Lue keskustelun säännöt.
Oletteko miehiin pettyneet heteronaiset koskaan harkinneet tosissanne kokeilla seurustella naisen kanssa?
31.03.2023 |
Itsellä on käynyt mielessä mutta en tiedä olisko se reilua sitä toista kohtaan koska mun puolelta se jäis kuitenkin vaan ystävyydeksi koska en ole kiinnostunut naisista silleen.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme harhakuvitelma heteronaisilla on, että suhde naisen kanssa olisi aina seesteinen ja tasa-arvoinen? Eiköhän se riipu ennemminkin ihmisen persoonasta.
Olen seurustellut sekä miesten että naisten kanssa. Tosin olen enemmän naisiin päin. Mutta en voi sanoa, että naisten kanssa olisi ollut parhaimmat suhteet. Sekä miesten että naisten kanssa on ollut hyviä ja huonoja parisuhteita.
Niin, ei se naisiin vaihtaminen ole mikään automaattinen onnen tae. Esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa on lesbosuhteissa yhtä paljon kuin heterosuhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Surullista, että sulla on noin huonoja kokemuksia miesten kanssa olemisesta. Minä olen omassa parisuhteessani kokenut aina, että riittää kun pidän itseni puhtaana ja siistinä. Ei ole koskaan tuntunut että olisin minkään arvostelun alla.
Lue vaikka täältä miten ulkonäkökeskeisiä miehet ovat. Monet heistä jopa jättävät naisensa tämän vanhenemisen takia. Ehkä et vain tiedä miehesi todellisia ajatuksia tai sitten ulkonäkösi (vielä toistaiseksi) riittää hänelle.
-eri
Mä en heterona kokeile miestenkään kanssa mitään, jos en ole tosissani. Pelkkää seksiä en harrastaisi ilman rakastumista/rakkautta heterosuhteessakaan. Mutta jos rakastuisin naiseen, niin olisin avoin.
On käynyt mielessä mutta seksi naisen kanssa ei juurikaan kiinnosta. En usko että voisin kiinnostua naisesta siinä mielessä.
N26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Siis onko teillä jonkinlainen yhteinen sopimus että elätte ikään kuin pariskuntatana mutta ilman romanttista ulottuvuutta? Miten tuohon tilanteeseen päädytään?
Hmm.. ihan samoin kuin miesten kanssa päädytään suhteisiin ja päätetään millaisia asioita suhteeseen kuuluu ja mitä ei :D
Mulla ja kumppanillani on osin yhtenevä kaveripiiri, ja tiedettiin joten kuten toisemme. Kuten tuossa aiempi kirjoittaja mainitsi niin tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö, joten kai me sitten vaan oltiin jotenkin kuultu että kumpikin voisi olla tällaisesta kiinnostuneita ja alettiin tutustua lähemmin. Muitakin ehdokkaita oli, mut hänen kanssa klikkasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Surullista, että sulla on noin huonoja kokemuksia miesten kanssa olemisesta. Minä olen omassa parisuhteessani kokenut aina, että riittää kun pidän itseni puhtaana ja siistinä. Ei ole koskaan tuntunut että olisin minkään arvostelun alla.
Lue vaikka täältä miten ulkonäkökeskeisiä miehet ovat. Monet heistä jopa jättävät naisensa tämän vanhenemisen takia. Ehkä et vain tiedä miehesi todellisia ajatuksia tai sitten ulkonäkösi (vielä toistaiseksi) riittää hänelle.
-eri
Naiset ja miehet ovat aivan yhtä ulkonäkökeskeisiä. Kun katsot ihmisiä Prismassa, niin tämä käy ilmi kiistatta.
Melkein kaikki pariskunnat Prisman käytävillä ovat ulkonäöltään samalla tasolla kumppaninsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Siis onko teillä jonkinlainen yhteinen sopimus että elätte ikään kuin pariskuntatana mutta ilman romanttista ulottuvuutta? Miten tuohon tilanteeseen päädytään?
Hmm.. ihan samoin kuin miesten kanssa päädytään suhteisiin ja päätetään millaisia asioita suhteeseen kuuluu ja mitä ei :D
Mulla ja kumppanillani on osin yhtenevä kaveripiiri, ja tiedettiin joten kuten toisemme. Kuten tuossa aiempi kirjoittaja mainitsi niin tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö, joten kai me sitten vaan oltiin jotenkin kuultu että kumpikin voisi olla tällaisesta kiinnostuneita ja alettiin tutustua lähemmin. Muitakin ehdokkaita oli, mut hänen kanssa klikkasi.
"tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö"
En ole kirjaimellisesti koskaan aiemmin kuullut, että kukaan olisi tehnyt noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Surullista, että sulla on noin huonoja kokemuksia miesten kanssa olemisesta. Minä olen omassa parisuhteessani kokenut aina, että riittää kun pidän itseni puhtaana ja siistinä. Ei ole koskaan tuntunut että olisin minkään arvostelun alla.
