Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Olen itsekin miniä ja lapset alle kouluikäisiä.
Sananlasku "ystävät voi valita, sukulaisiaan ei "
Niinhän se onkin.
Minulla on aika kivat appivanhemmat.
Tosin ei ihan olla samalla aaltopituudella.
Mutta eihän tarvitsekkaan olla !
Johan esimerkiksi töissä joudumme tulemaan asiallisesti juttuun ihmisten kanssa, jotka eivät ole "sielun kumppaneita ".
Minullakin on mm.vaativia asiakkaita , ja pari hyvin erilaista työkaveria.
Mutta niinhän se elämässä yleensäkin on.
Elämää peilaamme itsemme kautta.
Jos isovanhemmat ovatkin välillä hieman kriittisiä tai en heitä aina ymmärrä, niin
HALUAN PYSYÄ VÄLEISSÄ, heidänkin kanssa, jo lastemmekin vuoksi.
Jos on riitoja, mykkäkoulua jopa välien täysin poikki laittamisia, niin ne lopulta syövät sisältäpäin ihmistä ENEMMÄN , kuin se että ottaa rennommin. Ja hyväksyy vanhempien käyttäytymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uskomattoman törkeää käytöstä ja vaikuttaa vahvasti siltä, että miniä on se, joka ei tuota ruokaa halua pitkän matkan päästä tuleville miehensä vanhemmille tarjota. Todella ikävää, että noin huonot välit, mutta ehkä sille on syynsä. Puhu suoraan poikasi kanssa ja kysy, miksi tilanne on tämä ja johtuuko kylään kutsumattomuus nyt sitten tuosta huumorin varjolla heitetystä kommentista vai mistä? Ihan oikeasti-voi tehdä edes muutaman voileivän ja kahvit keittää, vaikkei jaksaisi muuta laittaa, pitipä siitä vierailijasta tai ei ja kyseessä on sentään lasten isovanhemmat :(
Vai miniän vika :( voi surkeus... Miniänkö tehtävä on tehdä ne muutamat voileivät ja kahvit?
Mitäs se sinun takalistoasi kaihertaa, mitä mieltä olen miniän käytöksestä ellet ole aloittaja? Se käsitys aloituksesta jää, että miniä murjottaa jossain toisessa huoneessa ja kun isoäiti on lähtenyt, puhutaan selän takana pahaa-kyläkutsut loppuneet kuin seinään, kun on nätisti vihjannut, että olisi mukava saada jotain pientä purtavaa pitkän välimatkan vuoksi. Kyllä, jos vieraita tulee ja ihan ilmainen lapsenpiika, joka viihdyttää jälkikasvua(jota ei muuten edes olisi olemassa ilman tuota ilmeisen ei-toivottua isoäitiä). Nykyään ei ilmeisesti ole mitään vieraanvaraisuudesta, vanhempien kunnioittamisesta ja hyvistä käytöstavoista kuultukaan.
Miksi sinun pitää syyttää nimenomaan miniää tästä kaikesta? :D kyllä se suurempi vastuu kuuluu olla sillä pojalla äitinsä huomioimisessa.
vältelkää kaiken maailman sukulaisia viimeiseen asti niin elänne on huomattavasti helpompaa. Ystävien kanssa on paljon helpompaa.
En ymmärrä pätkääkään, miten normaaleista ihmissuhteista tehdään näin vaikeita.
Ei tulisi mieleenkään kutsua jotakin pitkän matkan takaa ja jättää ilman ruokaa. Eikä tulisi mieleenkään eristäytyä miniästä/anopista omaan nurkkaansa vierailun ajan. Miksi kutsuu ollenkaan tai miksi menee? Laita lapsenlapsille kortteja ja kirjeitä ja kerro, että rakastat heitä.
Kun menen poikani luo tai he tulevat minun kotiini, kokkaillaan yleensä yhdessä. Päätetään mitä tehdään, käydään yhdessä kaupassa ja se maksaa, joka ehtii. Kokkaillessa tulee juteltua niitä näitä, on luontevaa tekemistä ja lapsetkin sopivat oikein hyvin mukaan. Puhutaan paljon, nauretaan paljon vaikka ollaan hämäläisiä. Jotakin teen yleensä valmiiksi, leivonnaisia tms. mutta ruokaa on aina.
