Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan kolmekymppisiltä sinkuilta vertaistukea
Deittimaailmasta on tullut karu, kun on 30+. Tuntuu, että paras jako noin omanikäisistä vakavasti otettavista kumppaneista on jo tehty ja kolmekymppisistä on pitkälle jäänyt jäljelle ikuista nuoruutta eläviä, sitoutumiskammoisia, teinityttöjen perään haikailevia miehiä tai jo eronneita pienten lasten isiä.
Välillä parisuhteissa olevat kaverit tsemppaavat puhuen omista sinkkuvuosistaan, mutta todellisuudessa heidän sinkkuvuotensa ovat olleet vähän päälle parikymppisenä eivätkä paineet ole samanlaisia kuin kolmekymppisellä. Minulle on alkanut esimerkiksi tulla salaa surullinen ole, kun kuulen ystävien raskausuutisia, sillä haluaisin itsekin jo lapsia, mutta parisuhteen muodostaminen on hankalaa.
Millaisia kokemuksia deittailusta muilla kolmekymppisillä on? Kiinnostaisi kuulla myös miesten näkökulmasta.
Kommentit (916)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman kuin AP. Raamikkailla koulutetuilla miehillä on tässä iässä jo ekat lapset. Deittisovelluksissa pyörii panomiehiä (=mieslapsia), kummajaisia joille käy mikä tahansa naisoletettu, sekä miehiä jotka yrittävät 10 vuotta nuorempia koska niitä on "tarjolla" (ainakin kuvia!).
Moni 30+ mies on jo rupsahtanut ja setääntynyt, hygienia on retuperällä. Etenkin suun terveys haiskahtaa kun ilmeisesti hammaslanka on monelle miehelle vieras käsite. Nuorempana hampaita voi vielä laiminlyödä. Ruokavaliota myös kun metabolia toimii. 30+ tämä kaikki lävähtää miesten silmille. Tai... itseasiassa ei lävähdä, sillä miehet eivät ole tottuneet pitämään huolta ulkonäöstään (panomiehiä lukuunottamatta). He luulevat edelleen pärjäävänsä samoilla seteillä.
Naiset puolestaan ovat tottuneita pitämään huolta kauneudestaan, repimään karvoja, meikkaamaan, värjäämään hiuksia, laihduttamaan ja pitämään huolta tyylistään, sillä sitä on heille pienestä asti toitotettu.
Tästä syystä deittailu 30+ on hirveää. Mitään rassukkaa en huoli joten olen miettinyt myös itsellistä äitiyttä.
N33
Sinulla on +30-vuotiaiden naiseudesta ihan järkyttävän suuret kuvitelmat. Tule hyvä ihminen alas jo sieltä pilvilinnoista, et ole enää 23-vuotias.
Olen eri mutta omien havaintojen perusteella enemmän miehillä on ongelmia tuossa hygienia-asiassa kuin naisilla. Tosi monen miehen mielestä on ok pestä hampaat kerran päivässä ja olla puhdistamatta hammasvälejä koskaan, mutta ketään noin ajattelevaa naista en tunne. Samoin kalsareita ja sukkia ei viitsitä vaihtaa päivittäin. Sitten valitetaan kun haisulina ei kumppania löydy.
Siinä missä 30+ miehet setäytyy niin kyllä naisetkin tätiytyy! Moni luopuu puunaamisesta ja alkaa pukeutuakin käytännöllisemmin. Olen itsekin luopunut korkeimmista koroista ja lyhyimmistä hameista, sekä siitä toivosta, että oppisin meikkaamaan nätisti. Keskityn nyt ennemmin ihon hoitamiseen, mutta veikkaan että tätiytymistä on havaittavissa. Eikä mua lievä ulkomuodon setämäisyys haittaa kun itsekin olen vähän täti, tärkeintä on se että huolehtii hygieniastaan ja on lähellä normaalipainoa, ja että olisi kuitenkin elämäniloa ja energiaa vielä tehdä juttuja ja innostua uudesta. Henkinen setäytyminen ja tätiytyminen on pahempaa kuin ulkoinen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman kuin AP. Raamikkailla koulutetuilla miehillä on tässä iässä jo ekat lapset. Deittisovelluksissa pyörii panomiehiä (=mieslapsia), kummajaisia joille käy mikä tahansa naisoletettu, sekä miehiä jotka yrittävät 10 vuotta nuorempia koska niitä on "tarjolla" (ainakin kuvia!).
