Laittakaa tähän omia kokemuksia pätemisestä/ besserwisseröinnistä
Oma kokemus. Eräs aiemmin läheinen ihminen on pätenyt minulle muun muassa sisustamisesta- tein sen alan töitä yli 10 vuotta.
Viimeisimmäksi hän koki tarpeelliseksi päteä ympäristötietoisuudesta, olen sen alanasia tuntijatehtävissä nykyään.
Tämä ihminen on varsin pinnallinen ja kierrättää vain koska se on muotia eikä hänellä olisi varaa ostaa uutta.
On hienoa että hän on kiinnostunut näistä asioista mutta ei tarvitse päteä joka välissä...
Kommentit (48)
No sitä et laskee sosiaalitukien olevan xxx ja sit elää niillä ite.
On hienoa että hän on kiinnostunut näistä asioista mutta ei tarvitse päteä joka välissä...
--
Ensimmäistä kirjoitusta ei näköjään voi lainata.
Olisiko kuitenkin niin että myös tiedon vastaanottaja saisi katsoa peiliin. Eiko kannattaisi poimia tietovirrasta ne hyödylliset asiat ja suodattaa loput pois ?
Otetaan esimerkiksi "vähän höynä" mutta muuten huippuälykäs pörssimeklari. Jos hän jostakin syystä todella tietää mihin sijoittaa ja elvistelee sillä, suhtaudutko siihen tyyliin "noin en ainakaan tee"?
Epäilen että koko ongelma liittyy laumakäyttäytymiseen ja paikan määräytymiseen arvohierarkiassa. Neuvoja koetaan siten että hän kuvittelee olevansa neuvottavaa korkeammalla.
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää näitä.
Päteekö joku sinun ammattiasi tai asiantuntemustasi koskevissa asioissa?
Lapseton sukulainen lastenkasvatuksessa tai polkupyörällä ajava autonkorjauksessa, päteekö kerrostalossa ikänsä asunut omakotitalon hoidosta?
Ah, mä olen tuo lapseton sukulainen. Olen kylläkin kasvatusalan ammattilainen eli kuitenkin voin katsoa 10 tai 20 lapsen perään sekä ohjata vaikeasti käytöshäiriöisiä lastensuojelunuoria taikka työskennellä autistien kanssa? Mutta koska olen se lapseton sukulainen niin neuvoa on vaikeaa ottaa vastaan.
Silti yritin sanoa kehitykseen liittyvistä jutuista ajoissa, ne ohitettiin. Ja sitten kuitenkin olen ollut oikeassa. En ois halunnut olla.
Itsellä on tosi korkea kynnys sanoa sukulaisille lastenkasvatuksesta, joten jos jostain sanon, se on oikeasti pitkään vaivannut asia ja sellainen, millä on oikeasti väliä. Mielummin sanon asiasta ensin, jotta voivat välttää esim. lasun tulevaisuudessa.
Itse sanoisin, että vaikka kyseessä ei olis kasvatusalan ammattilainen, että jos ulkopuolinen kokee että hänen pitää puuttua kasvatukseen, se on yleisesti ottaen sen merkki, että vanhemman pitää tarkastella onko itse toiminut oikein. Varsinkin jos se ulkopuolisen palaute suututtaa/ärsyttää, niin todennäköisesti se johtuu siitä, että koet itsekin turhautumista.
Olen huomannut että ns. asialliset vanhemmat (eli itsereflektioon kykenet/ne jotka ovat valmiita korjaamaan omaa toimintaansa) eivät yleensä suutu siitä, jos ulkopuoliset esimerkiksi puuttuvat heidän lasten häiriökäyttäytymiseen tai antavat neuvoja. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Hyvällä itsetunnolla varustettu vanhempi osaa ottaa palautetta vastaan, sillä kaikkihan me tiedämme ettei täydellistä ja erehtymätöntä vanhempaa ole. Eikä lastakaan. Joten jokaisella on jotain korjattavaa.
Oikeastaan mun mielestä hyvä vanhempi on yksinkertaisesti sellainen,joka on valmis muuttamaan käytöstään ja toimintatapojaan tai lapsensa käytöstä ja toimintatapoja. Ns. "huonoja" vanhempia on lopulta vain ne, joita ei kiinnosta lastensa asiat ja jotka ovat aina oikeassa.. kukaan ei voi olla aina oikeassa.
