Kaipaan kolmekymppisiltä sinkuilta vertaistukea
Deittimaailmasta on tullut karu, kun on 30+. Tuntuu, että paras jako noin omanikäisistä vakavasti otettavista kumppaneista on jo tehty ja kolmekymppisistä on pitkälle jäänyt jäljelle ikuista nuoruutta eläviä, sitoutumiskammoisia, teinityttöjen perään haikailevia miehiä tai jo eronneita pienten lasten isiä.
Välillä parisuhteissa olevat kaverit tsemppaavat puhuen omista sinkkuvuosistaan, mutta todellisuudessa heidän sinkkuvuotensa ovat olleet vähän päälle parikymppisenä eivätkä paineet ole samanlaisia kuin kolmekymppisellä. Minulle on alkanut esimerkiksi tulla salaa surullinen ole, kun kuulen ystävien raskausuutisia, sillä haluaisin itsekin jo lapsia, mutta parisuhteen muodostaminen on hankalaa.
Millaisia kokemuksia deittailusta muilla kolmekymppisillä on? Kiinnostaisi kuulla myös miesten näkökulmasta.
Kommentit (916)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Naisten haluttomuus on käsittääkseni yleisempää ja ehkä tällä tavallisella 5-10 vuoden ikäerolla on sen kanssa tekemistä. Tätäkin kannattaa naisen miettiä etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Tässä taas nähdään miten helppoa naisilla on, vaikka on olevinaan vaikeaa.
Siis että on varaa nirsoilla noinkin paljon, tarjontaa on sadoittain ja sitten karsitaan jokainen minimaalinen asia pois, että löytyy joku täydellisesti spekseihin sopiva uros.
Samaan aikaan jos mies haluaa esim. hoikan naisen, niin hän on kamala misogynistinen sika.
Jos te naiset luulette, että on vaikeaa löytää kumppania niin tässä vähän miehen näkökulmaa:
Itse olen:
185 cm (tätä kuitenkin naiset kyttää tarkasti)
urheillut teinistä asti eli hyvässä kunnossa (leveät hartiat jne, mutten ole mikään bodari)
ollut aina raitis (ei mitään päihteitä)
en käy baareissa
maisterin tutkinnon suorittanut
fiksu
ihan ok näköinen, vaikken tietenkään miesmalli ole naamaltani, mutten rumakaan
hiukset tuuheasti päässä
kohtelias
hyvä hygienia
löytyy omat harrasteet ja kiinnostuksen kohteet
en ole kiinnostunut penkkiurheilusta, enkä "poikien illoista" joissa ryypätään
vakitöissä +3600€/kk
ei velkaa
ei rikostaustaa
ei tatuointeja
ei irtosuhteita
huumorintajuinen
en suutu, vaan keskustelen asiat mielummin
perhe kiinnostaisi
37 vuotta, kuitenkin ikäistäni paljon nuoremman oloisessa kunnossa kiitos elintapojen
Eli näennäisesti ei pitäisi olla mitään suurempaa pielessä.
Ja viimeiseen 7 vuoteen olen käynyt kerran treffeillä, muuten olen siis elänyt vaan yksin selibaatissa kuin munkki.
Pääasiassa tämä johtuu siitä, etten ole mikään pelimiestyyppinen mies, joten en lähesty naisia paikoissa joissa käyn, koska eihän se olisi edes soveliasta vaikka salilla, lenkillä tai kaupassa ketään lähestyä. Baareissa kun en käy, niin mitäpä tässä sitten voi?
Samalla kun te käytte satojen miesten kanssa treffeillä, niin on tuhansia miehiä joita ei edes huomata.
Koska naisille tärkeintä on kuitenkin se, että mies tekee aloitteen. Ja mies joka ei tee aloitetta on käytännössä näkymätön.
Varmaan sitä jollain tinderillä voisi löytää seuraa, mutta minua ei kiinnosta sellainen, että pitää jotenkin kilpailla naisten huomiosta, johan tuo sen kertoo että yksi nainen voi treffailla satoja miehiä, kuin jonkinlaisessa työhaastattelussa konsanaan.
Ja se mitä haluaisin naiselta:
pitää ja on aina pitänyt itsestään huolta
harrastaa liikuntaa (vaikka sitten kävelyä) siksi että itse haluaa huolehtia itsestään
normaalin hoikka, eli ei mikään fitnessmalli tarvitse olla, sellainen millaiselta nyt nainen näyttää kun esim pyöräilee työmatkat ja on terveet elintavat
suhteellisen fiksu
kiva luonne
ystävällinen ja reilu, haluaa puhaltaa yhteen hiileen
raitis, ei tykkää bilettää
ei kymmeniä irtosuhteita, muutoman vielä ymmärtää
koulutus ainakin amistasoinen, ei tarvitse tienata hirveitä summia, kunhan tekee jotain mistä tykkää
Mutta niin, pitäisi varmaan osallistua jonkun henkilökohtaiseen batchelor Suomeen, jossa olen yksi sadoista ja sitten pitää jotenkin todistaa, että olen juuri se the man! Sen sijaan, että voisi tutustua rauhassa yhteen ihmiseen kerrallaan.
Todellisuudessa luovuin jo haaveesta löytää ketään tai perustaa perhettä, kun mies on jotenkin pelkkää karjaa nykyään, pitää olla sitä ja tätä että pääsee edes esikarsintoihin.
Sekin on hyvä muistaa, että enemmistöä miehistä KUKAAN muu kuin oma äiti ei edes kehu, niin kyllä miehilläkin on itsetunto-ongelmansa, varsinkin kun monella ei ole kirjaimellisesti yhtään muistoa, jossa joku nainen tekisi aloitteen.
