Opiskelijat pelkäävät asumistukiensa puolesta! Vain yksiö kelpaa!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä nykykakarat joutaa aivan hyvin asumaan solukämpissä. Jos ei henkilöstä siihen ole niin pitää palata kotiin ja etsiä opiskelu tai työpaikka sieltä.

Onpa kaunis ajatus. Varmaan moni vanhempi hyppii riemusta jos oma lapsi palaisi takaisin saman katon alle opintonsa keskeyttäneenä, koska soluelämä ei ollut häntä varten. Tuossahan ei ole mitään ongelmaa, opiskelupaikkojakin on kaikille halukkaille Helsingistä perähikiän perukoille asti ja työpaikan saa kun kävelee yritykseen hattu kourassa sisään. Eiköhän opiskelijaelämä ja omilleen muutto ole jo itsessään sen verran uusia ja haastavia asioita, ettei siinä tarvita mitään soluasumisen ihanuutta jos sellaiseen ei ole ollut halukas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite olen kolmekymppinen opiskelija ja en tasan lähtisi jonkun juuri lukiosta tulleen ja ekaa kertaa omillaan asuvan kanssa soluun. Liian iso mahdollisuus siihen, että sitä kiinnostaa lähinnä bilettäminen. Nuorempana asuin kämppisten kanssa ja vihasin sitä jo silloin, kun ei ikinä saanut oikeasti omaa rauhaa ja lisäksi eivät noudattaneet sovittuja siivoamiskäytäntöjä. Sen verran pahasti otti itelläni mielenterveyden päälle, että vannoin ettei ikinä enää.

No valtio maksaa sulle jo ilmeisesti toista tutkintoa, joten miksi valitat? Luulisi että kolmekymppisellä on jo jotain säästöjäkin, niin voi asua missä haluaa.

Täällä toinen kolmekymppinen alanvaihtaja, joka opiskelee toista tutkintoa. Ei niillä säästöillä vuosien opintoja rahoiteta varsinkaan näillä nykyhinnoilla ja valtio ei ainakaan minulle maksa koko tutkintoa, vaan ehkä neljäsosan siitä kun tukikuukaudet lasketaan kaikista opinnoista. Täysin komppaan tuota aiempaa, en menisi soluun mistään hinnasta enää tässä iässä ja yhteen muutto miesystävänkään luokse ei tule kysymykseen, koska sitten oltaisiin kumpikin ongelmissa kun menettäisin vähäisetkin tuet ja hän saisi elatusvelvollisuuden. Valittaa sen sijaan saa, jos vastoin tahtoa pitäisi muuttaa soluun kun muuta vaihtoehtoa ei enää taloudellisesti ole. Siinä ei iällä ole mitään merkitystä.

Mutta sitten kun ehdotan, että mitä jos tehtäisiin mahdolliseksi ihmisille nopeuttaa sitä valmistumista niin halutessa, jolloin niillä omilla rahoilla opiskelu kestäisi ehkä vain vuoden, eikä 5 vuotta, niin alapeukkua. Jos joku haluaa opiskella 10 vuotta omilla rahoilla, niin hyvä niin.

Ihmisiä ei tule pakottaa soluihin, koska me emme saa koulutuksia tehtyä tehokkaiksi ja muu on liian kallista, sellaista nopeaa systeemiä kaipaaville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän keskustelun pointti oli sen kritisointi, miten opiskelijat kuvittelevat, että Kela maksaa heidän asumisensa yksityisen vuokranantajan kalliissa vuokrayksiössä. Jos nuoret itse maksaisivat suurimman osan vuokrastaan töissä käyden, niin sittenhän tässä ei olisi mitään ongelmaa.  ap

Koulutus on tehty sellaiseksi, että opiskelijan pitää keskittyä opiskeluun ja valmistua määräajassa, tai ei esim. voi saada opintolainoihin hyvitystä. Kaikki "tuet" ovat muutenkin lainapainotteisia, ei se Kela maksa mitään asumisia vaan antaa siihen muodollisen muutaman sadan euron tuen ja se tuki ei tosiaan kata mitään tonnin vuokraa missään tilanteessa. Työssä käyminen viivästyttää opintoja, tai sitten heikentää opintomenestystä, usein kumpaakin. Vapaa-aika häviää ja opiskelija palaa loppuun, monella jää valmistuminen burnoutin vuoksi. Harva pystyy millään yliopistotasolla keskittymään täysin opintoihin ja tekemään tarpeeksi tunteja, jotta pärjää taloudellisesti. Lisäksi tulorajat estävät tietyssä vaiheessa tukien saannin.

