Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan kolmekymppisiltä sinkuilta vertaistukea
Deittimaailmasta on tullut karu, kun on 30+. Tuntuu, että paras jako noin omanikäisistä vakavasti otettavista kumppaneista on jo tehty ja kolmekymppisistä on pitkälle jäänyt jäljelle ikuista nuoruutta eläviä, sitoutumiskammoisia, teinityttöjen perään haikailevia miehiä tai jo eronneita pienten lasten isiä.
Välillä parisuhteissa olevat kaverit tsemppaavat puhuen omista sinkkuvuosistaan, mutta todellisuudessa heidän sinkkuvuotensa ovat olleet vähän päälle parikymppisenä eivätkä paineet ole samanlaisia kuin kolmekymppisellä. Minulle on alkanut esimerkiksi tulla salaa surullinen ole, kun kuulen ystävien raskausuutisia, sillä haluaisin itsekin jo lapsia, mutta parisuhteen muodostaminen on hankalaa.
Millaisia kokemuksia deittailusta muilla kolmekymppisillä on? Kiinnostaisi kuulla myös miesten näkökulmasta.
Kommentit (916)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä kumpikaan sukupuoli ei halua osallistua alkutaipaleen soidinmenoihin. Mies saapuu paikalle excel taulukon kanssa ja nainen toljottamaan kuin lehmä uutta navettaa.
Eiku naisella on se lista ja miehellä mittanauha.
Excel tarvitaan, jotta mittaustulokset ja fertiiliajat ja semmoiset voidaan taulukoida ja pisteyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras jako on tosiaan jo tehty ja nyt olet kaltaisiesi armoilla.
Elämä on, sinunkin markkina-arvo putoaa samaa tahtia kuin korot nousee
Miestenkö markkina-arvo on yhtään sen parempi? Ääneen haikaillaan kotirouvien perään myöntäen ettei halu riitä elättämiseen. Sitten käännytään nihkeästi uranaisten ja läskien puoleen. Jo treffeillä näkee naamasta et toista syö.
En väittänyt että se on parempi, sanoin että ap on löytänyt tasonsa.
Tindereissä ja treffimarkkinoilla ei pyöri tuossa iässä kuin epäonnistuneet jämäpalat jotka luulevat olevansa taivaanlahja toiselle sukupuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Sinä voit olla tuollainen mutta tyypillinen vanhempi mies ei ole. Tyypillisesti elämäntavat ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla, harrastuksia ei ole ollenkaan, saati kiinnostavia, naisia ei osata ymmärtää ja käsitellä mitenkään ja miten osattaisiinkaan kun omia tunteitakaan ei uskalleta käsitellä, tunteista ei voi puhua, luotettavuuskin niin tai näin juontuen juurikin tuohon kyvyttömyyteen tunteiden käsittelyssä mikä näkyy äreytenä ja impulsiivisuutena. Ja niin edelleen. Hyvä että nuorekkaampiakin yksilöitä kuitenkin 40+ miehissä on!
Sivusta.
Kahdenkympin loppupuolella seurustelin jonkin aikaa itseäni 19v vanhemman miehen kanssa. Tavattiin kavereiden kautta ja arvasin, että on minua vanhempi, mutta tarkka ikä selvisi myöhemmin.Hän huolehti kovin ulkonäöstään ja tyylistään, vietti aikaa hiustenlaitossa ja stailaamisessa peilin edessä jopa enemmän kuin minä. Muutenkin vähän sellainen statustyyppi, kaiken piti näyttää hienolta somessa ja oli tärkeää, keitä julkkiksia tai vaikutusvaltaisia ihmisiä edes etäisesti tuntee. Hänellä olikin laaja kaveripiiri ja oli hyvin sosiaalinen ja siksi myös mukavaa seuraa. Ammatti oli eräänlainen myyntineuvottelija, joten varmaan sekin vaikutti sosiaalisiin taitoihin.
Sukupolvien ero kuitenkin näkyi. Asenne oli vanhoihin sukupuolirooleihin kääntyvä ja esineellistävä. Tunteista osasi kyllä puhua, vaikka oli kuin ikuinen pikkupoika, herkkä peter pan. Uskollisuus oli vähän niin ja näin.
Tavattiin aikana, jolloin olin jo etukäteen päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle, kunhan saisin asiat järjestymään, joten en niin sydän karrella ollut siinä suhteessa. Ei jäänyt traumoja, kun hän vaihtoi minut nuorempaan kopioon, olinhan nähnyt myös ex-vaimon kuvan, pääsin osaksi povekkaiden blondien ketjua:D Joskus ollaan somessa suhteen jälkeen vaihdettu kuulumisia ja moikkaisin kyllä jos tulisi kadulla vastaan, ei kaunoja, mutta yksiin en enää lähtisi.