Onhan näitä. Kokin koulutuksen saaneelle jaellaan ruoanlaitto-ohjeita kuten lapselle. Vinkit ei ole pätemistä mutta pihvinpaisto-vänkytys usein on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa lisää näitä.
Päteekö joku sinun ammattiasi tai asiantuntemustasi koskevissa asioissa?
Lapseton sukulainen lastenkasvatuksessa tai polkupyörällä ajava autonkorjauksessa, päteekö kerrostalossa ikänsä asunut omakotitalon hoidosta?
Ah, mä olen tuo lapseton sukulainen. Olen kylläkin kasvatusalan ammattilainen eli kuitenkin voin katsoa 10 tai 20 lapsen perään sekä ohjata vaikeasti käytöshäiriöisiä lastensuojelunuoria taikka työskennellä autistien kanssa? Mutta koska olen se lapseton sukulainen niin neuvoa on vaikeaa ottaa vastaan.
Silti yritin sanoa kehitykseen liittyvistä jutuista ajoissa, ne ohitettiin. Ja sitten kuitenkin olen ollut oikeassa. En ois halunnut olla.
Itsellä on tosi korkea kynnys sanoa sukulaisille lastenkasvatuksesta, joten jos jostain sanon, se on oikeasti pitkään vaivannut asia ja sellainen, millä on oikeasti väliä. Mielummin sanon asiasta ensin, jotta voivat välttää esim. lasun tulevaisuudessa.
Itse sanoisin, että vaikka kyseessä ei olis kasvatusalan ammattilainen, että jos ulkopuolinen kokee että hänen pitää puuttua kasvatukseen, se on yleisesti ottaen sen merkki, että vanhemman pitää tarkastella onko itse toiminut oikein. Varsinkin jos se ulkopuolisen palaute suututtaa/ärsyttää, niin todennäköisesti se johtuu siitä, että koet itsekin turhautumista.
Olen huomannut että ns. asialliset vanhemmat (eli itsereflektioon kykenet/ne jotka ovat valmiita korjaamaan omaa toimintaansa) eivät yleensä suutu siitä, jos ulkopuoliset esimerkiksi puuttuvat heidän lasten häiriökäyttäytymiseen tai antavat neuvoja. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Hyvällä itsetunnolla varustettu vanhempi osaa ottaa palautetta vastaan, sillä kaikkihan me tiedämme ettei täydellistä ja erehtymätöntä vanhempaa ole. Eikä lastakaan. Joten jokaisella on jotain korjattavaa.
Oikeastaan mun mielestä hyvä vanhempi on yksinkertaisesti sellainen,joka on valmis muuttamaan käytöstään ja toimintatapojaan tai lapsensa käytöstä ja toimintatapoja. Ns. "huonoja" vanhempia on lopulta vain ne, joita ei kiinnosta lastensa asiat ja jotka ovat aina oikeassa.. kukaan ei voi olla aina oikeassa.
Olet oikeassa- ja sinulta ottaisinkin vastaam vinkkejä koska olet ammattilainen.
Omat kokemukseni tästä besserwisseröinnistä lastenkasvatukseem liittyen on usein naurettavissa tilanteissa tullut ihmisiltä joiden työnkuvaan ei liity lapset mitenkään. Alla esimerkkejä:
- pitkän automatkan päätteeksi lapset haluaisivat leikkiä pihalla ja juoksennella- sukulaisen mielestä selvä adhd, pitää niiden malttaa nyt istua sohvalla vielä 2 tuntia kiltisti kirjaa lukien...
- lapsi kyselee kyselyiässä on kuulemma epänormaalia.
- 3 ja 6 vuotiaat lapset heräsivät ennen yökylässä olevaa sukulaista, oli kuulemma huonoa käytöstä puhua kun hän nukkuu. Lapset sius puhuivat, eivät huutaneet eivätkä juosseet, eivät edes käyttäneet mutään äänekkäitä leluja vaan ihan ikätasoisesti osasivat ottaa huomioon tämän yöpyjänkin
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan työjuttu. Olin töissä Otaniemessä. Olin valmistunut Tampereen yliopistolta, ja lukenut sivuaineena fysiikkaa. En siis fyssan syväosaaja, mutta perusteet hallussa.
