Lue keskustelun säännöt.
Todistettu juttu."Mies ilman koulutusta ja uraa kelpaa kehnosti naisille." Linkki
01.04.2023 |
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009487833.html
Tuo on joko syy tai seuraus. Ne, jotka jää kouluttamatta, ovat ehkä jo muutenkin elämänhallintaongelmaisia eivätkä kelpaisi muutenkaan. (Päihteet.) Esim tyttäreni alkoi seurustella 14-vuotiaana vuotta vanhemman pojan kanssa. Kolmen vuoden päästä oli pakko lopettaa. Poika keskeytti amiksen ja käytti liikaa päihteitä. (Nuorempana vihasi päihteitä, koska vanhempansa olivat alkoholisteja.)
Kommentit (394)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kouluttamattoman, urattoman, kenties päämäärättömän pitäisi kelvata? Miksi naisten henkilökohtaiset puolison valintaan liittyvät ominaisuudet ärsyttävät? Parisuhde ei voi olla mitään hyväntekeväisyyttä, jossa summan mutikassa mennään jonkun totaalisen sopimattoman kanssa yhteen.
Sitä paitsi, missä nämä kouluttamattomat, urattomat ja mahdollisesti epäsosiaaliset/ yms. miehet voisivat edes tavata naisia oikeassa maailmassa, jos siis kaupan kassaa ei lasketa? Tommoisillahan on tapana jäädä neljän seinän sisään narisemaan.
Tämä ja tutkimus todistaa sen että suomalaisen naisen saa rahalla ja statuksella. Sellaisia on suomalaiset naiset. Statusta on olla myös köyhä kunhan on pigmenttiä.
Ei tämä suomalainen asia ole lainkaan. Luuletko, että köyhä ja kouluttamaton mies kelpaa missään päin maailmaa mihinkään?
Jep, täällähän on miehillä asiat hyvin toisin kuin muualla maailmassa missä pitää läpäistä appivanhempien seula ja pystyä osoittamaan, että pystyy elättämään vaimon, lapset JA ne vanhemmat vanhoina, ennen kuin avioliittoneuvottelut aloitetaan. Siellä pitää miehen oikeasti tehdä töitä eikä lötkötellä pelaamassa tietokoneella yhteiskunnan elättinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Sulla on ainakin vireä fantasiamaailma. Se auttanee sua elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
Vaimosi on varmaan ihan tyytyväinen lapsineen siellä rivarissa, kun ei sinua tarvitse katsella.
Tuhlailevaan elintasoon tottuneelle naiselle se tulee olemaan kauhistus. Ja mikä hirveintä, mies jätti, sosiaalinen statushan siitä kärsii kun melkein yyhooksi meinasi jäädä (erolaput nokan eteen kun nuorempi lähtee omilleen...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Sulla on ainakin vireä fantasiamaailma. Se auttanee sua elämässäsi.
Jos tuo on sinulle fantasiaa, minulle se on jatkuvaa painajaista - hereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketä tuo nyt yllättää? Kyllä se matalakin koulutus kertoo siitä että on edes jotain tavoitteita elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Sulla on ainakin vireä fantasiamaailma. Se auttanee sua elämässäsi.
Jos tuo on sinulle fantasiaa, minulle se on jatkuvaa painajaista - hereillä.
Sinusta ei ole parempaan kuin elämään painajaista. Emme voi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä joutuu naisena joka tapauksessa passata, ne eivät viitsisi tehdä kotona mitään. Niin jos se sitten ei edes maksa olla osuuttaan asunnosta ja ruuasta, niin miksi ihmeessä sellaisen ottaisi elätiksi ja taakaksi?
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.[/quote]
No ilmeisesti ei kovin toimiva - prostituoituhan täyttää kaikki miehen toiveet ja mies on onnellinen :D
Mutta yleensähän miehet jotka suhtautuvat avioliittoon seksipalvelujen ostosopimuksena, valittavat etteivät saakaan rahalleen vastinetta. Outo sattuma että juuri kaikki nämä miehet ovat sattuneet naimaan huonolla työmoraalilla varustetun prostioitu-perheenäidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Olet kyllä ihan harvinaisen typerä mies. Lopeta jo itsesi nolaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
Olet itse ajautunut oman elämäsi objektiksi, jatkanut sitä ilmeisesti kymmeniä vuosia ja nyt syytät siitä naista? Millainen hedvekin selkärangaton lapamato on ihminen, joka ei saa suutaan auki ja sano, että "haluan asia rivarineliössä esikaupunkialueella"???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Olet kyllä ihan harvinaisen typerä mies. Lopeta jo itsesi nolaaminen.
