Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti että pitää oman loman perheestään?!
Kertoi että vuokraa viikoksi mökin ja on siellä päivän taikka kaksi yksin ja lopun ajan joidenkin kavereiden kanssa joita en tunne. Tämä viikko on meidän perheen yhteisestä kesälomasta pois. Sanoi että perheen kanssa vietetty aika ei ole hänelle lomaa?! Siis mitä hittoa? Minähän se olen joka yleensä on tehnyt suurimmaksi osaksi reissussa ruoat, hoitanut siivoukset, lapset jne. Kun lapset olivat vaippa-ikäisiä minä hoidin yöheräämiset jne. En kuitenkaan koskaan ole ajatellut että se yhdessä vietetty aika kesällä ei olisi lomaa. Vanhin lapsista suuttui totaalisesti isälleen kun kuuli isän "ilmoituksen". Eivät kerkeä työkiireiden ja harrastusten vuoksi olemaan yhdessä kunnolla. Lomalla ovat sitten tehneet yhteisiä kivoja juttuja. En tajua tämmöistä nyt ollenkaan. Jokainen kesäloma on yhdessä vietetty yli 30 vuotta. Muutaman päivän reissuja on saatettu tehdä ilman perhettä mutta nekin on tehty muulloin kuin kesälomalla. Yhteinen kesäloma kun ei ole mikään itsestäänselvyys. On hankalaa saada kummankin töistä järkättyä ne samaan aikaan. Mitäs mieltä olette. Keski-ikäinen mies haluaa olla mieluummin joidenkin kavereidensa kanssa lomalla kuin perheensä? Näin kärjistettynä sen voisi sanoa. Lapset sen näin ymmärsivät ja enhän minäkään tästä ilahtunut.
Kommentit (1166)
Oletko ap jotenkin vahvasti uskonnollisesta perinteestä, vai minkä vuoksi oikeustaistelija sinussa ei nouse hoitamaan omia ja teinin asioita kuntoon? Kai sä edes tallennat nuo miehen uhot sinulle ja lapsille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen seurannut alusta alkaen ketjua. Täysin samaa mieltä, joku tässä jutussa ei nyt täsmää. Ettei vaan olisi ap: een keksitty,mutta kömpelö jatkokertomus, jota olemme elättäneet !
Tai sitten ap on alistettu saamaton reppana, jolla on läheisriippuvuus eikä mitään omaa tahtoa.Ihan saman tapaan kuin niillä naisilla , jotka antavat miehensä hakata niitä ,laukkaavat turvakodissa ja antavat sovintoseksiä kukkapuskasta. Kuvottavaa.
Hitto tämä sairastelu vaan jatkuu. Alkaa kait stressi tehdä tehtävänsä. Moni on käskenyt ottamaan yhteyttä lakimieheen jne. Asiat ovat kyllä edenneet siltä osin. Myös asuntoasiat ovat edenneet. Olen myös saanut keskusteluapua riittävästi eri tahoilta. Sosiaalityöntekijä tietää myös tilanteestamme. Lapset ovat puhuneet hyvin avoimesti minulle tunteistaan ja ajatuksistaan. Meillä on hyvä yhteys toisiimme. Sitä pelkoa ei kylläkään ole että mies saisi heitä manipuloitua minua vastaan. Niin ikävästi on puhunut ja käytös ollut sitä luokkaa. Varuiksi tuli tallennettua muutama juttukin "todisteeksi" jos tämä tästä likaiseksi peliksi mieheltä menisi.
Voi olla että olen antanut vähän sellaisen kuvan etten saa mitään järkevää aikaiseksi. Kunhan vain surkuttelen täällä miehen puheita jne. Olen pitänyt tätä keskustelua, avausta kuin päiväkirjana johonka en tietenkään ihan kaikkea ole kertonut. On ollut helpottavaa kertoa tuntemattomille. Mutta, joo olen tehnyt ja toiminut kaikessa hiljaisuudessa. En miehelleni ole kertonut kaikkea. Ja iso kiitos siitä kuuluu vastaajille, teille jotka olette tsempanneet eteenpäin ja auttaneet näkemään mitä ympärilläni oikein tapahtuu ja mitenkä toisia kuuluisi kohdella ja mitenkä ei! ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä anna sen miehen pelotella itseäsi. Selitä lapsille miten asiat oikeasti ovat, älä jätä heitä arvelemaan.
Tee listoja vapauksista joita miehelläsi on, ja sinulla. En ole koko ketjun aikana kuullut, että mies varsinaisesti välittäisi lapsista, hoitaisi heitä oikein tai olisi isällisen kunnollinen. Sen sijaan on valmis antamaan heidät edelleen sinun vastuulle pienempään asuntoon, piilottamaan rahoja ja pienentämään elatusta. Todellakin olet ollut ison kusipään kanssa jossain ihme alistussuhteessa. Varsinainen virtahepo olohuoneessa. Hän tästä potin kokoaa ja liihottelee vapauteen.
