Lue keskustelun säännöt.
Kaipaan kolmekymppisiltä sinkuilta vertaistukea
Deittimaailmasta on tullut karu, kun on 30+. Tuntuu, että paras jako noin omanikäisistä vakavasti otettavista kumppaneista on jo tehty ja kolmekymppisistä on pitkälle jäänyt jäljelle ikuista nuoruutta eläviä, sitoutumiskammoisia, teinityttöjen perään haikailevia miehiä tai jo eronneita pienten lasten isiä.
Välillä parisuhteissa olevat kaverit tsemppaavat puhuen omista sinkkuvuosistaan, mutta todellisuudessa heidän sinkkuvuotensa ovat olleet vähän päälle parikymppisenä eivätkä paineet ole samanlaisia kuin kolmekymppisellä. Minulle on alkanut esimerkiksi tulla salaa surullinen ole, kun kuulen ystävien raskausuutisia, sillä haluaisin itsekin jo lapsia, mutta parisuhteen muodostaminen on hankalaa.
Millaisia kokemuksia deittailusta muilla kolmekymppisillä on? Kiinnostaisi kuulla myös miesten näkökulmasta.
Kommentit (916)
Jotkut näihinkin keskusteluihin osallistuvat sinkkunaiset tuntuu olevan ihan sekaisin. Kannattaa opetella ensin käyttäytymään, myös anonyymisti.
Kiva, symppis ihminen löytää kyllä kumppanin. Iästä ja ulkonäöstä ( tai tuloista) viis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen parisuhde tai sellaisen yritys alkaa ärsyttää, deittikumppanit ei kiinnosta, en enää edes halua treffeille. Kaikki lähestymisyritykset tuntuu vastenmielisiltä. En koe suurta viehätystä miehiä kohtaan, ja naiset on liian hankalia. Sinkkuus on parasta.
Kukaan ei ole pakottamassa sinua parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wt: t eroaa.. niitä tämä palsta on täynnä.
Mun lähipiiristä tiedän lähinnä korkeastikoulutettuja, kovapalkkaisia johtajanaisia, ketkä ovat eronneet. Monilla on lapsiakin. Eivät ole taloudellisesti miehestä riippuvaisia, että elintaso ei juuri erossa putoa.
Eli maskuliinisia naisia, jotka eivät tarvitse miestä. Mikä yllätys.
Jos se mies ei ole hyvä kumppani, niin miksi sitä pitäisi tarvita yhtään mihinkään ja kitua huonossa suhteessa?
Vai oliko vika sittenkään miehessä. Määrittele huono suhde? Tosi monet eroaa "huonosta suhteesta" mikä oikeasti tarkoittaa, että on kyllästynyt toiseen ja sen sijaan että etsittäisi ratkaisuja ja rakastuttaisiin uudestaan lähdetään ja erotaan koska se on helppoa.
Huonossa suhteessa ei oteta toista huomioon, ei olla henkisesti ja emotionaalisesti läsnä, ei haluta keskustella, pidetään toista itsestäänselvyytenä, jopa kohdellaan huonosti arjessa. Kodinhoito ja lastenhoito kuuluu molemmille tasavertaisesti. Sitten on vielä ne pahimmat eli pettäminen ja väkivalta, samaan menee päihdeongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut näihinkin keskusteluihin osallistuvat sinkkunaiset tuntuu olevan ihan sekaisin. Kannattaa opetella ensin käyttäytymään, myös anonyymisti.
Kiva, symppis ihminen löytää kyllä kumppanin. Iästä ja ulkonäöstä ( tai tuloista) viis!
Onneksi keskusteluun osallistuvat miehet on niin asiallisia, huomaavaisia ja hyväkäytöksisiä.. eiku..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samaa se on näin 26 vuotiaana. Ei miehiä kiinnostaa enää munikäiset. Sinkkuna tässä mennään. Taitaa kaikkia kiinnostaa max 24 vuotiaat.
N26
Olin 23-24-vuotiaana tinderissä ja ainut mitä sieltä jäi käteen on murskattu itsetunto, kun kelpasin vain panoksi.
Ja ei, en ollut (enkä ole) ylipainoinen enkä ruma.Siksi koska matchasit samojen top 10-20% miesten kanssa kuin muutkin naiset.
