Lue keskustelun säännöt.
Miten pystyä sovittamaan yhteen työssäkäynti ja lapsi?
En vain osaa, en vain ymmärrä. Työnantaja ei suostu joustamaan työajoissa yhtään. Työmatkat ruuhkassa aiheuttaa koko ajan sen, että aikataulut pettää. Päiväkoti vaatii ihan mahdottomia, pitäisi pari viikkoa etukäteen tietää viemisajat ja hakuajat, vaikka työaikataulut vaihtelee ja muuttuu koko ajan ja liikenneruuhkat sotkee loputkin aikataulut. Kaikki energia menee uhmaikäisen arjen asioiden hoitamiseen, joku aamuinen lähtö on sellainen souvi, että olen läpimärkä hiestä ja aivan loppu uupumuksesta sen jälkeen. Omaa aikaa ei ole koskaan hetkeäkään. Kukaan ei auta, isovanhemmat vain päivittelee, että jaa kyllä silloin kun sinä olit lapsi sai kunnalta kodinhoitajan miksei muka teille ole sellaista saatu. Töissä pomo hengittää niskaan ja uhkaa varoituksella, jos työteho ei ole aivan tapissa kun arki uuvuttaa. Miten te muut oikein saatte sovitettua yhteen työn ja lapsen?
Kommentit (112)
Ilmoita lapsen hoitoajat maksimin mukaan. Joka aamu viet jo 6.45 (tai mikä on tarpeen, että ehdin ekaan palaveriin kauimpaan mahdolliseen paikkaan klo 8) ja laitat hakuajan klo 18 tai mikä päiväkodin viimeinen hakuaika onkin. Sama maksu sulta menee joka tapauksessa.
Ja jos tuleekin päiviä, että aamun eka palaveri ei toteudu tai viimeinen palaveri onkin lähellä päiväkotia, niin
- laitat päiväkotiin viestiä, että haet lapsen aikaisemmin/tuot myöhemmin
- teet töitä ja keräät ylitöitä pidettäväksi vapaana
- hoidat kaikkia rästiasioita, käyt kaupassa, lenkkeilet
Laita isä huolehtimaan edes osasta lapsen hoitoon vienneistä ja tuonneista.
Kokeile saisitko palkattua jonkun opiskelijan naapuristosta hakemaan lapsen vaikka kerran viikossa aikaisemmin hoidosta ja antamaan ruuan. Ehtisit varmaankin kotiin samaan aikaan kun ovat syöneet ja välttäisit yhden päiväkotinoudon.
Harkitse osittaista perhevapaata.
Vaihda työpaikkaa
Laske kotitöiden suhteen rimaa, vain välttämättömin tehdään
Jos onnistuu, niin vaihda aina kaikki lomarahat vapaaksi, voit pitää niitä vaikka kerran kuussa ja taas on yksi viikko kuussa helpompi kun vain 4 pv töissä
Aika paljon on mahdollista tehdä kunhan unohtaa mitä muut ajattelee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa monet huhuilee tukiverkkojen perään. Meillä sellainen tilanne, että mies on perheensä keskimmäinen lapsi. Lisäksi isoveli ja pikkusisko. Kun vain tuolla isoveljellä oli lapsia, anoppi oli siellä hoitoapuna. Kun meidän lapset syntyi niin nuo toiset lapset oli jo isoja, oli ihan kiva saada apua pyytämättä.
No. Sitähän iloa kesti vain reilun vuoden. Kun Miehen sisko sai omat lapset, he menivät aina kaiken edelle ja apua annetaan sinne koko ajan.
Huvittavin juttu oli se, kun kerran oli jo sovittu anopin kanssa hoitoapu ja hän perui sen vedoten mieheni siskon perheeseen. He menivät edelle. Hänen kalenteri menee täysin heidän mukaan.
En tiedä, mitä olemme tehneet väärin, mutta kun tytär sai lapsia, meidän lapset ei enää kiinnosta. Ei siis juuri käy edes kylässä kutsuttuna.
Ei käy kateeksi anoppia. Anopilla kolme lasta ja kommentista päätellen heillä jokaisella useampi lapsi eli anoppi pyörittää suurperheen härdelliä yksin 6-9 lapsen kanssa.
Ja sinua harmittaa 2-3 lapsen äitinä, kun anoppi ei auta tarpeeksi.Kyllä suomalaisten mummojen kohtalo on kova ja työntäyteinen.