Sanon tämän epäironisesti: tuo mies kuulostaa minun korviini aika kiinnostavalta tyypiltä. Olen tuon tyylisiin itsekin ihastunut muutamia kertoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras jako on tosiaan jo tehty ja nyt olet kaltaisiesi armoilla.
Elämä on, sinunkin markkina-arvo putoaa samaa tahtia kuin korot nousee
Miestenkö markkina-arvo on yhtään sen parempi? Ääneen haikaillaan kotirouvien perään myöntäen ettei halu riitä elättämiseen. Sitten käännytään nihkeästi uranaisten ja läskien puoleen. Jo treffeillä näkee naamasta et toista syö.
En väittänyt että se on parempi, sanoin että ap on löytänyt tasonsa.
Tindereissä ja treffimarkkinoilla ei pyöri tuossa iässä kuin epäonnistuneet jämäpalat jotka luulevat olevansa taivaanlahja toiselle sukupuolelle.
Viittaatko tuolla jämäpala kommentilla miehiin, naisiin, vai molempiin?
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä kumpikaan sukupuoli ei halua osallistua alkutaipaleen soidinmenoihin. Mies saapuu paikalle excel taulukon kanssa ja nainen toljottamaan kuin lehmä uutta navettaa.
Sehän oliskin läppä, että ennen tapaamista täytettäisiin muutama persoonallisuustesti ja vastattaisiin perustellen kummankin laatimiin kysymyksiin. Treffeillä voitaisiin sitten käydä tulokset ja vastaukset läpi ja päättää, jatketaanko tutustumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras jako on tosiaan jo tehty ja nyt olet kaltaisiesi armoilla.
Elämä on, sinunkin markkina-arvo putoaa samaa tahtia kuin korot nousee
Miestenkö markkina-arvo on yhtään sen parempi? Ääneen haikaillaan kotirouvien perään myöntäen ettei halu riitä elättämiseen. Sitten käännytään nihkeästi uranaisten ja läskien puoleen. Jo treffeillä näkee naamasta et toista syö.
En väittänyt että se on parempi, sanoin että ap on löytänyt tasonsa.
Tindereissä ja treffimarkkinoilla ei pyöri tuossa iässä kuin epäonnistuneet jämäpalat jotka luulevat olevansa taivaanlahja toiselle sukupuolelle.
Viittaatko tuolla jämäpala kommentilla miehiin, naisiin, vai molempiin?
Molempiin tietysti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Sinä voit olla tuollainen mutta tyypillinen vanhempi mies ei ole. Tyypillisesti elämäntavat ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla, harrastuksia ei ole ollenkaan, saati kiinnostavia, naisia ei osata ymmärtää ja käsitellä mitenkään ja miten osattaisiinkaan kun omia tunteitakaan ei uskalleta käsitellä, tunteista ei voi puhua, luotettavuuskin niin tai näin juontuen juurikin tuohon kyvyttömyyteen tunteiden käsittelyssä mikä näkyy äreytenä ja impulsiivisuutena. Ja niin edelleen. Hyvä että nuorekkaampiakin yksilöitä kuitenkin 40+ miehissä on!
Sivusta.
Kahdenkympin loppupuolella seurustelin jonkin aikaa itseäni 19v vanhemman miehen kanssa. Tavattiin kavereiden kautta ja arvasin, että on minua vanhempi, mutta tarkka ikä selvisi myöhemmin.Hän huolehti kovin ulkonäöstään ja tyylistään, vietti aikaa hiustenlaitossa ja stailaamisessa peilin edessä jopa enemmän kuin minä. Muutenkin vähän sellainen statustyyppi, kaiken piti näyttää hienolta somessa ja oli tärkeää, keitä julkkiksia tai vaikutusvaltaisia ihmisiä edes etäisesti tuntee. Hänellä olikin laaja kaveripiiri ja oli hyvin sosiaalinen ja siksi myös mukavaa seuraa. Ammatti oli eräänlainen myyntineuvottelija, joten varmaan sekin vaikutti sosiaalisiin taitoihin.
Sukupolvien ero kuitenkin näkyi. Asenne oli vanhoihin sukupuolirooleihin kääntyvä ja esineellistävä. Tunteista osasi kyllä puhua, vaikka oli kuin ikuinen pikkupoika, herkkä peter pan. Uskollisuus oli vähän niin ja näin.