Hirveästi listaa ja taulukkoa ja minimaalisesti ihmisyyttä. Puhut sekä itsestäsi että naisista siihen malliin, että olet jo luovuttanut, kuin kaikki olisivat vain jotain karjaa ja esineitä. Tämä on nykyajassa vikana, varmaan johtuu siitä, kun kaiken voi tehdä netissä. Pitäisi saada raivattua tilaa rauhassa tutustumiselle ja että ollaan aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä (naisista/miehistä), heidän asioistaan ja hyvinvoinnistaan. Nimittäin loputkin parisuhteesta on juuri sitä vuorovaikutusta, ihan joka käänteessä. Minun nyksäni ei täytä puoliakaan tuosta listasta, varsinkaan sitä hiusrajaa, mutta taidot elää muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää elämää olivat jo hankittuina - tämä on se ratkaisevan tärkeä asia, ei mikään noista mainituista.
Tämä tuhat kertaa!
Tinderissä on ihan valtaavasti näitä listaajamiehiä. Naisista en tiedä, kun hetero olen. Aivan kuin porukka olisi tehtyt itsestään myynti-ilmoituksen kuin jostain autosta. Jos tuollaisen kanssa matchaat, viestit ovat samaa ulkoisten asioiden kertomista ja luettelointia, eikä persoona ja ihmisyys välity missään kohtaa.
No ne kuvittelee, että se että esittelee talonsa, autonsa ja kellonsa riittää. Kuvittelevat noin, koska heille itselleen kumppanin persoona ei merkitse, vaan ne ulkoiset asiat. Tässä taitaa se miesten ja naisten välisen deittailun ongelma ollakin, naisille kun ne henkisen puolen asiat merkkaa niin paljon ja miehet tuijottavat ulkonäköä ja tiettyjä statusmerkkejä.
Tämä on ainakin minulla ollut ongelma. Mistä löytäisi miehen jota kiinostaa kuka minä olen.
Kun mä aikanaan etsin kumppania, en ajatellut hetkeäkään asiaa tuolta kantilta. Etsin miestä jonka kanssa on hyvä ja hauska olla, johon tunnen ihastumien tunteita, ja joka miellytti silmää. En ikinä miettinyt asiaa tuolta kantilta: "kiinnostaako tätä miestä kuka minä olen"? Minulle riitti se että hänen seurassaan minusta tuntui hyvältä.
Tuo kirjoittaja, jolle vastasi, kaipaa selvästi aitoa ja syvää kohtaamista toisen ihmisen kanssa, mikä sisältyy hänen näkökulmassaan tuohon, että toisen kanssa on hyvä olla. Hänestä ei tunnu hyvältä, jos toinen ei ole hänestä aidosti kiinnostunut, mutta hänestä tuntuu hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Tässä taas nähdään miten helppoa naisilla on, vaikka on olevinaan vaikeaa.
Siis että on varaa nirsoilla noinkin paljon, tarjontaa on sadoittain ja sitten karsitaan jokainen minimaalinen asia pois, että löytyy joku täydellisesti spekseihin sopiva uros.
Samaan aikaan jos mies haluaa esim. hoikan naisen, niin hän on kamala misogynistinen sika.
Jos te naiset luulette, että on vaikeaa löytää kumppania niin tässä vähän miehen näkökulmaa:
Itse olen:
185 cm (tätä kuitenkin naiset kyttää tarkasti)
urheillut teinistä asti eli hyvässä kunnossa (leveät hartiat jne, mutten ole mikään bodari)
ollut aina raitis (ei mitään päihteitä)
en käy baareissa
maisterin tutkinnon suorittanut
fiksu
ihan ok näköinen, vaikken tietenkään miesmalli ole naamaltani, mutten rumakaan
hiukset tuuheasti päässä
kohtelias
hyvä hygienia
löytyy omat harrasteet ja kiinnostuksen kohteet
en ole kiinnostunut penkkiurheilusta, enkä "poikien illoista" joissa ryypätään
vakitöissä +3600€/kk
ei velkaa
ei rikostaustaa
ei tatuointeja
ei irtosuhteita
huumorintajuinen
en suutu, vaan keskustelen asiat mielummin
perhe kiinnostaisi
37 vuotta, kuitenkin ikäistäni paljon nuoremman oloisessa kunnossa kiitos elintapojen
Eli näennäisesti ei pitäisi olla mitään suurempaa pielessä.
Ja viimeiseen 7 vuoteen olen käynyt kerran treffeillä, muuten olen siis elänyt vaan yksin selibaatissa kuin munkki.
Pääasiassa tämä johtuu siitä, etten ole mikään pelimiestyyppinen mies, joten en lähesty naisia paikoissa joissa käyn, koska eihän se olisi edes soveliasta vaikka salilla, lenkillä tai kaupassa ketään lähestyä. Baareissa kun en käy, niin mitäpä tässä sitten voi?
Samalla kun te käytte satojen miesten kanssa treffeillä, niin on tuhansia miehiä joita ei edes huomata.
Koska naisille tärkeintä on kuitenkin se, että mies tekee aloitteen. Ja mies joka ei tee aloitetta on käytännössä näkymätön.
Varmaan sitä jollain tinderillä voisi löytää seuraa, mutta minua ei kiinnosta sellainen, että pitää jotenkin kilpailla naisten huomiosta, johan tuo sen kertoo että yksi nainen voi treffailla satoja miehiä, kuin jonkinlaisessa työhaastattelussa konsanaan.