Moni 30+ mies on jo rupsahtanut ja setääntynyt, hygienia on retuperällä. Etenkin suun terveys haiskahtaa kun ilmeisesti hammaslanka on monelle miehelle vieras käsite. Nuorempana hampaita voi vielä laiminlyödä. Ruokavaliota myös kun metabolia toimii. 30+ tämä kaikki lävähtää miesten silmille. Tai... itseasiassa ei lävähdä, sillä miehet eivät ole tottuneet pitämään huolta ulkonäöstään (panomiehiä lukuunottamatta). He luulevat edelleen pärjäävänsä samoilla seteillä.
Naiset puolestaan ovat tottuneita pitämään huolta kauneudestaan, repimään karvoja, meikkaamaan, värjäämään hiuksia, laihduttamaan ja pitämään huolta tyylistään, sillä sitä on heille pienestä asti toitotettu.
Tästä syystä deittailu 30+ on hirveää. Mitään rassukkaa en huoli joten olen miettinyt myös itsellistä äitiyttä.
N33
No nyt on taas aivan irti todellisuudesta nämä jutut.
Kuten tuossa joku aiemmin kirjoittikin, sen jälkeen kun meikit pestään pois niin todellisuudessa keskiverto kolmekymppinen nainen on aivan yhtä ruma kurppa kuin keskiverto kolmekymppinen mieskin.
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman kuin AP. Raamikkailla koulutetuilla miehillä on tässä iässä jo ekat lapset. Deittisovelluksissa pyörii panomiehiä (=mieslapsia), kummajaisia joille käy mikä tahansa naisoletettu, sekä miehiä jotka yrittävät 10 vuotta nuorempia koska niitä on "tarjolla" (ainakin kuvia!).
Moni 30+ mies on jo rupsahtanut ja setääntynyt, hygienia on retuperällä. Etenkin suun terveys haiskahtaa kun ilmeisesti hammaslanka on monelle miehelle vieras käsite. Nuorempana hampaita voi vielä laiminlyödä. Ruokavaliota myös kun metabolia toimii. 30+ tämä kaikki lävähtää miesten silmille. Tai... itseasiassa ei lävähdä, sillä miehet eivät ole tottuneet pitämään huolta ulkonäöstään (panomiehiä lukuunottamatta). He luulevat edelleen pärjäävänsä samoilla seteillä.
Naiset puolestaan ovat tottuneita pitämään huolta kauneudestaan, repimään karvoja, meikkaamaan, värjäämään hiuksia, laihduttamaan ja pitämään huolta tyylistään, sillä sitä on heille pienestä asti toitotettu.
Tästä syystä deittailu 30+ on hirveää. Mitään rassukkaa en huoli joten olen miettinyt myös itsellistä äitiyttä.
N33
Vai ylläpitää kauneutta, salli mun nauraa! Suonikohjuiset tikkujalat, pallomaha ja värikypärältä näyttävät hiukset on sitä kolmikymppisten kauneutta.
Aika oudoissa piireissä liikutte, jos tiedätte vain tuonnäköisiä 30+ naisia. Aika oudoissa porukoissa toisaalta N33: kin on ollut, jos on vain tavannut kuvailemiaan 30+ miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.
Kyllä suosittelen lämpimästi panostamaan vain ja ainoastaan ulkonäköön. Sitten, kun ulkonäkö on maksimitasolla, niin sitten vasta alkaa miettiä muita asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt että alkaisin treenaamaan tavoitteellisesti ja pyrkisin fitnesslavalle. Kiinnostusta on muutenkin, ja luulen että viimeistään sillä tavalla kumppani löytyisi vähän väkisinkin. Tuskin on yhtäkään fitnessmimmiä jolla ei riittäisi vientiä, voi päästä jopa itse valitsemaan.
