Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita keskiluokkaisia jotka nyt alkaa olla rahaongelmissa?
05.04.2023 |
Asuntolainan korot noussu noin 600 € kuussa, sähkö talvella oli kova ja ruoka noussut. Sellainen tonni kuussa menot kasvaneet. Ennen jäi 400-800 kuussa säästöön ja tehtiin kerran vuodessa joku reissu, ehkä kerran kuussa käytiin ulkona syömässä tai elokuvissa yms. Ollaan jatkettu näitä pieniä arjen iloja (ei matkoja) ja säästöt loppu kohta ja kaikki menee mikä tulee. Tuntuu tosi pahalta alkaa karsia kauppaostoksista, hop lopista ja satunnaisista leffoista. Omat harrastukset ollaan jo miehen kanssa lopetettu. En tiedä riittääkö nämäkään toimet.
Kommentit (125)
Me myytiin just talo pois ja muutettiin takaisin kerrostaloon, kun ei kukkaro enää kestänyt lämmityskuluja. Tarkoitus on muuttaa taas omaan taloon kun löytyy sellainen tontti missä kasvaa omat polttopuut.
Ruuan kallistuminen näkyy joinain kymppeinä kk tasolla, ei siis vaikuta juurikaan kahden työssäkäyvän lompakkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et tiedä niin mitä jos lasket?
Ei kai tuo asuntolainan korko tullut yllätyksenä kun lainaa haitte? Räjähdysmäinen inflaatio ehkä tuli vähän yllätyksenä, mutta sekin on ollut jo uhkana ties kuinka kauan. Hyvä kuitenkin, että olette voineet säästää silloin aikaisemmin, että nyt kun on ollut normaalihintaista ja normaalia kaikki niin olette voineet miettiä peliliikkeitä esimerkiksi muuttaa halvempaan asuntoon tai alkaa seuraamaan tarkasti mitä sieltä kaupasta roudaa. Lisäksi "normaalit" hankinnat kuten jatkuva rättien ja tavaroiden ostelu jos saataisiin vihdoin pois ihmisten tavoista. Kukaan ei tarvitse kuukausittain tai edes puolivuosittain uusia tavaroita ja vaatteita.
No ei, koska meidän elämäntapa on mitoitettu sille tulotasolle joka meillä oli, kun tehtiin ns. paskaduuneja. Eli netto 1200-1500 euroa/kk/aikuinen. Nyt kun toisen netto on suurin piirtein saman verran kuin molempien netot ennen yhteensä ja pienituloisempikin saa käteen yli kaksi tonnia, niin ei ole mitään hätää. Talo on tosin pieni ja matkustelemaan ei olla vielä keretty (tulot nousi korona-aikana), mutta luultavasti seuraavat vuodet otetaan kiinni se mikä aikaisemmin pienituloisina menetettiin. Jos meillä olisi aina ollut tällaiset tulot, niin luultavasti olisi isompi talo, enemmän velkaa ja oletus siitä, että rahaa pitäisi jäädä vielä ylikin.
Sähkön määräaikainen 5snt/kwh soppari loppuu meillä 21.08.2023 jonka jälkeen on edessä myynti ja muutto kerrostaloon.
Ei pysty maksamaan pörssisähköstä 9-12 sentin keskihintaa, talossa on vain sähkölämmitys ja se on jo nyt lohkaissut noin 400-600e kuussa vaikka sähköä on säästetty. Pomppaa yli tonniin kuussa eikä meillä ole siihen varaa.
Korkoja ei onneksi ole riesana kun talo on maksettu, jos olisi vielä lainan korot nousseet 500e tai enemmän kuussa niin oltaisiin muutettu jo. Ei riittäisi rahat alkuunkaan.
