Lue keskustelun säännöt.
Kirjolla
27.03.2023 |
Hyvä sarja Aspergereista
Kommentit (1223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sointu Borg sai mun silmissä pisteitä.
Ihana oli katsoa veljeä ja siskoa vaateostoksilla.
-Topi, et sä voi sanoa kassalla, et vaate on kallis 😊Ylellä vaalitoimittaja tai vaaliasiantuntija Sami Borg kai on sukua Soinnulle jaja Topille. Entäpä Patrik Borg, ravitsemustieteilijä?
Minä ihmettelin kun Sointu sanoi noin veljelleen, ettei vaatetta saa sanoa kalliiksi. Minä sanon niin melkein joka kerta kun joudun ostamaan uuden vaatteen. En tiedä mistä se johtuu, mutta tulee aina mainittua, että "tulipas kalliiksi" tai muuta vastaavaa. Miksei saisi sanoa? Se on sellaista small-talkia.
Sama 😅 Voivottelen aina, että teinpä kalliita valintoja ja kaikki on niin kallista! 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kirjoitti kuinka hänen perheessään aspergerit eivät osoita empatiaa. Minä en tietenkään ole mikään asiantuntija tähän kaikkeen, mutta aloin miettimään monia asioita. Itse, kun olen taas ymmärtänyt, että moni asperger tavallaan haluaa, että asiat menevät oikeudenmukaisesti eivätkä tykkää vääryydestä. Eli heidän on jopa vaikeaa ymmärtää "maailmaan pahuutta" yms. Toki yleistän tässä, mutta näin mietin vähän toisin päin, että moni haluaa häntä kohdeltavan hyvin ja kohtelee myös muita hyvin. Itselle eräs mieleenjäänyt kokemus oli, kun kiusattuna nuorena pari luokkalaista alkoi kiusata minua ja repivät vaatteista yms ja ainoa joka siihen reagoi oli eräs ilmeisesti aspergertaustainen poika. Hän sanoi, että lopettakaa. Jäi mieleeni. Hänen taustastaan tiesin vanhempiensa kautta.
Insinööriksi opiskellut mies ei saa todennäköisesti töitä. Haaveet olivat kovin epärealistisia.
Mahtoiko tämä Kiri asua tuetussa asunnossa? Tarvitsee kovasti tukea jotta asiat, astiat ja vaatteet eivät kasaudu..
Topi oli hauska mm sodankylässä. Halusi koko ajan tinkiä :D
Plussaa oli että huolehtii niin itsenäisesti kunnostaan,
Nuorempi mies tyk,ösi tehdä hissivideoita, pärjäsi hyvin koulussa. Rikas koti ja tukea sai kodista.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti kuinka hänen perheessään aspergerit eivät osoita empatiaa. Minä en tietenkään ole mikään asiantuntija tähän kaikkeen, mutta aloin miettimään monia asioita. Itse, kun olen taas ymmärtänyt, että moni asperger tavallaan haluaa, että asiat menevät oikeudenmukaisesti eivätkä tykkää vääryydestä. Eli heidän on jopa vaikeaa ymmärtää "maailmaan pahuutta" yms. Toki yleistän tässä, mutta näin mietin vähän toisin päin, että moni haluaa häntä kohdeltavan hyvin ja kohtelee myös muita hyvin. Itselle eräs mieleenjäänyt kokemus oli, kun kiusattuna nuorena pari luokkalaista alkoi kiusata minua ja repivät vaatteista yms ja ainoa joka siihen reagoi oli eräs ilmeisesti aspergertaustainen poika. Hän sanoi, että lopettakaa. Jäi mieleeni. Hänen taustastaan tiesin vanhempiensa kautta.
Minulla on samanlainen kokemus. Ollut vuosia asperger ystävänä. Hän joutui kiusatuksi koulussa ja ei siedä yhtään kiusaamista. On mennyt väliinkin kadulla, kun pikkupojat nahistelivat keskenään. Vaikka muuten ei aina ymmärräkkään, mitä kaikkea ei kannata ihan suoraan sanoa tai suoranaisesti osaa lohduttaa jos harmittaa eikä aina kykene ymmärtämään sitä. Eläinten kuolemat tuntuvat kolahtavan hänelle erityisen voimakkaasti verrattuna mihinkään muuhun tunnetilaan.