Väänsit asian vähän oudosti. En ole vaatinut anoppia hoitamaan kaikkia lapsia yhtä aikaa, vaan kerran meidän lapset jäi vaille hoitoa, koska hän perui lupauksensa . Kuulemma tyttären perhe tarvitsi apua enemmän. Heidän perheen hoitoapu oli tyyliin se, että tytär ei pääse lenkittämään koiraa lasten kanssa. Meillä puolestaan peruuntui aika tärkeä asia. Ei ollut mikään viihteelle lähtö.
Ja pärjään mainiosti ilman anoppia. En luota häneen pätkääkään. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa monet huhuilee tukiverkkojen perään. Meillä sellainen tilanne, että mies on perheensä keskimmäinen lapsi. Lisäksi isoveli ja pikkusisko. Kun vain tuolla isoveljellä oli lapsia, anoppi oli siellä hoitoapuna. Kun meidän lapset syntyi niin nuo toiset lapset oli jo isoja, oli ihan kiva saada apua pyytämättä.
No. Sitähän iloa kesti vain reilun vuoden. Kun Miehen sisko sai omat lapset, he menivät aina kaiken edelle ja apua annetaan sinne koko ajan.
Huvittavin juttu oli se, kun kerran oli jo sovittu anopin kanssa hoitoapu ja hän perui sen vedoten mieheni siskon perheeseen. He menivät edelle. Hänen kalenteri menee täysin heidän mukaan.
En tiedä, mitä olemme tehneet väärin, mutta kun tytär sai lapsia, meidän lapset ei enää kiinnosta. Ei siis juuri käy edes kylässä kutsuttuna.
Ei käy kateeksi anoppia. Anopilla kolme lasta ja kommentista päätellen heillä jokaisella useampi lapsi eli anoppi pyörittää suurperheen härdelliä yksin 6-9 lapsen kanssa.
Ja sinua harmittaa 2-3 lapsen äitinä, kun anoppi ei auta tarpeeksi.Kyllä suomalaisten mummojen kohtalo on kova ja työntäyteinen.
Anoppi ei ole koskaan hoitanut kaikkia lapsenlapsiaan samaan aikaan, eikä sitä ole kukaan vaatinut. Hän vain on tottunut tekemään oharit jos tulee mukavampi hoitokeikka ;)
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapsi ja työelämä on vielä helppo sovittaa. On monia paljon vaikeampia elämäntilanteita. Miksi muiden (lue: lapsettomien työkavereiden) pitäisi joustaa sinun valintojesi töhden?
Heidän eläkettään ei kukaan maksa jos ei joku tee lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne on se, että minä olen kokopäivätöissä toimihenkilönä ja mies samassa firmassa vuorotyöläisenä. Työpaikka sijaitsee keskellä metsää 40km kunnan keskuksesta. Eli työmatkamme on päivittäin 80km eri kellonaikoihin. Miehen työpäivät ovat aina 12h pituisia. Viikko yövuoroa, viikko vapaa, viikko päivävuoroa, viikko vapaa jne... Oma työaikani on se 7,5h/päivä (+30min lounas välissä).
Päiväkodilta tuli noottia siitä, että lapsemme päivät siellä ovat turhan pitkiä. Aloitin vasta tässä työssä, joten en usko saavani lyhennettyä työaikaa ja muutenkin kirjoitin sopimuksen kokopäivätyöstä.
Miehen arkivapailla hän hoitaa pääsääntöisesti lasta, mutta silloin kun kummatkin on töissä niin ne päivät menee työmatkojen vuoksi pitkiksi. Tänäänkin vein pojan päiväkodille 7.15 ja olen 16.40 hakemassa häntä. Tähän mennessä hän on yksin yhden hoitajan kanssa siellä ja päiväkoti on muuten jo tyhjä ja pimeä.
Ks. Osittainen hoitovapaa. Olet oikeutettu pienen lapsen vanhempana tekemään lyhempää työaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin uhmaikäinen tyyppi kiukuttelemassa täällä. Muista vanhempana, että kiukkuaminen ja periaatteen vuoksi eri mieltä oleminen kuuluu ikävaiheeseen ja on tärkeää itsenäistymisen kannalta. Pahoina päivinä voit miettiä, miten lapsi on jo kasvanut hurjasti (osaa jo syödä itse, käydä vessassa, pukea, osaa kävellä eikä tarvitse kantaa jne). Uhmapäivät on taas yksi kynnys ylitettäväksi.