Ihan hyvä taktiikka, jos miehen älykkyys on sinulle täysin yhdentekevä asia.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Myös älykkäät miehet pitävät hyvästä vartalosta naisella. Tunnen muutaman Mensa miehen, ja ihan samalla tavalla naisen pyöreät pakarat heitäkin kiinnostaa, kuten ne kiinnostaa äo90 Reiskaakin.
Älykkäät miehet eivät kuitenkaan perusta parisuhteitaan kumppanin pakaroiden pyöreyteen. He ymmärtävät että ulkonäkö on aika muuttuvaista ja kauneus katoavaista joten siitä ei kannata tehdä ykkösasiaa parisuhteessa. Oman kokemuksen mukaan ne on aika alhaisen äo:n jätkiä, joilla on älyttömän tarkat vaatimukset kumppanin ulkonäölle. Alhainen älykkyys estää heitä näkemästä suhdetta pidemmän aikavälin kokonaisuutena ja toista ihmisenä. Suhteen pointti on se, että on joku mahdollisimman hyvännäköinen jota panna.
Toki. Mutta se että naisella on hyvä pylly, ei millään tavalla huononna kyseisen naisen mahdollisuuksia saada älykäs mies. Päinvastoin, se saattaa jopa parantaa mahdollisuuksia.
Huonolla pyllyllä naisen on kuitenkin helpompi saada sellainen mies jolle pylly ei ole maailman merkittävin asia. Hyvällä pyllyllä saa varmasti miehen, mutta miehestä ei voi tietää onko pylly hänen suurin syynsä olla suhteessa ja jos pylly katoaa niin katoaako mieskin.
Itselläni oli ihan kamala pylly kun tapasin mieheni. Ei haitannut. Nykyään on tosi timmi ja pyöreä. En ole huomannut suurempaa eroa miehen suhtautumisessa minuun. Ehkä enemmän taputtelee pyllyä eli kai hän tykkää siitä. Mutta pylly ei ole suhteemme kulmakivi ja olen hyvin onnellinen siitä että kokemuksesta tiedän kelpaavani ilman sitäkin.
Ok, Eli ymmärsinkö nyt oikein:
Näkemyksesi on se, että kumppania etsivän naisen ei kannata tehdä mitään parantaakseen ulkonäköään, koska silloin voi käydä niin että jos se mies löytyykin, niin on olemassa mahdollisuus että se mies ihastuikin vaan siihen ulkonäkö aspektiin jota se nainen paransi?Tämäkö siis on sinun vinkkisi itselleen kumppania etsivälle naiselle? Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?
No suurin piirtein näin. Minulla tämä toimi. Olin ennen aika hyvännäköinen jolloin vedin puoleeni todella huonoja miehiä joille ulkonäköni oli tärkeintä suhteessa. Nuo olivat aivan kamalia suhteita. Lopulta masennuin, lihoin ja olin muutenkin surkeassa kunnossa ulkoisesti. Mutta mies jonka sen näköisenä löysin, oli ihan priimaa.
Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee. Tämä on minun kokemukseni.
"Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee."
Mielenkiintoinen näkemys. Tavallaanhan tuosta voisi johtaa sellaisen ajatuksen, että sinkkunaisen kannattaisi ihan tietoisesti "tuhota" (huono sana mutta en nyt parempaa keksinyt) ulkonäkönsä, koska sinun logiikallasi hän silloin houkuttelisi aiempaa parempia miehiä puoleensa.
Ketjua lukevat sinkkunaiset, meinaatteko ottaa neuvosta vaarin? Voisiko tällainen taktiikka toimia? Kiinnostuisivatko teistä aiempaa paremmat miehet, jos esim lihoisitte 30 kiloa?