Yksikään parisuhteessa oleva nainen ei tuommoista listaa suostu tekemään kun ihan jokainen ihminen tietää sen että perhe elämässä naisella on huomattavasti enemmän vapauksia kun miehellä jotka naiset ovat hankkineet itselle kiristämällä erolla ja uhkailemalla elareilla
Ja sitten heräsit. Vasta pari viikkoa sitten uutisoitiin naisten ja miesten työssäkäynnistä, kotitöistä ja harrastuksista. Naisia on työllisissä enemmän kuin miehiä. Tuohon kun lisää sen tosiseikan, että vanhempainvapaalla on yleensä enemmän naiset, naisten työllisyys on huomattavasti miehiä korkeampi. Kotitöitä nainen tekee päivässä tilastollisesti n. 50 min enemmän päivässä kuin mies. Sitä vastoin aikaa harrastaa joko kodin ulkopuolella tai vsikka kotona pelaten naisella on päivässä liki puolitoista tuntia vähemmän kuin miehellä. Hyvin harvalla naisella on edes kodin ulkopuolisia harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hitto tämä sairastelu vaan jatkuu. Alkaa kait stressi tehdä tehtävänsä. Moni on käskenyt ottamaan yhteyttä lakimieheen jne. Asiat ovat kyllä edenneet siltä osin. Myös asuntoasiat ovat edenneet. Olen myös saanut keskusteluapua riittävästi eri tahoilta. Sosiaalityöntekijä tietää myös tilanteestamme. Lapset ovat puhuneet hyvin avoimesti minulle tunteistaan ja ajatuksistaan. Meillä on hyvä yhteys toisiimme. Sitä pelkoa ei kylläkään ole että mies saisi heitä manipuloitua minua vastaan. Niin ikävästi on puhunut ja käytös ollut sitä luokkaa. Varuiksi tuli tallennettua muutama juttukin "todisteeksi" jos tämä tästä likaiseksi peliksi mieheltä menisi.
Voi olla että olen antanut vähän sellaisen kuvan etten saa mitään järkevää aikaiseksi. Kunhan vain surkuttelen täällä miehen puheita jne. Olen pitänyt tätä keskustelua, avausta kuin päiväkirjana johonka en tietenkään ihan kaikkea ole kertonut. On ollut helpottavaa kertoa tuntematto
Pitää muistaa myös, että tämä palsta on kaikille avoin ja ap:n mies tunnistaisi keissin nanosekunnissa, jos siis tänne eksyisi. Ei ole mitään syytäkään kertoa täällä kaikkia nyt tekemiäsi liikkeitä.
Hyvä juttu AP, kun asiat etenevät. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu AP, kun asiat etenevät. Tsemppiä!
Kiitos! Olisiko kenelläkään vinkkejä että mitenkä itsetuntoa voisi alkaa hiljalleen parantamaan? On vähän turhankin usein tunne etten riitä enkä kelpaa kenellekään omana itsenäni. Vuosien manipulointi ja asioiden vääristelyt ovat saaneet minäkuvani aika rikkinäiseksi.
Joulukuussa päästään vihdoinkin muuttamaan kivaan asuntoon! Ehkäpä se auttaa jo jotain kun en jatkuvasti tätä sontaa joudu sietämään? Jatkuvaa hyvän ja pahan vuorottelua ja hyväksikäyttöä jos näin voin kuvailla elämääni. ap
Kelpaisi loma mullekin- Olen ollut yhden yön kotoa pois nuorimmaisen (vähän vajaa 3 v.) syntymän jälkeen. Rouva on taasen tälläkin hetkellä toisella paikkakunnalla kaverinsa kanssa erään artistin keikalla ja sitten toki jäävät yöksi hotelliin. Taitaa olla 3. hotelliyö jo tälle vuotta. naama on norsunvitulla jos minä käyn kaverin luona pari tuntia kerrallaan pari kertaa kuussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisi loma mullekin- Olen ollut yhden yön kotoa pois nuorimmaisen (vähän vajaa 3 v.) syntymän jälkeen. Rouva on taasen tälläkin hetkellä toisella paikkakunnalla kaverinsa kanssa erään artistin keikalla ja sitten toki jäävät yöksi hotelliin. Taitaa olla 3. hotelliyö jo tälle vuotta. naama on norsunvitulla jos minä käyn kaverin luona pari tuntia kerrallaan pari kertaa kuussa
Ei sun tartte tuollaiseen suostua! Miksi hitossa suostut?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu AP, kun asiat etenevät. Tsemppiä!
