pienet ongelmat vain lakaistiin maton alle.
Tosiaan suhteessa kasaantui pienet ongelmat ja en tiennyt, että esim. Se että veitsi on väärällä paikalla voi aiheuttaa hänessä kaunaa minua kohtaan. Hän oli kai liian vaativa lopulta pikkuasioista. Hän on jo 30 ja opiskelee uutta tutkintoa. Ei juo alkoholia ja tosiaan pelaa vain tuota samaa peliä. Pelaa heti herättyään ennen kouluun lähtöäkin. Mikään ei viittaa, että olisi toinen nainen. Olin kuulema liian tyhmä hänelle. Olimme yhdessä 3 vuotta
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä väkisin keskustele tai kysy enää. Ehkei hän osaa sanoa nyt. Kenties joskus vuosien päästä osaa sanoa jotain, jos enää on puheissakaan. Jos ei välitä kuin vähän ja hän jätti, on parempi ettei tapaa. Roikkumalla ei pääse ainakaan eteenpäin. Voi itse eri paikassa pohtia asiaa ja ajattele että olet riittävän hyvä ihminen. Joku muu mies osaisi ehkä sanoa paremmin tai uskaltaisi, muttei se ole koskaan varmaa. Voi naisillekin olla hankalaa puhua erosta tai ei muista sillä hetkellä kaikkea. Löydät jonkun toisen varmasti tai sinkkuna ok, joka ei ole niin nuori ja ehkei lapsellinen. Väkisin ei kannata jatkaa. Mutta hyvin ikävä tilannehan tuo on, osa voi jopa kadota sanomatta mitään, jos väärän kanssa menee yhteen.
Oliko suhteessa riitoja, olitko liian vaativa, oliko hän liian vaativa. Löysikö toisen, juoko alkoholia, onko liian nuori jne. Ehkei halua jatkaa uraputkessa tai ura vie?
Minua jäi harmittamaan, kun emme puhuneet ensin ongelmistamme ja yrittäneet. Hän vain päätti kaiken. Meillä ei ollut riitoja, mutta pienet ongelmat vain lakaistiin maton alle.
Tosiaan suhteessa kasaantui pienet ongelmat ja en tiennyt, että esim. Se että veitsi on väärällä paikalla voi aiheuttaa hänessä kaunaa minua kohtaan. Hän oli kai liian vaativa lopulta pikkuasioista. Hän on jo 30 ja opiskelee uutta tutkintoa. Ei juo alkoholia ja tosiaan pelaa vain tuota samaa peliä. Pelaa heti herättyään ennen kouluun lähtöäkin. Mikään ei viittaa, että olisi toinen nainen. Olin kuulema liian tyhmä hänelle. Olimme yhdessä 3 vuotta
Ap
Mies kuulostaa narsistiselta. Luepa täältä palstalta ketju nimeltä Narsistin keskustelutyyli. Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, risti kätesi sillä pääsit paholaisesta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on omituista, että joidenkin mielestä se on vain olankohautus jos toinen haluaa erota. Ei haluta tietää mitään syitä. Jos mun mies nyt haluaisi erota, niin kyllä mä haluaisin tietää, että miksi haluaa lopettaa meidän lähes 10 vuotta kestäneen suhteen.
Samoin. Eikä kyse ola siitä, että pääsee haukkumaan ja riitelemään, vaan ihan vain jo pelkästään siitä tiedosta mitä on kenties itse tehnyt väärin. Onko ollut läsnä, kuunnellut, arvostanut, missä meni vikaan. Moni siirtää edellisen suhteen kompastuskivet seuraavaan, ja taas ihmetellään mitä meille oikein tapahtui.
Miksi ei voi vaikka puhua puhuttavansa lyhyesti ja kertoa pääasiat. Tai vaikka kirjoittaa kirjeen. Kyllä siitä toisesta eroon pääsee, ei se kauaa vie, ellei ole täydellisen sekopään kanssa ollut yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä väkisin keskustele tai kysy enää. Ehkei hän osaa sanoa nyt. Kenties joskus vuosien päästä osaa sanoa jotain, jos enää on puheissakaan. Jos ei välitä kuin vähän ja hän jätti, on parempi ettei tapaa. Roikkumalla ei pääse ainakaan eteenpäin. Voi itse eri paikassa pohtia asiaa ja ajattele että olet riittävän hyvä ihminen. Joku muu mies osaisi ehkä sanoa paremmin tai uskaltaisi, muttei se ole koskaan varmaa. Voi naisillekin olla hankalaa puhua erosta tai ei muista sillä hetkellä kaikkea. Löydät jonkun toisen varmasti tai sinkkuna ok, joka ei ole niin nuori ja ehkei lapsellinen. Väkisin ei kannata jatkaa. Mutta hyvin ikävä tilannehan tuo on, osa voi jopa kadota sanomatta mitään, jos väärän kanssa menee yhteen.