Tiedän naisen joka tekee näin. Sinkkuna hän lihottaa itsensä ja suhteessa laihduttaa. Myös hänellä on huonoja kokemuksia pinnallisista miehistä ja käsittääkseni hän on näin onnistunut välttämään ne joille naisen ulkonäkö on ykkösasia. Viimeisin parisuhteensa on kestänyt tosi pitkään, joten kaipa hän sitten löysi aiempaa paremman miehen.
Toki tätä taktiikkaa käyttäessä pitää ottaa se riski ettei löydä ketään. Mutta pitää punnita onko huonokin mies parempi kuin yksinolo. Jos on, niin sitten ei varmaan kannata käyttää.
Tämä on jotenkin uskomatonta, että täällä naiset puhuvat jostain miesten pinnallisuudesta samalla, kun omat kriteerit ovat takuuvarmasti miehen ulkonäössä. Varsinkin, jos muka on niin kaunis, että täytyy rumentaa itseään sinkkuna. Mikä nyt on ihan puuta heinää ja keksittyä satua.
Se tässä ketjussa aiemmin esitetty "jos et löydä hyvää miestä, niin tee itsestäsi rumempi, se auttaa löytämään hyvän miehen" vinkki oli kyllä jopa vauva palstan mittakaavalla jotain aivan sekopäistä 😀
En ole lukenut ketjua enkä pienellä selaamisessa löytänyt tätä, mutta pakko sanoa että mulla tämä on toiminut! Aiemmin perässäni oli lähes psykoottiset miehet jotka vahtivat ulkonäköäni ja se oli ilmeisesti tärkein syy olla kanssani. Luonnollisen rumenemisen myötä nuo psykot onneksi kaikkosivat ja löytyi ns hyvä mies, jolle ulkonäkö ei ole pakkomielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.Kyllä suosittelen lämpimästi panostamaan vain ja ainoastaan ulkonäköön. Sitten, kun ulkonäkö on maksimitasolla, niin sitten vasta alkaa miettiä muita asioita.
Niin, ja löydät ulkonäkökeskeisen miehen jonka kanssa et voi koskaan esim vanhentua koska muuten hän jättää sinut. Kerrotko vielä mikä hyöty tästä oli sitten naiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.Kyllä suosittelen lämpimästi panostamaan vain ja ainoastaan ulkonäköön. Sitten, kun ulkonäkö on maksimitasolla, niin sitten vasta alkaa miettiä muita asioita.
Juurikin näin. Ja tuo ohje pätee ihan yhtä lailla miehille kuin naisillekin.
Suurin muutos naisen ulkonäössä, miehen näkökulmasta, on keskivartalo.
Peppu-reidet-vyötärö-vatsa.
Näistä kaksi ensimmäistä menettävät muotoa kahden jälkimmäisen eduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitakin ihmisiä kiinnostaa tehdä elämässään muutakin, kun käyttää kauheasti aikaansa ulkonäön ylläpitämiseen miehen mieliks ja ikävää se on jatkuvassa nälässä elää, jos oma luontainen rasva% ei ole matala.
Eli antaa miesten tumputtaa pornotähtien kuville, jos ei tavallinen nainen kiinnosta. Niitä hoikkia ja näyttäviä ei riitä kaikille halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.Kyllä suosittelen lämpimästi panostamaan vain ja ainoastaan ulkonäköön. Sitten, kun ulkonäkö on maksimitasolla, niin sitten vasta alkaa miettiä muita asioita.
Juurikin näin. Ja tuo ohje pätee ihan yhtä lailla miehille kuin naisillekin.
Kyllä, ja maksimitaso on miehen osalta tässä:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt että alkaisin treenaamaan tavoitteellisesti ja pyrkisin fitnesslavalle. Kiinnostusta on muutenkin, ja luulen että viimeistään sillä tavalla kumppani löytyisi vähän väkisinkin. Tuskin on yhtäkään fitnessmimmiä jolla ei riittäisi vientiä, voi päästä jopa itse valitsemaan.