Pääkaupunkiseudulla ja monissa muissakin opiskelijakaupungeissa olisi syytä miettiä, miten korkeiksi ne vuokrat voi nostaa jos opiskelija hakee asuntoa. Jos opiskelijamäärijä koko ajan nostetaan, niin enemmän porukkaa joutuu yksityiselle kun asunnot ei opiskelijapuolella riitä. Ymmärrän hyvin, ettei soluasuntoihin haluta. Ne ovat monesti vanhoja sekä sisältä että ulkoa ja asuinkavereita ei voi valita. Ihmiset vaihtuvat ja koko ajan on sosiaalista painetta oppia tuntemaan uutta porukkaa. Parisuhteessa olevalle solukämpässä ei ole yksityisyyttä ja toisaalta joutuu sietämään kun kämppisten kaverit ja ties mitkä käyvät kylässä. Omaa rauhaa kaipaavalle solu on painajainen, se ei myöskään sovi sellaiselle joka muuttaa esim. lemmikin kanssa. Ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä ja asumistapoja ja käsitykset siisteydestä, jos ei pääse tutussa porukassa soluun niin en ottaisi riskiä. Olen nähnyt vierestä mitä soluasuminen voi pahimmillaan olla ja solusta voi olla vaikea päästä pois, kun asuntoa ei keskellä vuotta noin vaan löydä. On ihan vaan inhimillistä, että omilleen muuttava nuori saa valita yksiön, jos ei nimenomaan halua muuttaa kaveriporukassa soluun.

Koulutus on tehty sellaiseksi, että sinun on usein muutettava pääkaunkiseudulle, jos meinaat määrättyjä aloja opiskella. Koulutus on tehty sellaiseksi, että joudut odottamaan milloin mitäkin kurssia ja oikeaa järjestystä jotta saat suorittaa niitä opintoja. Koulutus on tehty sellaiseksi, että pitkät kesälomat ja muut lomat. Koulutus on tehty sellaiseksi, että ihan liikaa paikallaolopakkoja.

Muuttamalla käsitystä, nuo kelan korvaukset ja koulutukset saataisiin paljon halvemmiksi, nopeammiksi ja tehokkaammiksi ja ihmisillä olisi ehkä aikaa ja varaa olla niiden kavereittensa kanssa, kun ei vuosia tarvitsisi miettiä miten rahoittaa pääkaupunkiseudulla opiskeleminen.

Tuo on kyllä ihan totta, että pääkaupunkiseudulla on iso osa opiskelupaikoista ja sinne pitää muuttaa kaukaakin, jos haluaa opiskella alaa. Ja tuonkin allekirjoitan, että opinnot jakautuvat epätasaisesti ja järjestyvät vähän milloin mitenkin. Opiskelijallakin on kuitenkin oikeus lomailla ja palautua, ei voi olettaa että opiskelija opiskelee kolmesta viiteen vuotta ja käy opintojen ohessa töissä sekä viettää kaikki lomatkin töissä, jotta pystyy asumaan pääkaupunkiseudulla yksiössä. Sinne soluasuntoon soluttautumisen ei pitäisi olla ainoa taloudellisesti järkevä tapa selvitä sekä opinnoista että saada omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä nykykakarat joutaa aivan hyvin asumaan solukämpissä. Jos ei henkilöstä siihen ole niin pitää palata kotiin ja etsiä opiskelu tai työpaikka sieltä.

Onpa kaunis ajatus. Varmaan moni vanhempi hyppii riemusta jos oma lapsi palaisi takaisin saman katon alle opintonsa keskeyttäneenä, koska soluelämä ei ollut häntä varten. Tuossahan ei ole mitään ongelmaa, opiskelupaikkojakin on kaikille halukkaille Helsingistä perähikiän perukoille asti ja työpaikan saa kun kävelee yritykseen hattu kourassa sisään. Eiköhän opiskelijaelämä ja omilleen muutto ole jo itsessään sen verran uusia ja haastavia asioita, ettei siinä tarvita mitään soluasumisen ihanuutta jos sellaiseen ei ole ollut halukas.

Tähän on ratkaisu. Pitää voida opiskella vielä siellä vanhempien luona asuessa. Oli se Suomessa missä tahansa. Jos halua on valmistua nopeasti, sen pitää olla mahdollista. Kun valmistuu heille pitää luoda mahdollisuuksia löytää työ, jolla elää ja jolla voi maksaa oman asunnon ja elämisen.

Se on vain Suomessa, jossa koetaan, että kotoa on muutettava pois siitä seuraavana päivänä, kun oppivelvollisuus on suoritettu.