Oli se yksi työkaver... tyyppi joka oli samalla osastolla. Kunnon perus-DI. Alettiin puhua yhdestä laitteesta, ja sen mittausdatan luonnollisesta hajonnasta. Heppu alkoi kivenkovavan väittää yhtä juttua, jonka se perusteli ihan mikkihiiri-fysiikalla. Pidin pääni, ja yritin rauhallisesti useita esimerkkejä käyttäen avata, miksi asia ei ole niin kuin hän arveli. Se alko suuttua kunnolla. Lopulta tulin kysyneeksi, minkä verran tyyppi oli opiskellut fysiikkaa. "No en yhtään, mutta oon mä nyt sua parempi!!!".
Tämä siis 35-vuotiaalta aikuiselta mieheltä. Joillekin on edelleen vaikeeta, että 25-vuotias nainen voi tietää jotain.
Ihan tiedoksi: DI-tutkintoon sisältyy aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pakolliset fysiikan kurssit, jotka ovat muuten pirun vaikeita siinä mielessä, että muutamassa kurssissa tulee kaikki oleellinen fysiikka pähkinänkuoressa.
Sitä paitsi Tampereen yliopisto on ihan leikkikoulu verrattuna Otaniemeen: Ei sieltä valmistu muuta kuin amatöörejä.
Erikoisin tapaus oli semmonen kun olin ryhmätyöhaastattelussa ja päivän lopuksi haastattelija kirjoitti kaikkien nimiä ylös jostain syystä. Hän lausui nimet ääneen kuten itse ne oltiin lausuttu. Eräällä nuorella naisella oli hitusen erikoisempi kirjoitusasu jostain tavallisesta suomalaisesta naisen nimestä ja se myös lausuttiin vähän eri tavalla (en muista nimeä, mut sanotaan nyt esimerkiksi vaikkapa Elena ja Eleena). Haastattelija lausui sen Eleena, kuten nimen omistaja, mutta ihan toinen nainen "korjasi" häntä lausumalla sen sillä perinteisellä tavalla, Elena. Nimen omistaja sanoi "Ei, vaan kyllä se on Eleena" ja aiheellisesti pyöräytti silmiään.
Vierailija kirjoitti:
On hienoa että hän on kiinnostunut näistä asioista mutta ei tarvitse päteä joka välissä...
--
Ensimmäistä kirjoitusta ei näköjään voi lainata.
Olisiko kuitenkin niin että myös tiedon vastaanottaja saisi katsoa peiliin. Eiko kannattaisi poimia tietovirrasta ne hyödylliset asiat ja suodattaa loput pois ?
Otetaan esimerkiksi "vähän höynä" mutta muuten huippuälykäs pörssimeklari. Jos hän jostakin syystä todella tietää mihin sijoittaa ja elvistelee sillä, suhtaudutko siihen tyyliin "noin en ainakaan tee"?
Epäilen että koko ongelma liittyy laumakäyttäytymiseen ja paikan määräytymiseen arvohierarkiassa. Neuvoja koetaan siten että hän kuvittelee olevansa neuvottavaa korkeammalla.
No nyt taisi lähteä tuo spekulointi laukalle, mistään tekstistäni ei voi päätellä tuota mitä keksit tuohon.
Kyse on siis ihan normaalista keskustelusta jossa pätijä esittää kaikesta tietävää unohtaen toisen osaamisen kokonaan. Kyse on enemmänkin pätijän tarpeesta esittää jotain mistä hän ei todellisuudessa tiedä niin paljoa kuin luulee. Yleensä annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mutta ihmisluonteessa on kyllä jotain pahasti vialla jos hän ei näe omaa käytöstään. Ei siitä viitsi huomautellakaan aikuiselle ihmiselle.
Ihan samanarvoisena pidän kaikkia ihmisiä, mistä ihmeestä keksit tuon arvo asetelman?
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajana joutunut usein kokemaan ylimielistä käytöstä ja pätemistä ensihoitajilta. Moni lähihoitaja sanoo tätä ja kyse eri paikoista. Kuvitellaan, että lähihoitajat ei tiedä yhtään mitään. Ei huomoida mitenkään sitä, että me tunnetaan ne asukkaat oikeasti ja nähdään kun he eivät ole normaaleja. Esim. ei suostuta tajuamaan sitä, että normaalisti itsenäisesti vessassa käyvä ja paljon puhuva ihminen ei ole normaali jos laskee alleen eikä enää puhu. Vedotaan siihen, että no nyt on yö ja ei puhu koska on väsynyt.