Ja se mitä haluaisin naiselta:
pitää ja on aina pitänyt itsestään huolta
harrastaa liikuntaa (vaikka sitten kävelyä) siksi että itse haluaa huolehtia itsestään
normaalin hoikka, eli ei mikään fitnessmalli tarvitse olla, sellainen millaiselta nyt nainen näyttää kun esim pyöräilee työmatkat ja on terveet elintavat
suhteellisen fiksu
kiva luonne
ystävällinen ja reilu, haluaa puhaltaa yhteen hiileen
raitis, ei tykkää bilettää
ei kymmeniä irtosuhteita, muutoman vielä ymmärtää
koulutus ainakin amistasoinen, ei tarvitse tienata hirveitä summia, kunhan tekee jotain mistä tykkää
Mutta niin, pitäisi varmaan osallistua jonkun henkilökohtaiseen batchelor Suomeen, jossa olen yksi sadoista ja sitten pitää jotenkin todistaa, että olen juuri se the man! Sen sijaan, että voisi tutustua rauhassa yhteen ihmiseen kerrallaan.
Todellisuudessa luovuin jo haaveesta löytää ketään tai perustaa perhettä, kun mies on jotenkin pelkkää karjaa nykyään, pitää olla sitä ja tätä että pääsee edes esikarsintoihin.
Sekin on hyvä muistaa, että enemmistöä miehistä KUKAAN muu kuin oma äiti ei edes kehu, niin kyllä miehilläkin on itsetunto-ongelmansa, varsinkin kun monella ei ole kirjaimellisesti yhtään muistoa, jossa joku nainen tekisi aloitteen.
Hirveästi listaa ja taulukkoa ja minimaalisesti ihmisyyttä. Puhut sekä itsestäsi että naisista siihen malliin, että olet jo luovuttanut, kuin kaikki olisivat vain jotain karjaa ja esineitä. Tämä on nykyajassa vikana, varmaan johtuu siitä, kun kaiken voi tehdä netissä. Pitäisi saada raivattua tilaa rauhassa tutustumiselle ja että ollaan aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä (naisista/miehistä), heidän asioistaan ja hyvinvoinnistaan. Nimittäin loputkin parisuhteesta on juuri sitä vuorovaikutusta, ihan joka käänteessä. Minun nyksäni ei täytä puoliakaan tuosta listasta, varsinkaan sitä hiusrajaa, mutta taidot elää muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää elämää olivat jo hankittuina - tämä on se ratkaisevan tärkeä asia, ei mikään noista mainituista.
Tämä tuhat kertaa!
Tinderissä on ihan valtaavasti näitä listaajamiehiä. Naisista en tiedä, kun hetero olen. Aivan kuin porukka olisi tehtyt itsestään myynti-ilmoituksen kuin jostain autosta. Jos tuollaisen kanssa matchaat, viestit ovat samaa ulkoisten asioiden kertomista ja luettelointia, eikä persoona ja ihmisyys välity missään kohtaa.
No ne kuvittelee, että se että esittelee talonsa, autonsa ja kellonsa riittää. Kuvittelevat noin, koska heille itselleen kumppanin persoona ei merkitse, vaan ne ulkoiset asiat. Tässä taitaa se miesten ja naisten välisen deittailun ongelma ollakin, naisille kun ne henkisen puolen asiat merkkaa niin paljon ja miehet tuijottavat ulkonäköä ja tiettyjä statusmerkkejä.
Tämä on ainakin minulla ollut ongelma. Mistä löytäisi miehen jota kiinostaa kuka minä olen.
Kun mä aikanaan etsin kumppania, en ajatellut hetkeäkään asiaa tuolta kantilta. Etsin miestä jonka kanssa on hyvä ja hauska olla, johon tunnen ihastumien tunteita, ja joka miellytti silmää. En ikinä miettinyt asiaa tuolta kantilta: "kiinnostaako tätä miestä kuka minä olen"? Minulle riitti se että hänen seurassaan minusta tuntui hyvältä.
Mitäpä lottoat, tuntuuko hyvältä ja hauskalta sellaisen miehen kanssa, jota ei yhtään kiinnosta tutustua treffikaveriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä muita deittialustoja 30+ sinkut käyttää ja mikä niistä olisi paras? Ilmainen plussaa.
Amoremi.ee pitää mennä alas asti.
Date24.ee maksuton testi ennen liittymistä.Google translate apuun.
Okcupid
Alaston Suomi miitit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Tässä taas nähdään miten helppoa naisilla on, vaikka on olevinaan vaikeaa.
Siis että on varaa nirsoilla noinkin paljon, tarjontaa on sadoittain ja sitten karsitaan jokainen minimaalinen asia pois, että löytyy joku täydellisesti spekseihin sopiva uros.
Samaan aikaan jos mies haluaa esim. hoikan naisen, niin hän on kamala misogynistinen sika.
Jos te naiset luulette, että on vaikeaa löytää kumppania niin tässä vähän miehen näkökulmaa:
Itse olen:
185 cm (tätä kuitenkin naiset kyttää tarkasti)
urheillut teinistä asti eli hyvässä kunnossa (leveät hartiat jne, mutten ole mikään bodari)
ollut aina raitis (ei mitään päihteitä)
en käy baareissa
maisterin tutkinnon suorittanut
fiksu
ihan ok näköinen, vaikken tietenkään miesmalli ole naamaltani, mutten rumakaan
hiukset tuuheasti päässä
kohtelias
hyvä hygienia
löytyy omat harrasteet ja kiinnostuksen kohteet
en ole kiinnostunut penkkiurheilusta, enkä "poikien illoista" joissa ryypätään
vakitöissä +3600€/kk
ei velkaa
ei rikostaustaa
ei tatuointeja
ei irtosuhteita
huumorintajuinen
en suutu, vaan keskustelen asiat mielummin
perhe kiinnostaisi
37 vuotta, kuitenkin ikäistäni paljon nuoremman oloisessa kunnossa kiitos elintapojen
Eli näennäisesti ei pitäisi olla mitään suurempaa pielessä.