Ihan hyvä taktiikka, jos miehen älykkyys on sinulle täysin yhdentekevä asia.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Myös älykkäät miehet pitävät hyvästä vartalosta naisella. Tunnen muutaman Mensa miehen, ja ihan samalla tavalla naisen pyöreät pakarat heitäkin kiinnostaa, kuten ne kiinnostaa äo90 Reiskaakin.
Älykkäät miehet eivät kuitenkaan perusta parisuhteitaan kumppanin pakaroiden pyöreyteen. He ymmärtävät että ulkonäkö on aika muuttuvaista ja kauneus katoavaista joten siitä ei kannata tehdä ykkösasiaa parisuhteessa. Oman kokemuksen mukaan ne on aika alhaisen äo:n jätkiä, joilla on älyttömän tarkat vaatimukset kumppanin ulkonäölle. Alhainen älykkyys estää heitä näkemästä suhdetta pidemmän aikavälin kokonaisuutena ja toista ihmisenä. Suhteen pointti on se, että on joku mahdollisimman hyvännäköinen jota panna.
Toki. Mutta se että naisella on hyvä pylly, ei millään tavalla huononna kyseisen naisen mahdollisuuksia saada älykäs mies. Päinvastoin, se saattaa jopa parantaa mahdollisuuksia.
Huonolla pyllyllä naisen on kuitenkin helpompi saada sellainen mies jolle pylly ei ole maailman merkittävin asia. Hyvällä pyllyllä saa varmasti miehen, mutta miehestä ei voi tietää onko pylly hänen suurin syynsä olla suhteessa ja jos pylly katoaa niin katoaako mieskin.
Itselläni oli ihan kamala pylly kun tapasin mieheni. Ei haitannut. Nykyään on tosi timmi ja pyöreä. En ole huomannut suurempaa eroa miehen suhtautumisessa minuun. Ehkä enemmän taputtelee pyllyä eli kai hän tykkää siitä. Mutta pylly ei ole suhteemme kulmakivi ja olen hyvin onnellinen siitä että kokemuksesta tiedän kelpaavani ilman sitäkin.
Ok, Eli ymmärsinkö nyt oikein:
Näkemyksesi on se, että kumppania etsivän naisen ei kannata tehdä mitään parantaakseen ulkonäköään, koska silloin voi käydä niin että jos se mies löytyykin, niin on olemassa mahdollisuus että se mies ihastuikin vaan siihen ulkonäkö aspektiin jota se nainen paransi?Tämäkö siis on sinun vinkkisi itselleen kumppania etsivälle naiselle? Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?
No suurin piirtein näin. Minulla tämä toimi. Olin ennen aika hyvännäköinen jolloin vedin puoleeni todella huonoja miehiä joille ulkonäköni oli tärkeintä suhteessa. Nuo olivat aivan kamalia suhteita. Lopulta masennuin, lihoin ja olin muutenkin surkeassa kunnossa ulkoisesti. Mutta mies jonka sen näköisenä löysin, oli ihan priimaa.
Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee. Tämä on minun kokemukseni.
"Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee."
Mielenkiintoinen näkemys. Tavallaanhan tuosta voisi johtaa sellaisen ajatuksen, että sinkkunaisen kannattaisi ihan tietoisesti "tuhota" (huono sana mutta en nyt parempaa keksinyt) ulkonäkönsä, koska sinun logiikallasi hän silloin houkuttelisi aiempaa parempia miehiä puoleensa.
Ketjua lukevat sinkkunaiset, meinaatteko ottaa neuvosta vaarin? Voisiko tällainen taktiikka toimia? Kiinnostuisivatko teistä aiempaa paremmat miehet, jos esim lihoisitte 30 kiloa?
Tiedän naisen joka tekee näin. Sinkkuna hän lihottaa itsensä ja suhteessa laihduttaa. Myös hänellä on huonoja kokemuksia pinnallisista miehistä ja käsittääkseni hän on näin onnistunut välttämään ne joille naisen ulkonäkö on ykkösasia. Viimeisin parisuhteensa on kestänyt tosi pitkään, joten kaipa hän sitten löysi aiempaa paremman miehen.