No selitäs nyt typerykselle miksi ei voi kyseenalaistaa. Tässä on nyt ainakin 25 vuotta kokemusasiantuntijuutta ja huomannut, että ei-nyt-ihan-se-kaikista-tavoiteltavin-asia sittenkään. Ja mikä pahinta, kehtaa vielä sanoa sen ääneen vaikka olisi kuinka vastoin yleistä hyväksyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Juuri tuo. Minkä ihmeen takia et avannut suutasi aikaisemmin? Tuhlasit ison osan elämästäsi ja nimenomaan niitä nuoria, terveitä vuosia, kun olisit voinut tehdä vaikka mitä muutakin. Ja nyt kiukuttelet kuin pikkulapsi, vaikka olet aivan itse tuohon tilanteeseen ajautunut. Olen monta kertaa ihmetellyt, miksi palstan miehet tuntuvat olevan objekteja omassa elämässään; asiat vain tapahtuvat heille, ja sinä olet kyllä täydellinen esimerkki sellaisesta miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Olet kyllä ihan harvinaisen typerä mies. Lopeta jo itsesi nolaaminen.
No selitäs nyt typerykselle miksi ei voi kyseenalaistaa. Tässä on nyt ainakin 25 vuotta kokemusasiantuntijuutta ja huomannut, että ei-nyt-ihan-se-kaikista-tavoiteltavin-asia sittenkään. Ja mikä pahinta, kehtaa vielä sanoa sen ääneen vaikka olisi kuinka vastoin yleistä hyväksyntää.
Onko avioeropapereiden toimittaminen liiallinen ponnistus? Haluamasi elämä on niiden varassa.
No jaa, aika moni mies on luonut komean bisnesuran ihan vaan kansakoulupohjalta. Tunnetuin tällä hetkellä ehkä Topi Sukari, jolla parikymmentä vuotta nuorempi nainen kainalossa. Ei se koulutus nyt vielä mitään kerro ihmisen kyvyistä. Suurista ikäluokista moni aloitti työuransa 15-vuotiaana. Mitä tulee tuohon amiskoulutukseen, niin moni duunari tienaa paremmin kuin jotkut yliopistosta valmistuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Olet kyllä ihan harvinaisen typerä mies. Lopeta jo itsesi nolaaminen.
No selitäs nyt typerykselle miksi ei voi kyseenalaistaa. Tässä on nyt ainakin 25 vuotta kokemusasiantuntijuutta ja huomannut, että ei-nyt-ihan-se-kaikista-tavoiteltavin-asia sittenkään. Ja mikä pahinta, kehtaa vielä sanoa sen ääneen vaikka olisi kuinka vastoin yleistä hyväksyntää.
Onko avioeropapereiden toimittaminen liiallinen ponnistus? Haluamasi elämä on niiden varassa.
Ei, ei todellakaan, lomaketta on silmäilty varsin tiiviisti viimeiset pari vuotta. Pitää vaan ajoittaa oikein, siten että kakarat omillaan, talous 100% kunnossa jne, niin ei tule isompaa penalttia mitenkään elintasoon tai ajankäyttöön. Koska sen jälkeen kun nuorempi on lähtenyt, mikään ei enää velvoita mihinkään muuhun kuin duuniin.
Ai vitsi, että mä nauran tälle kuinka täällä samat pari palstareppanaa ulvovat toisessa ketjussa kuinka miesten ja naisten tuloerot eivät ole totta ja sitten taas toisessa ketjussa puhisevat näitä voimafantasioitaan siitä kuinka naisia kiinnostaa heidän keskiluokkaiset tulonsa.
Ihan kuin kukaan keskiluokan tuloilla kykenisi Suomessa ylläpitämään jotain kotirouvaa. Itse tienaan 4 000 €/kk ja yksineläjänä tiedän tasan tarkkaan kuinka vähään nämä pelimerkit riittävät, kun ei ole kahta maksajaa. Aivan kuin tällaisilla keskiluokkaisilla tuloilla pystyisi vielä kustantamaan keskiluokkaisen elämän toiselle aikuiselle ja parille lapselle.
Tyypit kiukuttelevat täällä minkä kerkeävät, eivätkä edes tajua että niiden itkupotkuraivareiden syynä on itse kehittelemänsä mielikuvitusmaailma :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto - se prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Se on miehen omaisuuden siirtoa naisille.
Missäköhän vaiheessa tämä omaisuudensiieto tapahtuu? Mikään ei miehiä sellaiseen pakota.
"Sä varmaan tienaat hyvin jo nyt..." totesi silmät säihkyen sairaanhoitsuopiskelija minulle teffeillä kauan sitten, valmistumiseni muutamassa kuukaudessa ja ns alakohtaisissa sisäsiisteissä hommissa oltu jo pari vuotta. Samalla hetkellä päätin ettei jatkoon muuten kuin jos pöksyihin pääsen. Ja niinhän minä pääsinkin.
Eikä ollut ainoa - kummasti alkoi naisilta tulla treffikutsuja siinä valmistumisen kieppeillä, vaikka en mielestäni ollut muuttunut yhtään sen muutaman vuoden aikana mitä olin opiskellut. Asiallahan ei ollut mitään tekemistä että vähintään keskiluokkaisen elämän tulot takaava tutkinto tulossa...
Olet sitten ensimmäinen ihminen joka ei muutu ja miehisty kasvaessaan ja kypsyessään sekä fyysisesti että henkisesti. Tai no jos ei mene opiskelemaan vaan jää yksiöön pelaamaan niin voi jämähtää yläkouluun henkisesti niin kuin täällä on nähty.