Kiitos! Olisiko kenelläkään vinkkejä että mitenkä itsetuntoa voisi alkaa hiljalleen parantamaan? On vähän turhankin usein tunne etten riitä enkä kelpaa kenellekään omana itsenäni. Vuosien manipulointi ja asioiden vääristelyt ovat saaneet minäkuvani aika rikkinäiseksi.
Joulukuussa päästään vihdoinkin muuttamaan kivaan asuntoon! Ehkäpä se auttaa jo jotain kun en jatkuvasti tätä sontaa joudu sietämään? Jatkuvaa hyvän ja pahan vuorottelua ja hyväksikäyttöä jos näin voin kuvailla elämääni. ap
Voi,kun olen iloinen, että pääset asumaan omaan uuteen kotiin. Tee kaikkesi, että siitä kodista tulee viihtyisä lempeä. Sen saat aikaiseksi ihanilla verhoilla, päiväpeitolla, tyynyillä sekä lämpimillä valoilla. Ne eivät tule kalliiksi. Tuo itsetuntoasia on useinkin jo saatu geeneissä, jos pääsisit säännölliseen terapiaan, elikkä keskustelemaan asioista , se voisi auttaa. Joku on saanut syntymälahjana hyvän itsetunnon ja toinen taas päinvastoin. Näin on meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan vee. Pakko johonkin ketutusta purkaa! Vanhempani kävivät tässä yllättäen kylässä. Tässä ei mitään uutta, miehenikin vanhemmat kyläilevät sen kummemmin sopimatta jos ohi ajavat. Mutta se mitenkä mies käyttäytyi?! Tervehti vieraita ja poistui mököttämään työhuoneeseen. Ei tullut sieltä pois kuin vasta sitten kun vanhempani olivat lähteneet. Että mua hävettää! Äiti katsoi isääni ja sen jälkeen minua kysyvästi. Soitti kun olivat päässeet kotiin. Näin ei ole tapahtunut koskaan. Nyt luulivat että ovat jotenkin loukanneet miestäni ja vanhoina ihmisinä ovat kauhuissaan että missä mennään. Voi jumankauta tuota miestä. Siis kaikki tämä sen takia että ilmoitin lähteväni kesällä reissuun ja vaativani samat vapaa-ajat kuin miehelläni on. ap
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä tämä juttu on että alkaa vihjailla jostain toisesta miehestä? Rivien välistä sitä on tarkoittanut kun tänään on kiukkuisena puhunut. Että jos minä lähden reissuun sen täytyy tarkoittaa pettämistä. En ole hänen reissujaan kyseenalaistanut koskaan, mistään naisista vihjaillut. ap
Haluaa saada riidan aikaiseksi että on helpompi henkisesti tapailla mahdollisesti uutta suhdetta? Vaikuttaa kyllä erokriisiltä. Epäilee sinua siitä, mitä itse tekee. Mies vaikuttaa lapsiaikuiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni se on ihan tervettä, että tekee joskus jotakin muidenkin kuin puolisonsa kanssa. Mulle ainakin olisi tosi ok, jos mun mieheni lähtisi muutaman kaverinsa kanssa reissuun joskus. Tekisivät niitä juttuja, joita me emme keskenämme tee. Uskon, että myös jossain mökillä, saunan lauteilla, voisi miehillä olla keskustelut myös syvällisempiä ja henkilökohtaisempia. Jos te olette 30 vuotta joka ainoan loman olleet keskenänne, niin etkö sinäkin jo haluaisi joskus lähteä "tyttöjen kesken" jonnekin?
Vastahan me käytiin Iso-Britanniassa, oliko se Elisabethiin liittyvä, lukijamatka. Vaikea muistaa, kova meno oli, virtuaalisesti ja verbaalisesti hyvässä seurassa Vauva-palstalaisten kanssa.
Naisten tarpeet kun voi tyydyttää myös henkisesti.
Minusta kuulostaa erikoiselta, että olisi menossa aivan sinulle tuntemattomien kavereiden kanssa... Ja tavoilleen vastaisesti yhtäkkiä tällä lailla ilmoittaa asiasta. Kuitenkin olette olleet kauan yhdessä, niin tuttavapiirit yleensä tunnetaan puolin toisin. Olisi hyvä varmaan jutella miehen kanssa, että hälytyskellot alkoivat soida. Onko tavannut ehkä jonkun toisen? Millaisia ongelmia koette parisuhteessa ja perhe-elämässä olevan? Kärsiikö esim. masennusoireista? Tarvitaanko ulkopuolista apua?
Tosiaan joka tapauksessa järjestämään myös itselle vapaa-aikaa, mielellään muitakin ajankohtia kuin tuo yksi. Jokaiselle tekee hyvää oma pieni irtiotto silloin tällöin. Ja todellakin hyvin tiukkana nyt sen suhteen.
Tsemppiä paljon keskusteluihin!