Uskon tuon. Sukulaien väen vängällä vietiin esim. hoitoon lähisairaalaan, vaikka tiedoissa luki ettei saa viedä vaan pitää viedä suoraam yliopistolliseen. No veivät kuitenkin, lääkäri oli huutanut että miksi tää potilas on tuotu tänne, tää kuuluu tonne toiseen sairaalaan. Noh, diagnoosi viivästyi ja meniköhän pari viikkoa tai edes sitäkään niin kuoli. En syytä heitä hänen kuolemasta, mutta käytännössä epäsuorasti kuoli tuosta syystä koska hoitoja ei voitu antaa kun infektio oli levinnyt munuaisiin. Eli jouduttiin lykkäämään niitä.
Vierailija kirjoitti:
On hienoa että hän on kiinnostunut näistä asioista mutta ei tarvitse päteä joka välissä...
--
Ensimmäistä kirjoitusta ei näköjään voi lainata.
Olisiko kuitenkin niin että myös tiedon vastaanottaja saisi katsoa peiliin. Eiko kannattaisi poimia tietovirrasta ne hyödylliset asiat ja suodattaa loput pois ?
Otetaan esimerkiksi "vähän höynä" mutta muuten huippuälykäs pörssimeklari. Jos hän jostakin syystä todella tietää mihin sijoittaa ja elvistelee sillä, suhtaudutko siihen tyyliin "noin en ainakaan tee"?
Epäilen että koko ongelma liittyy laumakäyttäytymiseen ja paikan määräytymiseen arvohierarkiassa. Neuvoja koetaan siten että hän kuvittelee olevansa neuvottavaa korkeammalla.
No jos joku pätee asialla missä se toinen on ammattilainen, niin mielestäni sekin on arvoasetelma- se pätijä yrittää vähätellä sen ammattilaisen osaamista eikä kyse ole tekstin perusteella yhdestä kerrasta vaan toistuvaa...
Jos olet esim psykologi, niin tuskin haluat että jokainen keittiöpsykologi esittää yhtä ammattilaista kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan työjuttu. Olin töissä Otaniemessä. Olin valmistunut Tampereen yliopistolta, ja lukenut sivuaineena fysiikkaa. En siis fyssan syväosaaja, mutta perusteet hallussa.
Oli se yksi työkaver... tyyppi joka oli samalla osastolla. Kunnon perus-DI. Alettiin puhua yhdestä laitteesta, ja sen mittausdatan luonnollisesta hajonnasta. Heppu alkoi kivenkovavan väittää yhtä juttua, jonka se perusteli ihan mikkihiiri-fysiikalla. Pidin pääni, ja yritin rauhallisesti useita esimerkkejä käyttäen avata, miksi asia ei ole niin kuin hän arveli. Se alko suuttua kunnolla. Lopulta tulin kysyneeksi, minkä verran tyyppi oli opiskellut fysiikkaa. "No en yhtään, mutta oon mä nyt sua parempi!!!".
Tämä siis 35-vuotiaalta aikuiselta mieheltä. Joillekin on edelleen vaikeeta, että 25-vuotias nainen voi tietää jotain.
Ihan tiedoksi: DI-tutkintoon sisältyy aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pakolliset fysiikan kurssit, jotka ovat muuten pirun vaikeita siinä mielessä, että muutamassa kurssissa tulee kaikki oleellinen fysiikka pähkinänkuoressa.
Sitä paitsi Tampereen yliopisto on ihan leikkikoulu verrattuna Otaniemeen: Ei sieltä valmistu muuta kuin amatöörejä.
Besserwisser has entered the conversation!
Opintosuoritusvaatimuksen ei ole olleet aina samat kuin nyt. Ja siis oikeesti, miten tää voi mennä sulla ihon alle?
Joskus toki päteminen/ besserwisseröinti on tarkoitettu hyväntahtoiseksi enkä loukkaannu siitä.