No pitäisikö minun sitten muuttaa solukämppään asumaan? Olen 20v mies, opiskelen ammattikoulussa kuntoutusrahalla ja asun kaupungin vuokra-asunnossa, jossa vuokra 427€/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soluasunnon sijaan asuntoloita, jossa on oma asuntolahuone minikeittiöllä ja pienellä kylppärillä. Yhteiset tilat ja pesulat sitten yhteiset. Silti oltaisiin paljon halvemmalla, kuin pelkkiä yksiöitä.

No miksei näitä aikoinaan sitten rakennettu yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille? Rakennettiin vain niitä ihania soluasuntoja, koska se 'pakkoyhteisöllisyys vaan nyt kuuluu opiskelijan elämään'!

Ainakin ammattikoulujen yhteydessä taitaa olla noita opiskeluasuntoloita, joissa asuu vähän nuorempaa porukkaa. Tavallisesti ihmiset ovat nuorempina myös helpommin sopeutuvia minkä vuoksi inttikin kannattaa mieluiten käydä alta pois noin 19-20-vuotiaana eikä vasta yli 25-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite olen kolmekymppinen opiskelija ja en tasan lähtisi jonkun juuri lukiosta tulleen ja ekaa kertaa omillaan asuvan kanssa soluun. Liian iso mahdollisuus siihen, että sitä kiinnostaa lähinnä bilettäminen. Nuorempana asuin kämppisten kanssa ja vihasin sitä jo silloin, kun ei ikinä saanut oikeasti omaa rauhaa ja lisäksi eivät noudattaneet sovittuja siivoamiskäytäntöjä. Sen verran pahasti otti itelläni mielenterveyden päälle, että vannoin ettei ikinä enää.

No valtio maksaa sulle jo ilmeisesti toista tutkintoa, joten miksi valitat? Luulisi että kolmekymppisellä on jo jotain säästöjäkin, niin voi asua missä haluaa.

Täällä toinen kolmekymppinen alanvaihtaja, joka opiskelee toista tutkintoa. Ei niillä säästöillä vuosien opintoja rahoiteta varsinkaan näillä nykyhinnoilla ja valtio ei ainakaan minulle maksa koko tutkintoa, vaan ehkä neljäsosan siitä kun tukikuukaudet lasketaan kaikista opinnoista. Täysin komppaan tuota aiempaa, en menisi soluun mistään hinnasta enää tässä iässä ja yhteen muutto miesystävänkään luokse ei tule kysymykseen, koska sitten oltaisiin kumpikin ongelmissa kun menettäisin vähäisetkin tuet ja hän saisi elatusvelvollisuuden. Valittaa sen sijaan saa, jos vastoin tahtoa pitäisi muuttaa soluun kun muuta vaihtoehtoa ei enää taloudellisesti ole. Siinä ei iällä ole mitään merkitystä.

Mutta sitten kun ehdotan, että mitä jos tehtäisiin mahdolliseksi ihmisille nopeuttaa sitä valmistumista niin halutessa, jolloin niillä omilla rahoilla opiskelu kestäisi ehkä vain vuoden, eikä 5 vuotta, niin alapeukkua. Jos joku haluaa opiskella 10 vuotta omilla rahoilla, niin hyvä niin.

Ihmisiä ei tule pakottaa soluihin, koska me emme saa koulutuksia tehtyä tehokkaiksi ja muu on liian kallista, sellaista nopeaa systeemiä kaipaaville.

Kaikilta aloilta ei valmistumista voi nopeuttaa kuin tietyn verran, suurin osa meistä tavallisista opiskelijoista ei ole uutisissa hehkutettuja supersuorittajia ja aika moni tutkinto vaan vie aikaa harjotteluineen, graduineen ynnä muineen. Toki olisi hyvä, että opiskelu olisi joustavampaa ja helpommin omaan aikatauluun järjestettävissä, mutta tässä tulee taas opetukseen laitetut resurssit vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän keskustelun pointti oli sen kritisointi, miten opiskelijat kuvittelevat, että Kela maksaa heidän asumisensa yksityisen vuokranantajan kalliissa vuokrayksiössä. Jos nuoret itse maksaisivat suurimman osan vuokrastaan töissä käyden, niin sittenhän tässä ei olisi mitään ongelmaa.  ap

Koulutus on tehty sellaiseksi, että opiskelijan pitää keskittyä opiskeluun ja valmistua määräajassa, tai ei esim. voi saada opintolainoihin hyvitystä. Kaikki "tuet" ovat muutenkin lainapainotteisia, ei se Kela maksa mitään asumisia vaan antaa siihen muodollisen muutaman sadan euron tuen ja se tuki ei tosiaan kata mitään tonnin vuokraa missään tilanteessa. Työssä käyminen viivästyttää opintoja, tai sitten heikentää opintomenestystä, usein kumpaakin. Vapaa-aika häviää ja opiskelija palaa loppuun, monella jää valmistuminen burnoutin vuoksi. Harva pystyy millään yliopistotasolla keskittymään täysin opintoihin ja tekemään tarpeeksi tunteja, jotta pärjää taloudellisesti. Lisäksi tulorajat estävät tietyssä vaiheessa tukien saannin.

