Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko puoliso pakko hoitaa itse kotona?
27.03.2023 |
Tämä ei ole vielä ajankohtainen asia, mutta tulevaisuudessa häämöttää tämä mahdollisuus.
Olemme vähän vanhempi pari, minä 57 ja mies 70. Kolme lasta, aikuisia kaikki jo.
Liittomme ei kovin hurrattavan hyvä ole, mutta (myönnän täysin itsekkäästi kermapertseenä) materiaalinen hyvinvointi auttaa jaksamaan huonot hetket. Materiaalisella tarkoitan oma koti ja mökki, ei mitään sen huikentelevaisempaa.
Mies on eläkkeelle jäätyään muuttunut hiljalleen aika hankalaksi ja vähän ennakoin muistiongelmia.
Itse olen osa-aika työkyvyttömyyseläkkeellä terveyssyistä, pystyn käymään töissä 1-2 pv viikossa (onneksi hyvä työnantaja).
Miehen oireilu tässä ajan kanssa lisääntynyt ja mietin jo kauhulla mitä jos/kun hänellä alkaa pää pettää kunnolla.
Meillä ei ole varaa yksityiseen hoitokotiin (eikä mies satavarmasti suostuisi siihen, koska eihän hänessä edes ole vikaa eikä hän kotoaan lähtisi) eikä tietenkään julkiseen pääse ennen kuin on hautakunnossa.
Minä en ihan fyysisesti pysty ryhtymään omaishoitajaksi, tarvitsen paljon lepoa ja esim. työpäivän jälkeen tarvitsen 3 pv palautumiseen. Väsyn nopeasti enkä jaksa muuta kuin nukkua.
(Ei kyllä omaishoitajuus edes nappaisi, pahoittelut ilkeydestäni, mutta meillä ei niin hyvä suhde ole, että vaikka olisin täydessä iskussa, en haluaisi hoitajaksi ryhtyä).
Mutta mitä kun mies alkaa heikentyä (päästään)? Mitä ihmettä voin tehdä?
(ja ei, en haluaisi erota ihan näistä materiaalisista syistä.. ei haluaisi elää loppuelämää köyhänä sairaseläkeläisenä. Pahoittelut jos kuulostan siltä mitä olen, itsekäs).
Kommentit (57)
Kannattaisi nyt yrittää saada se mies tutkimuksiin, niin hän saisi ehkä lääkityksen ja sinä tietäisit tilanteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos eroatte et saa mahdollista leskeneläkettä miehen kuollessa. Toisaalta jos eroatte, niin ilman avioehtoa omaisuus jaetaan puoliksi noin karkeasti sanottuna. Laske vaihtoehdot. Muistisairaan kanssa eläminen on yhtä helvettiä ja siitä ei kukaan parane kuin kuoleman kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa se miehesikään sinua hoitaisi, joten ole terveen itsekäs ja ala elää omaa elämääsi.
Tämä. Harva mies vaivautuisi moiseen vaimonsa takia, miksi naiset aina kuuliaisesti hoitavat miehiään? Siitä ei seuraa kuin katkeruutta, uupumusta ja sairautta ja köyhyyttä.
Mun isä oli äidin omaishoitaja. Lätkäistään tollanen vastuu ihmiselle jolla ei mitään käsitystä hoivaamisesta, lyhyt pinna, mutta kun ei hiljaisena miehenä osannut kieltäytyäkään. Stressasi sitten itsensä kuoliaaksi aika nopeasti.
Jos olisin sinä niin eroaisin. Mökki ja talo myyntiin. Näistä saadut rahat kannattaa tuhlata. Muuten joudutte itse maksamaan vanhuuden asumisen, ruuan ja hoidon. Nyt kaikki vaan sileäksi kun jalat vielä kantaa.
Miehelle vuokraatte hoitokodista pikkuyksiön. Sellaisesta siis jossa asutaan itsekseen, ja johon voi ostaa palveluita, muttei ole pakko. Ihmettelen miten sulla voi olla taloudelliset syytä taustalla tuossa, vaikka miehellä ei ole varaa hoitokotiin? Onko nykyinen asunto teidän molempien omistama? Onko maksettu kokonaan jo? Hyvinhän voit siinä asua ja maksaa juoksevat kulusi itse samalla kun mies maksaa eläkkeellään hoitopaikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mökin voi varmaan myydä? Saisi rahaa hoitajaan?