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi opiskellut mies ei saa todennäköisesti töitä. Haaveet olivat kovin epärealistisia.
Mahtoiko tämä Kiri asua tuetussa asunnossa? Tarvitsee kovasti tukea jotta asiat, astiat ja vaatteet eivät kasaudu..
Topi oli hauska mm sodankylässä. Halusi koko ajan tinkiä :D
Plussaa oli että huolehtii niin itsenäisesti kunnostaan,Nuorempi mies tyk,ösi tehdä hissivideoita, pärjäsi hyvin koulussa. Rikas koti ja tukea sai kodista.
Kirillä on toimintaterapeutti apuna (oman perheen lisäksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen biletys ja kaverit sai Kirin energiseksi, mutta kaikki muu uuvutti?
Multa meni kyllä tämä biletys kyllä ohi, missä kohtaa oli bilettämässä? Moninkertaisella itsari riskillä onkin aika hyvä jos on niitä kavereita ja ihmekään jos nauttii niistä, kaikilla ei ole sitäkään, kiitos mm kaltaistesi törppöjen
En ole tuon viestin kirjoittaja, johon kommentoit, mutta en ymmärrä miksi nimität kirjoittajaa "törpöksi"? Pelkän kysymyksen vuoksiko? Minäkin hämmästelin sitä, että Kiri tunsi itsensä energiseksi kavereiden ja biletyksen parissa, koska minusta juuri ne seikat olisivat elämässä kaikkein uuvuttavimpia.
No se olisi sinusta uuvuttavinta, tämmöisenkirin tuntevana, heillä kuitenkin on tylsääkin ja purkamatonta energiaa, ilman jalkoja ei kuitenkaan voi juosta näitä purkamassa siellä työelämässä vaikka useimmat haluaisi, mutta sosiaalinen kanssakäyminen sopivassa määrin ei vaadi niin paljoa kuin kokonainen työelämä, ihan itsestäänselvä asia, kuten sekin että ihmissuhteista saa voimaa. Semmoinen nippelitieto vielä juuri noiden diagnoosien yhdistelmän hankaluudesta, että ADHDt on monesti tosi sosiaalisia ja autistit vetäytyviä ja ujoja, joten tuo jaksaminen ja sosiaalinen elämä ei ole heillä yleensä ihan helppoa eikä yksiselitteistä
Kirillä oli siis diagnooseina asperger, ADHD ja hahmotushäiriö.
Kyllä autismikirjon henkilökin voi olla sosiaalinen ja viihtyä menoissa, mutta jälleen kerran, jokainen neurokirjolainen on yksilö.
Pitää katsoa sarja kokonaan. Ehkä nämä sarjat saavat edes jonkun joka suhtautuu erilaisuuteen ikävästi miettimään asennettaan. Suomessakaan erilaisuutta ei oikein hyväksytä. Täällä on paljon kiusaamista. Itsekin olen vain "tavallinen", mutta silti on kiusattu paljon. Sen vuoksi mietin aina kuinka ne jotka oikeasti ovat "erilaisia" pärjäävät täällä. Toisaalta itse en näe heitä erilaisina, mutta tarkoitan siis sitä kuinka maailma on varmaan vielä raaempi paikka heille. Yhdellä tutullani on tourette ja se myös yksi todella paljon kiusaamista aiheuttava asia. Toki jotkut varmasti pärjäävät paremmin. Se on niin paljon niistä ihmisistä kiinni joita esim koulussa kohtaat. Itseä siis kiusattiin paljon myös. Olin melkein aina yksin enkä enää lopulta puhunut koulussa mitään jos ei ollut pakko. Yritin vaan olla näkymätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheessä neljä autismin kirjolaista ja vain yksi ei auta hädän hetkellä tai osoita empatiaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä ettei olisi empaattinen, ei vaan osaa osoittaa sitä koska lapsuudessa ei esim koskaan halattu/huolehdittu/osoitettu empatiaa eli ei ole oppinut näyttämään empatiaa normaalilla tavalla.