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se eläminen kallistunut ja kallistuu koko ajan, mutta onneksi on tullut pikkaisen varauduttua näihin (korkosuojaus asuntolainalle, ei suoraa sähkölämmitystä, vaan vaihtoehtoisesti kaukolämmitys/puulämmitys, remontti/säästötilin kartuttaminen hinnannousujen varalle, siitä onnellinen tilanne, ettei ylimääräisiä lainoja opiskeluajoilta, vaan pystyi rahoittamaan työtä tekemällä sen elämänvaiheen jne), niin ihan vielä ei kahden aikuisen talous kaadu. Ei toki ole ihan samanlaista pelivaraa kuin ennen, mutta ei nyt vielä joudu jokaista euroakaan laskemaan. Mulla ei onneksi ole kovin kalliita harrastuksia ja muutenkin olen aika pihi luonne, joten ei ole "turhia" menoja enkä koe suurempaa tarvetta niille.
Kauppalaskuissa varmaan säästää eniten. Leffat tietty kans. Molemmat ovat kivoja, kun on rahaa, mutta kyllä säästämiseen tottuu. Aluksi varmasti tuntuu pahalta tosiaan. Minä varmuuden vuoksi aloin heti hintojen alettua nousemaan karsimaan ja nuukailemaan kaupoissa. Yhtäkkiä nuo sujuu kuin tanssi eikä haittaa. Oppia elämä kaikki, niinkuin sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
No, Ranskassa protestit jatkuu. Siellä on mediaanipalkka 1800e/kk ja kaikki elinkustannukset nousseet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä on yksi pienituloinen ja yksi keskituloinen aikuinen. Ollaan pärjätty tähän asti juuri ja juuri, mutta nyt menot ovat nousseet hirveästi. Nyt ei enää pärjätä. Palkat ei riitä laskuihin ja kuluihin. Tai riittää, mutta ei jää sitten senttiäkään ruokakauppaan tai johonkin muuhun. Enää ei käydä hammaslääkärissä eikä osteta uusia kenkiä, jos vanhat hajoavat. Kahvinporojakin laitetaan jo puolet vähemmän keittimeen, että riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
Eipä tälle viestille voi muuta tehdä kuin laittaa alapeukkua. Käsittämätöntä miten syvällä kultalusikka on joidenkin kansalaisten p-seessä. Tuosta vaan saadaan sukulaiselta tukia sellaisen summan verran jonka säästämisessä minulla menisi akateemisen alan työläisenä noin vuosikymmen.
Sylettää tällainen maailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
Ei siihen mikään öky tarvitse olla, vaan on pitänyt ennen(kin) elää säästeliäästi. Jos on vaikka tottunut kuluttamaan vain puolet tuloistaan, niin menot saa kaksinkertaistua ennen kuin on jostain pakko tinkiä. Ja harvalla ne kulut sentään on tuplaantuneet. Samaten jos on säästänyt neljänneksen, saa menot kasvaa reilu 30% ennen kuin tuntuu jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
Eipä tälle viestille voi muuta tehdä kuin laittaa alapeukkua. Käsittämätöntä miten syvällä kultalusikka on joidenkin kansalaisten p-seessä. Tuosta vaan saadaan sukulaiselta tukia sellaisen summan verran jonka säästämisessä minulla menisi akateemisen alan työläisenä noin vuosikymmen.
Sylettää tällainen maailma.
Kovin pienestä sulla menee kuppi nurin. Mitenköhän pääkopallesi kävisi jos tajuaisit että täällä on mm. pitkäaikaistyöttömiä koulunsa keskeyttäneitä, jotka mm. perivät miljoonien arvoisen maatilan ja myyvät sen ja elävät ökyelämää sen jälkeen.
Tai nuoria jotka saavat valtavia taloja ja kerrostalohuoneistoja pk-seudulta käyttöönsä ison osakesalkun kera kun vanhemmat tai isovanhemmat kuolevat etuajassa.
Elämä ei ole ikinä ollut reilua tai vain omasta ahkeruudesta kiinni. Kannattaa vain huolehtia omista asioista, kun ne ovat ainoita joihin voi itse vaikuttaa.