Toki tätä taktiikkaa käyttäessä pitää ottaa se riski ettei löydä ketään. Mutta pitää punnita onko huonokin mies parempi kuin yksinolo. Jos on, niin sitten ei varmaan kannata käyttää.
Tämä on jotenkin uskomatonta, että täällä naiset puhuvat jostain miesten pinnallisuudesta samalla, kun omat kriteerit ovat takuuvarmasti miehen ulkonäössä. Varsinkin, jos muka on niin kaunis, että täytyy rumentaa itseään sinkkuna. Mikä nyt on ihan puuta heinää ja keksittyä satua.
Se tässä ketjussa aiemmin esitetty "jos et löydä hyvää miestä, niin tee itsestäsi rumempi, se auttaa löytämään hyvän miehen" vinkki oli kyllä jopa vauva palstan mittakaavalla jotain aivan sekopäistä 😀
En ole lukenut ketjua enkä pienellä selaamisessa löytänyt tätä, mutta pakko sanoa että mulla tämä on toiminut! Aiemmin perässäni oli lähes psykoottiset miehet jotka vahtivat ulkonäköäni ja se oli ilmeisesti tärkein syy olla kanssani. Luonnollisen rumenemisen myötä nuo psykot onneksi kaikkosivat ja löytyi ns hyvä mies, jolle ulkonäkö ei ole pakkomielle.
"Aiemmin perässäni oli lähes psykoottiset miehet jotka vahtivat ulkonäköäni"
Hmm, tarinasi kuulostaa aika erikoiselta. Tuo kuulostaa suoraan sanottuna enemmänkin jonkun skitson harhaisilta kuvitelmilta.
"Psykoottiset miehet jahtaavat minua ja kyttäävät ulkonäköäni, ja limuautomaatti aikoo syödä minut"
Kohtaatteko minkäverran ihmisiä? Liikutteko missään vai onko ainoa mahdollisuus tavata tuleva puoliso -
tinder?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.
Tämä. Deittailuun kun liittyy niin paljon muutakin, kuten toiseen tutustuminen. Kohtaavatko mielenkiinnon kohteet, harrastukset, arvot, tulevaisuuden suunnitelmat, huumori, luonteet ja monta muuta asiaa. Vastaan tulee epäsopivia, pershäröisiä, huonosti käyttäytyviä, kevytsuhteilijoita ja ties mitä. Toisinaan löytää lupaavan, mutta sekin voi kariutua.
Mitä vikaa on perheellisessä eronneessa miehessä?
Työpaikoilla on usein luontevaa löytää puoliso, koska siellä tavataan suht säännöllisesti ja usein. Ainakin itselläni tulee mieleen yksi työpaikka suljetulla psyk. osastolla. Voi herra mun kiesus kun siellä oli varteenotettavia sulhoehdokkaita! Harmi kun olin/ olen varattu! :D
Terkkuja vaan Jyväskylän keskussairaalaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä keskustelussa puhutaan vaan ulkonäöstä?
Kannattaisi keskittyä ihan muihin asioihin tai yksin jäätte.Tämä. Deittailuun kun liittyy niin paljon muutakin, kuten toiseen tutustuminen. Kohtaavatko mielenkiinnon kohteet, harrastukset, arvot, tulevaisuuden suunnitelmat, huumori, luonteet ja monta muuta asiaa. Vastaan tulee epäsopivia, pershäröisiä, huonosti käyttäytyviä, kevytsuhteilijoita ja ties mitä. Toisinaan löytää lupaavan, mutta sekin voi kariutua.
Deittailemaan ei vaan pääse ilman ulkonäköä, jos on mies. Ei siihen (deittailuun) liity siis ulkonäön lisäksi, kuin toissijaisia asioita, koska ulkonäkö on ensimmäinen.
Täällä puhutaan kuin kolmekymppiset olisivat ihan ikäloppuja, rumia kurppia, kauheaa. :D Ei voi olla oikeat kolmekymppiset kirjoittelemassa!