Tavattiin aikana, jolloin olin jo etukäteen päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle, kunhan saisin asiat järjestymään, joten en niin sydän karrella ollut siinä suhteessa. Ei jäänyt traumoja, kun hän vaihtoi minut nuorempaan kopioon, olinhan nähnyt myös ex-vaimon kuvan, pääsin osaksi povekkaiden blondien ketjua:D Joskus ollaan somessa suhteen jälkeen vaihdettu kuulumisia ja moikkaisin kyllä jos tulisi kadulla vastaan, ei kaunoja, mutta yksiin en enää lähtisi.
Sanon tämän epäironisesti: tuo mies kuulostaa minun korviini aika kiinnostavalta tyypiltä. Olen tuon tyylisiin itsekin ihastunut muutamia kertoja.
Entä jos mies olisi tuuheiden hiusten (todennäköisesti tummien) laittamisen sijasta ajellutkin geneettisen kaljun kokonaan kaljuksi? Vieläkö olisit ihastunut trendikkääseen myyntineuvottelijaan, joka on herkkä Peter Pan ja statustyyppi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Sinun tapauksessasi varmasti näin.
Miksi meillä on tolkuton määrä toinen toisiaan kohtaamattomia sinkkuja? Mikäli Tinder tursuaisi toisilleen sopivia pareja niitä syntyisi vaan ei synny.
Niin, Suomessa taitaa olla ennätyspaljon sinkkuja nykyään, pariskuntia ei vaan oikein synny kuten ennen vanhaan.
Voiko selitys olla niinkin yksinkertainen että ne sinkut eivät vaan halua toisiaan, eli se mitä on tarjolla, ei vaan riitä. Ehkä homma menee monella vaan nykypäivänä niin että ikävuodet 30-39v käytetään etsien sitä aivan täydellistä unelmakumppania, ja kun yllätys yllätys sitä Mr/Ms Perfectiä ei sitten koskaan löytynytkään, niin joskus 40v jälkeen masennutaan, luovutetaan ja pikkuhiljaa myönnetään itselleen että "vtuiksi meni". Tai vaihtoehtoisesti valehdellaan itselleen että minähän aina halusinkin jäädä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä kumpikaan sukupuoli ei halua osallistua alkutaipaleen soidinmenoihin. Mies saapuu paikalle excel taulukon kanssa ja nainen toljottamaan kuin lehmä uutta navettaa.
On varmaan ymmärrettävää, kun nainen saapuu 250 treffeilleen viimeisen kolmen vuoden sisään. Ei siinä hirveästi miehenäkään jaksa soidinmenoihin panostaa.
Älä treffaile sarjadeittaja naista. Järkikin sanoo ettei pidä jäädä evk deittaajan seuraan. Niiltä treffeiltä lähdetään menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Sinun tapauksessasi varmasti näin.
Miksi meillä on tolkuton määrä toinen toisiaan kohtaamattomia sinkkuja? Mikäli Tinder tursuaisi toisilleen sopivia pareja niitä syntyisi vaan ei synny.
Niin, Suomessa taitaa olla ennätyspaljon sinkkuja nykyään, pariskuntia ei vaan oikein synny kuten ennen vanhaan.
Voiko selitys olla niinkin yksinkertainen että ne sinkut eivät vaan halua toisiaan, eli se mitä on tarjolla, ei vaan riitä. Ehkä homma menee monella vaan nykypäivänä niin että ikävuodet 30-39v käytetään etsien sitä aivan täydellistä unelmakumppania, ja kun yllätys yllätys sitä Mr/Ms Perfectiä ei sitten koskaan löytynytkään, niin joskus 40v jälkeen masennutaan, luovutetaan ja pikkuhiljaa myönnetään itselleen että "vtuiksi meni". Tai vaihtoehtoisesti valehdellaan itselleen että minähän aina halusinkin jäädä yksin.
Suomessa on ennätyspaljon sinkkuja, koska väki vanhenee vauhdilla. Naiset elävät pidempään, kuin miehet ja suurin osa sinkuista onkin yli 80-vuotiaiden sarjassa. Nuoria on vähemmän, kuin koskaan ja niin on myös parisuhteita. Silti parisuhteita on joka puolella hyvinkin konservatiiviseen tyyliin muihin länsimaihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Sinun tapauksessasi varmasti näin.
Miksi meillä on tolkuton määrä toinen toisiaan kohtaamattomia sinkkuja? Mikäli Tinder tursuaisi toisilleen sopivia pareja niitä syntyisi vaan ei synny.