Oliko suhteessa riitoja, olitko liian vaativa, oliko hän liian vaativa. Löysikö toisen, juoko alkoholia, onko liian nuori jne. Ehkei halua jatkaa uraputkessa tai ura vie?
Minua jäi harmittamaan, kun emme puhuneet ensin ongelmistamme ja yrittäneet. Hän vain päätti kaiken. Meillä ei ollut riitoja, mutta pienet ongelmat vain lakaistiin maton alle.
Tosiaan suhteessa kasaantui pienet ongelmat ja en tiennyt, että esim. Se että veitsi on väärällä paikalla voi aiheuttaa hänessä kaunaa minua kohtaan. Hän oli kai liian vaativa lopulta pikkuasioista. Hän on jo 30 ja opiskelee uutta tutkintoa. Ei juo alkoholia ja tosiaan pelaa vain tuota samaa peliä. Pelaa heti herättyään ennen kouluun lähtöäkin. Mikään ei viittaa, että olisi toinen nainen. Olin kuulema liian tyhmä hänelle. Olimme yhdessä 3 vuotta
Ap
Kuullostaa vähän yksipuoliselta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet kokevat, että he eivät osaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan kunnolla puhumalla. Lisäksi heistä helposti tuntuu siltä, että he jäävät alakynteen, jos asioita yritetään selvittää naisen kanssa puhumalla.
Todennäköisesti miehesi ei osaa itsekään kunnolla selittää sanallisesti sitä, mikä on vialla. Hänellä on epämääräinen pahan olon tunne, jonka syytä hän ei kinnolla tajua itsekään.
Tällainen se oli mies minullakin, ettei muka osaa keskustella, omien sanojensa mukaan. Kun sitten selvisi, että on työkaverin kanssa ollut pitempiaikainen suhde (laivalla olivat töissä, niin minulta pystyivät hyvin salaamaan asian), kertoi kännissä kuinka he olivat jutelleet kaikesta maan ja taivaan välillä ja puhuneet puhumasta päästyäänkin. Nainen oli naimisissa ja usean lapsen äiti. Miestä vanhempi kymmenen vuotta. Hakikohan mies jotain mammaa, joka silittää päätä..
On siinä käynyt melkoinen pälätys, kun on vihdoin päästy kunnolla nuss...siis puhumaan.
Sinun kanssa ei tainnut onnistua kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillä on toinen. Simple as that.
Aina tää sama "sillä on toinen"!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ei hevletti!!!! Ettekö itse pysty eroamaan kenestäkään / kiinnostuksenne lopahda ilman toista osapuolta, vai mistä tämä kehitysvamman tasolla oleva ajatus kumpuaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet kokevat, että he eivät osaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan kunnolla puhumalla. Lisäksi heistä helposti tuntuu siltä, että he jäävät alakynteen, jos asioita yritetään selvittää naisen kanssa puhumalla.
Todennäköisesti miehesi ei osaa itsekään kunnolla selittää sanallisesti sitä, mikä on vialla. Hänellä on epämääräinen pahan olon tunne, jonka syytä hän ei kinnolla tajua itsekään.
Tällainen se oli mies minullakin, ettei muka osaa keskustella, omien sanojensa mukaan. Kun sitten selvisi, että on työkaverin kanssa ollut pitempiaikainen suhde (laivalla olivat töissä, niin minulta pystyivät hyvin salaamaan asian), kertoi kännissä kuinka he olivat jutelleet kaikesta maan ja taivaan välillä ja puhuneet puhumasta päästyäänkin. Nainen oli naimisissa ja usean lapsen äiti. Miestä vanhempi kymmenen vuotta. Hakikohan mies jotain mammaa, joka silittää päätä..
On siinä käynyt melkoinen pälätys, kun on vihdoin päästy kunnolla nuss...siis puhumaan.
Sinun kanssa ei tainnut onnistua kumpikaan.
kanssa-SI, i d a r i !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet kokevat, että he eivät osaa ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan kunnolla puhumalla. Lisäksi heistä helposti tuntuu siltä, että he jäävät alakynteen, jos asioita yritetään selvittää naisen kanssa puhumalla.