1) Valmistele aamut etukäteen. Lapsi saa varmaan aamupalan päiväkodissa? Itsellesi tee leipä valmiiksi jääkaappiin. Tuntuu tyhmältä aluksi, mutta säästää aivokapasiteettia ja muutaman minuutin aikaa + tiskit on hoidettu jo illalla. Valitse säänmukainen vaatetus illalla valmiiksi.
2) Selkeät rutiinit myös viikonloppuna. Esim meidän perheessä, lapsi pukee itse aamupissin jälkeen päivävaatteet päälleen. Siinä on jo yksi iso asia tehtynä. Kun lapsi jokaikinen aamu samaan aikaan puetaan, niin se helpottuu.
3) Ei telkkaria tai älylaitteita aamuisin. Ehdit kuunnella uutiset radiosta autossa. Lapsi villiintyy/keskittyy vääriin asioihin, kun pitäisi valmistautua lähtöön.
4) Päiväkotiin maksimiajat. Voit perustella niitä vaihtelevilla työpäivillä ja sillä, että et voi aina tietää tarkkoja loppumisaikoja. Jos päiväkodissa tulee mulkoilua, niin soita suoraan varhaiskasvatusjohtajalle. Teidän perheenne on asiakkaan roolissa ja asiakaspalvelua voi odottaa saavansa. Ns. ylimääräisen hoitoajan voit käyttää siihen, että käyt rauhassa kaupassa. Otat edes 15 minuuttia omaa aikaa.
5) Keskustele työterveydessä omasta tilanteestasi ja uupumuksestasi. Työnohjausta voi saada työterveyden puolelta, jolloin saa selkänojaa keskusteluun työnantajan kanssa. Työterveydestä voi tulla myös joku keskusteluun mukaan, jos koet että työnantaja ei kuuntele sinua.
6) Lapsi voi tehdä palapeliä/lukea kirjaa/katsoa elokuvaa sen hetken, kun työpäivän jälkeen käyt rauhassa suihkussa ja hemmottelet itseäsi 10-15minuuttia. Tarvitset akkujen latausta, koska olet tärkeä!
7) On sallittua käyttää valmisruokia, siivota vain pintapuolisesti jne. Laske rimaa. Pidä kuitenkin huolta, että lapsella asianmukaiset, puhtaat ja ehjät vaatteet hoitopäivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla. Olet nähtävästi yksinhuoltaja. Muuten olisin ehdottanut kotiin jäämistä joksikin aikaa ihan" pelkäksi "kotiäidiksi.
Burn out lomaa voi ottaa, jos tuntuu ettei kerta kaikkiaan jaksa tuollaista elämää. Parempi sekin kuin pimahtaminen. Hyvinvointisi on tärkeää lapsesikin kannalta. Tsemppiä. Toivon, että löydät hyvän, elämääsi helpottavan ratkaisun.Pyysin työnantajalta parin kuukauden palkatonta lomaa, eivät myöntäneet. Mietin oikeasti jo irtisanoutumista, koska en vain jaksa, vaikka tiedän, että uutta työtä on todella vaikea löytää.
Ap
Jää kotiäidiksi hetkeksi?
Alle kolmivuotiaan lapsen äidin töissäkäynti on aika turhaa. Lapset sairastavat päivähoidosta saatuja flunssia, eivät nuku aina täysiä yöunia jne. Taistelin ekan lapsen kanssa päiväkotiarjessa, toisen kanssa jäin kotiin. Paljon parempi ratkaisu kaikille.
Meillä pienelle paikkakunnalle muutto toi väljyyttä arkeen. Kaikki on lähellä, töihin kävelee vartissa. Lasten kanssa pääsee viettämään yhteisiä iltoja. Lasten koulukaverit ovat tasapainoisia. Ja asuminen maksaa murto-osan Helsingin hinnoista!
Voimia järjestelyihin! Lapset tarvitsevat sinua vielä kouluikäisenäkin. Ei ole hyvä juttu jos lapsi on yksin kotona kännykän kanssa iltaan asti sitten muutaman vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 2 aikuista ja 4 lasta. Päiväkoti aikataulut silti hankalia kun pitkät matkat Helsinkiin töihin, mutta isoa perhettä ei kyllä Helsingissä halua kasvattaa.