Tämä dokumenttisarja pitäisi näyttää jokaiselle koulussa heti ensimmäisillä luokilla. Erilaisuudesta puhutaan liian vähän ja olisi hyvä tarjota kaikille referenssiä pienestä pitäen. Lapset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi joku ihminen käyttäytyy eri tavalla kuin valtavirta ja helposti aletaan kiusaamaan. Sitä ei ajatella pidemmälle asti. Kun kerrotaan konkeerttisesti syitä käytökselle niin voidaan jo nuorena tajuta ettei kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeisen jakson ruokapöytä keskusteluita kiinnolla seuratessani mietin, että nämä yksilöthän ajattelevat todella syvällisesti ja kauniisti elämästä. Heillä on uskomattoman elämänmyönteinen asenne. He eivät tunteneet myrkyllistä katkeruutta, eivätkä syyllistäneet kiusaajiaan.
Mutta miksi ihmeessä heidät leimataan sairaiksi? Miksi ihmeessä kukaan on halunnut kiusata heitä? Monestikin jaksojen aikana huomasin tuumivani, ovatko hölmömpiä sittenkin tavalliset ihmiset. Kyseessähän kun ovat todelliset helmet, uniikit ja spontaanit kaunosielut meidän estyneempien ja esittäjien joukossa. Ehkä meidän tulisikin oppia heiltä jotakin?
Ottakaamme siis heiltä mallia, miten elämää kuuluu viettää ja miten todella eläydytään ja omistaudutaan Suurille kiinnostuksen kohteille.
Kun mietin, mikä näitä henkilöitä yhdisti eniten, niin lopulta sen keksin: kaikillahan oli kerrassaan rakastava perhe; upeat vanhemmat ja ihanat sisarukset. Sieltä se kaikki hyvä lähtee.
Markuksen tieteelliset projektit olivat mielenkiintoisia ja hänen ihmissuhde pohdiskelut saivat minut nauramaan positiivisella tavalla enemmän kuin olen nauranut vuosikausiin. Suuret kiitokset siitä Markus. Toivotan menestystä joko älykypärä projektin tai tietoturva tehtävien parissa.
Topin villistä ja autenttisesta tavasta heittäytyä päätä pahkaa ja rohkeasti kuin leijona elämän suuriin seikkailuihin voi kuka hyvänsä ottaa mallia. Mikä taito hänellä olikaan nähdä kauneutta ympärillään, mikä taito nautiskella elämän pienistä iloista, mikä taito viljellä iloa ja huumoria ympärilleen. Topi, sinä näytit, miten minunkin tulisi heittäytyä elämänvirtaan, miten tulee antautua sen vietäväksi ja vain nauttia kyydistä "Rohkeus ei tarkoita sitä ettei pelota, vaan sitä, että tekee pelosta huolimatta"
Julius, tuo suuri hissi ekspertti, osaa puhua niin lempeästi ja kauniisti sekä ajatella ikäisekseen todella kypsästi. Ehdottomasti aito herrasmies. Hän oli ihanan rauhallinen, mutta silti omasi rohkeutta heittäytyä opettelemaan vaativiakin asioita, kuten autolla ja vesiskootterilla ajoa. Hänellä oli myös kertakaikkisen sympaattiset siskot. Julius, sinä näytit minulle, kuinka rauhallisen lempeästi elämään kuuluu suhtautua.
Saas nähdä, saammeko joskus tulevaisuudessa kuunnella radiosta Kirin tekemää musiikkia tai ostaa hänen suunnittelemiaan Barbeja tai maalauksia. Mikä optimistinen ja sisukas luonne, vaikka elämä tuottikin hänelle tästä nelikosta eniten vastavirtaa. Hänellä oli kertakaikkisen upea ystäväpiiri, josta kuka hyvänsä voisi olla ylpeä. Kiri, sinä näytit malliksi, miten vaikeuksista huolimatta lippu pidetään korkealla.
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi opiskellut mies ei saa todennäköisesti töitä. Haaveet olivat kovin epärealistisia.
Mahtoiko tämä Kiri asua tuetussa asunnossa? Tarvitsee kovasti tukea jotta asiat, astiat ja vaatteet eivät kasaudu..
