Opiskelijat pelkäävät asumistukiensa puolesta! Vain yksiö kelpaa!
...Ja mielellään kantakaupungista tai vähintään 5 km säteellä ytimestä.
Miksei nykynuorelle kelpaa solukämppä tai yhteisöllinen kimppakämppä?
Pakko saada yksiö, eikä HOASin tms. yksiöitä riitä kuin muutamille. Sitten on pakko vuokrata 800-900 euron yksiö Töölöstä tai Kalliosta. HOASin soluissa asuvat enää ulkomaalaiset opiskelijat.
Nyt opiskelijat ovat kauhuissaan, että heidän asumistukensa muutetaan takaisin vanhaan malliin, eikä esimerkiksi kesäajalta saisi enää asumistukea.
Mitä mieltä olette tästä, ovatko opiskelijat tottuneet liian hyvään?
Kommentit (610)
Vierailija kirjoitti:
Naissolu maksaa täällä 420e/kk. Tuolla samalla summalla saa yksiön. Miksi mennä soluun?
Yksiön saa tuolla summalla vain jos kela maksaa puolet vuokrasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa joten en voi asua solukämpässä.
Aivan, eli maksetaan nyt sulle oma yksityinen kämppä. Myöhemmin todetaan, että välttämiskäyttäytyminen on sulla niin pitkällä, että et pysty töihinkään. Joten maksetaan sulle kognitiivinen terapia, jossa yritetään siedättää itseään vaikeisiin tilanteisiin. Mutta koska se tuntuu kurjalta, niin lopulta varmaan annetaan eläke. Eikun hei.. nythän me voidaankin tehdä toisin näiden vaalien jälkeen..
Juuri näin. Opetetaan ihan sosiaalistamista kädestä pitäen.
Hoasin kämpät ne on jo osittain tyhjillään kun ei kukaan halua asua solussa kaukana eli 20 min junamatkan päässä kampukselta.
Todellisuudessa syy on siinä että nuoret ovat tajunneet että yksiö keskustasta on lähes yhtä edullinen asumistuen kanssa.
Samaan aikaan on yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kimppakämpissä asuminen vähentäisi sitäkin.
Olen itse asunut opiskeluvuoteni aina kimppakämpissä. Ekan vuoden opiskelija-asuntosäätiön solussa ja sen jälkeen kavereideni kanssa yksityiseltä vuokratuissa asunnoissa (eri kokoonpanoilla, enimmillään meitä asui 4 henkeä isossa asunnossa ja vähimmillään asuin yhden ystäväni kanssa). Olin myös Saksassa vaihdossa ja siellä oli näitä, joissa esim. 15 asuntoa, ja yksi yhteiskeittiö. Eli kaikilla oli vain oma makkari.
Nuorelle sopii kimppa-asuminen oikein hyvin, kun kavereiden kanssa tulee muutenkin vietettyä silloin paljon aikaa. Minusta tämä, että kaikkien täytyisi eristäytyä omiin asuntoihin eri puolille kaupunkia on todella huono juttu sosiaaliselle elämällekin. Noissa asuntoloissa on kaikkia asukasjuhliakin jne.
Puhumattakaan siitä, että yhteiskunnan pitäisi maksaa nuo yksiöt noille opiskelijoille, niin juu, ei. Jos ei ole varaa maksaa itse, asuntola kelvannee hyvin.
Kyllä opiskelijalle varmaan kelpaisi miljoonalukaalikin merenrannalla. Jostain syystä muissa elämäntilanteissa olevien surkeuden huippu (yksiössä asuminen) on opiskelijoille liikaa luksusta. Onko ap kenties ikärasisti, koska opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt joku järki pitäisi olla vuokrissa. Ei opiskelijan tuilla voi vuokrata mitään 1000 euron yksiötä ja kuvitella että Kela maksaa puolet vuokrasta.
Eihän se maksakaan. Helsingissä maksimivuokra on 582e/kk eli asumistukea voi saada korkeintaan 465,60e/kk. Toimeentulotukeakaan ei saa, jos ei nosta ensin lainaa.
Tuo summa on melkein puolet vuokrasta jos haluaa asua keskellä kaupunkia yksityisellä vuokranantajalla, jonka pussiin ne kelan rahat menevät. Tällaista kermaprseilyä me halutaan ylläpitää.
