Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ihmistä, joka oikeasti vain loisisi kotona, eikä omasta päätöksestään mene töihin?
03.04.2023 |
Tunnen kyllä muutamia työttömiä, mutta kukaan heistä ei ole sellainen työtön, joka vain omasta tahdostaan ja välttämättä haluaisi olla työtön ja jotenkin nauttisi kotona olemisesta. Kaikilla on työttömyyteen muita syitä: irtisanottu konkurssin takia ja ikää kohta 60, ei enää saa töitä iän ja fyysisen kunnon takia tai mielenterveysongelmia ja totaalinen loppuunpalaminen edellisessä työssä, ei ole työkykyinen ainakaan täysipäiväiseen työhön tällä hetkellä.
Onko sellaisia "loisin kotona ja rahat juoksee, en vaan jaksa mennä töihin" -ihmisiä oikeasti olemassa?
Kommentit (219)
Tunnen useitakin, olenhan itsekin sellainen.
Lakko loppuu tai jatkuu, riippuen minkälainen hallitus ja ohjelma tulee.
Jos taas tulee fantsu-pellejen hallitus, lakko jatkuu taas uudet 4-vuotta ja sitten juhlitaankin jo omalla kohdalla tuon lakkoilun pyöreitä vuosiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen. Syrjäytynyt nuori mies vailla suuntaa. Tulee elämään köyhyydessä pitkään, kunnes ehkä saa perintöä ja nettoaa sillä hieman.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kotona urheilisi ja töissä vain ns. makaa?
Stereotypioihin on helpompi tarttua kun ei tarvitse itse ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, sukulaiseni. Tosin ei kyllä ole hakenut eikä saa minkäänlaisia yhteiskunnan tukia, vaan elää vanhempansa kanssa. Elää siis käytännössä täysin yhteiskunnan ulkopuolella, eikä ole missään kontaktissa oikeastaan kenenkään kanssa. Taustalla koulukiusaamista ja se, että ei pärjännyt lukion jälkeisissä opinnoissaan. Jossain vaiheessa menetti toivonsa ja luovutti täysin.
No, oikeisto, isekää kiinni ja näyttäkää oikea nahkanne!
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sellaisia ihmisiä, jotka ovat todella innokkaita menemään töihin, sitten kun löytyy se täysin heidän vaatimusten mukainen työ. Se, että he eivät ole lähellekään työnantajien toiveiden mukaisia hakijoita ei käynnistä mitään itsensä kehittämisen prosessia esim kouluttautumista, vaan pelkän uhriutumisen ja vihan sekä oikeutuksen jatkaa toisten rahoilla elämistä.
Ja myöskin työyhteisön ja työnantajan sekä esihenkilön pitää olla tietynlainen ja kriteerit täyttävä. Ja sitten kun vaatimukset on sellaisia, että ollaan utopian puolella, niin se antaa oikeutuksen jatkaa tuilla elämistä. Ja jos on ollut töissä viimeksi kauan aikaa sitten tai mielikuva työelämästä on omien vanhempien puheista muodostettu, niin tämän päivän tavanomainen työelämä vaatimuksineen voi tuntua kiusaamiselta tai terveysuhalta. Ja sellaista kai se sitten todellisuudessa onkin, mutta silti tavanomaista tämän päivän työelämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, sukulaiseni. Tosin ei kyllä ole hakenut eikä saa minkäänlaisia yhteiskunnan tukia, vaan elää vanhempansa kanssa. Elää siis käytännössä täysin yhteiskunnan ulkopuolella, eikä ole missään kontaktissa oikeastaan kenenkään kanssa. Taustalla koulukiusaamista ja se, että ei pärjännyt lukion jälkeisissä opinnoissaan. Jossain vaiheessa menetti toivonsa ja luovutti täysin.
Itse olen vähän samanlaisessa tilanteessa..en saa tukia ja olen työtön eikä työelämä enää vedä.. lopuinpalamisen jälkeen jouduin ulos työelämästä enkä näe sinne enää paluuta..
Rahattoman tulee vietettyä erakkoelamaa kun autostakin on luovuttu niin ei tule käytyä enää yhtään missään eikä juuri enää edes kiinnosta osallistua mihinkään...päivä kerrallaan mennään.
En tunne. Ulospäin ehkä saattaa näyttää siltä, että miksi tuokin ei vain mene jonnekin töihin, mutta todellisuudessa kaikilla tuntemillani työttömillä nuorilla on (isojakin) mielenterveyden haasteita ja yhdellä orastava päihdeongelma, jotka osaltaan vaikeuttavat työllistymistä kyllä todella paljon. Joskus mietin itsekin, että en työnantajana tuollaista ihmistä - siis tuon oloista ja noin käyttäytyvää - kovin helposti palkkaisi. Jotakin työkokeiluja on ollut, mutta eivät ne ole johtaneet työllistymiseen tai sitten on koeajalla irtisanottu.