Pääkaupunkiseudulla ja monissa muissakin opiskelijakaupungeissa olisi syytä miettiä, miten korkeiksi ne vuokrat voi nostaa jos opiskelija hakee asuntoa. Jos opiskelijamäärijä koko ajan nostetaan, niin enemmän porukkaa joutuu yksityiselle kun asunnot ei opiskelijapuolella riitä. Ymmärrän hyvin, ettei soluasuntoihin haluta. Ne ovat monesti vanhoja sekä sisältä että ulkoa ja asuinkavereita ei voi valita. Ihmiset vaihtuvat ja koko ajan on sosiaalista painetta oppia tuntemaan uutta porukkaa. Parisuhteessa olevalle solukämpässä ei ole yksityisyyttä ja toisaalta joutuu sietämään kun kämppisten kaverit ja ties mitkä käyvät kylässä. Omaa rauhaa kaipaavalle solu on painajainen, se ei myöskään sovi sellaiselle joka muuttaa esim. lemmikin kanssa. Ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä ja asumistapoja ja käsitykset siisteydestä, jos ei pääse tutussa porukassa soluun niin en ottaisi riskiä. Olen nähnyt vierestä mitä soluasuminen voi pahimmillaan olla ja solusta voi olla vaikea päästä pois, kun asuntoa ei keskellä vuotta noin vaan löydä. On ihan vaan inhimillistä, että omilleen muuttava nuori saa valita yksiön, jos ei nimenomaan halua muuttaa kaveriporukassa soluun.

Koulutus on tehty sellaiseksi, että sinun on usein muutettava pääkaunkiseudulle, jos meinaat määrättyjä aloja opiskella. Koulutus on tehty sellaiseksi, että joudut odottamaan milloin mitäkin kurssia ja oikeaa järjestystä jotta saat suorittaa niitä opintoja. Koulutus on tehty sellaiseksi, että pitkät kesälomat ja muut lomat. Koulutus on tehty sellaiseksi, että ihan liikaa paikallaolopakkoja.

Muuttamalla käsitystä, nuo kelan korvaukset ja koulutukset saataisiin paljon halvemmiksi, nopeammiksi ja tehokkaammiksi ja ihmisillä olisi ehkä aikaa ja varaa olla niiden kavereittensa kanssa, kun ei vuosia tarvitsisi miettiä miten rahoittaa pääkaupunkiseudulla opiskeleminen.

Tuo on kyllä ihan totta, että pääkaupunkiseudulla on iso osa opiskelupaikoista ja sinne pitää muuttaa kaukaakin, jos haluaa opiskella alaa. Ja tuonkin allekirjoitan, että opinnot jakautuvat epätasaisesti ja järjestyvät vähän milloin mitenkin. Opiskelijallakin on kuitenkin oikeus lomailla ja palautua, ei voi olettaa että opiskelija opiskelee kolmesta viiteen vuotta ja käy opintojen ohessa töissä sekä viettää kaikki lomatkin töissä, jotta pystyy asumaan pääkaupunkiseudulla yksiössä. Sinne soluasuntoon soluttautumisen ei pitäisi olla ainoa taloudellisesti järkevä tapa selvitä sekä opinnoista että saada omaa aikaa.

Minä en oleta mitään aika rajaa opinnoille. Jos joku haluaa opiskella 1 vuoden tai 5 vuotta se on minulle ihan sama.

Arvostelen ja kyseenalaistan sitä, että nykyisellä systeemillä veronmaksajat maksavat opiskelijoiden vuokria tilanteissa, joihin olisi myös muita ratkaisuja olemassa. Nyt opiskelijat ovat pakotettuja määrättyyn ja kalliiseen ratkaisuun, ihan kaikille. Ja syyksi annetaan jotain yhteisöllisyyttä tms. Käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä, koska sitä voi löytää ja sitä voidaan luoda aivan mistä tahansa ja minne tahansa. Se ei vaadi kouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite olen kolmekymppinen opiskelija ja en tasan lähtisi jonkun juuri lukiosta tulleen ja ekaa kertaa omillaan asuvan kanssa soluun. Liian iso mahdollisuus siihen, että sitä kiinnostaa lähinnä bilettäminen. Nuorempana asuin kämppisten kanssa ja vihasin sitä jo silloin, kun ei ikinä saanut oikeasti omaa rauhaa ja lisäksi eivät noudattaneet sovittuja siivoamiskäytäntöjä. Sen verran pahasti otti itelläni mielenterveyden päälle, että vannoin ettei ikinä enää.