Tinderin tilastot osoittavat että 80% miehistä jää käytännössä ilman matcheja.
Ymmärrät varmaankin ettei noita miehiä riitä kaikille?
Ymmärrän. En kuitenkaan halua suhdetta, jossa vain minä olen miehelle lottovoitto, eikä mies yhtä lailla minulle. Tiedän että suurin osa (tinder)miehistä ottaisi minut riemusta kiljuen, mutta kun mun pitäisi myös kiljua riemusta. Jos tajuat.
https://pbs.twimg.com/media/Dp76ujlVAAAFDt6.jpg
Tämä tilasto näyttää miten naiset vs miehet rankkaavat toisensa netideittipalveluissa.
Tästä syystä tuo haluamasi ei toteudu. Jos nainen rankkaa itsensä keskiverroksi, hänen silmissään vastaavan tasoinen mies on top 10-20%. Kiljuaksesi riemusta sinun olisi saatava lähemmäs top 1% mies.
Toteutuneet pariskunnat ovat yleensä sellaisia että nainen ajatteli "saisin komeammankin mutta miehen luonne sytytti". Ja kaverinaisten mielestä nainen on paljon tasokkaampi ulkonäöltään kuin mies. Todellisuudessa pariskunta on ulkonäöltään samaa tasoa.
Niin no, naisissa on enemmän hyvännäköisiä ja itsestään huolta pitäviä kuin miehissä. Onko tuo nyt mikään uutinen. Olen tiennyt tuon jo vaikka kuinka kauan ja tiedän myös, että juuri siksi just mulle sopivan miehen löytäminen on vaikeaa. Rumaa en tule ottamaan, vaikka miten taivuttelisit. Haluan näyttää miehen kumppanilta, en henkilökohtaiselta avustajalta.
Ei pidä paikkaansa, että naiset olisivat kauniimpia, suurin osa naisista on ihan yhtä rumia ilman meikkiä kuin perusmieskin. Se että nainen näyttää kauniilta meikin kanssa, ei tarkoita että nainen olisi kaunis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Postasin vähän aikaa sitten palstalle yliopistotasoisen tutkimuksen nettideittailusta.
Siinä kävi ilmi että miesten kriteerit ovat absoluuttisia, naisten kriteerit ovat relatiivisia. Tämä on itse asiassa erittäin olennaista.
Tarkoittaa sitä että kun mies tapaa naisen joka täyttää hänen kriteerinsä, ei ole merkitystä millaisia naisia olisi ehkä saatavilla. Mutta toisaalta mies ei ole halukas muuttamaan kriteerejään. Esimerkiksi jos saatavilla on vain ylipainoisia naisia, hoikkuuskriteeri pysyy samana.
Nainen taas nostaa rimaa sen mukaan miten tasokkaita miehiä on saatavilla, ja saattaa miettiä jopa tietoisesti onko hän nyt tyytynyt vähempään kuin mitä voisi saada. Nainen miestä tyypillisemmin vertaa kumppaniehdokkaita toisiinsa.
Tämä tekee Tinderistä ongelmallisen, koska naiselle on "saatavilla" paljon miehiä. Mutta tarjonta on näennäistä, koska suurin osa - ja käytännössä aina ne tasokkaimmat - eivät olekaan saatavilla parisuhteeseen.
Miehet jäävät ikisinkuiksi koska eivät muuta kriteerejään, vaikka niiden mukaiseen naiseen oma taso ei riittäisi (esim. hoikkaa naista on vaikeampi saada nyt kuin 20 vuotta sitten).
Naiset jäävät ikisinkuiksi koska ajattelevat että tasokkaampi voisi olla saatavilla, ehkä edellisten kanssa vain kävi huono tuuri.
Aika monilla kolmekymppisillä miehillä alkaa olla vatsaa ja silti halutaan hoikka nainen. Kriteerit on turhan korkealla, jos omat elämäntavat ei ole kunnossa.
Puolet naisista ja miehistä on ylipainoisia, joten ihan yhtä lailla ne naisetkin ovat turvonneet.
Täällä yksi 35-vuotias sinkkunainen. Olen keskittynyt omaan elämääni, harrastuksiini ja työhön. Minua kiusattiin koulussa minkä vuoksi itsetuntoni on nuorempana ollut todella huono. En osannut luoda parisuhdetta joten jäin vanhaksi piiaksi.