Topi oli hauska mm sodankylässä. Halusi koko ajan tinkiä :D
Plussaa oli että huolehtii niin itsenäisesti kunnostaan,Nuorempi mies tyk,ösi tehdä hissivideoita, pärjäsi hyvin koulussa. Rikas koti ja tukea sai kodista.
Kirin tuettu asuminen tuli selville, kun kertoi lentokentällä pakkaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asseja tuntevana (ja sellaisten äitinä) en jaksa tätä autismi-kii.maa. Aiheesta ei voida puhua realistisesti, koska jollekulle voi tulla paha mieli. Tiedättekö, millaista on elää noiden ihmisten kanssa, siis pahimmillaan?
Assit voivat olla manipuloivia (virhekäsitys tähän liittyen on, että nämä totuudentorvet eivät muka osaisi manipuloida saati valehdella), eikä empatiasta ole tietoakaan. He toki voivat suuttua toisten puolesta tai kokea sympatiaa, mutta empatiaa ei autisti tunne- se kun on vähän se ideakin autismissa, kyvyttömyys samaistua muihin tunnetasolla. Tämä on unohdettu nykypäivän julkisessa keskustelussa. Itsekeskeisempää henkilöä saa etsiä, assia kiinnostaa tasan oma hyvinvointi ja luikkii pakoon, jos joku muu ympärillä kärsii. Hän voi kyllä teoriassa olla kiinnostunut vaikkapa eläinten hyvinvoinnista ja huolehtia hyvin omistaan, mutta assi ei koskaan tule oma-aloitteisesti läheisensä tueksi jos tällä on vaikeaa. En hän osaa, kykene: hän voi jopa ahdistua toisen voimakkaista tunteista kriisin keskellä, eikä halua sellaisia kokea, joten...niin.
Minulla on tosiaan assilapsia. He ovat minulle rakkaita ja ihania yksilöitä, mutta olen huolissani heidän tulevaisuudestaan. Toinen haluaa vain pelata ja syödä, ei kykene omaehtoisuutensa vuoksi juuri mihinkään muiden ohjaamaan toimintaan. Toisella tuo sama omaehtoisuus on alkanut haittamaan opiskeluita, ja hän myös kuormittuu hyvin herkästi tavallisesta arkielämästä. Jatkuvasti on koulusta poissaoloja, kun hän kuormittuu mm. metelistä, muttei omaehtoisuutensa vuoksi hyväksy myöskään apukeinoja kuten kuulosuojaimia. Miten nämä henkilöt tulevat pärjäämään tulevaisuudessa?
Asseista noin puolet on muuten kehitysvammaisia. Sitäkään harvoin tuodaan esille.
Lainasin nuo mihin halusin sanoa jotain;
On kuule olemassa ihan ns. tavallisia ihmisiä joilla ei ole empatiakykyä. Narsisteja nääs.
Olen enemmän huolissani siitä että millainen äiti olet lapsillesi. Varmaan pärjäävät paremmin ilman toksista läsnäoloasi.
Huomaatteko miten miesten mielenkiinnon kohteita pidetään taas kerran arvokkaampina ja hyväksyttävämpänä kuin naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi opiskellut mies ei saa todennäköisesti töitä. Haaveet olivat kovin epärealistisia
Miksi ei saisi? On olemassa myös sellaisia it-alan työpaikkoja, joihin nimenomaan palkataan vain autisteja töihin. Löysin eilen googlaamalla.
Ja olihan hän jo sarjan aikanakin töissä, vaikka olikin tehty koeaikapurku tms sieltä yhdestä paikasta. Minusta hän oli yritteliäs ja varmasti pärjää. :)
Vierailija kirjoitti:
Tämä dokumenttisarja pitäisi näyttää jokaiselle koulussa heti ensimmäisillä luokilla. Erilaisuudesta puhutaan liian vähän ja olisi hyvä tarjota kaikille referenssiä pienestä pitäen. Lapset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi joku ihminen käyttäytyy eri tavalla kuin valtavirta ja helposti aletaan kiusaamaan. Sitä ei ajatella pidemmälle asti. Kun kerrotaan konkeerttisesti syitä käytökselle niin voidaan jo nuorena tajuta ettei kiusata.