Ongelma on siis se että lain mukaan (päiväkodinjohtajan mukaan) ei saa pitää yli 10h lasta hoidossa päiväkohtaisesti. Me oltaisiin tarvittu 10h10mim että saataisiin täysi työpäivä (8h + ruokatauko 30mim) matkoineen tehtyä. Nyt teen 80% ja kuitenkin täysin hoitomaksu kun tunteja tulee silti paljon.
Joo alan vaihtoa suunnittelen kun ei 2 samalla alalla työskentelevää oikein sovi aikataulujen kanssa yhteen kun sama työnalkamisaika. Mies tekee sitten minun palkkaa korvatakseen jatkuvasti pitkää päivää ..
Sen siitä saa kun ajattelemattomasti lisääntyy. Kun se lapsien hankinta ei vain ole tarkoitettu kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä on lapsen isä? Miksi täällä on jatkuvasti ketjuja,joissa lasten isä ei osallistu?
Hyvä kysymys. Täältä voin pistää yhden vastauksen kekoon, eli,miehen mielestä lapsiarki ei ollut kiinnostavaa, muut asiat vei.
Ihana aloitus siinä mielessä, että sitähän tuo on. Aivan kamalaa. Koko ajan kiire, stressi, hikeä pukkaa, itkua pukkaa, koko ajan huono fiilis kaikesta.
Työn 100% hoitaminen pikkulapsiarjessa ja ns. uranluonto ei minusta onnistu kuin siinä tapauksessa, että olet saanut kumppanin ottamaan suuremman vastuun koko arjesta. Valitettavasti se on usein miehellä se oljenkorsi, että mietitään uraa..
Moni mies ei edes kykene siihen metatyöhön mitä naiset vetää päivästä toiseen. Mutta kyllä se myös kuluttaa ja hyydyttää uranousun.
Vierailija kirjoitti:
Missä isä????
Moloaan kanniskelee jossain .
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta pois pääkaupunkiseudulta. Missään muualla Suomessa ei ole sellaista ruuhkia, että häiritsisi arkea pahasti.
Alani työpaikat on pääasiassa täällä. Voi olla, että jostain Tampereelta saattaisi löytyä työpaikka, mutta onko arki siellä oikeasti niin merkittävästi helpompaa kuin Pk-seudulla? Ja avoimiin työpaikkoihin on iso määrä hakijoita, tällainen arjen uuvuttama pienen lapsen äiti ei varmaan ole ykkösvalinta kun hyviä hakijoita on monta. Ap
Sitä tässä vieläkin ihmettelen, y miten selvisin hengissä kolmen lapsen ja kokopäivätyön kanssa. Mies reissu töissä ja kävi kotona kahden viikon välein jolloin piti saada levätä, kun oli niin kovin ahertanut. Olin yksin vastuussa kaikesta ja arvatkaapa mikä helpotti. Se helpotti, kun potkaisin sen neljännen lapsen pellolle. Nyt lapset aikuisia ja itse ansaitulla eläkkeellä.
Tosi hyvin.
Asumme maaseutumaisessa ympäristössä.
Lähi kaupunkiin on tosin vain alle 20 km
Neljä lasta 10v , 8,5v, kolmas tulee kesällä 6v ja kuopus tulee kesällä 3v.
Menin ensimmäisen jälkeen töihin, kun hän oli 1,5 vuotias, toisen jälkeen menin töihin kun hän oli 1v 8kk. Samoin nuorimpien kanssa.
Päiväkoti tuossa alle kilometrin päässä, alakoulu 1km päässä.
Mun työpaikka lähikaupungissa 18 km, miehen työpaikka 10 km päässä , hän kyllä myös reissaa myös työmatkoilla aika paljon.
Siis tietääkö työnantajasi että sinulla on lapsi? Kyllä nykyään työpaikalle kuuluu lapsi- ja perhemyönteisyys, missä oikein olet töissä? Tai paremminkin, millä vuosisadalla olet töissä? Kaikissa työpaikoissa joustetaan lasten takia, ainakin normaaleissa työpaikoissa. Vaihda duunia, tuo on sairasta. Älä kuitenkaan jää työttömäksi sillä tarvitset tuloja itsesi ja lapsesi vuoksi, työttömänä on vielä pahempaa.
No nyt et kyllä taatusti ainakaan omasta kommentistasi tykännyt, ethän?