Ja viimeiseen 7 vuoteen olen käynyt kerran treffeillä, muuten olen siis elänyt vaan yksin selibaatissa kuin munkki.
Pääasiassa tämä johtuu siitä, etten ole mikään pelimiestyyppinen mies, joten en lähesty naisia paikoissa joissa käyn, koska eihän se olisi edes soveliasta vaikka salilla, lenkillä tai kaupassa ketään lähestyä. Baareissa kun en käy, niin mitäpä tässä sitten voi?
Samalla kun te käytte satojen miesten kanssa treffeillä, niin on tuhansia miehiä joita ei edes huomata.
Koska naisille tärkeintä on kuitenkin se, että mies tekee aloitteen. Ja mies joka ei tee aloitetta on käytännössä näkymätön.
Varmaan sitä jollain tinderillä voisi löytää seuraa, mutta minua ei kiinnosta sellainen, että pitää jotenkin kilpailla naisten huomiosta, johan tuo sen kertoo että yksi nainen voi treffailla satoja miehiä, kuin jonkinlaisessa työhaastattelussa konsanaan.
Ja se mitä haluaisin naiselta:
pitää ja on aina pitänyt itsestään huolta
harrastaa liikuntaa (vaikka sitten kävelyä) siksi että itse haluaa huolehtia itsestään
normaalin hoikka, eli ei mikään fitnessmalli tarvitse olla, sellainen millaiselta nyt nainen näyttää kun esim pyöräilee työmatkat ja on terveet elintavat
suhteellisen fiksu
kiva luonne
ystävällinen ja reilu, haluaa puhaltaa yhteen hiileen
raitis, ei tykkää bilettää
ei kymmeniä irtosuhteita, muutoman vielä ymmärtää
koulutus ainakin amistasoinen, ei tarvitse tienata hirveitä summia, kunhan tekee jotain mistä tykkää
Mutta niin, pitäisi varmaan osallistua jonkun henkilökohtaiseen batchelor Suomeen, jossa olen yksi sadoista ja sitten pitää jotenkin todistaa, että olen juuri se the man! Sen sijaan, että voisi tutustua rauhassa yhteen ihmiseen kerrallaan.
Todellisuudessa luovuin jo haaveesta löytää ketään tai perustaa perhettä, kun mies on jotenkin pelkkää karjaa nykyään, pitää olla sitä ja tätä että pääsee edes esikarsintoihin.
Sekin on hyvä muistaa, että enemmistöä miehistä KUKAAN muu kuin oma äiti ei edes kehu, niin kyllä miehilläkin on itsetunto-ongelmansa, varsinkin kun monella ei ole kirjaimellisesti yhtään muistoa, jossa joku nainen tekisi aloitteen.
Hirveästi listaa ja taulukkoa ja minimaalisesti ihmisyyttä. Puhut sekä itsestäsi että naisista siihen malliin, että olet jo luovuttanut, kuin kaikki olisivat vain jotain karjaa ja esineitä. Tämä on nykyajassa vikana, varmaan johtuu siitä, kun kaiken voi tehdä netissä. Pitäisi saada raivattua tilaa rauhassa tutustumiselle ja että ollaan aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä (naisista/miehistä), heidän asioistaan ja hyvinvoinnistaan. Nimittäin loputkin parisuhteesta on juuri sitä vuorovaikutusta, ihan joka käänteessä. Minun nyksäni ei täytä puoliakaan tuosta listasta, varsinkaan sitä hiusrajaa, mutta taidot elää muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää elämää olivat jo hankittuina - tämä on se ratkaisevan tärkeä asia, ei mikään noista mainituista.
Tämä tuhat kertaa!
Tinderissä on ihan valtaavasti näitä listaajamiehiä. Naisista en tiedä, kun hetero olen. Aivan kuin porukka olisi tehtyt itsestään myynti-ilmoituksen kuin jostain autosta. Jos tuollaisen kanssa matchaat, viestit ovat samaa ulkoisten asioiden kertomista ja luettelointia, eikä persoona ja ihmisyys välity missään kohtaa.
No ne kuvittelee, että se että esittelee talonsa, autonsa ja kellonsa riittää. Kuvittelevat noin, koska heille itselleen kumppanin persoona ei merkitse, vaan ne ulkoiset asiat. Tässä taitaa se miesten ja naisten välisen deittailun ongelma ollakin, naisille kun ne henkisen puolen asiat merkkaa niin paljon ja miehet tuijottavat ulkonäköä ja tiettyjä statusmerkkejä.
Tämä on ainakin minulla ollut ongelma. Mistä löytäisi miehen jota kiinostaa kuka minä olen.
Kun mä aikanaan etsin kumppania, en ajatellut hetkeäkään asiaa tuolta kantilta. Etsin miestä jonka kanssa on hyvä ja hauska olla, johon tunnen ihastumien tunteita, ja joka miellytti silmää. En ikinä miettinyt asiaa tuolta kantilta: "kiinnostaako tätä miestä kuka minä olen"? Minulle riitti se että hänen seurassaan minusta tuntui hyvältä.
Jaa minulle se on vähän kuin parisuhteen perusta että molemmat on kiinnostunut toisesta. Ei siitä paljonko palkka on tai miltä toinen näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
Niin, miehen näkökulmasta varmaan näin. Naisen näkökulmasta taas toisin, että on 5-10 vuotta vähemmän aikaa jonka pääsee viettämään seksuaalisesti haluttavan miehen seurassa. Nimittäin kun mies ukkoontuu, hnätä ei enää halua seksuaalisesti. Ja kun ei halua miestä seksuaalisesti, ei halua enää seksiä tämän kanssa. Kuka siinä yhtälössä voittaa?
Mitä tuo ukkoontuminen sisältää? Koko ajan täällä puhutaan, että kun mies täyttää 30, niin hän ukkoontuu. Mutta mitä siinä sitten tapahtuu?