Lue vaikka täältä miten ulkonäkökeskeisiä miehet ovat. Monet heistä jopa jättävät naisensa tämän vanhenemisen takia. Ehkä et vain tiedä miehesi todellisia ajatuksia tai sitten ulkonäkösi (vielä toistaiseksi) riittää hänelle.
-eri
Naiset ja miehet ovat aivan yhtä ulkonäkökeskeisiä. Kun katsot ihmisiä Prismassa, niin tämä käy ilmi kiistatta.
Melkein kaikki pariskunnat Prisman käytävillä ovat ulkonäöltään samalla tasolla kumppaninsa kanssa.
En silti ole kuullut yhdestäkään naisesta joka olisi jättänyt miehensä tämän ikääntymisen vuoksi, jos mies on ollut samaa ikäluokkaa.
Ei ole oikein teeskennellä muut mitä on ja ehkä särkeä jonkun naisen sydäntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Siis onko teillä jonkinlainen yhteinen sopimus että elätte ikään kuin pariskuntatana mutta ilman romanttista ulottuvuutta? Miten tuohon tilanteeseen päädytään?
Hmm.. ihan samoin kuin miesten kanssa päädytään suhteisiin ja päätetään millaisia asioita suhteeseen kuuluu ja mitä ei :D
Mulla ja kumppanillani on osin yhtenevä kaveripiiri, ja tiedettiin joten kuten toisemme. Kuten tuossa aiempi kirjoittaja mainitsi niin tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö, joten kai me sitten vaan oltiin jotenkin kuultu että kumpikin voisi olla tällaisesta kiinnostuneita ja alettiin tutustua lähemmin. Muitakin ehdokkaita oli, mut hänen kanssa klikkasi.
"tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö"
En ole kirjaimellisesti koskaan aiemmin kuullut, että kukaan olisi tehnyt noin.
Minkä ikäinen itse olet? Kaikki kenen tiedän tällaisessa suhteessa elävän, on alle kolmekymppisiä. Jossain lehdessäkin oli tästä juttu oisko ollut noin kk sitten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Surullista, että sulla on noin huonoja kokemuksia miesten kanssa olemisesta. Minä olen omassa parisuhteessani kokenut aina, että riittää kun pidän itseni puhtaana ja siistinä. Ei ole koskaan tuntunut että olisin minkään arvostelun alla.
Lue vaikka täältä miten ulkonäkökeskeisiä miehet ovat. Monet heistä jopa jättävät naisensa tämän vanhenemisen takia. Ehkä et vain tiedä miehesi todellisia ajatuksia tai sitten ulkonäkösi (vielä toistaiseksi) riittää hänelle.
-eri
Naiset ja miehet ovat aivan yhtä ulkonäkökeskeisiä. Kun katsot ihmisiä Prismassa, niin tämä käy ilmi kiistatta.
Melkein kaikki pariskunnat Prisman käytävillä ovat ulkonäöltään samalla tasolla kumppaninsa kanssa.
En silti ole kuullut yhdestäkään naisesta joka olisi jättänyt miehensä tämän ikääntymisen vuoksi, jos mies on ollut samaa ikäluokkaa.
Reilusti yli puolet avioeroista on naisten aloitteesta. Eiköhän siellä ole joukossa sellaisiakin tapauksia joissa sen ukon käppänän rappeutunut ulkonäkö johti seksuaalisen halun katoamiseen ja naisen päätökseen häipyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä naiset ajattelivat säästyä sillä, että seurustelevat toisen naisen kanssa? Ihan yhtä hullua menoa on, kuin miesten kanssa, mutta vähän eri muodossa.
Kerta kokeilu 20 v riitti. Ei ollut mun juttu, mut vahvisti sen, minkä jo tiesinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Siis onko teillä jonkinlainen yhteinen sopimus että elätte ikään kuin pariskuntatana mutta ilman romanttista ulottuvuutta? Miten tuohon tilanteeseen päädytään?
Hmm.. ihan samoin kuin miesten kanssa päädytään suhteisiin ja päätetään millaisia asioita suhteeseen kuuluu ja mitä ei :D
Mulla ja kumppanillani on osin yhtenevä kaveripiiri, ja tiedettiin joten kuten toisemme. Kuten tuossa aiempi kirjoittaja mainitsi niin tällaiset suhteet alkaa olla yleistyvä ilmiö, joten kai me sitten vaan oltiin jotenkin kuultu että kumpikin voisi olla tällaisesta kiinnostuneita ja alettiin tutustua lähemmin. Muitakin ehdokkaita oli, mut hänen kanssa klikkasi.