Tinderiä kokeilin, mutta se ei ollut minua varten.
Töiden kautta olen tutustunut pariin mukavaan mieheen, mutta niistä jutuista ei tullut mitään.
Olen romantikko ja uskon kyllä että oikea kumppani tulee vastaan kun aika on oikea. Jos sitä ei hakemalla löydy niin kannattaa pitää taukoa treffailusta.
Elämässä on paljon ihania asioita. Ei kannata juuttua murehtimaan että löytääkö ketään. Vaan pitää elää ja tehdä asioita joista saa hyvän mielen.
Lapsiakaan ei välttämättä tarvitse itse tehdä vaan voi hoitaa ystävien tai sukulaisten lapsia ja olla heille merkityksellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tuttava sai just 36 vuotiaana esikoisen. Toivotaan parasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samaa se on näin 26 vuotiaana. Ei miehiä kiinnostaa enää munikäiset. Sinkkuna tässä mennään. Taitaa kaikkia kiinnostaa max 24 vuotiaat.
N26
Olin 23-24-vuotiaana tinderissä ja ainut mitä sieltä jäi käteen on murskattu itsetunto, kun kelpasin vain panoksi.
Ja ei, en ollut (enkä ole) ylipainoinen enkä ruma.Siksi koska matchasit samojen top 10-20% miesten kanssa kuin muutkin naiset.
Tinderin tilastot osoittavat että 80% miehistä jää käytännössä ilman matcheja.
Ymmärrät varmaankin ettei noita miehiä riitä kaikille?
Ymmärrän. En kuitenkaan halua suhdetta, jossa vain minä olen miehelle lottovoitto, eikä mies yhtä lailla minulle. Tiedän että suurin osa (tinder)miehistä ottaisi minut riemusta kiljuen, mutta kun mun pitäisi myös kiljua riemusta. Jos tajuat.
https://pbs.twimg.com/media/Dp76ujlVAAAFDt6.jpg
Tämä tilasto näyttää miten naiset vs miehet rankkaavat toisensa netideittipalveluissa.
Tästä syystä tuo haluamasi ei toteudu. Jos nainen rankkaa itsensä keskiverroksi, hänen silmissään vastaavan tasoinen mies on top 10-20%. Kiljuaksesi riemusta sinun olisi saatava lähemmäs top 1% mies.
Toteutuneet pariskunnat ovat yleensä sellaisia että nainen ajatteli "saisin komeammankin mutta miehen luonne sytytti". Ja kaverinaisten mielestä nainen on paljon tasokkaampi ulkonäöltään kuin mies. Todellisuudessa pariskunta on ulkonäöltään samaa tasoa.
Niin no, naisissa on enemmän hyvännäköisiä ja itsestään huolta pitäviä kuin miehissä. Onko tuo nyt mikään uutinen. Olen tiennyt tuon jo vaikka kuinka kauan ja tiedän myös, että juuri siksi just mulle sopivan miehen löytäminen on vaikeaa. Rumaa en tule ottamaan, vaikka miten taivuttelisit. Haluan näyttää miehen kumppanilta, en henkilökohtaiselta avustajalta.
Ei pidä paikkaansa, että naiset olisivat kauniimpia, suurin osa naisista on ihan yhtä rumia ilman meikkiä kuin perusmieskin. Se että nainen näyttää kauniilta meikin kanssa, ei tarkoita että nainen olisi kaunis.
Ilman meikkiä joo, mutta kuinka moni oikeasti deittailee meikittä? Aika harva käsittääkseni. Ja miehille ei yleensä ole juuri väliä onko nainen meikittä kaunis, kunhan meikattuna on. Muuten ne vaaleat ja hailakat, meikittä ei-minkään-näköiset naiset eivät olisi niin suosittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut näihinkin keskusteluihin osallistuvat sinkkunaiset tuntuu olevan ihan sekaisin. Kannattaa opetella ensin käyttäytymään, myös anonyymisti.
Kiva, symppis ihminen löytää kyllä kumppanin. Iästä ja ulkonäöstä ( tai tuloista) viis!