Itse en viitannut ukkoontumisella kolmekymppisiin, vaan yleensä siihen, että iän myötä miehenkin ulkonäkö muuttuu. Se on tietenkin yksilöllistä, kuka muuttuu missäkin vaiheessa, mutta pääsääntöisesti menee niin, että ikäerosuhteissa mies ukkoontuu/setääntyy aikaisemmin. Jollekin se voi tapahtua 35-vuotiaana, jollekin 40+ ikäisenä. Sinänsä en oikeastaan pidä viiden vuoden ikäeroa vielä merkittävänä, mutta kaikki lähemmäs 10 vuoden ikäerot alkavat sitä jo olla.
En nyt saanut vastausta, että mitä se ukkoontuminen tarkoittaa? Ulkonäkö muuttuu ihanteista poispäin? Eli täydellinen hiusraja = kalju, rasvaprosentti 8-12 muuttuu yli 20:een, yksinkertaiset tyylikkäät vaatteet vaihtuvat käytännöllisiin/silmälaseihin? Vai?
No, esimerkiksi tanakoitumista, vatsa voi alkaa kasvaa, kasvot levenevät/veltostuvat jotenkin, tulee silmäpusseja, olemus muuttuu... Ja joidenkin tyylikin voi tietysti muuttua "keski-ikäisempään" suuntaan. Jos vertaat kolmekymppisiä miehiä 40+ ikäisiin, huomaat eron varmasti.
Huomaan sen myös naisissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa. Tässä on mun juurisyy miksen enää mene yhteen. Joko kahlitset itsesi kotirouvan asemaan tai raadat kuoliaaksi 50/50 suhteessa. Useimpien pitää kokea tuo ennenkö uskovat.
Vierailija kirjoitti:
HulluMurmeli kirjoitti:
Minä (nyt 40 vuotta) itseasiassa löysin avomieheni tinderistä, tosin olin nähnyt hänet jo aiemmin ja ihastunut, hänelle vain jäi väärä käsitys siitä missä asun ja mikä parisuhdestatukseni oli ystävääni jonka kuskina olin. Näin myöhemminkin, mutta hän silloin deittaili, sitten oltuani noin viisi vuotta sinkkuna ajattelin (anteeksi kaikki vakavat tinder-ihmiset), että voishan sitä huumorilla kokeilla, parille tutulle moikkasin kun löysin, mut hänet minä tunsin eka kuvasta ja tykkäsin ja hän oli nähnyt minut ja nimeni (koska olin laiska yhdistin fb:llä ja yritin laittaa mahdollisimman tuoretta kuvaa) ja koska minun etunimenäni on Hullu, hän myöskin heti tykkäsi minusta, tein sen mitä ei pidä tehdä eli heti tapaamaan hänen kämpilleen (pieni kierros kaverilla kun molemmissa ovissa sama sukunimi, soitin väärää, menin ystävälleni, söin pitsaa ja sain kuulla että hän toden totta asuu sen toisen oven takana), ja nyt viisi vuotta takana, ei kaikki hyvää, muutamat kriisit mut yhä pidetään yhtä. Se ystävyys, se ettei vaadi toisen muuttuvan persoonaltaan (en nyt laske sitä, että haluaisin hänen pääsevän alkoholin herraksi, koska hän myös suurinpiirtein on niin, joskus lipsahtaa). Ja mä en ole mikään pieni nätti tyttö, en meikkaa, toki hoidan naamaani.
Et siis pelännyt että menemällä miehen asuntoon, sinut orjuutetaan? (Viitaten noihin erään sekopään viesteihin aiemmin tässä ketjussa)
Lukutaidossa vikaa? Tuohan tunsi miehen pintapuolin jo etukäteen ja tiesi, ettei se ollut livemä mikään hoippuva narkki tai joku tatskattu, vihainen pingispallokainalo. Pikkuisen eri asia kuin kutsua täysin tuntematon kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
Vanhempia miehiä katselevat eivät yleensä saa seuraa ikäisistään ja etsivät elättäjää tai tarvitsevat muuta tukea vanhemmalta mieheltä. Yleensä ovat kypsiä vain ulkonäkönsä puolesta eli näyttävät ikäistään vanhemmilta mikä on syy varmasti myös siihen, ettei omanikäistä seuraa löydy.
Nämä vanhemmat miehet taas eivät saa ikäistään seuraa, koska ovat usein myös laskennallista ikäänsä reippaasti vanhemman näköisiä ja jääneet jälkeen joko taloudellisella tai henkisellä puolella muista ikäisistään miehistä. Ovat siis sitä laarinpohjaa omanikäisilleen naisille.
Laarinpohja kohtaa siis yössä ja kipinät sinkoilevat. 10 vuotta ei todellakaan ole mikään normaali ikäero. Keskimäärin aviopuolisoiden ikäero on 3,5 vuotta.
https://www.stat.fi/til/perh/2013/02/perh_2013_02_2014-11-21_kat_001_fi…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samaa se on näin 26 vuotiaana. Ei miehiä kiinnostaa enää munikäiset. Sinkkuna tässä mennään. Taitaa kaikkia kiinnostaa max 24 vuotiaat.
N26
Olet priimaiässä. Joku muu sinussa nyt sakkaa, kuin ikä. Molemmat varmasti tiedämme, mikä se on.
Inhottavasti kommentoitu , voin kertoa ettei täydellisiä ihmisiä ja suhteita ole. 26veenä ehdit vielä löytää sopivan kumppanin, deittailua vaan kehiin.
Tässä on jo aika monta vuotta deittailtu....
N26
En halua lannistaa sinua, mutta itse olen 36, eikä tilanne ole yhtään parantunut 10 vuodessa... Päin vastoin.