Yleensä se hyväntahtoinen on tarkoitettu niin, että kuulijan ajatellaan jotenkin hyötyvän siitä. Mielestäni olen oppinut erottamaan tuon hyväntahtoisen neuvomisen varsinaisesta pätemisestä enkä jaksa sen suuremmin noteerata näitä.
Neuvomisesta on ollut hyötyäkin. Esimerkiksi äidiksi tulon jälkeen sain hyviä vinkkejä vanhemmilta suvun naisilta enkä kokenut niiitä mitenkään loukkaavana vaan niistä oli apua ja olin niistä kiitollinen.
Aikoinaan nuorena opiskelijana ja omilleenmuuttavana sain hyviä neuvoja mihin pitää ilmoittaa, minkälaisia vakuutuksia ottaa, mistä tukea haetaan jos tarvii jne.
Kaikki neuvominen ei siis ole pahasta.
Ap
Saatan vaikuttaa vähän besserwisseriltä mutta faktat mielellään kuntoon. Tilanteessa jossa on paljon faktatonta hölinää tuon faktat vaan esiin koska se on aiheen kannalta hyvinkin olennaista.
Ongelmana on se että minua kuisataan ja ignoorataan. Harva reagoi faktoihin sillä hetkellä mutta olen niitä nähnyt jaettavan kuitenkin tietoina eteenpäin.
Osin tuon takia olen joskus tiedon panttaaja. Miksi jaksaisin kiusaajille välttämättä mitään tietoa koska saan vain halveksuntaa osakseni.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajana joutunut usein kokemaan ylimielistä käytöstä ja pätemistä ensihoitajilta. Moni lähihoitaja sanoo tätä ja kyse eri paikoista. Kuvitellaan, että lähihoitajat ei tiedä yhtään mitään. Ei huomoida mitenkään sitä, että me tunnetaan ne asukkaat oikeasti ja nähdään kun he eivät ole normaaleja. Esim. ei suostuta tajuamaan sitä, että normaalisti itsenäisesti vessassa käyvä ja paljon puhuva ihminen ei ole normaali jos laskee alleen eikä enää puhu. Vedotaan siihen, että no nyt on yö ja ei puhu koska on väsynyt.
Tähän tuli törmättyä moneen kertaan, kun työskentelin kotihoidon puolella ja jouduin hälyttämään asiakkaille ambulanssin. Eikä liity koulutustasoon, olen sairaanhoitaja. Suurin osa ensihoitajista oli ok-porukkaa, mutta mukaan mahtui näitä änkyröitä, joille tärkeintä tuntui olevan keksiä tekosyitä sille miksei asiakasta tarvitse lähteä kuljettamaan päivystykseen.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajana joutunut usein kokemaan ylimielistä käytöstä ja pätemistä ensihoitajilta. Moni lähihoitaja sanoo tätä ja kyse eri paikoista. Kuvitellaan, että lähihoitajat ei tiedä yhtään mitään. Ei huomoida mitenkään sitä, että me tunnetaan ne asukkaat oikeasti ja nähdään kun he eivät ole normaaleja. Esim. ei suostuta tajuamaan sitä, että normaalisti itsenäisesti vessassa käyvä ja paljon puhuva ihminen ei ole normaali jos laskee alleen eikä enää puhu. Vedotaan siihen, että no nyt on yö ja ei puhu koska on väsynyt.
Aha, olen itse erkoissairaanhoitaja(aikaisemmin oli näitä). Siiten sairastuin, niin kaksi ihmistä, joita pidin ystävinä kävivät neuvomaan kaikessa mahdollisessa minua ja kumosivat kaikki lääkärin antamat ohjeet, jotka hyvin ymmärsin koulutukseni perusteella.
Nämä kaksi olivat 5-kymppisenä kouluttautuneet lähihöitajiksi.
Ei se koulutus varmaan ihan lääkäriä vastaa.
Tunnen toki asiallisiakin lähäreitä, he ovat muuten miehiä yleensä.
Tällä foorumilla on paljon besserwissereitä.
Heille on tyypillistä kirkoittaa - kaikki tekevät niin......tai ei kukaan , ei koskaan, ei missään.
Äsettäin kerroin täällä että mulla on käytössä vielä lankapuhelin.
Heti joku kirjoitti, että missään ei enää ole lankapuhelimia käytössä.