No valtio maksaa sulle jo ilmeisesti toista tutkintoa, joten miksi valitat? Luulisi että kolmekymppisellä on jo jotain säästöjäkin, niin voi asua missä haluaa.

Täällä toinen kolmekymppinen alanvaihtaja, joka opiskelee toista tutkintoa. Ei niillä säästöillä vuosien opintoja rahoiteta varsinkaan näillä nykyhinnoilla ja valtio ei ainakaan minulle maksa koko tutkintoa, vaan ehkä neljäsosan siitä kun tukikuukaudet lasketaan kaikista opinnoista. Täysin komppaan tuota aiempaa, en menisi soluun mistään hinnasta enää tässä iässä ja yhteen muutto miesystävänkään luokse ei tule kysymykseen, koska sitten oltaisiin kumpikin ongelmissa kun menettäisin vähäisetkin tuet ja hän saisi elatusvelvollisuuden. Valittaa sen sijaan saa, jos vastoin tahtoa pitäisi muuttaa soluun kun muuta vaihtoehtoa ei enää taloudellisesti ole. Siinä ei iällä ole mitään merkitystä.

Mutta sitten kun ehdotan, että mitä jos tehtäisiin mahdolliseksi ihmisille nopeuttaa sitä valmistumista niin halutessa, jolloin niillä omilla rahoilla opiskelu kestäisi ehkä vain vuoden, eikä 5 vuotta, niin alapeukkua. Jos joku haluaa opiskella 10 vuotta omilla rahoilla, niin hyvä niin.

Ihmisiä ei tule pakottaa soluihin, koska me emme saa koulutuksia tehtyä tehokkaiksi ja muu on liian kallista, sellaista nopeaa systeemiä kaipaaville.

Kaikilta aloilta ei valmistumista voi nopeuttaa kuin tietyn verran, suurin osa meistä tavallisista opiskelijoista ei ole uutisissa hehkutettuja supersuorittajia ja aika moni tutkinto vaan vie aikaa harjotteluineen, graduineen ynnä muineen. Toki olisi hyvä, että opiskelu olisi joustavampaa ja helpommin omaan aikatauluun järjestettävissä, mutta tässä tulee taas opetukseen laitetut resurssit vastaan.

Tietenkin toisissa opinnoissa saattaa mennä vuosia ja juuri siksi se saattaisi olle erittäin tärkeää, että vaikka ne 3 ensimmäistä vuotta, voisi vaikka suorittaa siellä kotona perähikiällä ja sitten vaikka ne viimeiset 2 vuotta, jossain suuremmassa kaupungissa. Nyt tilanne on 5 vuotta Helsingissä ja hinnan tiedämme sekä opiskelijalle, että veronmaksajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä nykykakarat joutaa aivan hyvin asumaan solukämpissä. Jos ei henkilöstä siihen ole niin pitää palata kotiin ja etsiä opiskelu tai työpaikka sieltä.

Onpa kaunis ajatus. Varmaan moni vanhempi hyppii riemusta jos oma lapsi palaisi takaisin saman katon alle opintonsa keskeyttäneenä, koska soluelämä ei ollut häntä varten. Tuossahan ei ole mitään ongelmaa, opiskelupaikkojakin on kaikille halukkaille Helsingistä perähikiän perukoille asti ja työpaikan saa kun kävelee yritykseen hattu kourassa sisään. Eiköhän opiskelijaelämä ja omilleen muutto ole jo itsessään sen verran uusia ja haastavia asioita, ettei siinä tarvita mitään soluasumisen ihanuutta jos sellaiseen ei ole ollut halukas.

Tähän on ratkaisu. Pitää voida opiskella vielä siellä vanhempien luona asuessa. Oli se Suomessa missä tahansa. Jos halua on valmistua nopeasti, sen pitää olla mahdollista. Kun valmistuu heille pitää luoda mahdollisuuksia löytää työ, jolla elää ja jolla voi maksaa oman asunnon ja elämisen.

Se on vain Suomessa, jossa koetaan, että kotoa on muutettava pois siitä seuraavana päivänä, kun oppivelvollisuus on suoritettu.