Niin, Suomessa taitaa olla ennätyspaljon sinkkuja nykyään, pariskuntia ei vaan oikein synny kuten ennen vanhaan.
Voiko selitys olla niinkin yksinkertainen että ne sinkut eivät vaan halua toisiaan, eli se mitä on tarjolla, ei vaan riitä. Ehkä homma menee monella vaan nykypäivänä niin että ikävuodet 30-39v käytetään etsien sitä aivan täydellistä unelmakumppania, ja kun yllätys yllätys sitä Mr/Ms Perfectiä ei sitten koskaan löytynytkään, niin joskus 40v jälkeen masennutaan, luovutetaan ja pikkuhiljaa myönnetään itselleen että "vtuiksi meni". Tai vaihtoehtoisesti valehdellaan itselleen että minähän aina halusinkin jäädä yksin.
Suomessa on ennätyspaljon sinkkuja, koska väki vanhenee vauhdilla. Naiset elävät pidempään, kuin miehet ja suurin osa sinkuista onkin yli 80-vuotiaiden sarjassa. Nuoria on vähemmän, kuin koskaan ja niin on myös parisuhteita. Silti parisuhteita on joka puolella hyvinkin konservatiiviseen tyyliin muihin länsimaihin verrattuna.
Kysyn ihan vilpittömästi, en piikitellen: onko sulla tietoa että miten 30-39v ihmisten tilanne on Suomessa kehittynyt esim. 20 vuoden takaiseen? Eli haen takaa että mikä prosenttiosuus ikäluokasta 30-39 oli esim 2000-luvulla sinkkuja, ja mikä osuus 30-39 vuotiaista on nyt 2020-luvulla sinkkuja.
Olisin super kiinnostunut tuosta tiedosta, mutta tuollaista dataa en ole vielä onnistunut löytämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Sinun tapauksessasi varmasti näin.
Miksi meillä on tolkuton määrä toinen toisiaan kohtaamattomia sinkkuja? Mikäli Tinder tursuaisi toisilleen sopivia pareja niitä syntyisi vaan ei synny.
Niin, Suomessa taitaa olla ennätyspaljon sinkkuja nykyään, pariskuntia ei vaan oikein synny kuten ennen vanhaan.
Voiko selitys olla niinkin yksinkertainen että ne sinkut eivät vaan halua toisiaan, eli se mitä on tarjolla, ei vaan riitä. Ehkä homma menee monella vaan nykypäivänä niin että ikävuodet 30-39v käytetään etsien sitä aivan täydellistä unelmakumppania, ja kun yllätys yllätys sitä Mr/Ms Perfectiä ei sitten koskaan löytynytkään, niin joskus 40v jälkeen masennutaan, luovutetaan ja pikkuhiljaa myönnetään itselleen että "vtuiksi meni". Tai vaihtoehtoisesti valehdellaan itselleen että minähän aina halusinkin jäädä yksin.
Suomessa on ennätyspaljon sinkkuja, koska väki vanhenee vauhdilla. Naiset elävät pidempään, kuin miehet ja suurin osa sinkuista onkin yli 80-vuotiaiden sarjassa. Nuoria on vähemmän, kuin koskaan ja niin on myös parisuhteita. Silti parisuhteita on joka puolella hyvinkin konservatiiviseen tyyliin muihin länsimaihin verrattuna.
Kysyn ihan vilpittömästi, en piikitellen: onko sulla tietoa että miten 30-39v ihmisten tilanne on Suomessa kehittynyt esim. 20 vuoden takaiseen? Eli haen takaa että mikä prosenttiosuus ikäluokasta 30-39 oli esim 2000-luvulla sinkkuja, ja mikä osuus 30-39 vuotiaista on nyt 2020-luvulla sinkkuja.
Olisin super kiinnostunut tuosta tiedosta, mutta tuollaista dataa en ole vielä onnistunut löytämään.
http://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/135112/978-952-03-2168-0.pd… Tuossa melko kattavaa tutkimusta aiheesta. En jaksa koko juttua plärätä, mutta 25-34-vuotiaiden keskuudessa sinkkuus on yleisintä, mikä löytyi sivulta 63 (7.1.1)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos haluat (lisää?) lapsia, niin käy jäädyttämässä munasolusi, niin ei stressaa toi niin paljon. Maksaa tietty paljon, mutta mielestäni vaikka lainan väärti, jos siitä saa lisäaikaa treffailla paineettomammin. Kyllä niitä miehiä on vapaana tuossa porukassa vielä, mutta voin sanoa että 40-v tuolla puolen alkaa oikeasti karut ajat, eli tee nyt kaikki mitä voit. Munasolut ja sitten aktiivinen treffailu pettymyksistä huolimatta.
