Lue keskustelun säännöt.
Haluan lapsia vasta ~35v mutta mieheni on silloin jo yli 40..
01.04.2023 |
Eli meillä 7v ikäeroa.
Haluaisin 1-2 lasta mutta voin elää kyllä lapsettomanakin. Haluan sitoutua lapseen kuitenkin aikaisintaan muutaman vuoden päästä eli35v. Joten onko tuhoon tuomittu ajatus että mieheni olisi esim. 42 ja 45 saadessamme lapset? Onko lapsilla silloin auttamatta liian "vanha" isä ja tulevat kärsimään siitä myöhemmin?
Ja kyllä, tiedän että se on minun hedelmällisyyteni jonka vuoksi kannattaisi kiirehtiä. En tarvitse läksytystä siitä ja tiedän kyllä että vaikka 70 vuotias mies voi tulla isäksi.
Mutta miten käytäntö? Ahdistaa että pitäisi senkään takia kiirehtiä vain ettei mies olisi yli 40 tullessaan isäksi.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa ajatukselle että lapset voi vaan tilata tiettyyn ajankohtaan :D Itsekin halusin lapsen alle kolmekymppisenä, mutta ei onnistunut, koska niin ei vaan sattunut yritykstä huolimatta käymään.
En ole missään vaiheessa sanonut että lapsia voisikaan niin vaan tilailla. Kuten aloituksessakin sanoin niin kyllä, tiedostan etten enää 35v välttämättä tule niin helposti raskaaksi tai ollenkaan. Tarkoitin että aikaisintaan ollessani 34v aletaan yrittämään.
Jos aloitatte yrittämään 34 vuotiaana, sitten menee vaikkapa 1,5 vuotta kun tärppää ja siitä 9 kk niin synnytät esikoisesi ja oletkin jo yli 36 vuotias ja lähentelet 37. Siitä parin vuoden päästä toinen muksu ja oot jo 40 itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, että haluat lapsia ollessasi 35?
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman vuoden päästäkö mies on yhtäkkiä liian vanha?
Jätä se sika, että kehtaakin se itsekäs paskiainen ikääntyä vuoden vuodessa. Voi olla, että itselläsi on vaikeuksia raskautua enää kolmevitosena ja varsinkin sen jälkeen hedelmällisyys laskee kohisten. Eivät kuukautiset ole tae, että voit tulla raskaaksi.
Onhan Salellakin lapsi, vaikka on jotain sata vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Onhan Salellakin lapsi, vaikka on jotain sata vuotta?
Niin no... eipä se heillä tainnut ihan sormia näpäyttämällä onnistua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sperma voi olla ikinä vanhaa, sehän uudistuu jatkuvasti, kuten kaikki solutkin kaikilla ihmisillä. Solut ovat aina uusia.
Poikkeuksena naisen munasolut. Ne on saatu syntymässä, ja juuri siksi ovat vanhemmiten huonompia, kun parhaat munasolut on jo käytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain ekan lapsen 23v ja mies oli 26. En tosiaqn nyt 36 iässä enää siihen rumbaan.
Ei sulla ole edes miestä.
Tyypillistä ikäerojauhantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä kiireitä Sinulla sitten on 35-vuotiaaksi asti, kun vasta siinä iässä "haluat lapsia"? Ja tämä siis ei ole sitä "läksytystä", jota et kaipaa, kun olen vain utelias ja haluaisin ymmärtää tuota naisen ajattelutapaa.
Onko kyse bilettämisestä, lifestylesta ja nuoruusiän pitkittämisestä varhaiskeski-ikään ynnä kaikenlaisesta hedonismista ja aistinautinnoista, ja että niin kauan kuin vain vähänkin jaksaa rynniä elämyksestä toiseen, mitkään ikävät "velvollisuudet" ja mikään vaivannäkö - jota lapsen saamiseen ilman muuta aina väistämättä liittyy - ei oikein nappaa?
Vai onko kyse siitä, että materialistiset pyyteet, kuten koulutus - no akateeminen totta kai! - urakehitys ja iso omakotitalo jollain apaattisella pellolla toisten samanlaisten velaksi elävien / eläneitten "keskiluokkaisten" ympäröimänä sekä muu korskea briljeeraus on pakko saada ensin kuntoon ennen kuin olet "valmis" äidiksi ja ennen kuin "lapsi saa tulla"? Jos on tästä kyse, niin kerron Sinulle yhden suuren asian, jonka varmaan moni on jo ennenkin sanonut: siinä tapauksessa et voi saada milloinkaan lapsia, kun sitten kun täytät sen 35, ja pian 38, ja pian 42, ja pian 50, et edelleenkään ole tyytyväinen siihen mitä Sinulla jo on, vaan sitä mukaa kun saavutat nykyisiä tavoitteitasi, tulet samalla itse huomaamattasi asettaneeksi rimaasi yhä ylemmäksi, ja koko elämäsi kuluu haihatellessa ja siitä tulee lopulta maksimaalinen rimanalitus.