Toisaalta, jos rakkautta ei ole, niin kannattaisiko nyt itsekkäästi erota?
Nähtävästi miehesi on varakkaampi osapuoli, jos et pysty mieztädi hoitamaan kum se aika tulee niin julkinen puoli laittaa ukkosi laitokseen joka maksetaan miehen tuloilla ja omaisuudella.luultavasti joudut muuttamaan pienempään asumtoon.
Bern there done that
Mökkejä voi vuokrata ja päästä paljon helpommalla. Voi vaihtaa maisemaa ja naapureita. Se virkistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa heti. Materiaalista hyvinvointia et voi pelastaa tuossa liitossa roikkumalla. Se hupenee joka tapauksessa pian miehen hoitokuluihin, pakon edessä ostettuihin palveluihin, tai jos ei mies mihinkään palveluihin suostu niin viimeistään siihen että mökki ja talo hajoavat käsiin. Ja sinulta menee viimeinenkin työkyky. Väkivallan uhka on myös todellinen, tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus muistisairailla miehillä joilla on jo valmiiksi ennen diagnoosia ollut äreyttä ja itsekeskeisyyttä. Voin luvata että tuon kaiken keskellä ei sitten kesämökit paljoa lohduta vaikka olisi kuinka itsekäs materialisti. Eikä tuon tilanteen karmeudelta pelasta sekään ettet ryhdy virallisesti omaishoitajaksi. Toistan, lähde nyt. Jos teillä ei ole avioehtoa, saat tässä vaiheessa sentään jotain mukaasi, toivon mukaan niin paljon että pärjäät joten kuten eläkeikään. Muista että mökki ja talo menettävät koko ajan arvoaan jos ei niistä huolehdi hyvin.
Puhtaan itsekkyyden ja materialismin sijaan tulee vaikutelma, että sinun on vaikea hyväksyä että materiaalisen hyvinvoinnin ja työkyvyn osalta elämäsi parhaat ajat alkavat olla ohi. Silloin voi olla hankala tehdä lopullisia päätöksiä ja päästää irti. Jos näin on, ymmärrän. Muista kuitenkin, että onnellisten aikojen ei tarvitse vielä olla takanapäin.
Olen itse vanhainkodilla hoitajana ja koska työkavereina on sellaisia tunnevammaisia ja kylmiä ihmisiä, niin en halua kyllä omia vanhempiani tai puolisoani laittaa hoitokotiin edes silloin muistisairaana.
Pähkäilin tätä asiaa monet vuodet nuorempana, ressasi ja suretti..sitten jossain välissä alkoi yksityiset kotihoidot yleistymään, taakka putos sydämeltä, kun tajus että ok. asennetaan ensinnäkin kamerat porukoille, etävalvonta puheominaisuuden kanssa. Lieteen ym.aikakatkaisu, sama vesihanoihin.
Toisekseen kotihoito, kun tarttee fyysistä apua.
Kolmantena keinona lääkitys kohdilleen..jos ei hyvällä yhteistyössä, niin sitten ambulanssi tai poliisi senverran usein käymää, jos ei esim.rauhoittavaa lääkitystä muuten saa.
Hoitomaksut on ihan järkyttävän korkeita, siinä missä joku pääsee kaupungin myöntämällä palvelusetelillä ja maksaa n.500€, toinen maksaa samasta palvelusta ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa 4000€, kerran satuttiin näkemään tuossa muutama vuosi sitten yhden muistisairan mummun laskut, kun omaiset antoivat ne hänelle kansioon säilytettäviksi, tarkka ihminen kun oli..joten jos haluat tulotasosi pitää, palkkaa kotiin apua ja no..minä varmaan asuisin mökillä suurimman osan ajasta ja eläisin omaa elämääni, ennä käyttäisi aikaani tappelemiseen, koska muistisairaalle ei mene järkipuhe perille perinteiseen tyyliin tappelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ollaan kyllä kotona loppuun saakka. Toki joku kotihoitaja voi tulla jakamaan lääkkeet jos sinä olet liian heikko
Eipä muuta heru. Lopuksi vuodeosastolle
Jos n 5 kertaa/vrk kotihoidon käyntejä ei riitä, niin silloin kriteerit hoivakotiin pääsystä täyttyvät. Ei siis mitään vuodeosastoa.