Etäopiskelu ei sovi enemmistölle opiskelijoista kuten koronan aikana huomattiin ja varsinkin amis/amk puolella sitä käytännön opetusta pitää päästä paikanpäälle itse opiskelemaan. Jopa ne, jotka mukavuussyistä haluaisivat opiskella kotona hyötyvät siitä lähiopetuksesta, koska se pitää yllä rutiineja ja mahdollistaa opiskelukavereihin ja opettajiin tutustumisen livenä. Lähiopetus on arvokasta, kun sitä vielä tämäkin vähä annetaan. Tuo vanhempien luona opiskelu onnistuu vain sellaiselle, jonka vanhemmat asuvat kohtuullisen matkan päästä oppilaitoksesta ja mahdollisista harjoittelupaikoista.

Oon introvertti ja en pysty asumaan solussa, en ees yhden tutun kaverin kanssa. Pärjään koulupäivistä sillä, että saan koulupäivän jälkeen olla yksin kotona rauhassa.

Myös mökkiviikonloppu rakkaiden kavereiden kanssa on aika sietokyvyn rajoilla, tarvitsen paljon omaa rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Oon introvertti ja en pysty asumaan solussa, en ees yhden tutun kaverin kanssa. Pärjään koulupäivistä sillä, että saan koulupäivän jälkeen olla yksin kotona rauhassa.

Myös mökkiviikonloppu rakkaiden kavereiden kanssa on aika sietokyvyn rajoilla, tarvitsen paljon omaa rauhaa.

Ihan varmasti pystyt jos on pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun pas kaisen kommuunin pitäisi kelvata yhtään kellekään? En suostuisi ikinä asumaan solussa, joten en edellytä sellaista muiltakaan.

Ei näytä kelpaavan edes yksiö Jakomäestä. Pitää olla arvotalossa Punavuoressa. ap

Ei kukaan täysijärkinen muuta Jakomäkeen. Ehkäpä ullatusrakastelusta pitävät vihervassarit voivat asua siellä.

Kpmmunismia pitää pelätä enemmän kuin oikeiston leikkauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän keskustelun pointti oli sen kritisointi, miten opiskelijat kuvittelevat, että Kela maksaa heidän asumisensa yksityisen vuokranantajan kalliissa vuokrayksiössä. Jos nuoret itse maksaisivat suurimman osan vuokrastaan töissä käyden, niin sittenhän tässä ei olisi mitään ongelmaa.  ap

Koulutus on tehty sellaiseksi, että opiskelijan pitää keskittyä opiskeluun ja valmistua määräajassa, tai ei esim. voi saada opintolainoihin hyvitystä. Kaikki "tuet" ovat muutenkin lainapainotteisia, ei se Kela maksa mitään asumisia vaan antaa siihen muodollisen muutaman sadan euron tuen ja se tuki ei tosiaan kata mitään tonnin vuokraa missään tilanteessa. Työssä käyminen viivästyttää opintoja, tai sitten heikentää opintomenestystä, usein kumpaakin. Vapaa-aika häviää ja opiskelija palaa loppuun, monella jää valmistuminen burnoutin vuoksi. Harva pystyy millään yliopistotasolla keskittymään täysin opintoihin ja tekemään tarpeeksi tunteja, jotta pärjää taloudellisesti. Lisäksi tulorajat estävät tietyssä vaiheessa tukien saannin.

Pääkaupunkiseudulla ja monissa muissakin opiskelijakaupungeissa olisi syytä miettiä, miten korkeiksi ne vuokrat voi nostaa jos opiskelija hakee asuntoa. Jos opiskelijamäärijä koko ajan nostetaan, niin enemmän porukkaa joutuu yksityiselle kun asunnot ei opiskelijapuolella riitä. Ymmärrän hyvin, ettei soluasuntoihin haluta. Ne ovat monesti vanhoja sekä sisältä että ulkoa ja asuinkavereita ei voi valita. Ihmiset vaihtuvat ja koko ajan on sosiaalista painetta oppia tuntemaan uutta porukkaa. Parisuhteessa olevalle solukämpässä ei ole yksityisyyttä ja toisaalta joutuu sietämään kun kämppisten kaverit ja ties mitkä käyvät kylässä. Omaa rauhaa kaipaavalle solu on painajainen, se ei myöskään sovi sellaiselle joka muuttaa esim. lemmikin kanssa. Ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä ja asumistapoja ja käsitykset siisteydestä, jos ei pääse tutussa porukassa soluun niin en ottaisi riskiä. Olen nähnyt vierestä mitä soluasuminen voi pahimmillaan olla ja solusta voi olla vaikea päästä pois, kun asuntoa ei keskellä vuotta noin vaan löydä. On ihan vaan inhimillistä, että omilleen muuttava nuori saa valita yksiön, jos ei nimenomaan halua muuttaa kaveriporukassa soluun.

