Lue keskustelun säännöt.
Miten pystyä sovittamaan yhteen työssäkäynti ja lapsi?
En vain osaa, en vain ymmärrä. Työnantaja ei suostu joustamaan työajoissa yhtään. Työmatkat ruuhkassa aiheuttaa koko ajan sen, että aikataulut pettää. Päiväkoti vaatii ihan mahdottomia, pitäisi pari viikkoa etukäteen tietää viemisajat ja hakuajat, vaikka työaikataulut vaihtelee ja muuttuu koko ajan ja liikenneruuhkat sotkee loputkin aikataulut. Kaikki energia menee uhmaikäisen arjen asioiden hoitamiseen, joku aamuinen lähtö on sellainen souvi, että olen läpimärkä hiestä ja aivan loppu uupumuksesta sen jälkeen. Omaa aikaa ei ole koskaan hetkeäkään. Kukaan ei auta, isovanhemmat vain päivittelee, että jaa kyllä silloin kun sinä olit lapsi sai kunnalta kodinhoitajan miksei muka teille ole sellaista saatu. Töissä pomo hengittää niskaan ja uhkaa varoituksella, jos työteho ei ole aivan tapissa kun arki uuvuttaa. Miten te muut oikein saatte sovitettua yhteen työn ja lapsen?
Kommentit (112)
Ap ei vastaa mitään kyselyyn isästä 🤔
Epäilen provoksi tätä juttua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vastaa mitään kyselyyn isästä 🤔
Epäilen provoksi tätä juttua
Mitä se isä tuohon kuuluu?Joko ei ole ollenkaan kuviossa tai ei laita tikkua ristiin.Eihän muuten tuossa tilanteessa oltaisi.
Paljon on isiä, jotka huolehtii vaan omasta urastaan ja äiti saa taistella yksin tai luopua urastaan.
Eron jälkeen monet isät ei auta mitenkään. Hyvä kun elatusavun maksavat.
Hyviä isiäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapsi ja työelämä on vielä helppo sovittaa. On monia paljon vaikeampia elämäntilanteita. Miksi muiden (lue: lapsettomien työkavereiden) pitäisi joustaa sinun valintojesi töhden?
Missä tässä nyt niin sanottiin? Ja muistapa tämä sitten kun sinulla se hamsteri kuolee ja olet burnoutissa.
Ihan vähän ihmettelen, miksi ap ei halua kertoa onko toista aikuista käytettävissä.. ehkä pelkona tuomitseminen jos on vaikka itsellisesti hankkinut lapsen. No, fakta näyttää silti olevan, että ketään muuta ei ole.
Hankala tilanne, joka ei kyllä ratkea vähässä kummassa. Koska menee aikansa, että lapsi kasvaa niin isoksi, että päiväkotikuskaukset olisivat ohi.
Jos olet yksin, eikä isovanhemmatkaan jeesaa, joudut miettimään mistä kohtaa joustat. Koska sinä se joustamaan joudut kun työnantajakaan ei tule vastaan. Jos yrität etsiä ensin uuden sopivan työpaikan, sinnittelet siihen asti ja vaihdat sitten lennosta uuteen työhön.
Eipä tuossa hirveästi vaihtoehtoja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjussa monet huhuilee tukiverkkojen perään. Meillä sellainen tilanne, että mies on perheensä keskimmäinen lapsi. Lisäksi isoveli ja pikkusisko. Kun vain tuolla isoveljellä oli lapsia, anoppi oli siellä hoitoapuna. Kun meidän lapset syntyi niin nuo toiset lapset oli jo isoja, oli ihan kiva saada apua pyytämättä.
No. Sitähän iloa kesti vain reilun vuoden. Kun Miehen sisko sai omat lapset, he menivät aina kaiken edelle ja apua annetaan sinne koko ajan.
Huvittavin juttu oli se, kun kerran oli jo sovittu anopin kanssa hoitoapu ja hän perui sen vedoten mieheni siskon perheeseen. He menivät edelle. Hänen kalenteri menee täysin heidän mukaan.
En tiedä, mitä olemme tehneet väärin, mutta kun tytär sai lapsia, meidän lapset ei enää kiinnosta. Ei siis juuri käy edes kylässä kutsuttuna.
Etätyö, työajan lyhennys, uus työ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajan kuuluu joustaa. Muutenhan loppuvat työntekijät.
Kasvata selkäranka äläkä anna työnantajan pompottaa miten sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vastaa mitään kyselyyn isästä 🤔
Epäilen provoksi tätä juttua
Mitä se isä tuohon kuuluu?Joko ei ole ollenkaan kuviossa tai ei laita tikkua ristiin.Eihän muuten tuossa tilanteessa oltaisi.
Tai tekee matkatyötä tai on pitkät työmatkat.