Kai minä itse tiedä, että tuo vanha doro, josta puhelinpistoke menee seinässä olevaan pistorasiaan on käytössä.😨
Vierailija kirjoitti:
Joskus toki päteminen/ besserwisseröinti on tarkoitettu hyväntahtoiseksi enkä loukkaannu siitä.
Yleensä se hyväntahtoinen on tarkoitettu niin, että kuulijan ajatellaan jotenkin hyötyvän siitä. Mielestäni olen oppinut erottamaan tuon hyväntahtoisen neuvomisen varsinaisesta pätemisestä enkä jaksa sen suuremmin noteerata näitä.
Neuvomisesta on ollut hyötyäkin. Esimerkiksi äidiksi tulon jälkeen sain hyviä vinkkejä vanhemmilta suvun naisilta enkä kokenut niiitä mitenkään loukkaavana vaan niistä oli apua ja olin niistä kiitollinen.
Aikoinaan nuorena opiskelijana ja omilleenmuuttavana sain hyviä neuvoja mihin pitää ilmoittaa, minkälaisia vakuutuksia ottaa, mistä tukea haetaan jos tarvii jne.
Kaikki neuvominen ei siis ole pahasta.
Ap
Kyllä kyllä, mutta onhan se täysin eri asia että jo vanhemmuuden kokeneet antavat neuvoja jollekin joka on juuri tullut äidiksi ensimmäistä kertaa, kuin että harrastelija yrittää neuvoa henkilöä jolla on vuosien-vuosikymmenten kokemus alalta. Mielestäni täällä porukka hyvin tajusikin millaista "neuvomista" tässä ihmetellään, eikä ole lytätty asiallista neuvomista kokeneelta vähemmän kokeneelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan työjuttu. Olin töissä Otaniemessä. Olin valmistunut Tampereen yliopistolta, ja lukenut sivuaineena fysiikkaa. En siis fyssan syväosaaja, mutta perusteet hallussa.
Oli se yksi työkaver... tyyppi joka oli samalla osastolla. Kunnon perus-DI. Alettiin puhua yhdestä laitteesta, ja sen mittausdatan luonnollisesta hajonnasta. Heppu alkoi kivenkovavan väittää yhtä juttua, jonka se perusteli ihan mikkihiiri-fysiikalla. Pidin pääni, ja yritin rauhallisesti useita esimerkkejä käyttäen avata, miksi asia ei ole niin kuin hän arveli. Se alko suuttua kunnolla. Lopulta tulin kysyneeksi, minkä verran tyyppi oli opiskellut fysiikkaa. "No en yhtään, mutta oon mä nyt sua parempi!!!".
Tämä siis 35-vuotiaalta aikuiselta mieheltä. Joillekin on edelleen vaikeeta, että 25-vuotias nainen voi tietää jotain.
Ihan tiedoksi: DI-tutkintoon sisältyy aivan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pakolliset fysiikan kurssit, jotka ovat muuten pirun vaikeita siinä mielessä, että muutamassa kurssissa tulee kaikki oleellinen fysiikka pähkinänkuoressa.
Sitä paitsi Tampereen yliopisto on ihan leikkikoulu verrattuna Otaniemeen: Ei sieltä valmistu muuta kuin amatöörejä.
Besserwisser has entered the conversation!
Opintosuoritusvaatimuksen ei ole olleet aina samat kuin nyt. Ja siis oikeesti, miten tää voi mennä sulla ihon alle?
Espoo on Euroopan innovatiivisimpia kaupunkeja, ja kiitos siitä kuuluu Otaniemelle. Sinun halveksumat DI:t tuppaa vaan olemaan pirun kekseliästä porukkaa.
Sitä paitsi, en ymmärrä, miksi sinulle tuottaa vaikeuksia kirjoittaa Suomen kielellä? Tämä on suomenkielinen keskustelupalsta.
Ja ylipäänsä, en diggaa valheellisista ihmisistä.
No huhhuh, inhottavaa. Mietit nyt etukäteen jotain kunnon näpäytyksiä ja takaisinvittuiluja, kyllä puolensa saa pitää. Se jää muuten kaivelemaan tuollaiset, vaikkei ketään voikaan oikein enää aikuisena kasvattaa ulos k*sipäisyydestä.