Koulutus on tehty sellaiseksi, että sinun on usein muutettava pääkaunkiseudulle, jos meinaat määrättyjä aloja opiskella. Koulutus on tehty sellaiseksi, että joudut odottamaan milloin mitäkin kurssia ja oikeaa järjestystä jotta saat suorittaa niitä opintoja. Koulutus on tehty sellaiseksi, että pitkät kesälomat ja muut lomat. Koulutus on tehty sellaiseksi, että ihan liikaa paikallaolopakkoja.

Muuttamalla käsitystä, nuo kelan korvaukset ja koulutukset saataisiin paljon halvemmiksi, nopeammiksi ja tehokkaammiksi ja ihmisillä olisi ehkä aikaa ja varaa olla niiden kavereittensa kanssa, kun ei vuosia tarvitsisi miettiä miten rahoittaa pääkaupunkiseudulla opiskeleminen.

Tuo on kyllä ihan totta, että pääkaupunkiseudulla on iso osa opiskelupaikoista ja sinne pitää muuttaa kaukaakin, jos haluaa opiskella alaa. Ja tuonkin allekirjoitan, että opinnot jakautuvat epätasaisesti ja järjestyvät vähän milloin mitenkin. Opiskelijallakin on kuitenkin oikeus lomailla ja palautua, ei voi olettaa että opiskelija opiskelee kolmesta viiteen vuotta ja käy opintojen ohessa töissä sekä viettää kaikki lomatkin töissä, jotta pystyy asumaan pääkaupunkiseudulla yksiössä. Sinne soluasuntoon soluttautumisen ei pitäisi olla ainoa taloudellisesti järkevä tapa selvitä sekä opinnoista että saada omaa aikaa.

Minä en oleta mitään aika rajaa opinnoille. Jos joku haluaa opiskella 1 vuoden tai 5 vuotta se on minulle ihan sama.

Arvostelen ja kyseenalaistan sitä, että nykyisellä systeemillä veronmaksajat maksavat opiskelijoiden vuokria tilanteissa, joihin olisi myös muita ratkaisuja olemassa. Nyt opiskelijat ovat pakotettuja määrättyyn ja kalliiseen ratkaisuun, ihan kaikille. Ja syyksi annetaan jotain yhteisöllisyyttä tms. Käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä, koska sitä voi löytää ja sitä voidaan luoda aivan mistä tahansa ja minne tahansa. Se ei vaadi kouluja.

Mihinkään ammattiin tai alaan ei kasva ilman sitä yhteisöä, jossa asiasta keskustellaan ja ollaan yhdessä. Kirjekurssi ei käy mihinkään koulutukseen. Eikä millään maalla ole varaa sulkea nuoria äidin peräksmmariin. Eivät he sieltä mihinkään työllisty.

Opiskelijat, jotka äänestitte Kokoomusta. Olittepa fiksuja. Palkansaajat, jotka äänestitte Kokoomusta, olittepa fiksuja. Ihan niinku Kokoomusta kiinnostaisi palkansaajien etu pätkääkään tilanteessa, jossa halutaan suuryritysten kuluja alaspäin ja halvempaa työvoimaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite olen kolmekymppinen opiskelija ja en tasan lähtisi jonkun juuri lukiosta tulleen ja ekaa kertaa omillaan asuvan kanssa soluun. Liian iso mahdollisuus siihen, että sitä kiinnostaa lähinnä bilettäminen. Nuorempana asuin kämppisten kanssa ja vihasin sitä jo silloin, kun ei ikinä saanut oikeasti omaa rauhaa ja lisäksi eivät noudattaneet sovittuja siivoamiskäytäntöjä. Sen verran pahasti otti itelläni mielenterveyden päälle, että vannoin ettei ikinä enää.

No valtio maksaa sulle jo ilmeisesti toista tutkintoa, joten miksi valitat? Luulisi että kolmekymppisellä on jo jotain säästöjäkin, niin voi asua missä haluaa.

Täällä toinen kolmekymppinen alanvaihtaja, joka opiskelee toista tutkintoa. Ei niillä säästöillä vuosien opintoja rahoiteta varsinkaan näillä nykyhinnoilla ja valtio ei ainakaan minulle maksa koko tutkintoa, vaan ehkä neljäsosan siitä kun tukikuukaudet lasketaan kaikista opinnoista. Täysin komppaan tuota aiempaa, en menisi soluun mistään hinnasta enää tässä iässä ja yhteen muutto miesystävänkään luokse ei tule kysymykseen, koska sitten oltaisiin kumpikin ongelmissa kun menettäisin vähäisetkin tuet ja hän saisi elatusvelvollisuuden. Valittaa sen sijaan saa, jos vastoin tahtoa pitäisi muuttaa soluun kun muuta vaihtoehtoa ei enää taloudellisesti ole. Siinä ei iällä ole mitään merkitystä.