Itse olen syntynyt niin paskoilla korteilla, etten tule ikinä saamaan perintöjä tai apua suvulta. Tulot ovat liian pienet edes yksiön lainaan, joten elän vuokralla ja pienituloisena hautaan asti. Elossa silti sinnitellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
Eipä tälle viestille voi muuta tehdä kuin laittaa alapeukkua. Käsittämätöntä miten syvällä kultalusikka on joidenkin kansalaisten p-seessä. Tuosta vaan saadaan sukulaiselta tukia sellaisen summan verran jonka säästämisessä minulla menisi akateemisen alan työläisenä noin vuosikymmen.
Sylettää tällainen maailma.
Jos sulla menee 10v säästää 20 000e, olet valinnut ammattisi muilla kriteereillä kuin, ansaintamahdollisuuksilla. Silloin pitää ottaa valinnastaan ja prioriteeteistään vastuu, eikä itkeä rahan perään. Jos raha on sulle tärkeää, olisi sun pitänyt ihan itse ottaa tuleva palkka huomioon alaa valitessa.
Rahanruinauspyyntöjä vaan Petterille. Hän on jo luvannut leikata kaikesta, mitä keskiluokka tarvitsee.
Olis varmaan joo, jos en osaisi suunnitella taloutta etukäteen ja jos laittaisin koko tilin aina sileäksi ja jos en pitäisi laajaa kotivaraa. Kulut ovat nousseet kyllä, mutta talouteen antaa liikkumavaraa säästöt, sijoitukset ja edulliseen aikaan hankitut hyvin säilyvät ruokatarvikkeet ja muut käyttöhyödykkeet.
Ei. Asunto on tuloihin nähden kohtuuhintainen ja lainaa on 40k jäljellä. Korko oli ennen 50€ kuussa, nykyään 200€, eli onhan siinä prosentuaalista nousua.
Pieni summahan tuo on. Hoitoalalla kerran kuussa ylimääräinen viikonloppu tuplavuorolla ja hälyrahalla, niin no problem.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, näin on meilläkin, vaikka ei täällä saisi ilmeisesti valittaa. Olen kyllä eron jälkeen keskiluokkainen enemmän elämäntavan kuin tulojen puolesta, mutta kuitenkin ihan mukavassa asiantuntijatyössä ja ex-puolison kanssa jaetaan lasten kulut puoliksi.
Silti kaikki vaan kallistuu ja teini-ikäisten lasten kulut on kalleimmillaan. Isovanhemmat ovat jo lupautuneet apuun maksamaan harrastuskuluja, ettei sentään joudu niistä luopumaan.
Itseeni yritän käyttää mahdollisimman vähän rahaa. Harrastukset ovat maksuttomia, en enää käy edes kampaajalla. Joitain vaatteita ja kenkiä on välillä pakko ostaa, että kehtaa töissä käydä.
Eilen ajoin ratikalla yhden kivan ravintolan ohi ja ehdin miettiä, että tuolla voisi käydä jonain juhlapäivänä lasten kanssa, kunnes muistin, että sellainen on taakse jäänyttä elämää. Lapset kuitenkin muistaa entisen elämän. Joudun vaatimaan teini-ikäisiltä ymmärrystä "köyhäilylle". Ympäristössä on kuitenkin paljon perheitä, joihin hintojen nousu ei ole iskenyt yhtä pahasti.
Itse sain ennakkoperintöä 19.999e (kai tuossa on joku raja jonka jälkeen siitä menee veroa, tuon verran mummo laittoi). Sillä on katettu nousseita elinkustannuksia.
Ei kukaan ole saanut niin suuria palkankorotuksia että yksinään niillä voi jatkaa entistä elämää. Sanoisin että valtaosa joka pystyy, saa apua suvulta. Poislukien sitten ökytyypit, joiden kanssa tällaisella palstalla ei kukaan kaveeraa ja joihin ei muutenkaan mitkään inflaatiot tai lamat pure.
Ennakkoperinnöstä joutuu maksamaan veroa, kun summa ylittää 5000e, joten alahan täyttelemään verottajan lomakkeita. Verottajan vaatimat korot on aika koviaa.
surullinen tapaus