Joo. No mä olin jo teininä sellanen että en jotenkaan yhtään kiinnostanut poikia. Sillon aattelin että johtuu ehkä aknesta vaikka mulla oli siitäkin huolimatta hyvä itsetunto. Yritän yhä säilyttää sen ja olla tyytyväinen mutta kyllähän se vähän ihmetyttää että miksi on näin luontaantyöntävä.
N26
Vaihdetaan paikkoja. Tuun pieneltä paikkakunnalta. Meidän sukujuuret tiedetään. Äiti oli harras neitsyt ja meni maha pystyssä naimisiin. Loppuaika meni päin honkia. Mummo opetti tyttäriään pitämään kotia. Mäki opin 8 vanhana. 11 vuotiaana kaitsin sukulaisten muksuja. Oon täysin erilainen mitä äitini saati mummoni. En halua raskaantua enkä passata. Sukujuurien takia oletetaan muuta. Monen monet miehet haluaisi tiedetystä vanhoillisesta perheestä hartaan vaimon. Mielikuvakin riittää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Toiveet: 25- vuotiaan ulkonäkö. Ei onnistu kaikilta, vaikka olisi kuinka hoikka ja läästisi naamaansa anti-agea.
Tarpeet: seksi, siivous- ja ruuanlaittopalvelut. Hyvä seksi, miksipä ei. Jälkimmäinen ei, aikuista ihmistä ei tarvitse ruveta passaamaan.
Aito kiinnostus seksiä kohtaan on hyvä plussa, mutta en kyllä tunne montakaan miestä jolle siivous- ja ruuanlaittopalveluilla olisi kovin suurta merkitystä. Useampi kaivannee esimerkiksi hyväksyntää, luotettavaa kumppanuutta ja yhteensopivia arvoja.
Passaamiseen liittyen kysyn, että olisitko mieluummin suhteessa, jossa kaksi aikuista ihmistä ei koskaan tee asioita toistensa hyväksi, vai sellaisessa jossa molemmat pyrkivät näkemään hiukan vaivaa tehdäkseen toisen elämästä hieman helpompaa ja mukavampaa?
Vähänpä tiedät. Moni nainen joutuu myymään itsensä suhteeseen ensiksi leipomalla ekoille treffeille piknik tarjottavia ja siitä eteenpäin kehittämään viikko-ohjelmaa. Mies osaa heti naukasta palvelutason laskiessa.
Pakko myöntää, että en ole koskaan kuullut tämmöisestä. Jos moiseen tilanteeseen ajautuu, niin miehen valinta on kyllä tapahtunut aivan erikoisilla perusteilla. Huomattavasti tavallisempaa on, että mies alkuun liehittelee naista kokkailemalla herkkuja ym.
Melko harvassa on.
Sinun tapauksessasi varmasti näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Tässä taas nähdään miten helppoa naisilla on, vaikka on olevinaan vaikeaa.
Siis että on varaa nirsoilla noinkin paljon, tarjontaa on sadoittain ja sitten karsitaan jokainen minimaalinen asia pois, että löytyy joku täydellisesti spekseihin sopiva uros.
Samaan aikaan jos mies haluaa esim. hoikan naisen, niin hän on kamala misogynistinen sika.
Jos te naiset luulette, että on vaikeaa löytää kumppania niin tässä vähän miehen näkökulmaa:
Itse olen:
185 cm (tätä kuitenkin naiset kyttää tarkasti)
urheillut teinistä asti eli hyvässä kunnossa (leveät hartiat jne, mutten ole mikään bodari)
ollut aina raitis (ei mitään päihteitä)
en käy baareissa
maisterin tutkinnon suorittanut
fiksu
ihan ok näköinen, vaikken tietenkään miesmalli ole naamaltani, mutten rumakaan
hiukset tuuheasti päässä
kohtelias
hyvä hygienia
löytyy omat harrasteet ja kiinnostuksen kohteet
en ole kiinnostunut penkkiurheilusta, enkä "poikien illoista" joissa ryypätään
vakitöissä +3600€/kk
ei velkaa
ei rikostaustaa
ei tatuointeja
ei irtosuhteita
huumorintajuinen
en suutu, vaan keskustelen asiat mielummin
perhe kiinnostaisi
37 vuotta, kuitenkin ikäistäni paljon nuoremman oloisessa kunnossa kiitos elintapojen
Eli näennäisesti ei pitäisi olla mitään suurempaa pielessä.
Ja viimeiseen 7 vuoteen olen käynyt kerran treffeillä, muuten olen siis elänyt vaan yksin selibaatissa kuin munkki.
Pääasiassa tämä johtuu siitä, etten ole mikään pelimiestyyppinen mies, joten en lähesty naisia paikoissa joissa käyn, koska eihän se olisi edes soveliasta vaikka salilla, lenkillä tai kaupassa ketään lähestyä. Baareissa kun en käy, niin mitäpä tässä sitten voi?
Samalla kun te käytte satojen miesten kanssa treffeillä, niin on tuhansia miehiä joita ei edes huomata.
Koska naisille tärkeintä on kuitenkin se, että mies tekee aloitteen. Ja mies joka ei tee aloitetta on käytännössä näkymätön.
Varmaan sitä jollain tinderillä voisi löytää seuraa, mutta minua ei kiinnosta sellainen, että pitää jotenkin kilpailla naisten huomiosta, johan tuo sen kertoo että yksi nainen voi treffailla satoja miehiä, kuin jonkinlaisessa työhaastattelussa konsanaan.