Tämä juuri. Ja toimii myös päinvastoin. Tämänkin ketjun miesten kommentteja lukiessa käy kyllä selväksi miksi ovat yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samaa se on näin 26 vuotiaana. Ei miehiä kiinnostaa enää munikäiset. Sinkkuna tässä mennään. Taitaa kaikkia kiinnostaa max 24 vuotiaat.
N26
Olin 23-24-vuotiaana tinderissä ja ainut mitä sieltä jäi käteen on murskattu itsetunto, kun kelpasin vain panoksi.
Ja ei, en ollut (enkä ole) ylipainoinen enkä ruma.Siksi koska matchasit samojen top 10-20% miesten kanssa kuin muutkin naiset.
Tinderin tilastot osoittavat että 80% miehistä jää käytännössä ilman matcheja.
Ymmärrät varmaankin ettei noita miehiä riitä kaikille?
Ymmärrän. En kuitenkaan halua suhdetta, jossa vain minä olen miehelle lottovoitto, eikä mies yhtä lailla minulle. Tiedän että suurin osa (tinder)miehistä ottaisi minut riemusta kiljuen, mutta kun mun pitäisi myös kiljua riemusta. Jos tajuat.
https://pbs.twimg.com/media/Dp76ujlVAAAFDt6.jpg
Tämä tilasto näyttää miten naiset vs miehet rankkaavat toisensa netideittipalveluissa.
Tästä syystä tuo haluamasi ei toteudu. Jos nainen rankkaa itsensä keskiverroksi, hänen silmissään vastaavan tasoinen mies on top 10-20%. Kiljuaksesi riemusta sinun olisi saatava lähemmäs top 1% mies.
Toteutuneet pariskunnat ovat yleensä sellaisia että nainen ajatteli "saisin komeammankin mutta miehen luonne sytytti". Ja kaverinaisten mielestä nainen on paljon tasokkaampi ulkonäöltään kuin mies. Todellisuudessa pariskunta on ulkonäöltään samaa tasoa.
Niin no, naisissa on enemmän hyvännäköisiä ja itsestään huolta pitäviä kuin miehissä. Onko tuo nyt mikään uutinen. Olen tiennyt tuon jo vaikka kuinka kauan ja tiedän myös, että juuri siksi just mulle sopivan miehen löytäminen on vaikeaa. Rumaa en tule ottamaan, vaikka miten taivuttelisit. Haluan näyttää miehen kumppanilta, en henkilökohtaiselta avustajalta.
Ei pidä paikkaansa, että naiset olisivat kauniimpia, suurin osa naisista on ihan yhtä rumia ilman meikkiä kuin perusmieskin. Se että nainen näyttää kauniilta meikin kanssa, ei tarkoita että nainen olisi kaunis.
Ilman meikkiä joo, mutta kuinka moni oikeasti deittailee meikittä? Aika harva käsittääkseni. Ja miehille ei yleensä ole juuri väliä onko nainen meikittä kaunis, kunhan meikattuna on. Muuten ne vaaleat ja hailakat, meikittä ei-minkään-näköiset naiset eivät olisi niin suosittuja.
Naisillehan ei ollutkaan se suosio tärkeää? Vaan se, että yhden hyvän löytää, eiks se näin mennyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt että alkaisin treenaamaan tavoitteellisesti ja pyrkisin fitnesslavalle. Kiinnostusta on muutenkin, ja luulen että viimeistään sillä tavalla kumppani löytyisi vähän väkisinkin. Tuskin on yhtäkään fitnessmimmiä jolla ei riittäisi vientiä, voi päästä jopa itse valitsemaan.
Ihan hyvä taktiikka, jos miehen älykkyys on sinulle täysin yhdentekevä asia.
Ei se nyt ihan noin yksioikoista ole. Myös älykkäät miehet pitävät hyvästä vartalosta naisella. Tunnen muutaman Mensa miehen, ja ihan samalla tavalla naisen pyöreät pakarat heitäkin kiinnostaa, kuten ne kiinnostaa äo90 Reiskaakin.
