En voi ymmärtää kaverini ratkaisua rahaan liittyen. Kommentteja?
Kaverini mies on ammatiltaan sotilas ja on lähdössä ulkomaankomennukselle vuodeksi. Systeemi on ymmärtääkseni se, että siellä ollaan kerrallaan 5 viikkoa ja sitten viikko lomilla. Eli siis todella raskas paketti lapsiperheessä (Perheessä on 3 alle 10 vuotiasta lasta) Kun ihmettelin kaverilleni, miten hän voi sallia miehelleen tuollaisen reissun (on siis vapaaehtoinen), hän totesi että "tottakai sallin, jos sillä asuntolaina muutamalla vuodella lyhenee".
Tiedän, että oma suhteeni rahaan on kaikkea muuta kuin rationaalinen, mutta onko kovin yleistä tuollainen, että ihminen asettaa rahan noin voimakkaasti oman ja lasten hyvinvoinnin edelle? Täysin mahdoton ymmärtää minun tuo.
Kommentit (94)
Saahan rahalla hyvinvointia. Voi palkata apua kotiin. Ei tuo ole ristiriidassa mitenkään.
Työkaverini mies teki saman
Vaimo oli kotona lasten kanssa kun mies oli komennuksella vuoden
Hän kertoi jäljestä päin : rankkaa oli mutta kannatti!
No minä en kyllä missään olosuhteissa sallisi tuota miehelleni. Ei tarvitsisi sekuntiakaan miettiä. Mutta olen kyllä kiinnittänyt huomiota samaan, että monilla ihmisillä on todella omituinen suhde rahaan ja sen hamstraamiseen.
Olen elämässäni ollut monta kertaa siinä tilanteessa, että puoliso on toisessa maassa tai aivan toisella puolella Suomea pitkiä aikoja, ja minulle on jäänyt kodin ja lasten hoito siksi aikaa.
Itse asiassa se ei ole ollenkaan niin vaikeaa, kuin ap ehkä kuvittelee.
Kyllähän todella monet ihmiset eroavatkin puolisoistaan, ja joutuvat silloinkin yksin vastuuseen kaikesta. Silti moni heistä kokee, että elämä jopa helpottuu kun saa yhden pois palveltavien joukosta. Sellaisia ketjuja on tämäkin palsta pullollaan.
Nostan hattua ihmisille, jotka tekevät rationaalisia päätöksiä. Vuosi hujahtaa hetkessä!
Miten voit sallia, että miehesi toteuttaa unelmaansa ja samalla kantaa rahaa kotiin kaksin käsin?
- No kuule en aio sallia moista, parempi että pysyy Suomessa ja viettää illat kavereitten kanssa. Me on synnytty köyhiksi, ei me siitä rahasta välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini mies teki saman
Vaimo oli kotona lasten kanssa kun mies oli komennuksella vuoden
Hän kertoi jäljestä päin : rankkaa oli mutta kannatti!
Kertoiko millä tavalla kannatti?
Itse en puolestaan miehenä sekuntiakaan harkitsisi lähteväni tuollaiselle komennukselle, jos vuosi on perheestä erossa oltava. Raha ei merkitse tuon rinnalla mitään.
Mun mies on matalapalkkaisella alalla, ja jos voisin lähettää hänet vuodeksi tienaamaan jonnekin niin se olisi ihanaa.
Tällä hetkellä olen itse isossa vastuussa meidän taloudesta ja tuollaisen reissun avulla voisimme rennommin ostaa isomman kämpän, josta haaveilemme.
Tuttu hankki merenkulun AMK-tutkinnon ja on 5 vko merellä ja 5 vko maissa. Puoliso käy töissä ja hoitaa 2v ikäistä lasta. Heille se on normaalia arkea, ei joku "mä en päästä sua töihin" -juttu.
Kaverille ei välttämättä kerrota kaikkia perusteluja. Raha on ihan hyvä, koska monet mittaavat sillä, kannattaako jokin asia vai ei. Jos tuo on ollut vaikkapa miehen haave, tuskin ymmärtäisit senkään vertaa kuin rahaperustelua. ;)
Vierailija kirjoitti:
Itse en puolestaan miehenä sekuntiakaan harkitsisi lähteväni tuollaiselle komennukselle, jos vuosi on perheestä erossa oltava. Raha ei merkitse tuon rinnalla mitään.
5 vko ei ole vuosi.
Jos on hyvä parisuhde niin tuollainen vuosi voi vaan lujittaa yhteyttä. Been there done that. Ei rahan takia vaan mies nyt sai unelmien työkomennuksen. Lapsilla taas oli asiat niin hyvin Suomessa niin jäätiin tähän. Tiedän myös että mies voi puolestaan joskus joustaa jos joku asia on mulle todella tärkeä. Ollaan mm opiskeltu vuorotellen ja töissä oleva maksanut enemmän perheen kuluja jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini mies teki saman
Vaimo oli kotona lasten kanssa kun mies oli komennuksella vuoden
Hän kertoi jäljestä päin : rankkaa oli mutta kannatti!Kertoiko millä tavalla kannatti?
Kyllä kertoi:
Kannatti rahallisesti tämä vuoden pesti
Maksoivat kunnon remontin taloonsa ilman lainoja.
Olivat tyytyväisiä kaikki.
Meillä tilanne sikäli eri, että lapsia vain kaksi, mutta tilanne muuten saman - siis että tarjolla oli tuollainen reissu. Mies päätti kuitenkin ettei halua lähteä. Kyllä minua suomeksi sanottuna vitutti, kun rahasta on muutenkin tiukkaa.
Pattayalle erikoisjoukkojen komennukselle siis ,kun noin vähä lomia.
Kyllä se kannattaa .
Mitä se muille kuuluu, mitä toiset tekee?
Ajatteleekohan kukaan lapsia? Täälläkin jokunen vaimo jo kehunut kuinka he itse pärjäsivät ja ei mitään hätää. Mutta entäs ne lapset??
Vasta oli uutinen miehestä jonka lapset olivat olleet vastaan isän ryhtymistä kansanedustajaksi. Naureskeli että pitää varmaan lapset viedä kylpylään tms. Joo, sehän se korvaa kaiken poissaolon.
Miksi ajattelet, että osan aikaa erossa oleminen olisi heille pahoinvointia?
Mulla ainakin oli elämäni onnellisimmat vuodet, kun mies oli reissutöissä ja lapset pieniä. Sain itse vastata arjesta haluamallani tavalla lasten kanssa, ei arkisia riitoja. (Pikkulapsiperheessä niitä ärsytyksen hetkiä monesti tulee arjessa, oli helppoa kun ei ollut siinä toista aikuista jota syyttää/johon tuskastua/jota pomottaa, vaan syvä hengitys, rätti käteen ja pyyhkimään ne jogurtit verhoista.)
Parisuhde oli mitä parhaimmissa liekeissä, kun oli aikaa ikävöidä ja ei aikaa käydä liian arkiseksi niinä viikonloppuina kun nähtiin.
Lapsetkin tottui hyvin. Nykyteknologia mahdollistaa yhteydenpidon tosi hyvin.
Kuten itsekin mainitsit, toiset tekevät elämässään juurikin rationaalisia ratkaisuja. Jos vuodessa ehtii tienaamaan 3-4 vuoden ansiot, niin kyllä varmasti monet ovat valmiita sen eteen kärsimäänkin vähän.