Siis wot, ihan tosissaan etsit tuollaista kumppania. Luulin että olitte ensin kämppiksiä tai jotain ja sitten totesitte että hyvä systeemi, pidetään tämä. Mutta että ihan tietoisesti etsit heteroa "parisuhteeseen". Tämä on uutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei lähdettäisi leikkimään naisista pitävien naisten tunteilla. Me ei olla mitään leluja joilla leikkiä.
Nyt tuli hutilaukaus! Ei ole enään mitään sukupuolia. Rusinapullafilosofiaa.
En pysty seksiin naisen kanssa, joten ei järkeä yrittää seurustella.
Vierailija kirjoitti:
Miltä naiset ajattelivat säästyä sillä, että seurustelevat toisen naisen kanssa? Ihan yhtä hullua menoa on, kuin miesten kanssa, mutta vähän eri muodossa.
Henkilökohtaisesti suurempi tasavertaisuus arjen jakamisessa. En kuvittele että henkisesti naisten suhteet olis helpompia, mutta ainakin oltaisiin tasavertaisia aikuisia eikä niin että toinen asettuu vapaamatkustajaksi. Se aikuiselle äitinä olo on ihan omanlaisensa hitaasti naista syövä kestoketutus.
Minä voisin kuvitella ihastuvani naiseen ja tiedän oman naistyyppini, mutta silti seksi tuntuisi mahdottomalta. Se olisi enempi sellaista teini-ihastusta, korkeintaan pussailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En seurustella mutta asun naisen kanssa ja jaamme elämän samoin kuin pariskunta, seksi vain puuttuu. Tämä alkaa olla jo aika yleinen ilmiö nuorten naisten keskuudessa, koska hyvän miehen löytäminen on vaikeutunut niin paljon. Mä hoidan seksintarpeen itse, mutta moni varmaan jossain vaiheessa alkaa myös kiinnostua naisista. Seksuaalisuus on aika muttuvaista.
Mulla myös tällainen kuvio. En ole kiinnostunut kumppanistani (nainen) seksuaalisesti eikä hän minusta, mutta seksiä lukuunottamatta tästä kumppanuudesta saa kaikki parisuhteen edut. Nyt ollaan ostamassa yhteistä mökkiä ensi kesänä :)
Mulle on todella iso muutos miten tällaisessa suhteessa tulee ihan eri tavalla hyväksytyksi omana itsenään. Miesten kanssa on aina ollut pelko riittävyydestä ja huoli omasta ulkonäöstä. Nyt riittää kun pitää itsensä puhtaana, siistinä ja perus nättinä. Olo on paljon vapautuneempi ja energiaa riittää kun tuntuu ettei ole minkään jatkuvan arvostelun alla.
Surullista, että sulla on noin huonoja kokemuksia miesten kanssa olemisesta. Minä olen omassa parisuhteessani kokenut aina, että riittää kun pidän itseni puhtaana ja siistinä. Ei ole koskaan tuntunut että olisin minkään arvostelun alla.
Lue vaikka täältä miten ulkonäkökeskeisiä miehet ovat. Monet heistä jopa jättävät naisensa tämän vanhenemisen takia. Ehkä et vain tiedä miehesi todellisia ajatuksia tai sitten ulkonäkösi (vielä toistaiseksi) riittää hänelle.
-eri
Naiset ja miehet ovat aivan yhtä ulkonäkökeskeisiä. Kun katsot ihmisiä Prismassa, niin tämä käy ilmi kiistatta.
Melkein kaikki pariskunnat Prisman käytävillä ovat ulkonäöltään samalla tasolla kumppaninsa kanssa.
En silti ole kuullut yhdestäkään naisesta joka olisi jättänyt miehensä tämän ikääntymisen vuoksi, jos mies on ollut samaa ikäluokkaa.
Reilusti yli puolet avioeroista on naisten aloitteesta. Eiköhän siellä ole joukossa sellaisiakin tapauksia joissa sen ukon käppänän rappeutunut ulkonäkö johti seksuaalisen halun katoamiseen ja naisen päätökseen häipyä.
Yleensä se on niin, että nainen vaan vie sen avioeropaperin. Mies on siis se jättäjä mutta ei vain ehdi erosäätöjä tehdä koska on kiire metsästää nuorempaa naista kun oma puoliso ei enää ikänsä takia kelpaa.
En ole vakavasti harkinnut. Tosiasia on ikävä kyllä se, että naiset ovat ihan yhtä hulluja kuin miehet 🤣 se vaan ilmenee eri tavoin.
Elättelen toiveita että haluamani kaltainen mies vielä tulisi vastaan ja minut kaappaisi mukaansa. Ehkäpä sitten joskus yli 50v sinkkuna muutan mieltäni, ja rupean naisen kanssa kimppaan epätoivoissani.