Ja miten oletat ekaluokkalaisten ymmärtävän, ei niillä ole vielä kriteerejä poikkeavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä dokumenttisarja pitäisi näyttää jokaiselle koulussa heti ensimmäisillä luokilla. Erilaisuudesta puhutaan liian vähän ja olisi hyvä tarjota kaikille referenssiä pienestä pitäen. Lapset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi joku ihminen käyttäytyy eri tavalla kuin valtavirta ja helposti aletaan kiusaamaan. Sitä ei ajatella pidemmälle asti. Kun kerrotaan konkeerttisesti syitä käytökselle niin voidaan jo nuorena tajuta ettei kiusata.
Ja miten oletat ekaluokkalaisten ymmärtävän, ei niillä ole vielä kriteerejä poikkeavalle.
Barbeilla leikkimisessä ei ole mitään outoa, taitaa olla monella palstalaisellakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinööriksi opiskellut mies ei saa todennäköisesti töitä. Haaveet olivat kovin epärealistisia
Miksi ei saisi? On olemassa myös sellaisia it-alan työpaikkoja, joihin nimenomaan palkataan vain autisteja töihin. Löysin eilen googlaamalla.
Ja olihan hän jo sarjan aikanakin töissä, vaikka olikin tehty koeaikapurku tms sieltä yhdestä paikasta. Minusta hän oli yritteliäs ja varmasti pärjää. :)
Ilman muuta Markus pärjää, ja näyttäähän hänellä linkedinin mukaan olla jo meriittiä. Ja kaikesta päätellen on myös mukava työtoveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sointu Borg sai mun silmissä pisteitä.
Ihana oli katsoa veljeä ja siskoa vaateostoksilla.
-Topi, et sä voi sanoa kassalla, et vaate on kallis 😊Ylellä vaalitoimittaja tai vaaliasiantuntija Sami Borg kai on sukua Soinnulle jaja Topille. Entäpä Patrik Borg, ravitsemustieteilijä?
Minä ihmettelin kun Sointu sanoi noin veljelleen, ettei vaatetta saa sanoa kalliiksi. Minä sanon niin melkein joka kerta kun joudun ostamaan uuden vaatteen. En tiedä mistä se johtuu, mutta tulee aina mainittua, että "tulipas kalliiksi" tai muuta vastaavaa. Miksei saisi sanoa? Se on sellaista small-talkia.
Todella tökeröä smalltalkia. Myyjälle tulee olo, että no olisit hitto mennyt johonkin halvempaan kauppaan sitten, niin ei tarvi kassalla voivotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä dokumenttisarja pitäisi näyttää jokaiselle koulussa heti ensimmäisillä luokilla. Erilaisuudesta puhutaan liian vähän ja olisi hyvä tarjota kaikille referenssiä pienestä pitäen. Lapset eivät välttämättä ymmärrä sitä, miksi joku ihminen käyttäytyy eri tavalla kuin valtavirta ja helposti aletaan kiusaamaan. Sitä ei ajatella pidemmälle asti. Kun kerrotaan konkeerttisesti syitä käytökselle niin voidaan jo nuorena tajuta ettei kiusata.
Ja miten oletat ekaluokkalaisten ymmärtävän, ei niillä ole vielä kriteerejä poikkeavalle.
Barbeilla leikkimisessä ei ole mitään outoa, taitaa olla monella palstalaisellakin.
Barbie-leikit olivat minulla ainakin suurin "syy", että sain autismi-diagnoosin. Minä tosiaankin leikin niillä. En pelkästään koristele huonettani. Jokaisella barbiella on nimi, luonne, oma henkilöhistoriansa ikään kuin ihmisillä konsanaan. Ja ne ovat eläneet minulle jo monta sukupolvea. Olen jo kuusikymppinen ja sain diagnoosini 20 vuotta sitten. Barbiet ovat minulle kuin perheenjäseniä. Valokuvaan niitä instagramiin ja olen sitä kautta löytänyt uusia ystäviä, tällaisia mummoikäisiä alan harrastajia.
Olavi Borg, minun pro-graduni ohjaaja ja tarkistaja, arvostettu ja hyvin pidetty henkilö yliopistomaailmassa.