Perusluonteeni on ollut lukiosta asti sama: kyyninen kyseenalaistaja. Se muuttui korkeintaan terävämmäksi ja suorapuheisemmaksi opiskeluaikoina, ns yleisen kyllästymisen merkeissä.
Enkä näin jälkikäteen olisi pitänyt yhtään hullumpana vaihtoehtona jäädä syejäytyneeksi. No pian sen varmaan teen, tai paremminkin downshiftaamisen. Muksut lähtee omilleen, muijalle kenkää ja yhteinen omaisuus jakoon (josta minä tienannut about 80%) ja etsiköön itselleen loppuelämänsä maksajan. Hyvin pelasi nainen korttinsa, pakko myöntää...
Omia valintojasi et sitten kyseenalaistanut tarpeeksi etkä tee sitä edelleenkään. No, kaikilla meillä on sokeat kohtamme.
Kyllä, kyseenalaista vaffasti. Tällä tiedolla mitä on, väliin olisi jäänyt kaikki keskiluokkaiset perheperseilyt.
Eli olet kypsynyt ajan myötä. Se että lopetat perheperseilyt mahdollisimman pian lienee siunaus myös vaimollesi ja lapsillesi. Good riddance.
Kypsymistä? Ei, vain sitä ettei ollut tietoa asiasta kuin helvetin typerää on laittaa rahaa ja aikaa asiaan josta ei ole mitään hyötyä. Ei, en todellakaan katso kypsyneeni.
Kun perheperseily päättyy, minä olen sw joka jää kaikin puolin voitolle: elintaso, tulot ja ennen kaikkea, ajankäyttö mihin huvittaa. Kultaiselta rouvalta noista lähtee kaksi.
Eli avioliitto ei ole ollut kovin kummoinen
tulonsiirto vaimollesi. Niin ajattelinkin. Sääli lapsiasi, mutta kannattaa tosiaan muistaa että isyys on valinta.Jos olisimme eläneet hänen tulotasollaan kumpikin, rivarineliö esikaupunkialueella olisi ollut realismia. Asumme kuitenk7n kohta velattomassa isossa omakotitalossa (hänen unelmansa...) isolla tontilla, järvinäkymät yms herkut, kaksi uutta autoa joista toinen vematon ja toisenkin voisin kuitata velattomaksi vaikka heti. Kakarat ns parempien ihmisten kalliimmissa harrastuksissa.
Eli hänellä aikas iso elintasoharppaus hänellä, ansiottomasti. Tämän kaiken kun olisi nähnyt etukäteen leffana, johtopäätös olisi ollut röhönauru ja tokaisu "ei helevetti, pitäkää tunkkinne...."
No, tyhmästä päästä jne. Seuraavalla kerralla sitten viisaammin.
Niin. Viisaus on saavutettu ja sen mukaiset valmistelut menossa. Minä tulen olemaan jolla elämä jatkuu huomattavasti paremmalla tasolla kaikin puolin, siitä ei epäilystäkään.
Edelleen - avioliitto, tuo prostituution yhteiskunnallisesti hyväksytty muoto.
Olet kyllä surullinen miehen irvikuva.
Paperilla olen (ollut) jokseenkin kaikkea sitä mitä mieheltä voi vaatia: koulutettu hyvätuloinen, sporttinen, vastuuntuntoinen, toimelias/osallistuva, RUK-jantteri jne.
Sitten tulee se yksi päivä kun ymmärtää olevansa vain yksi hölmö muiden joukossa ja huomaa että on vain muiden hyväksikäyttämä juuri ne parhaat vuotensa, sen sijaan että olisi osannut vetää johtopäätökset ajoissa ja todeta "pitäkää tunkkinne".
Olet kyllä ihan harvinaisen typerä mies. Lopeta jo itsesi nolaaminen.
No selitäs nyt typerykselle miksi ei voi kyseenalaistaa. Tässä on nyt ainakin 25 vuotta kokemusasiantuntijuutta ja huomannut, että ei-nyt-ihan-se-kaikista-tavoiteltavin-asia sittenkään. Ja mikä pahinta, kehtaa vielä sanoa sen ääneen vaikka olisi kuinka vastoin yleistä hyväksyntää.
Onko avioeropapereiden toimittaminen liiallinen ponnistus? Haluamasi elämä on niiden varassa.
Ei, ei todellakaan, lomaketta on silmäilty varsin tiiviisti viimeiset pari vuotta. Pitää vaan ajoittaa oikein, siten että kakarat omillaan, talous 100% kunnossa jne, niin ei tule isompaa penalttia mitenkään elintasoon tai ajankäyttöön. Koska sen jälkeen kun nuorempi on lähtenyt, mikään ei enää velvoita mihinkään muuhun kuin duuniin.
Jatka vain silmäilyä, siihen sulla on juuri ja juuri munaa.
Vaimosi on varmaan ihan tyytyväinen lapsineen siellä rivarissa, kun ei sinua tarvitse katsella.