Ei siellä yksiössä silti pysty opiskeluaikanasumaan, jos ei samalla käy töissä tai, jos vanhemmat eivät maksa. Kuinka moni opiskelija oikeasti asuu näissä keskustayksiöissä?
Solutkin on järkyttävän kalliita nykyään ainakin täälläpäin.
Ei tarvitse mennä kuin someen niin näkee todellisuuden: uudehkoja yksiöitä paraatipaikalla sisustetaan Jyskin ja ikean tavaralla ja kahvikone näkyy taustalla. Opiskelupäivä alkaa kahvikupposella ja Apple MacBookin avaamisella omassa ihanassa yksiössä. Joku pieni räksyttävä koira saattaa juosta jostain jalkoihin pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opiskelijalle varmaan kelpaisi miljoonalukaalikin merenrannalla. Jostain syystä muissa elämäntilanteissa olevien surkeuden huippu (yksiössä asuminen) on opiskelijoille liikaa luksusta. Onko ap kenties ikärasisti, koska opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria?
Opiskelu on väliaikaista ja suurin osa siitä sitten tapaakin puolison ja 10v sisällä opintojen loppumisesta asuvat omakotitalossa puolison ja parin lapsen kanssa. Se on tosiaan eri asia, kuin vielä 40-vuotiaana asua vuokrayksiössä.
(en ole ap)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naissolu maksaa täällä 420e/kk. Tuolla samalla summalla saa yksiön. Miksi mennä soluun?
Yksiön saa tuolla summalla vain jos kela maksaa puolet vuokrasta
Mistä tämä sääntö on? En ole ennen kuullut.
Yksityisiltä vuokranantajilta saa ainakin vähän kalliimpia (450e) ilman mitään kummallisia kela-kuvioita.
Asumislisässä pitäisi olla selvä nousu työssäkäyvillä opiskelijoilla, koska vain siten saataisiin matalapalkka-aloille työntekijöitä. Sitä vastoin pitkäaikaistyöttömiltä sitä pitäisi voida leikata, että nämä eivät kansoita kaupungin vuokra-asuntoja.
Soluja alettiin muuttaa yksiöiksi 2000-luvun alussa parikymmentä vuotta sitten, koska solut eivät enää kelvanneet nuorille. Eli ne nuoret ovat jo nelikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Soluja alettiin muuttaa yksiöiksi 2000-luvun alussa parikymmentä vuotta sitten, koska solut eivät enää kelvanneet nuorille. Eli ne nuoret ovat jo nelikymppisiä.
Ja miksi ne solut eivät kelvanneet? Olisikohan opiskelija-asuntosäätiöiden toimintatavoissa ollut jotain vikaa? Asiallisten opiskelijoiden kiusaaminen, kyykyttäminen ja ulossavustaminen, tosiasioiden kieltäminen, olematon asiakaspalvelu ja haluttomuus puuttua epäkohtiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mennä kuin someen niin näkee todellisuuden: uudehkoja yksiöitä paraatipaikalla sisustetaan Jyskin ja ikean tavaralla ja kahvikone näkyy taustalla. Opiskelupäivä alkaa kahvikupposella ja Apple MacBookin avaamisella omassa ihanassa yksiössä. Joku pieni räksyttävä koira saattaa juosta jostain jalkoihin pyörimään.
Jos opiskelija käy opintojensa ohella töissä, niin silloin oman kämpän rauha on lähes must! Jaksaisitko itse lähteä aamulla virkeänä töihin, kun kämppis on metelöinyt puoli yötä ohuen pahviseinän takana? Ja ne huonekalut ja muut kilut ja kalut voi olla myös palkkarahoilla ostettu! Opintotuella ei niitä osteta! Miksi opiskelijoita aina syyllistetään siitä että he haluavat parempaa asumista? Onhan muiden väestöryhmien asumistaso noussut vuosikymmenten aikana. Opiskelijat ovat Sitä paitsi tulevia veronmaksajia, osa vieläpä ihan hyviä sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opiskelijalle varmaan kelpaisi miljoonalukaalikin merenrannalla. Jostain syystä muissa elämäntilanteissa olevien surkeuden huippu (yksiössä asuminen) on opiskelijoille liikaa luksusta. Onko ap kenties ikärasisti, koska opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria?