Omaishoitajan pitää heittäytyä niin hölmöksi, että katsotaan kykenemättömäksi hoitamaan ketään.
Olen mieheni kanssa yli 70 v ja ollaan monen vanhuksen asioita hoidettu ja tultu siihen tulokseen, että on hyvä asua lähellä junarataa, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan😨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökin voi varmaan myydä? Saisi rahaa hoitajaan?
Toisaalta, jos rakkautta ei ole, niin kannattaisiko nyt itsekkäästi erota?
Nähtävästi miehesi on varakkaampi osapuoli, jos et pysty mieztädi hoitamaan kum se aika tulee niin julkinen puoli laittaa ukkosi laitokseen joka maksetaan miehen tuloilla ja omaisuudella.luultavasti joudut muuttamaan pienempään asumtoon.
Bern there done that
Taas kerran, julkisen puolen hoitomaksuihin ei vaikuta omaisuus vain tulot.🤯
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ollaan kyllä kotona loppuun saakka. Toki joku kotihoitaja voi tulla jakamaan lääkkeet jos sinä olet liian heikko
Eipä muuta heru. Lopuksi vuodeosastolle
Jos n 5 kertaa/vrk kotihoidon käyntejä ei riitä, niin silloin kriteerit hoivakotiin pääsystä täyttyvät. Ei siis mitään vuodeosastoa.
Omaishoitajan pitää heittäytyä niin hölmöksi, että katsotaan kykenemättömäksi hoitamaan ketään.
Olen mieheni kanssa yli 70 v ja ollaan monen vanhuksen asioita hoidettu ja tultu siihen tulokseen, että on hyvä asua lähellä junarataa, jos ymmärrätte, mitä tarkoitan😨
Täyttyneet kriteerit eivät auta mitään tilanteessa, jossa vapaita paikkoja ei vain ole.
Nimimerkillä äitini miesystävä todellakin vuodeosastolla toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo on tilanne, niin eroa ihmeessä. Saathan sinä tasingon. Jos miehesi joutuu hoitokotiin, menee hänen kaikki tulonsa joka tapauksessa sen maksuihin. Siinä sinulle sitten elintasoa.
Minulla on sama ikäero mieheni kanssa. Onneksi olemme terveitä ja onnellisia. Mutta olen henkisesti varautunut siihen että tilanne ei säily loputtomiin. Hoidan tarvittaessa puolisoni kotona.
"Kaikki se on maksettava eikös juu mitä tässä maailmassa velkaantuu.."
Velkasi materiaalisesta helppoudesta lankeaa maksettavaksi omaishoitajuuden muodossa.
Näin se menee.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos rehellisestä kirjoituksestasi!
Jotenkin samaistuin ap:n tarinaan. Meillä rakkauttaa vielä piisaa ja ollaan viisissäkymmenissä. Oman sairastumiseni myötä olen paljon miettinyt tulevaisuutta. Juteltu jonkin verran. Olen huomannut, että haluamme aika eri asioita noin kymmenen vuoden päästä.
En haluaisi jäädä hänelle taakaksi tai toisinpäin. Juu omaishoitajuudesta saa rahaa.. ei paljon. Vapaapäivänkin - jos tsäkä käy. Naapurustossa asuu pariskunta, jossa mies hoitaa muistisairasta vaimoaan. Ei ole vapaata saanut tänä vuonna. Ei ole ketään, joka sitten hoitaisi vaimoa silloin, että voisi vapaataan viettää. Tämä siis kunnanpuolelta.
Toihan olisi aivan katastrofi. Mä olen aina arvostanut omaa aikaani ja tilaani, eikä siihen sitten tulisikaan luvattua apua. Itsekkäästi ajattelen mäkin tässä. Varmasti se olisi miehelle myös ongelma. Hän on sosiaalinen ja rakastaa ihmisten kanssa olemisesta ja juttelusta. Hän ei pääsiskään omiin höpötyksiinsä, kun olisi mussa kiinni kotona...
Onhan tässä aikaa vielä jotain ratkaisuja keksiä. Voimia AP ja toivottavasti sulla asiat lutviutuu parhain päin, vaikkapa sitten itsekkäästikin!