Mutta sitten kun ehdotan, että mitä jos tehtäisiin mahdolliseksi ihmisille nopeuttaa sitä valmistumista niin halutessa, jolloin niillä omilla rahoilla opiskelu kestäisi ehkä vain vuoden, eikä 5 vuotta, niin alapeukkua. Jos joku haluaa opiskella 10 vuotta omilla rahoilla, niin hyvä niin.

Ihmisiä ei tule pakottaa soluihin, koska me emme saa koulutuksia tehtyä tehokkaiksi ja muu on liian kallista, sellaista nopeaa systeemiä kaipaaville.

Kaikilta aloilta ei valmistumista voi nopeuttaa kuin tietyn verran, suurin osa meistä tavallisista opiskelijoista ei ole uutisissa hehkutettuja supersuorittajia ja aika moni tutkinto vaan vie aikaa harjotteluineen, graduineen ynnä muineen. Toki olisi hyvä, että opiskelu olisi joustavampaa ja helpommin omaan aikatauluun järjestettävissä, mutta tässä tulee taas opetukseen laitetut resurssit vastaan.

Tietenkin toisissa opinnoissa saattaa mennä vuosia ja juuri siksi se saattaisi olle erittäin tärkeää, että vaikka ne 3 ensimmäistä vuotta, voisi vaikka suorittaa siellä kotona perähikiällä ja sitten vaikka ne viimeiset 2 vuotta, jossain suuremmassa kaupungissa. Nyt tilanne on 5 vuotta Helsingissä ja hinnan tiedämme sekä opiskelijalle, että veronmaksajalle.

Tässä koronan aikana opiskelin itse kolme vuotta näkemättä juuri ketään opettajaa tai opiskelutoveria livenä ja se on tehnyt meille kaikille vain pahaa. Kukaan ei tunne ketään (yleistys), kaverisuhteita on muodostunut vain pienelle osalle ryhmän sisällä, ryhmäytyminen on vaikeaa kun osasta porukasta tietää juuri ja juuri nimen. Osa on muuttanut uudelle paikkakunnalle vähän myöhemmin kun etäily loppui ja he ovat melko hukassa, kun fuksivuoden esittelyt ja tutustelut on muilla jo takana. Opettajat ovat sanoneet jo pitkään, että etäopiskelu laski oppilaiden yleistä osaamista ja toisaalta oppilaiden opiskelumotivaatio kärsi, kun joutui painiskelemaan vaikeiden tehtävien kanssa yksin tai jossain zoom-keskustelussa. Lisäksi nyt puhutaan nuorista (ei minusta), joilla on vielä usein epäselvää onko oikealla alalla ja miten oma paikka muiden opiskelijoiden keskuudessa asettuu. Siihen auttaa ja vaikuttaa hyvin paljon se, että näkee muita alan opiskelijoita, pääsee vaihtamaan ajatuksia ja saa vertaistukea. En todellakaan tue ajatusta, että ensimmäiset kolme vuotta pitäisi saada majailla perähikiällä ja sitten tehdä hyvin radikaali käännös ja muuttaa viimeisiksi vuosiksi suureen kaupunkiin ja lähiopetuksen sekä harjoitteluiden ja lopputöiden pariin.

Eivät pelkää. Piste.

Sitten pitäisi myös poistaa opintojen aikarajat niin ei haittaisi se, jos kämppikset bailaa 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Työnantaja kirjoitti:

Solu kämpässä ei voi asua. Siellä opiskelijat pitää liikaa meteliä ja bilettävät joka viikonloppu. Asuin solu kämpän naapurissa ja se oli ihan hirveää. Yritä siinä nukkua ja herätä töihin kun opiskelijat tulee yöllä baarista sinne kämpille ryyppäämään

Kaikki opiskelijat eivät biletä, eivät ainakaan jatkuvasti! Mutta soluasuminen on ongelmallista, koska monilta puuttuu ihan alkeellisimmatkin käytöstavat sekä kyky huolehtia itsestä ja kyky elää muiden kanssa. Soluasukkaan velvollisuuksiin ei kyllä kuulu palkattomana kasvattajana, lastenvahtina tai siivoojana toimiminen, eikä myöskään tavaroiden lainaaminen ilman mitään korvausta tai vastinetta. Omat ruoat ja syötävät on myös syytä ostaa jokaisen itse!

Nimenomaan nykyään soluasuminen on ihan mahdotonta kun ihmisiltä puuttuu alkeellisimmatkin käytöstavat ja ymmärrys kodinhoidosta. 

n26