Sitä sen sijaan on vaikeampi sanoa, että johtuvatko mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat työttömyydestä vai johtuuko työttömyys niistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ huvituttaa
Kaikille työkeskeisille löytyy paikka pohjois Korean työleireiltä missä opetetaan työn imu ja työn ilo, siellä saa tehdä töitä 24/7. ;:D
Mä ainakin nautin kotonaolemisesta ja odottelen eläkkeelle pääsyä. Toisaalta en kyllä "loisi". Enkä varmaan kuuskymppisenä töitä saisi jos hakisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOS tunnet niin taitaa olla aika etsiä uusia kavereita?
Tiedän joitain jotka ovat olleet pitempään poissa, ollut joku krooninen vaiva, oli se sitten todellinen tai koettu (masennus usein manifestoituu vaikkapa selkäsäryksi tai borrelioosiksi tai miksi lie, mutta voivathan nämä vaivat olla todellisia.
En todellakaan tiedä ketään joka ihan vaan huvikseen elelisi kelan peruspäivärahalla ja kerjäisi toimeentulon fattasta. Muistan lama-aikana joskus 90-luvulla törmänneeni yhteen autokorjaajaan joka korjasi kellarissa autoja vaikka nosti täysiä työttömyyskorvauksia, kaduttaa etten käräyttänyt mutta joku muu ilmeisesti niin teki.
Vierailija kirjoitti:
Miehen 24vuotias lapsi. Ei mitään yritystä työelämän suuntaan eikä kesätöissäkään ollu kolmesta "opiskelukesästä" kuin yhtenä puolet kesästä.
ei tän ikäisiä vielä edes lasketa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen. Ei kuulemma sovellu oravanpyörään, on 'muusikko' vaikkei ikinä mitään ole tehny. Luulee olevansa joku menninkäinenkin vielä. Mutta kaikki rahat pitäs valtiolta tulla kun on niin erikoinen ja kallisarvoinen tyyppi mutta ei todellakaan mene töihin, eikä käynyt koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Sekin ajattelumalli että kaikki olisivat "laiskoja eivätkä halua tehdä mitään" ihmisiä on vain propagandaa.
Ei työttömyys ole "kiva" asia vaikka monet sen niin saattavat kuvitellakkin. Sinä olet kokoajan yhteiskunnan suurennuslasin alla ja sinut lokeroidaan/määritellään vain sen yhden asian takia että olet työtön. Kokemusta on aikaisemmasta elämästä.
Kyllä siihen suurennuslasiin ajan kanssa tottuu. Niin monet ovat tottuneet jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoustöitä saa jokainen ja samoin päiväkotiin pääsee kaikki töihin harjoittelun jälkeen. Wolt-kuskiksi pääsee myös kaikki.
Nyt kun jauhejengi pilasi demarit niin kokoomus kyllä huolehtii että kaikki myös menevät töihin.
Koomuksen vaalilupaus:
Alle 700 euroa kuukaudessa käteen yhdeksän kuukauden työttömyyden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin nautin kotonaolemisesta ja odottelen eläkkeelle pääsyä. Toisaalta en kyllä "loisi". Enkä varmaan kuuskymppisenä töitä saisi jos hakisin.
Kohta nautit vähän pienemmällä rahalla, mutta kai sulla on säästöjä.
Tiedän sellaisia, jotka on huijattu tutkintoon, jossa ei ollut töitä, ja ovat masentuneet ja jääneet neljän seinän sisälle.
Yhden peräkammatin pojan tiedän, joka loisii äitinsä nurkissa ja kittaa kaljaa. Mikään muu ei vaivaa kun laiskuus.
Tunnen montakin. Useimmat tuntemani työttömät pelkäävät joutuvansa töihin. Vain harva haluaa päästä töihin. Juuri tämän asenteen vuoksi kannatan ansiosidonnaisen rajua lyhentämistä ja työttömyysturvan heikentämistä kautta linjan.
Kaveri työskenteli pitkään varastossa ja tuli yt-ssä potkut.
Ei ottanut lentokentältä työtä vastaan, kun olisi pitänyt tehdä 4 tuntia aamupäivällä ja 4 tuntia alku-illasta, eli välissä 4 palkatonta hyppytuntia ja tämä olisi siis ollut joka päivä näin.
No, muutama kuukausi myöhemmin hän sai ihan normaalin kokopäiväisen varastotyön, eli onnellinen loppu tässä.
Kertoo kuintenkin siitä, että moni jää "vapaaehtoisesti kotiin", vaikka töitä olisi, jos työolot ovat kohtuuttomat ja tässäkin oli henkilö, joka halusi töihin.
Tunnen, sukulaiseni. Tosin ei kyllä ole hakenut eikä saa minkäänlaisia yhteiskunnan tukia, vaan elää vanhempansa kanssa. Elää siis käytännössä täysin yhteiskunnan ulkopuolella, eikä ole missään kontaktissa oikeastaan kenenkään kanssa. Taustalla koulukiusaamista ja se, että ei pärjännyt lukion jälkeisissä opinnoissaan. Jossain vaiheessa menetti toivonsa ja luovutti täysin.