Ja se mitä haluaisin naiselta:
pitää ja on aina pitänyt itsestään huolta
harrastaa liikuntaa (vaikka sitten kävelyä) siksi että itse haluaa huolehtia itsestään
normaalin hoikka, eli ei mikään fitnessmalli tarvitse olla, sellainen millaiselta nyt nainen näyttää kun esim pyöräilee työmatkat ja on terveet elintavat
suhteellisen fiksu
kiva luonne
ystävällinen ja reilu, haluaa puhaltaa yhteen hiileen
raitis, ei tykkää bilettää
ei kymmeniä irtosuhteita, muutoman vielä ymmärtää
koulutus ainakin amistasoinen, ei tarvitse tienata hirveitä summia, kunhan tekee jotain mistä tykkää
Mutta niin, pitäisi varmaan osallistua jonkun henkilökohtaiseen batchelor Suomeen, jossa olen yksi sadoista ja sitten pitää jotenkin todistaa, että olen juuri se the man! Sen sijaan, että voisi tutustua rauhassa yhteen ihmiseen kerrallaan.
Todellisuudessa luovuin jo haaveesta löytää ketään tai perustaa perhettä, kun mies on jotenkin pelkkää karjaa nykyään, pitää olla sitä ja tätä että pääsee edes esikarsintoihin.
Sekin on hyvä muistaa, että enemmistöä miehistä KUKAAN muu kuin oma äiti ei edes kehu, niin kyllä miehilläkin on itsetunto-ongelmansa, varsinkin kun monella ei ole kirjaimellisesti yhtään muistoa, jossa joku nainen tekisi aloitteen.
Hirveästi listaa ja taulukkoa ja minimaalisesti ihmisyyttä. Puhut sekä itsestäsi että naisista siihen malliin, että olet jo luovuttanut, kuin kaikki olisivat vain jotain karjaa ja esineitä. Tämä on nykyajassa vikana, varmaan johtuu siitä, kun kaiken voi tehdä netissä. Pitäisi saada raivattua tilaa rauhassa tutustumiselle ja että ollaan aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä (naisista/miehistä), heidän asioistaan ja hyvinvoinnistaan. Nimittäin loputkin parisuhteesta on juuri sitä vuorovaikutusta, ihan joka käänteessä. Minun nyksäni ei täytä puoliakaan tuosta listasta, varsinkaan sitä hiusrajaa, mutta taidot elää muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää elämää olivat jo hankittuina - tämä on se ratkaisevan tärkeä asia, ei mikään noista mainituista.
Tämä tuhat kertaa!
Tinderissä on ihan valtaavasti näitä listaajamiehiä. Naisista en tiedä, kun hetero olen. Aivan kuin porukka olisi tehtyt itsestään myynti-ilmoituksen kuin jostain autosta. Jos tuollaisen kanssa matchaat, viestit ovat samaa ulkoisten asioiden kertomista ja luettelointia, eikä persoona ja ihmisyys välity missään kohtaa.
No ne kuvittelee, että se että esittelee talonsa, autonsa ja kellonsa riittää. Kuvittelevat noin, koska heille itselleen kumppanin persoona ei merkitse, vaan ne ulkoiset asiat. Tässä taitaa se miesten ja naisten välisen deittailun ongelma ollakin, naisille kun ne henkisen puolen asiat merkkaa niin paljon ja miehet tuijottavat ulkonäköä ja tiettyjä statusmerkkejä.
Tämä on ainakin minulla ollut ongelma. Mistä löytäisi miehen jota kiinostaa kuka minä olen.
Kun mä aikanaan etsin kumppania, en ajatellut hetkeäkään asiaa tuolta kantilta. Etsin miestä jonka kanssa on hyvä ja hauska olla, johon tunnen ihastumien tunteita, ja joka miellytti silmää. En ikinä miettinyt asiaa tuolta kantilta: "kiinnostaako tätä miestä kuka minä olen"? Minulle riitti se että hänen seurassaan minusta tuntui hyvältä.
Ihana. Voi kun minäkin tapaisin joskus kaltaisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Ei ukkoontumisen merkkejä, mätsejä Tinderissä, seksiseuraa, parisuhde löytyy koska tahansa, ei ongelmia ikäerojen kanssa, huomiota naisilta ihan tavallisessa arjessa, lähestymisiä naisilta arjessa, suoria ehdotuksia Tinderissä. You name it. Tähän listaan pitäisi pyrkiä kaikilta osin.
Sitä ennen sinun pitäisi pyrkiä mielenterveyspalveluiden piiriin. Lopeta jo typerä jankkauksesi. Ei mikään ihme, että olet yksin. Kuka nyt haluaisi jonkun hiusrajasta jankkaavan, MT-ongelmaisen idiootin?
Ei tuo auta mitään. Täällä jankattiin taas siitä, miten miehet ukkoontuvat ja eivät enää viehätä naisia. Sitten joku nainen luettelikin hienosti, mitä kaikkea ukkoontumiseen kuuluu. Ja sieltähän lueteltiin juuri niitä vastakkaisia ominaisuuksia listani ominaisuuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
No mikä se etu naisen näkökulmasta oli? Tuossahan nainen menettää ne 10 lisävuotta minkä mies on seksuaalisesti haluttava ja mitä saa siitä vastineeksi?
Tätä pitäisi varmaan kysyä niiltä naisilta. Tuo mikä tuossa on roikkunut sanoi arvostaneensa ainakin parempia elämäntapoja, kiinnostavampia harrastuksia ja yleistä rauhallisuutta ja luotettavuutta. Ääneen lausumattomista asioista ainakin itsevarmuus ja parempi kyky "ymmärtää naisia" / "käsitellä naisia" varmastikin vaikuttivat myös. Ja ainakaan vielä ukkontuneisuus ei ole haluja vienyt, vaikka molemmilla on yli 40 mittarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Ei ukkoontumisen merkkejä, mätsejä Tinderissä, seksiseuraa, parisuhde löytyy koska tahansa, ei ongelmia ikäerojen kanssa, huomiota naisilta ihan tavallisessa arjessa, lähestymisiä naisilta arjessa, suoria ehdotuksia Tinderissä. You name it. Tähän listaan pitäisi pyrkiä kaikilta osin.