Ja sitten olet onneton vanhus. Mutta sehän on toki Sinun oma, itse aihettamasi tragedia, ei kenenkään muun.
Miksi modernit naiset ovat tuollaisia haihattelijoita ja vetelyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä miehen iällä mitään väliä ole.
On silläkin väliä. Voihan mies siittää vaikka 55-vuotiaana, mutta moniko 70-vuotias jaksaa olla teinin huoltajana, holhoojana ja kasvattajana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se 40+ vielä mikään ikäloppu ole ja monet ovat menettäneet isänsä (tai äitinsä) jo nuoremmalla iällä sairauden tai onnettumuuden kautta.) Kirjoitit että isäsi, ymmärtääkseni, vanhuuden takia kuoli kun olit 22 ja siitä sinulle on jäänyt luullakseni jonkun tyyppinen trauma ja sen takia lasket varsinkin sen mahdollisen isän ikävuosia niin tarkkaan. Omasta mielestäni sinun ei kannattaisi olla niin huolestunut asiasta mutta koska en voi myöskään ottaa pelkoasi siitä pois niin taitaa olla turha yrittää sinua asiassa mitenkään 'neuoa'. Joko päätätte yrittää lasta sitten kun sinulla on siihen 'aikaa' tai päätätte että ei koska hänen 'aikansa' iän puolesta pääsi mielestäsi siinä odottelun sivussa loppumaan.
Omasta mielestä tuntuu jotenkin hassulta, kun nykyään nelikymppisillä on vielä ihan pieniä lapsia, siis sellaisia päiväkoti-ikäisiä. Omani ovat jo teinejä ja itse juuri täytin sen 40v. En kyllä itse jaksaisi mitään vauvoja/taaperoita enää. Haluan keskittyä muihin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sperma voi olla ikinä vanhaa, sehän uudistuu jatkuvasti, kuten kaikki solutkin kaikilla ihmisillä. Solut ovat aina uusia.
Poikkeuksena naisen munasolut. Ne on saatu syntymässä, ja juuri siksi ovat vanhemmiten huonompia, kun parhaat munasolut on jo käytetty.
On ihmisellä muitakin soluja, jotka eivät enää syntymän jälkeen uusiudu, hermosolutkin.
Mitä ikinä päätätkään, varaudu siihen, että siinä voi kestää useampi vuosi ennen kuin onnistuu. Onko teillä joku yläikäraja yrittämiselle?
Äh.. minä olin 35v ja mieheni 41v kun saimme esikoisen ja kuopuksen kohdalla ikämme olivat 39v ja 45v.
Hyvin ollaan jaksettu touhuta lasten kanssa vaikka mitä. Mieheni on jo yli 60v ja hän jopa omissa yövuoroissa töissään kertasi lukion matematiikkaa rauhallisina hetkinä jotta osasi sparrata lastamme yo-kirjoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestä tuntuu jotenkin hassulta, kun nykyään nelikymppisillä on vielä ihan pieniä lapsia, siis sellaisia päiväkoti-ikäisiä. Omani ovat jo teinejä ja itse juuri täytin sen 40v. En kyllä itse jaksaisi mitään vauvoja/taaperoita enää. Haluan keskittyä muihin asioihin.
Olisipa itsekkin alkanut lapsen tekoon vaikkapa 5 vuotta aiemmin, näin jälkikäteen kun aattelee.
En minä ainakaan tiedä yhtään tapausta jossa miehen ikä olisi vaikuttanut lapsen vammaisuuteen tai siihen, ettei nainen tule raskaaksi.
Presidenttimme on yksi hyvä esimerkki. Terve lapsi ,ja on vaimonsa saanut siitettyä vieläkin.
Elämää ei kannata elää pelosta käsin, vaan luottamuksesta. Luota siihen, että kaikki sujuu hyvin.
Tiedosta, että sinun omat ajatuksesi ja uskomuksesi vaikuttavat kaikkeen elämässäsi.
Joten tee niin kuin ITSE uskot parhaaksi.
Naisille on vuosikymmenet paukutettu, ettei poikkeavalla munasolulla tee mitään, mutta ei poikkeavalla siittiölläkään tee hevonhutun kettuakaan.