Älykkäät miehet eivät kuitenkaan perusta parisuhteitaan kumppanin pakaroiden pyöreyteen. He ymmärtävät että ulkonäkö on aika muuttuvaista ja kauneus katoavaista joten siitä ei kannata tehdä ykkösasiaa parisuhteessa. Oman kokemuksen mukaan ne on aika alhaisen äo:n jätkiä, joilla on älyttömän tarkat vaatimukset kumppanin ulkonäölle. Alhainen älykkyys estää heitä näkemästä suhdetta pidemmän aikavälin kokonaisuutena ja toista ihmisenä. Suhteen pointti on se, että on joku mahdollisimman hyvännäköinen jota panna.
Toki. Mutta se että naisella on hyvä pylly, ei millään tavalla huononna kyseisen naisen mahdollisuuksia saada älykäs mies. Päinvastoin, se saattaa jopa parantaa mahdollisuuksia.
Huonolla pyllyllä naisen on kuitenkin helpompi saada sellainen mies jolle pylly ei ole maailman merkittävin asia. Hyvällä pyllyllä saa varmasti miehen, mutta miehestä ei voi tietää onko pylly hänen suurin syynsä olla suhteessa ja jos pylly katoaa niin katoaako mieskin.
Itselläni oli ihan kamala pylly kun tapasin mieheni. Ei haitannut. Nykyään on tosi timmi ja pyöreä. En ole huomannut suurempaa eroa miehen suhtautumisessa minuun. Ehkä enemmän taputtelee pyllyä eli kai hän tykkää siitä. Mutta pylly ei ole suhteemme kulmakivi ja olen hyvin onnellinen siitä että kokemuksesta tiedän kelpaavani ilman sitäkin.
Ok, Eli ymmärsinkö nyt oikein:
Näkemyksesi on se, että kumppania etsivän naisen ei kannata tehdä mitään parantaakseen ulkonäköään, koska silloin voi käydä niin että jos se mies löytyykin, niin on olemassa mahdollisuus että se mies ihastuikin vaan siihen ulkonäkö aspektiin jota se nainen paransi?Tämäkö siis on sinun vinkkisi itselleen kumppania etsivälle naiselle? Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?
No suurin piirtein näin. Minulla tämä toimi. Olin ennen aika hyvännäköinen jolloin vedin puoleeni todella huonoja miehiä joille ulkonäköni oli tärkeintä suhteessa. Nuo olivat aivan kamalia suhteita. Lopulta masennuin, lihoin ja olin muutenkin surkeassa kunnossa ulkoisesti. Mutta mies jonka sen näköisenä löysin, oli ihan priimaa.
Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee. Tämä on minun kokemukseni.
"Toki se on niin, että tarjonta vähenee jos ulkonäkö on surkea. Mutta laatu paranee."
Mielenkiintoinen näkemys. Tavallaanhan tuosta voisi johtaa sellaisen ajatuksen, että sinkkunaisen kannattaisi ihan tietoisesti "tuhota" (huono sana mutta en nyt parempaa keksinyt) ulkonäkönsä, koska sinun logiikallasi hän silloin houkuttelisi aiempaa parempia miehiä puoleensa.
Ketjua lukevat sinkkunaiset, meinaatteko ottaa neuvosta vaarin? Voisiko tällainen taktiikka toimia? Kiinnostuisivatko teistä aiempaa paremmat miehet, jos esim lihoisitte 30 kiloa?
Tiedän naisen joka tekee näin. Sinkkuna hän lihottaa itsensä ja suhteessa laihduttaa. Myös hänellä on huonoja kokemuksia pinnallisista miehistä ja käsittääkseni hän on näin onnistunut välttämään ne joille naisen ulkonäkö on ykkösasia. Viimeisin parisuhteensa on kestänyt tosi pitkään, joten kaipa hän sitten löysi aiempaa paremman miehen.
Toki tätä taktiikkaa käyttäessä pitää ottaa se riski ettei löydä ketään. Mutta pitää punnita onko huonokin mies parempi kuin yksinolo. Jos on, niin sitten ei varmaan kannata käyttää.
Tämä on jotenkin uskomatonta, että täällä naiset puhuvat jostain miesten pinnallisuudesta samalla, kun omat kriteerit ovat takuuvarmasti miehen ulkonäössä. Varsinkin, jos muka on niin kaunis, että täytyy rumentaa itseään sinkkuna. Mikä nyt on ihan puuta heinää ja keksittyä satua.