"voin sanoa että 40-v tuolla puolen alkaa oikeasti karut ajat"
Mitä tarkoitat? Voitko avata tarkemmin, miksi karut ajat nelikymppisenä? Eikö tuolloin kuitenkin ala vapautua aika paljon porukkaa ns. toiselle kierrokselle?
Minulla alkoi 40+ parhaat ajat ikinä. 30-40 olin sinkkuna koska kaikki tuntuivat olevan varattuja. Sitten neljänkympin jälkeen taas oli sinkkuja omassa ikäluokassa pilvin pimein. Tosi nopeasti löytyi siinä iässä parisuhde kun ryhtyi etsimään.
Enpä sanoisi parhaaksi ajaksi kun mua ei kiinnosta mitkään isukit. Eli lapsettomalle 40-vuotiaalle naiselle tinder on vähintäänkin haastava, jos ei halua tapailla jo lisääntyneitä.
Onhan niitä nelikymppisiä lapsettomia miehiäkin. Itselläni on lapsia, mutta silti löysin lapsettoman samanikäisen miehen. Tosin olen jo 44, mutta kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras jako on tosiaan jo tehty ja nyt olet kaltaisiesi armoilla.
Elämä on, sinunkin markkina-arvo putoaa samaa tahtia kuin korot nousee
Miestenkö markkina-arvo on yhtään sen parempi? Ääneen haikaillaan kotirouvien perään myöntäen ettei halu riitä elättämiseen. Sitten käännytään nihkeästi uranaisten ja läskien puoleen. Jo treffeillä näkee naamasta et toista syö.
En väittänyt että se on parempi, sanoin että ap on löytänyt tasonsa.
Tindereissä ja treffimarkkinoilla ei pyöri tuossa iässä kuin epäonnistuneet jämäpalat jotka luulevat olevansa taivaanlahja toiselle sukupuolelle.
Höpöhöpö. Sekö nyt sitten on joku saavutus, että kestää koko elämänsä sitä samaa puolisoa, jonka kanssa joko ei kommunikoida ollenkaan tai sitten hirveä valitus ja jäkätys käy kokoajan ja sitä saa muutkin kuunnella? Kyllä moni ihan aidosti mukava, hyvä ja tasokas ihminen päätyy avioeroon ja jonkun uuden kumppanin kanssa voi tulla huomattavasti parempi suhde kuin sen edellisen kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Sinä voit olla tuollainen mutta tyypillinen vanhempi mies ei ole. Tyypillisesti elämäntavat ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla, harrastuksia ei ole ollenkaan, saati kiinnostavia, naisia ei osata ymmärtää ja käsitellä mitenkään ja miten osattaisiinkaan kun omia tunteitakaan ei uskalleta käsitellä, tunteista ei voi puhua, luotettavuuskin niin tai näin juontuen juurikin tuohon kyvyttömyyteen tunteiden käsittelyssä mikä näkyy äreytenä ja impulsiivisuutena. Ja niin edelleen. Hyvä että nuorekkaampiakin yksilöitä kuitenkin 40+ miehissä on!
Sivusta.
Kahdenkympin loppupuolella seurustelin jonkin aikaa itseäni 19v vanhemman miehen kanssa. Tavattiin kavereiden kautta ja arvasin, että on minua vanhempi, mutta tarkka ikä selvisi myöhemmin.Hän huolehti kovin ulkonäöstään ja tyylistään, vietti aikaa hiustenlaitossa ja stailaamisessa peilin edessä jopa enemmän kuin minä. Muutenkin vähän sellainen statustyyppi, kaiken piti näyttää hienolta somessa ja oli tärkeää, keitä julkkiksia tai vaikutusvaltaisia ihmisiä edes etäisesti tuntee. Hänellä olikin laaja kaveripiiri ja oli hyvin sosiaalinen ja siksi myös mukavaa seuraa. Ammatti oli eräänlainen myyntineuvottelija, joten varmaan sekin vaikutti sosiaalisiin taitoihin.
Sukupolvien ero kuitenkin näkyi. Asenne oli vanhoihin sukupuolirooleihin kääntyvä ja esineellistävä. Tunteista osasi kyllä puhua, vaikka oli kuin ikuinen pikkupoika, herkkä peter pan. Uskollisuus oli vähän niin ja näin.