Sitä ennen sinun pitäisi pyrkiä mielenterveyspalveluiden piiriin. Lopeta jo typerä jankkauksesi. Ei mikään ihme, että olet yksin. Kuka nyt haluaisi jonkun hiusrajasta jankkaavan, MT-ongelmaisen idiootin?
Ei tuo auta mitään. Täällä jankattiin taas siitä, miten miehet ukkoontuvat ja eivät enää viehätä naisia. Sitten joku nainen luettelikin hienosti, mitä kaikkea ukkoontumiseen kuuluu. Ja sieltähän lueteltiin juuri niitä vastakkaisia ominaisuuksia listani ominaisuuksille.
Onko sinusta kuitenkin luonnollista että tätiytyneet naiset eivät yleensä ole miesten mielestä yhtä viehättäviä kuin nuoret ja nuorekkaat? Jos on, niin miksi sama asia miesten kohdalla on niin kova pala?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan ongelma on sikäli vaikea, että sellaiset 30+ miehet joista hän on kinnostunut saavat niiden 30+ naisten lisäksi helposti myös huomattavasti nuorempia naisia.
Tilanteeseen ei oikeastaan auta muu kuin peiliin katsominen ja itsereflektio. Kannattaa miettiä mitä sellaista annettavaa itsellä on jota samasta miehestä kiinnostuneella 25-vuotiaalla naisella ei olisi, ja keksiä jokin soveltuva tapa tämän esille tuomiseen. Asiaa helpottaa se, että miesten toiveet ja tarpeet on yleensä aika helppoja ymmärtää.
Ei kukaan normaali 25-vuotias nainen katsele kolmekymppisiä ukkoja, vaan se heikoin aines, jonka tasolle kolmekymppinen helposti pääsee ulkonäöllisesti, henkisesti ja taloudellisesti. Teinien perässä juoksevat kolmekymppiset ukot ovat myös järjestäen heikkotasoisempia, kuin muut ikäisensä miehet. Ulkonäöllisesti ja noin muutenkin. Ne on näitä ns. nuorekkaita herrasmiehiä, jotka näyttävät 20 vuotta ikäistään vanhemmilta.
Oman kokemuksen mukaan pikkuisen itseään vanhempaa miestä katselevat naiset ovat yleensä ikäistään kypsempiä, hiukan innokkaampia vakiintumaan ja hiukan vaativampia siinä millaiseen suhteeseen lähtevät. Miesnäkökulmasta taas nuoremman naisen valitsemisen tärkein etu on ne kymmenen lisävuotta jotka pääsee viettämään fertiilin (=seksuaalisesti haluttavan) naisen seurassa.
Enkä tarkoita tässä nyt mitään Saulin Niinistö tyyppistä ikäeroa, vaan sellaista hyvin tavallista 5-10 vuoden eroa.
Niin, miehen näkökulmasta varmaan näin. Naisen näkökulmasta taas toisin, että on 5-10 vuotta vähemmän aikaa jonka pääsee viettämään seksuaalisesti haluttavan miehen seurassa. Nimittäin kun mies ukkoontuu, hnätä ei enää halua seksuaalisesti. Ja kun ei halua miestä seksuaalisesti, ei halua enää seksiä tämän kanssa. Kuka siinä yhtälössä voittaa?
Mitä tuo ukkoontuminen sisältää? Koko ajan täällä puhutaan, että kun mies täyttää 30, niin hän ukkoontuu. Mutta mitä siinä sitten tapahtuu?
Itse en viitannut ukkoontumisella kolmekymppisiin, vaan yleensä siihen, että iän myötä miehenkin ulkonäkö muuttuu. Se on tietenkin yksilöllistä, kuka muuttuu missäkin vaiheessa, mutta pääsääntöisesti menee niin, että ikäerosuhteissa mies ukkoontuu/setääntyy aikaisemmin. Jollekin se voi tapahtua 35-vuotiaana, jollekin 40+ ikäisenä. Sinänsä en oikeastaan pidä viiden vuoden ikäeroa vielä merkittävänä, mutta kaikki lähemmäs 10 vuoden ikäerot alkavat sitä jo olla.
En nyt saanut vastausta, että mitä se ukkoontuminen tarkoittaa? Ulkonäkö muuttuu ihanteista poispäin? Eli täydellinen hiusraja = kalju, rasvaprosentti 8-12 muuttuu yli 20:een, yksinkertaiset tyylikkäät vaatteet vaihtuvat käytännöllisiin/silmälaseihin? Vai?
No, esimerkiksi tanakoitumista, vatsa voi alkaa kasvaa, kasvot levenevät/veltostuvat jotenkin, tulee silmäpusseja, olemus muuttuu... Ja joidenkin tyylikin voi tietysti muuttua "keski-ikäisempään" suuntaan. Jos vertaat kolmekymppisiä miehiä 40+ ikäisiin, huomaat eron varmasti.
Huomaan sen myös naisissa?
Tietysti, mutta nyt minulta kysyttiin vain miehistä, joten kirjoitin vain heistä. Ja toisaalta muiden naisten tätiytyminen tuskin vaivaa sen nuoremman heteronaisen mieltä.
No, esimerkiksi tanakoitumista, vatsa voi alkaa kasvaa, kasvot levenevät/veltostuvat jotenkin, tulee silmäpusseja, olemus muuttuu... Ja joidenkin tyylikin voi tietysti muuttua "keski-ikäisempään" suuntaan. Jos vertaat kolmekymppisiä miehiä 40+ ikäisiin, huomaat eron varmasti.