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Valitettavasti ne sinun huonoiksi luokittelemasi miehet eivät voi sille mitään, että ovat syntyneet epämiellyttävän näköisiksi. Sinun pitäisi olla tyytyväinen, että olet päässyt treffeille 250 kertaa. Epämiellyttävän näköiseksi syntynyt mies ei pääse koko elämänsä aikana koskaan treffeille, ellei ole narsistinen julkisuuden henkilö tai erittäin rikas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No samaa se on näin 26 vuotiaana. Ei miehiä kiinnostaa enää munikäiset. Sinkkuna tässä mennään. Taitaa kaikkia kiinnostaa max 24 vuotiaat.
N26
Olin 23-24-vuotiaana tinderissä ja ainut mitä sieltä jäi käteen on murskattu itsetunto, kun kelpasin vain panoksi.
Ja ei, en ollut (enkä ole) ylipainoinen enkä ruma.Siksi koska matchasit samojen top 10-20% miesten kanssa kuin muutkin naiset.
Tinderin tilastot osoittavat että 80% miehistä jää käytännössä ilman matcheja.
Ymmärrät varmaankin ettei noita miehiä riitä kaikille?
Ymmärrän. En kuitenkaan halua suhdetta, jossa vain minä olen miehelle lottovoitto, eikä mies yhtä lailla minulle. Tiedän että suurin osa (tinder)miehistä ottaisi minut riemusta kiljuen, mutta kun mun pitäisi myös kiljua riemusta. Jos tajuat.
https://pbs.twimg.com/media/Dp76ujlVAAAFDt6.jpg
Tämä tilasto näyttää miten naiset vs miehet rankkaavat toisensa netideittipalveluissa.
Tästä syystä tuo haluamasi ei toteudu. Jos nainen rankkaa itsensä keskiverroksi, hänen silmissään vastaavan tasoinen mies on top 10-20%. Kiljuaksesi riemusta sinun olisi saatava lähemmäs top 1% mies.
Toteutuneet pariskunnat ovat yleensä sellaisia että nainen ajatteli "saisin komeammankin mutta miehen luonne sytytti". Ja kaverinaisten mielestä nainen on paljon tasokkaampi ulkonäöltään kuin mies. Todellisuudessa pariskunta on ulkonäöltään samaa tasoa.
Niin no, naisissa on enemmän hyvännäköisiä ja itsestään huolta pitäviä kuin miehissä. Onko tuo nyt mikään uutinen. Olen tiennyt tuon jo vaikka kuinka kauan ja tiedän myös, että juuri siksi just mulle sopivan miehen löytäminen on vaikeaa. Rumaa en tule ottamaan, vaikka miten taivuttelisit. Haluan näyttää miehen kumppanilta, en henkilökohtaiselta avustajalta.
Ei pidä paikkaansa, että naiset olisivat kauniimpia, suurin osa naisista on ihan yhtä rumia ilman meikkiä kuin perusmieskin. Se että nainen näyttää kauniilta meikin kanssa, ei tarkoita että nainen olisi kaunis.
Ilman meikkiä joo, mutta kuinka moni oikeasti deittailee meikittä? Aika harva käsittääkseni. Ja miehille ei yleensä ole juuri väliä onko nainen meikittä kaunis, kunhan meikattuna on. Muuten ne vaaleat ja hailakat, meikittä ei-minkään-näköiset naiset eivät olisi niin suosittuja.
Aika moni, lähestulkoon kaikki tapaamani naiset. Enpä toisaalta mitään pinnallisia ihmisiä ole deittailutkaan. Yhdellä naisella tosin oli sellaiset meikit naamassa, että näytti kuin olisi Homerin meikkihaulikkoa käyttänyt meikkaamiseen, 40+ nainen vieläpä. Eipä siinä, menin silti treffeille, mukavaa seuraa oli, mutta olisin kylllä hävennyt häntä esitellä tuttavilleni, oli se meikki sen verran järkky näky, ja usko pois en liioittele.
Vierailija kirjoitti:
Kävin noin 250 x treffeillä ja unelmien mies löytyi.