Tavattiin aikana, jolloin olin jo etukäteen päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle, kunhan saisin asiat järjestymään, joten en niin sydän karrella ollut siinä suhteessa. Ei jäänyt traumoja, kun hän vaihtoi minut nuorempaan kopioon, olinhan nähnyt myös ex-vaimon kuvan, pääsin osaksi povekkaiden blondien ketjua:D Joskus ollaan somessa suhteen jälkeen vaihdettu kuulumisia ja moikkaisin kyllä jos tulisi kadulla vastaan, ei kaunoja, mutta yksiin en enää lähtisi.
Sanon tämän epäironisesti: tuo mies kuulostaa minun korviini aika kiinnostavalta tyypiltä. Olen tuon tyylisiin itsekin ihastunut muutamia kertoja.
Entä jos mies olisi tuuheiden hiusten (todennäköisesti tummien) laittamisen sijasta ajellutkin geneettisen kaljun kokonaan kaljuksi? Vieläkö olisit ihastunut trendikkääseen myyntineuvottelijaan, joka on herkkä Peter Pan ja statustyyppi?
Haha, pakko kommentoida kun palstajankkaajalla menee niin lähelle. Olen siis tuon Peter Panin eksä, joka kirjoitti aiemmin. Totta tosiaan, hiukset olivat tummat ja M Roomin jäsenyyden ansiosta jokainen haituva aina kohdillaan. Vaikea nähdä häntä kyllä kaljua ajelemassa. Tuosta on aikaa, en tiedä miltä kuontalo näyttää nyt, somestalkkaamisella voisi selvitä.
Jotkut eivät tajua, että kaljukin voi näyttää todella hyvältä. Nuoret miehet, joilla ei ole mitään merkkiä kaljuuntumisesta, ajavat päänsä kaljuksi, koska se sopii heidän tyyliinsä ja on kuulemma myös käytännöllinen, jos tekee sellaista työtä jossa likaantuu. Eihän se trendikkyys kaljun myötä häviä mihinkään eikä poista ihmisen sosiaalisuutta tai herkkyyttä.
No jos miehen ei tarvitse olla se kalsarimalli-gillettemies-lentäjä-kirurgi niin nainen kuin nainen löytää Suomessa kumppanin kun vaan pitää silmät auki ja näkee vähän vaivaa. Ja kun katsoo pareja mitä tulee vastaan niin vielä monesti itseään tasokkaamman vaikka mies ei olisikaan siitä tavoitelluimmasta 10%:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Sinä voit olla tuollainen mutta tyypillinen vanhempi mies ei ole. Tyypillisesti elämäntavat ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla, harrastuksia ei ole ollenkaan, saati kiinnostavia, naisia ei osata ymmärtää ja käsitellä mitenkään ja miten osattaisiinkaan kun omia tunteitakaan ei uskalleta käsitellä, tunteista ei voi puhua, luotettavuuskin niin tai näin juontuen juurikin tuohon kyvyttömyyteen tunteiden käsittelyssä mikä näkyy äreytenä ja impulsiivisuutena. Ja niin edelleen. Hyvä että nuorekkaampiakin yksilöitä kuitenkin 40+ miehissä on!
Sivusta.
Kahdenkympin loppupuolella seurustelin jonkin aikaa itseäni 19v vanhemman miehen kanssa. Tavattiin kavereiden kautta ja arvasin, että on minua vanhempi, mutta tarkka ikä selvisi myöhemmin.Hän huolehti kovin ulkonäöstään ja tyylistään, vietti aikaa hiustenlaitossa ja stailaamisessa peilin edessä jopa enemmän kuin minä. Muutenkin vähän sellainen statustyyppi, kaiken piti näyttää hienolta somessa ja oli tärkeää, keitä julkkiksia tai vaikutusvaltaisia ihmisiä edes etäisesti tuntee. Hänellä olikin laaja kaveripiiri ja oli hyvin sosiaalinen ja siksi myös mukavaa seuraa. Ammatti oli eräänlainen myyntineuvottelija, joten varmaan sekin vaikutti sosiaalisiin taitoihin.
Sukupolvien ero kuitenkin näkyi. Asenne oli vanhoihin sukupuolirooleihin kääntyvä ja esineellistävä. Tunteista osasi kyllä puhua, vaikka oli kuin ikuinen pikkupoika, herkkä peter pan. Uskollisuus oli vähän niin ja näin.
Tavattiin aikana, jolloin olin jo etukäteen päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle, kunhan saisin asiat järjestymään, joten en niin sydän karrella ollut siinä suhteessa. Ei jäänyt traumoja, kun hän vaihtoi minut nuorempaan kopioon, olinhan nähnyt myös ex-vaimon kuvan, pääsin osaksi povekkaiden blondien ketjua:D Joskus ollaan somessa suhteen jälkeen vaihdettu kuulumisia ja moikkaisin kyllä jos tulisi kadulla vastaan, ei kaunoja, mutta yksiin en enää lähtisi.