Mun mielestä kolmekymppisten deittailun hankaluuden ydin on se vaatimusten nousu ja se, että sinkkuihminen rakentaa elämänsä itselleen, sitten pitäisi löytyä kumppani joka sopii siihen elämään sopivasti. Parikymppisenä ollaan varmasti joustavampia ja sopeudutaan herkemmin toisen tapoihin ja tehdään kompromisseja. Ei ulkonäöllä siinä ehkä ole niin paljon tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt että alkaisin treenaamaan tavoitteellisesti ja pyrkisin fitnesslavalle. Kiinnostusta on muutenkin, ja luulen että viimeistään sillä tavalla kumppani löytyisi vähän väkisinkin. Tuskin on yhtäkään fitnessmimmiä jolla ei riittäisi vientiä, voi päästä jopa itse valitsemaan.
Ihan hyvä taktiikka, jos miehen älykkyys on sinulle täysin yhdentekevä asia.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Myös älykkäät miehet pitävät hyvästä vartalosta naisella. Tunnen muutaman Mensa miehen, ja ihan samalla tavalla naisen pyöreät pakarat heitäkin kiinnostaa, kuten ne kiinnostaa äo90 Reiskaakin.
Älykkäät miehet eivät kuitenkaan perusta parisuhteitaan kumppanin pakaroiden pyöreyteen. He ymmärtävät että ulkonäkö on aika muuttuvaista ja kauneus katoavaista joten siitä ei kannata tehdä ykkösasiaa parisuhteessa. Oman kokemuksen mukaan ne on aika alhaisen äo:n jätkiä, joilla on älyttömän tarkat vaatimukset kumppanin ulkonäölle. Alhainen älykkyys estää heitä näkemästä suhdetta pidemmän aikavälin kokonaisuutena ja toista ihmisenä. Suhteen pointti on se, että on joku mahdollisimman hyvännäköinen jota panna.
Toki. Mutta se että naisella on hyvä pylly, ei millään tavalla huononna kyseisen naisen mahdollisuuksia saada älykäs mies. Päinvastoin, se saattaa jopa parantaa mahdollisuuksia.
Huonolla pyllyllä naisen on kuitenkin helpompi saada sellainen mies jolle pylly ei ole maailman merkittävin asia. Hyvällä pyllyllä saa varmasti miehen, mutta miehestä ei voi tietää onko pylly hänen suurin syynsä olla suhteessa ja jos pylly katoaa niin katoaako mieskin.
Itselläni oli ihan kamala pylly kun tapasin mieheni. Ei haitannut. Nykyään on tosi timmi ja pyöreä. En ole huomannut suurempaa eroa miehen suhtautumisessa minuun. Ehkä enemmän taputtelee pyllyä eli kai hän tykkää siitä. Mutta pylly ei ole suhteemme kulmakivi ja olen hyvin onnellinen siitä että kokemuksesta tiedän kelpaavani ilman sitäkin.
Ok, Eli ymmärsinkö nyt oikein:
Näkemyksesi on se, että kumppania etsivän naisen ei kannata tehdä mitään parantaakseen ulkonäköään, koska silloin voi käydä niin että jos se mies löytyykin, niin on olemassa mahdollisuus että se mies ihastuikin vaan siihen ulkonäkö aspektiin jota se nainen paransi?Tämäkö siis on sinun vinkkisi itselleen kumppania etsivälle naiselle? Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?
No suurin piirtein näin. Minulla tämä toimi. Olin ennen aika hyvännäköinen jolloin vedin puoleeni todella huonoja miehiä joille ulkonäköni oli tärkeintä suhteessa. Nuo olivat aivan kamalia suhteita. Lopulta masennuin, lihoin ja olin muutenkin surkeassa kunnossa ulkoisesti. Mutta mies jonka sen näköisenä löysin, oli ihan priimaa.
Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee. Tämä on minun kokemukseni.
"Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee."
Mielenkiintoinen näkemys. Tavallaanhan tuosta voisi johtaa sellaisen ajatuksen, että sinkkunaisen kannattaisi ihan tietoisesti "tuhota" (huono sana mutta en nyt parempaa keksinyt) ulkonäkönsä, koska sinun logiikallasi hän silloin houkuttelisi aiempaa parempia miehiä puoleensa.