Niitä huonoja miehiä on paljon. Huomaat että he ovat vielä vuosien jälkeen tarjolla.Vähän niinkuin vuokrakämpät. Ei ole mitään tajottavaa mutta pyynti on kova. Ei niitä kukaan aiemminkaan ole huolinut. Ohi - ja seuraava
Pitkään sinkkuna olleissa on monia hyviä ihmisiä. Turha mollata. Kumppanin löytäminen on paljon myös tuurista kiinni. Moni näistä "kelpaamattomista" on myös kelvannut monelle, mutta ei vain loppuelämäksi, vaikkei olisi mitään vikaakaan. Ei vain ole ollut samat tulevaisuuden suunnitelmat tai on valinnut väärin.
Itsekin olen tavannut useita pitkään treffipalstoilla olleita aivan ihania ihmisiä, joista joku voi saada loistavan kumppanin. Pitää vain löytää se itselle sopiva.
Olen eri mieltä tuon väitteen kanssa että mukava ihminen löytää aina kumppanin. Miehet tuntuvat painottavan ulkonäköä aivan liikaa eivätkä sen takia onnistu löytämään kumppania tai ainakaan sopivaa sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se deittailu totta kai vaikeutuu kun ikä alkaa kolmosella kakkosen sijaan. Mutta kannattaa muistaa että parinhaku edellyttää myös omaa aktiivisuutta:
olen tavannut useita sinkkuja jotka valittavat kuinka ei millään löydy kumppania. Sitten kun kysyy mitä ovat itse tehneet asian eteen, niin kuuluu pelkästään heinäsirkkojen ääntä.
Jos olet viimeisen neljän viikon aikana lähestynyt 0 kertaa vastakkaista sukupuolta, niin käytännössä sinkkuus on silloin ihan oma valintasi.
Mihin perustuu tämä että deittailu vaikeutuu kun ikä alkaa 3?
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä tuon väitteen kanssa että mukava ihminen löytää aina kumppanin. Miehet tuntuvat painottavan ulkonäköä aivan liikaa eivätkä sen takia onnistu löytämään kumppania tai ainakaan sopivaa sellaista.
Myös naiset painottavat deittailussa ulkonäköä aivan samalla tavalla, ellei jopa huomattavasti enemmän. Kyse on seksin/kumppanin löytämisestä, ei kaverisuhteesta.
hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se deittailu totta kai vaikeutuu kun ikä alkaa kolmosella kakkosen sijaan. Mutta kannattaa muistaa että parinhaku edellyttää myös omaa aktiivisuutta:
olen tavannut useita sinkkuja jotka valittavat kuinka ei millään löydy kumppania. Sitten kun kysyy mitä ovat itse tehneet asian eteen, niin kuuluu pelkästään heinäsirkkojen ääntä.
Jos olet viimeisen neljän viikon aikana lähestynyt 0 kertaa vastakkaista sukupuolta, niin käytännössä sinkkuus on silloin ihan oma valintasi.
Mihin perustuu tämä että deittailu vaikeutuu kun ikä alkaa 3?
Ehkä siinä viitataan siihen, että moni tapaa opiskellessaan enemmän uusia ihmisiä luonnollisesti niissä piireissä ja mahdollisesti sen kumppaninkin ja on kolmekymppisenä varattu.
Tottakai kolmekymppisillä voi olla vilkas seuraelämä ja harrastuksia, joissa tapaa muita. Ehkä baareissa luuhaaminen ja sitä kautta tutustuminen vähenee. Deittailu menee enemmän appien varaan, jos liikkuu vain töissä ja omassa kaveriporukassa, ja deittailusta tulee tarkoitushakuisempaa. Nuorena tuntui, että niitä mielenkiintoisia ihmisiä vain tupsahteli jostain itse niin paljoa etsimättä.
Aika surkea stereotypia voi olla kolmekymppisen naisen oletettu vauvakuumeilu, jonka takia jotkut miehet haluavat kiertää kaukaa, mutta se ehkä tosiaan on urbaani legenda. Eri
Jokainen parisuhde tai sellaisen yritys alkaa ärsyttää, deittikumppanit ei kiinnosta, en enää edes halua treffeille. Kaikki lähestymisyritykset tuntuu vastenmielisiltä. En koe suurta viehätystä miehiä kohtaan, ja naiset on liian hankalia. Sinkkuus on parasta.