Sanon tämän epäironisesti: tuo mies kuulostaa minun korviini aika kiinnostavalta tyypiltä. Olen tuon tyylisiin itsekin ihastunut muutamia kertoja.
Entä jos mies olisi tuuheiden hiusten (todennäköisesti tummien) laittamisen sijasta ajellutkin geneettisen kaljun kokonaan kaljuksi? Vieläkö olisit ihastunut trendikkääseen myyntineuvottelijaan, joka on herkkä Peter Pan ja statustyyppi?
Haha, pakko kommentoida kun palstajankkaajalla menee niin lähelle. Olen siis tuon Peter Panin eksä, joka kirjoitti aiemmin. Totta tosiaan, hiukset olivat tummat ja M Roomin jäsenyyden ansiosta jokainen haituva aina kohdillaan. Vaikea nähdä häntä kyllä kaljua ajelemassa. Tuosta on aikaa, en tiedä miltä kuontalo näyttää nyt, somestalkkaamisella voisi selvitä.
Jotkut eivät tajua, että kaljukin voi näyttää todella hyvältä. Nuoret miehet, joilla ei ole mitään merkkiä kaljuuntumisesta, ajavat päänsä kaljuksi, koska se sopii heidän tyyliinsä ja on kuulemma myös käytännöllinen, jos tekee sellaista työtä jossa likaantuu. Eihän se trendikkyys kaljun myötä häviä mihinkään eikä poista ihmisen sosiaalisuutta tai herkkyyttä.
On eri asia ajella täydellinen hiusraja kaljuksi, kuin kaljuuntua geneettisesti. Takuuvarmasti 19 vuotta vanhemmalla miehellä täytyy olla hiukset tanakasti päässä. Kaikki muukin on oltava kymmenkertaisesti kohdallaan, jos meinaa saada alle 30-vuotiaan naisen ilman rahaa tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Sinä voit olla tuollainen mutta tyypillinen vanhempi mies ei ole. Tyypillisesti elämäntavat ovat paljon huonommat kuin nuoremmilla, harrastuksia ei ole ollenkaan, saati kiinnostavia, naisia ei osata ymmärtää ja käsitellä mitenkään ja miten osattaisiinkaan kun omia tunteitakaan ei uskalleta käsitellä, tunteista ei voi puhua, luotettavuuskin niin tai näin juontuen juurikin tuohon kyvyttömyyteen tunteiden käsittelyssä mikä näkyy äreytenä ja impulsiivisuutena. Ja niin edelleen. Hyvä että nuorekkaampiakin yksilöitä kuitenkin 40+ miehissä on!
Sivusta.
Kahdenkympin loppupuolella seurustelin jonkin aikaa itseäni 19v vanhemman miehen kanssa. Tavattiin kavereiden kautta ja arvasin, että on minua vanhempi, mutta tarkka ikä selvisi myöhemmin.Hän huolehti kovin ulkonäöstään ja tyylistään, vietti aikaa hiustenlaitossa ja stailaamisessa peilin edessä jopa enemmän kuin minä. Muutenkin vähän sellainen statustyyppi, kaiken piti näyttää hienolta somessa ja oli tärkeää, keitä julkkiksia tai vaikutusvaltaisia ihmisiä edes etäisesti tuntee. Hänellä olikin laaja kaveripiiri ja oli hyvin sosiaalinen ja siksi myös mukavaa seuraa. Ammatti oli eräänlainen myyntineuvottelija, joten varmaan sekin vaikutti sosiaalisiin taitoihin.
Sukupolvien ero kuitenkin näkyi. Asenne oli vanhoihin sukupuolirooleihin kääntyvä ja esineellistävä. Tunteista osasi kyllä puhua, vaikka oli kuin ikuinen pikkupoika, herkkä peter pan. Uskollisuus oli vähän niin ja näin.
Tavattiin aikana, jolloin olin jo etukäteen päättänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle, kunhan saisin asiat järjestymään, joten en niin sydän karrella ollut siinä suhteessa. Ei jäänyt traumoja, kun hän vaihtoi minut nuorempaan kopioon, olinhan nähnyt myös ex-vaimon kuvan, pääsin osaksi povekkaiden blondien ketjua:D Joskus ollaan somessa suhteen jälkeen vaihdettu kuulumisia ja moikkaisin kyllä jos tulisi kadulla vastaan, ei kaunoja, mutta yksiin en enää lähtisi.