Ketjua lukevat sinkkunaiset, meinaatteko ottaa neuvosta vaarin? Voisiko tällainen taktiikka toimia? Kiinnostuisivatko teistä aiempaa paremmat miehet, jos esim lihoisitte 30 kiloa?
Tiedän naisen joka tekee näin. Sinkkuna hän lihottaa itsensä ja suhteessa laihduttaa. Myös hänellä on huonoja kokemuksia pinnallisista miehistä ja käsittääkseni hän on näin onnistunut välttämään ne joille naisen ulkonäkö on ykkösasia. Viimeisin parisuhteensa on kestänyt tosi pitkään, joten kaipa hän sitten löysi aiempaa paremman miehen.
Toki tätä taktiikkaa käyttäessä pitää ottaa se riski ettei löydä ketään. Mutta pitää punnita onko huonokin mies parempi kuin yksinolo. Jos on, niin sitten ei varmaan kannata käyttää.
Tämä on jotenkin uskomatonta, että täällä naiset puhuvat jostain miesten pinnallisuudesta samalla, kun omat kriteerit ovat takuuvarmasti miehen ulkonäössä. Varsinkin, jos muka on niin kaunis, että täytyy rumentaa itseään sinkkuna. Mikä nyt on ihan puuta heinää ja keksittyä satua.
Se tässä ketjussa aiemmin esitetty "jos et löydä hyvää miestä, niin tee itsestäsi rumempi, se auttaa löytämään hyvän miehen" vinkki oli kyllä jopa vauva palstan mittakaavalla jotain aivan sekopäistä 😀
En ole lukenut ketjua enkä pienellä selaamisessa löytänyt tätä, mutta pakko sanoa että mulla tämä on toiminut! Aiemmin perässäni oli lähes psykoottiset miehet jotka vahtivat ulkonäköäni ja se oli ilmeisesti tärkein syy olla kanssani. Luonnollisen rumenemisen myötä nuo psykot onneksi kaikkosivat ja löytyi ns hyvä mies, jolle ulkonäkö ei ole pakkomielle.
"Aiemmin perässäni oli lähes psykoottiset miehet jotka vahtivat ulkonäköäni"
Hmm, tarinasi kuulostaa aika erikoiselta. Tuo kuulostaa suoraan sanottuna enemmänkin jonkun skitson harhaisilta kuvitelmilta.
"Psykoottiset miehet jahtaavat minua ja kyttäävät ulkonäköäni, ja limuautomaatti aikoo syödä minut"
Tämä kuulostaa erikoiselta vain jos olet mies joka on seurustellut naisten kanssa, koska naiset harvoin ovat niin tarkkoja miehen ulkonäöstä. Olen eri, mutta itsellänikin löytyy nuoruudesta poikaystävä joka mm halusi mitata mittanauhalla käsivarteni todistaakseen että se on vääränlainen ja mm. puristi kerran rintani yhteen ja lähes itkuisella äänellä määki että tällaiset näiden pitäisi olla. Muitakin esimerkkejä riittäisi niin paljon että ihan voisin kutsua häntä psykoottiseksi ulkonäön suhteen. Nyksä onneksi aivan erilainen.
Naisilla ei tunnu olevan käsitystä siitä mikä oikeasti ratkaisee ulkonäössä. Tai sitten on, mutta ette halua uskoa sitä koska te haluaisitte panostaa meikkaamiseen/tyyliin/kauneushoitoihin.
Ylivoimainen ykkönen on kroppa. Hoikkuus, lattana vatsa ja pyöreä perse. Muotoa reisissä mutta ei helttoja käsissä. Tuon painoarvo siinä mitä voi itse tehdä ulkonäölleen on 90%.
Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä haluaako värjätä hiukset ja laittaa pakkelikerrosta naamalle. Moni tarvitsee senkin koska sokerin mättäminen saa aknen kukkimaan.