Hyvin sä vedät ap. Onnea uuteen kotiin ja uuteen itsetuntoon. Harrasta sellasta mikä s i n u a kiinnostaa, siitä se lähtee. Ei ole myöhäistä hankkia hyvä lapsuus, nuoruus tai aikuisuus, mikä ikinä sulta onkaan puuttunut.
Onkohan mies oikeasti kunnolla sisäistänyt että sinä tosiaan olet ihan muutaman viikon päästä jo lähdössä vai onko kuitenkin jotenkin kääntänyt aivoissaan, että et AP oikeasti mihinkään ole menossa, kunhan vaan esität..
Varmaan ainakin kuvittelee voivansa vaikuttaa keitä sinun uudella asunnollasi saa käydä, ei hui ainakaan uutta miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu AP, kun asiat etenevät. Tsemppiä!
Kiitos! Olisiko kenelläkään vinkkejä että mitenkä itsetuntoa voisi alkaa hiljalleen parantamaan? On vähän turhankin usein tunne etten riitä enkä kelpaa kenellekään omana itsenäni. Vuosien manipulointi ja asioiden vääristelyt ovat saaneet minäkuvani aika rikkinäiseksi.
Joulukuussa päästään vihdoinkin muuttamaan kivaan asuntoon! Ehkäpä se auttaa jo jotain kun en jatkuvasti tätä sontaa joudu sietämään? Jatkuvaa hyvän ja pahan vuorottelua ja hyväksikäyttöä jos näin voin kuvailla elämääni. ap
Terapia voi auttaa. Terapeutti on työn puolesta sinun puolellasi ja hänen tehtävänsä on auttaa sinua eteenpäin siihen suuntaan, jonne haluat mennä. Katso esim. kognitiivinen terapia ja traumaterapia.
Itse menin terapiaan työuupumuksen takia ja sellaisella uskomuksella että olen lähtökohtaisesti paha ja minun tehtäväni on hyvittää kaikille muille se, että vien tilaa tällä pallolla. Terapian aikana tajusin, että sehän on mun puoliso, joka tekemisillään ja sanomisillaan ylläpitää näitä ajatuksia ja syöttää niitä lisää. Erosimme, kun oli 2,5 vuotta terapiaa takana ja sain terapeutilta tukea sen eroprosessin läpi. Nyt on vuosi erosta ja kaverit ja työkaverit sanovat, että olen ihan kuin eri ihminen. Viime viikolla toimin jopa eksän kanssa eri tavoin kuin ennen, en niellyt kaikkea, toin esiin oman mielipiteeni ja sain oman tavoitteeni hänen kanssaan jopa läpi ja sovittua kirjallisesti. Todella erilaista menoa kuin aiemmin ja lapsetkin voi paremmin, kun he kokevat että olen heidän puolellaan ja riittää jaksuja touhuta heidän kanssaan, kun aiemmin kaikki energiat menivät eksän hyvällä tuulella pitämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisi loma mullekin- Olen ollut yhden yön kotoa pois nuorimmaisen (vähän vajaa 3 v.) syntymän jälkeen. Rouva on taasen tälläkin hetkellä toisella paikkakunnalla kaverinsa kanssa erään artistin keikalla ja sitten toki jäävät yöksi hotelliin. Taitaa olla 3. hotelliyö jo tälle vuotta. naama on norsunvitulla jos minä käyn kaverin luona pari tuntia kerrallaan pari kertaa kuussa
Ei sun tartte tuollaiseen suostua! Miksi hitossa suostut?!
Ei ole oikein varaa eroonkaan ja sen myötä kaksiin elatusmaksuihin.Lasten takia olen tässä suhteessa edelleen. Seksi ja läheisyys vähenivät huomattavasti ensimmäisen lapsen jälkeen ja toiseen loppui lähes kokonaan. Etenkään läheisyyttä ei ole enää ollenkaan
Ketjun aloituksessa, aiheessa ja ap:n toiminnassa näiden kuukausien aikana ei jokin täsmää. Tekisi mieli tehdä lasu perheen teinin vuoksi. Kumpikaan vanhemmaksi itseään kutsuva ei nyt tee mitään oikeita liikkeitä, oikeita reaktioita, ja teinin on tuolla kestettävä olla. Suunnitelma ei lähde jalalle, pelkoa tuntuisi olevan paljon eikä apuja pyydetä.
Ap, vaikket olisi tottunut itseäsi auttamaan millään tavalla, auta lapsiasi nyt kun he tarvitsevat mallia ja kunnon keskustelutaitoja. Hyödyttää se sinuakin, että sellaista opettelet. En ymmärrä miten yhä edelleen kuuntelet miestä ihan korvillasi. Oletko kiintynyt joihinkin pihapensaisiisi siellä vai mikä on?