Sanon tämän epäironisesti: tuo mies kuulostaa minun korviini aika kiinnostavalta tyypiltä. Olen tuon tyylisiin itsekin ihastunut muutamia kertoja.
Entä jos mies olisi tuuheiden hiusten (todennäköisesti tummien) laittamisen sijasta ajellutkin geneettisen kaljun kokonaan kaljuksi? Vieläkö olisit ihastunut trendikkääseen myyntineuvottelijaan, joka on herkkä Peter Pan ja statustyyppi?
Haha, pakko kommentoida kun palstajankkaajalla menee niin lähelle. Olen siis tuon Peter Panin eksä, joka kirjoitti aiemmin. Totta tosiaan, hiukset olivat tummat ja M Roomin jäsenyyden ansiosta jokainen haituva aina kohdillaan. Vaikea nähdä häntä kyllä kaljua ajelemassa. Tuosta on aikaa, en tiedä miltä kuontalo näyttää nyt, somestalkkaamisella voisi selvitä.
Jotkut eivät tajua, että kaljukin voi näyttää todella hyvältä. Nuoret miehet, joilla ei ole mitään merkkiä kaljuuntumisesta, ajavat päänsä kaljuksi, koska se sopii heidän tyyliinsä ja on kuulemma myös käytännöllinen, jos tekee sellaista työtä jossa likaantuu. Eihän se trendikkyys kaljun myötä häviä mihinkään eikä poista ihmisen sosiaalisuutta tai herkkyyttä.On eri asia ajella täydellinen hiusraja kaljuksi, kuin kaljuuntua geneettisesti. Takuuvarmasti 19 vuotta vanhemmalla miehellä täytyy olla hiukset tanakasti päässä. Kaikki muukin on oltava kymmenkertaisesti kohdallaan, jos meinaa saada alle 30-vuotiaan naisen ilman rahaa tuossa vaiheessa.
Mutta miksi ei kelpaa oman ikäinen nainen, vaan pitää saada 19 vuotta nuorempi? Huomaatko, että ihan yhtä lailla sinä et kelpuuta naisia, joissa näkyy vanhenemisen merkkejä. Minä olen kohta 40v ja tiedän montakin kuumaa geneettisesti kaljuuntunutta miestä, ja siis ihan oikeassa elämässä, en puhu julkkiksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos haluat (lisää?) lapsia, niin käy jäädyttämässä munasolusi, niin ei stressaa toi niin paljon. Maksaa tietty paljon, mutta mielestäni vaikka lainan väärti, jos siitä saa lisäaikaa treffailla paineettomammin. Kyllä niitä miehiä on vapaana tuossa porukassa vielä, mutta voin sanoa että 40-v tuolla puolen alkaa oikeasti karut ajat, eli tee nyt kaikki mitä voit. Munasolut ja sitten aktiivinen treffailu pettymyksistä huolimatta.
"voin sanoa että 40-v tuolla puolen alkaa oikeasti karut ajat"
Mitä tarkoitat? Voitko avata tarkemmin, miksi karut ajat nelikymppisenä? Eikö tuolloin kuitenkin ala vapautua aika paljon porukkaa ns. toiselle kierrokselle?
Minulla alkoi 40+ parhaat ajat ikinä. 30-40 olin sinkkuna koska kaikki tuntuivat olevan varattuja. Sitten neljänkympin jälkeen taas oli sinkkuja omassa ikäluokassa pilvin pimein. Tosi nopeasti löytyi siinä iässä parisuhde kun ryhtyi etsimään.
Enpä sanoisi parhaaksi ajaksi kun mua ei kiinnosta mitkään isukit. Eli lapsettomalle 40-vuotiaalle naiselle tinder on vähintäänkin haastava, jos ei halua tapailla jo lisääntyneitä.
Vapaaehtoisesti lapsettomalle mikä tahansa deittailu on haastavaa. Kun ei haluaisi äitipuoleksi eikä niitä lapsia haluavia. Joku kohtaanto-ongelma tässä on. Palstoilla miehet julistavat, etteivät halua lapsia ja sitten tosielämässä kohdalle tulee juuri niitä, jotka haluavat, joko ensimmäisiään tai toisella kierroksella lisää. Pahinta on, kun sitä omaa päätöstä ei uskota ja halutaan väkisin se suhde epäsopivan kanssa.
Enpä sanoisi parhaaksi ajaksi kun mua ei kiinnosta mitkään isukit. Eli lapsettomalle 40-vuotiaalle naiselle tinder on vähintäänkin haastava, jos ei halua tapailla jo lisääntyneitä.