Opiskelu on väliaikaista ja suurin osa siitä sitten tapaakin puolison ja 10v sisällä opintojen loppumisesta asuvat omakotitalossa puolison ja parin lapsen kanssa. Se on tosiaan eri asia, kuin vielä 40-vuotiaana asua vuokrayksiössä.
(en ole ap)
Sitten mahdollisesti koittaa avioero ja muutto vuokrakaksioon kahden lapsen kanssa, elämä yksinhuoltajana ja ehkä työttömänäkin, jos vielä työpaikka menee alta.
Solu kämpässä ei voi asua. Siellä opiskelijat pitää liikaa meteliä ja bilettävät joka viikonloppu. Asuin solu kämpän naapurissa ja se oli ihan hirveää. Yritä siinä nukkua ja herätä töihin kun opiskelijat tulee yöllä baarista sinne kämpille ryyppäämään
Työnantaja kirjoitti:
Solu kämpässä ei voi asua. Siellä opiskelijat pitää liikaa meteliä ja bilettävät joka viikonloppu. Asuin solu kämpän naapurissa ja se oli ihan hirveää. Yritä siinä nukkua ja herätä töihin kun opiskelijat tulee yöllä baarista sinne kämpille ryyppäämään
No eiköhän tuokin vähän vaihtele. Asuin vuoden opiskelijana solukämpässä ja siellä oli hyvin rauhallista. Mun kämppis oli erittäin hiljainen, jopa siis niin hiljainen, että olin melkein huolissani hänestä. Itse toki jonkin verran biletin, mutta en siellä kämpilläni, että lähinnä tosiaan joskus tulin yöllä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opiskelijalle varmaan kelpaisi miljoonalukaalikin merenrannalla. Jostain syystä muissa elämäntilanteissa olevien surkeuden huippu (yksiössä asuminen) on opiskelijoille liikaa luksusta. Onko ap kenties ikärasisti, koska opiskelijat ovat pääsääntöisesti nuoria?
Opiskelu on väliaikaista ja suurin osa siitä sitten tapaakin puolison ja 10v sisällä opintojen loppumisesta asuvat omakotitalossa puolison ja parin lapsen kanssa. Se on tosiaan eri asia, kuin vielä 40-vuotiaana asua vuokrayksiössä.
(en ole ap)Sitten mahdollisesti koittaa avioero ja muutto vuokrakaksioon kahden lapsen kanssa, elämä yksinhuoltajana ja ehkä työttömänäkin, jos vielä työpaikka menee alta.
Kunnon tutkinto alla, niin ei siinä erossa nyt noin pahasti käy. Minä ainakin asun kahden lapseni kanssa edelleen omistusasunnossa eron jälkeenkin. Opiskeluaikaan en asunut yksiössä, vaan aina jaoin asunnon muiden kanssa (lähinnä kavereiden).
Työnantaja kirjoitti:
Solu kämpässä ei voi asua. Siellä opiskelijat pitää liikaa meteliä ja bilettävät joka viikonloppu. Asuin solu kämpän naapurissa ja se oli ihan hirveää. Yritä siinä nukkua ja herätä töihin kun opiskelijat tulee yöllä baarista sinne kämpille ryyppäämään
Kaikki opiskelijat eivät biletä, eivät ainakaan jatkuvasti! Mutta soluasuminen on ongelmallista, koska monilta puuttuu ihan alkeellisimmatkin käytöstavat sekä kyky huolehtia itsestä ja kyky elää muiden kanssa. Soluasukkaan velvollisuuksiin ei kyllä kuulu palkattomana kasvattajana, lastenvahtina tai siivoojana toimiminen, eikä myöskään tavaroiden lainaaminen ilman mitään korvausta tai vastinetta. Omat ruoat ja syötävät on myös syytä ostaa jokaisen itse!
Ehkä alkaa pariutuminen kiinnostaa, jos sen avulla pääsee yleisen asumistuen piiriin.
Vanhemmat voivat hyvin avustaa pari sataa euroa kuussa, että lapsi pääsee yksiöön.