Todennäköisesti miehesi ei osaa itsekään kunnolla selittää sanallisesti sitä, mikä on vialla. Hänellä on epämääräinen pahan olon tunne, jonka syytä hän ei kinnolla tajua itsekään.
Tällainen se oli mies minullakin, ettei muka osaa keskustella, omien sanojensa mukaan. Kun sitten selvisi, että on työkaverin kanssa ollut pitempiaikainen suhde (laivalla olivat töissä, niin minulta pystyivät hyvin salaamaan asian), kertoi kännissä kuinka he olivat jutelleet kaikesta maan ja taivaan välillä ja puhuneet puhumasta päästyäänkin. Nainen oli naimisissa ja usean lapsen äiti. Miestä vanhempi kymmenen vuotta. Hakikohan mies jotain mammaa, joka silittää päätä..
On siinä käynyt melkoinen pälätys, kun on vihdoin päästy kunnolla nuss...siis puhumaan.
Sinun kanssa ei tainnut onnistua kumpikaan.
No joo, osasinhan jo odottaakin palstapsykologin yhteydenottoa ;D Suuri tietämys huokuu sieltä jostain anonyymin tutkijan kammiosta.
Kuules, kun mä myötäelin hänen masennuksensa ja alkoholiongelmansa läpi aina toipumiseen saakka. Olen tukenut kaikessa ja ymmärtänyt, ollut yksinkertaisesti liian hyvä, unohtanut omat tarpeeni ja rakastanut. Aika usein sitä vaan saa paskan palkakseen. Joten anna olla.
On ihan inhimillistä haluta tällaista keskustelua, ihminen kaipaa ikään kuin lopetusta tapahtumalle, jonkinlaista loppuratkaisua. Mutta valitettavasti sitä ei läheskään aina tule, se on vain hyväksyttävä ja mentävä itse eteenpäin. Kaikki eivät osaa, pysty tai halua osallistua tällaiseen keskusteluun.
Täällä moni ihmettelee erokeskustelua, mutta selvennän hieman. Hän oli erittäin erittäin hermostunut minuun, kun jätti minut. Välitän hänestä ja tajusin kuinka oli padonnut kaiken sisäänsä. Kuuntelin kaikki loukkaukset ja kysyin lisää, että saa patoumat pois.
Monen asian oli luullut väärin, mutta hän on päätöksensä tehnyt eikä suostu muuta uskomaan. Hän suostui puhumaan minulle (vaikka pelasi selkä minuun päin koko aika ja jättäessäänkin muuten pelasi samalla). Nämä keskustelut selkeästi rauhoittivat tilanteen. Ei hän ensin halunnut puhua minulle, mutta sitten suostui ja pystymme nyt asumaan yhdessä jonkin aikaa ennen kuin lähden.
Päätin olla se aikuinen ja ottaa kaiken vastaan. Suhtauduin täysin rauhallisesti häneen enkä loukannut häntä kertaakaan. En ole ikinä hänelle mitään pahaa sanonut.
Ap
Se on teininä tuollasta... hormoonit vielä kehittyy ja vaikuttaa kehoon ja ajatteluun ja tunteisiin ja saattavat yllättää täysin. Kun aikuistuu, niin hirmonitoiminta tasaantuu.
Onneksi teillä ei ole lapsia. Lapset kannattaa tehdä vasta kun suhde on vakaalla pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on toinen. Simple as that.
Aina tää sama "sillä on toinen"!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ei hevletti!!!! Ettekö itse pysty eroamaan kenestäkään / kiinnostuksenne lopahda ilman toista osapuolta, vai mistä tämä kehitysvamman tasolla oleva ajatus kumpuaa?
Olen samaa mieltä. Ameebatason hommaa keksiä syy väkisin toisesta, narsismista ja mitä vielä muuta.
Onko ihmisille todella noin mahdotonta hyväksyä että syy on minussa itsessäni?! MINUA ihmisenä ei haluta.
Siitä voi sitten yrittää kehittyä ITSE.
Miksi ihmeessä kukaan haluaa olla miesvauvan kanssa joka pelaa tietokonepelejä kaiken vapaa-aikansa? Joku roti nyt, naiset!
Toksinen miehisyys. En tiedä miksi itkeminen ja tunteiden läpikäyminen on miehille niin myrkkyä.