Isä OSALLISTUU! Tällainen ei voi olla todellista. Eikö se snan siementäjä VASTAA mistään? Mieheni vei aamulla lapsemme vähän kauempana olevaan hoitopaikkaan ja nouti lapsen työstä tullessaan. Itse menin julkisilla lähikaupunkiin työhön. Selvittiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko nykyajan naiset tuollaisia, että isän ei tarvitse edes päivähoitomatkoja hoitaa? Lisälapsi siis.
Jaa, 2 pojan yhoona selvisin hyvin.
Käveltiin aamulla 2 km päiväkotiin ja siitä sitten itse jatkoin bussilla töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos isoin ongelma on se, että aikataulut pettävät mm. ruuhkien takia, mikset sovi päiväkodin kanssa mahdollisimman pitkiä hoitoaikoja? Minulla ei ole kokemusta päiväkodeista, joten olen huono neuvomaan, mutta eikö niissä hoitoajoissa pitäisi huomioida mitä työmatkat maksimissaan kestävät? Entä voiko lapsen hakea vaikka vartin aiemmin, jos onkin hyvissä ajoin? En kannata pienen lapsen pitämistä päiväkodissa turhaan, mutta onko se äidin uupuminen ja stressi sitten lapselle parempi? Jos ala ja lapsi eivät vain ole yhteen sovitettavissa, sitten ei ole. Mutta sinulla nyt kuitenkin on ilmeisesti jotakuinkin säännöllinen päivätyö. Vaihtoehtoisesti voi vaikka miettiä miten yh-rekkakuski hoitaa lapsen päivähoidon... Mutta jos lapsen uhmaikä vaikka vie nyt ihan erityisesti voimia, se taas ei ole työpaikan ongelma ja ongelma poistuu aikanaan.
Silloin kun lapsi oli taapero ja ns. uhmaiässä, olin töissä paikassa jonka pomon kanssa synkkasi hyvin ja päiväkoti oli alle kilsan päässä duunista. Helpotti aika paljon, ettei tarhan ja työpaikan välillä ollut matkaa, ja pomo oli tuttu ihminen jonka kanssa oli joustoa puolin ja toisin.
Vierailija kirjoitti:
Kasvata selkäranka äläkä anna työnantajan pompottaa miten sattuu.
Työantajalla on täysi oikeus vaatia työntekijää tekemään työnsä. Mikään apn kertomuksessa ei kuulostanut pompottelulta.
Vierailija kirjoitti:
Isä OSALLISTUU! Tällainen ei voi olla todellista. Eikö se snan siementäjä VASTAA mistään? Mieheni vei aamulla lapsemme vähän kauempana olevaan hoitopaikkaan ja nouti lapsen työstä tullessaan. Itse menin julkisilla lähikaupunkiin työhön. Selvittiin.
Ihmettelen samaa. Jostain syystä isyys on jakautunut. On niitä osallistuvia ja lapsensa huomioivia isiä ja sitten on se toinen ääripää, joka ei osallistu. Minun lasteni isä kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Kun vaadin häntä osallistumaan niin hän sitkeästi vetosi miten äidin elämän kuuluu olla hankalaa ja tietyt asiat eivät nyt vain kuulu iseille. Kyseessä siis päivähoidossa oleva lapsi, eikä mikään imeväisikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvata selkäranka äläkä anna työnantajan pompottaa miten sattuu.
Työantajalla on täysi oikeus vaatia työntekijää tekemään työnsä. Mikään apn kertomuksessa ei kuulostanut pompottelulta.
No sitten työnantajan on turha valittaa, jos 20v päästä ei ole enää työntekijöitä kun uusia ei tule ja loput on sairaseläkkeellä. Tai ainahan niitä voi houkutella ulkomailta, mutta jostain kumman syystä eivät viihdy Suomessa, vaikka täällä on kaikki niin kadehdittavan upeaa.
Jos töissä ei mahdollista tarkat työajat, on aika katsoa toista työpaikkaa. Eihän kukaan pysty perheellisenä (varsinkin jos yksinhuoltaja) tekemään työtä, missä ei tiedä pääseekö töistä klo 16 vai klo 18.
Minulla on työajat, joita voi halutessaan muokata minulle sopiviksi. Jos siltä tuntuu, ilmoitan vain pomolle, että lähden vaikka tunnin aikaisemmin koska on hiljaista. Teen seuraavana päivänä tunnin takas. Eli jos seuraavanakin päivänä hiljaista, menen tunnin aikaisemmin ja vaikka istun lukemassa sähköposteja ja juon kahvia. Mutta työaika täyttyy ja pomolle on ihan sama, millon mä siellä ne hiljaiset tunnit teen, kunhan teen.
Työpaikan vaihto jos vaan onnistuu.Itse taistelen saman asian kanssa, mutta se että voin tehdä etätöitä joustavasti helpottaa asiaa todella paljon.