Itse en tarjoa ruokaa, koska en jaksa sitä että vieraat viipyvät puoli päivää. Ihan sama onko kyseessä anoppi vai joku kaveri. Kahvit tarjoan tottakai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: lopeta kyläily ja/tai avaa suusi ja sano, että poikasinperheen käytös on ala-arvoista, epäkohteliasta, nöyryyttävää! Älä vieraile, älä soita, älä lahjo lapsia tai lähetä kortteja tms. Eiköhän jossain vaiheessa ääni kellossa muutu ja olet tervetullut lihapatojen ääreen! Pojan perhe on sivistymättömiä ääliöitä, aina (pitkänmatkan) vieraille tarjotaan ruokaa, juomaa ja seurustellaan!
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tavallista on tässä ketjussa mainittu "mies hoitaa oman sukunsa tarjoilut, vaimo oman sukunsa"? En ole koskaan aiemmin sellaisesta kuullut. Kun meille tulee vieraita, niin ovat meidän vieraita, vaikkei toinen olisi kotona ja valmistellaan yhdessä koti kuntoon. Leivon ja kokkaan ihan yhtä lailla miehen sukulaisille ja ystäville kuin omillenikin.
No ne onkin just näitä joilla on myös mun harrastukset ja sun harrastukset, mun rahat ja sun rahat, mun elämä ja sun elämä. Ei nämä av(i)oliitot kauan kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tavallista on tässä ketjussa mainittu "mies hoitaa oman sukunsa tarjoilut, vaimo oman sukunsa"? En ole koskaan aiemmin sellaisesta kuullut. Kun meille tulee vieraita, niin ovat meidän vieraita, vaikkei toinen olisi kotona ja valmistellaan yhdessä koti kuntoon. Leivon ja kokkaan ihan yhtä lailla miehen sukulaisille ja ystäville kuin omillenikin.
No ne onkin just näitä joilla on myös mun harrastukset ja sun harrastukset, mun rahat ja sun rahat, mun elämä ja sun elämä. Ei nämä av(i)oliitot kauan kestä.
Paljon herkemmin hajoaa liitot, jossa naisesta tulee piian, sihteerin ja siivoojan yhdistelmä, jota kaikki saavat vapaasti tylyttää.
On kyllä oudon kuuloista! Tullaan kahden tunnin päästä ja ei tarjota mitään? Ei varmaan liian tiheästi mummi käy. Minulla on vain kolme vävyä, mutta itse olen ollut miniä ja oli kunnia tehtävä tarjota anopille ja apelle ruokaa heidän vieraillessaan. Teimme yhdessä myös ruokaa. Kun lapset tulee yksin, tarkistan mitä koulussa on ollut ja teen jotain muuta. Kun usein laittaa lapsille, tietää kyllä mistä tykkäävät. Riisipuuro ja lihapullat myös perunamuusi maistuvat. Mummolassa parempaa puuroa kuin päiväkodissa, kuulemma.
Vävyni laittavat erinomaista ruokaa, parempaa kuin minä. Tyttäriemme kanssa on avoimet välit, kysyn heiltä voinko tuoda sitä ja tätä. Ovat kiireisiä kaikki työn ja lapsen suhteen, iloitsevat tuliaisista ruokana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo on kumma jos ei mitään tarjota. Varsinkin kun kaukaa tulee ja ei usein käy. Epäkohteliasta.
Käytöstavat kirjoitti:
Ap: lopeta kyläily ja/tai avaa suusi ja sano, että poikasinperheen käytös on ala-arvoista, epäkohteliasta, nöyryyttävää! Älä vieraile, älä soita, älä lahjo lapsia tai lähetä kortteja tms. Eiköhän jossain vaiheessa ääni kellossa muutu ja olet tervetullut lihapatojen ääreen! Pojan perhe on sivistymättömiä ääliöitä, aina (pitkänmatkan) vieraille tarjotaan ruokaa, juomaa ja seurustellaan!
No kyläily ja vierailut on nyt heidän suuntaan loppunut, en ole vuoteen käynyt. Lapsilla oli synttärikahvitkin arkena kun mulla oli harrastus silloin, niin en päässyt kahville. Laitoin kyllä puhelimella onnitteluviestit molemmille. En soita lapsille enkä miniälle, lapset ei oikein osaa puhua puhelimessa ja miniän kanssa ei ole sellaista sidettä muodostunut, että olisi luontevaa hänelle soittaa. Onkohan miniä soittanut noin viisi vuotta sitten kysyäkseen neuvoa johonkin. Minun soitoista on pidemmän aikaa, ei vaan ole luontevaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat kirjoitti:
Ap: lopeta kyläily ja/tai avaa suusi ja sano, että poikasinperheen käytös on ala-arvoista, epäkohteliasta, nöyryyttävää! Älä vieraile, älä soita, älä lahjo lapsia tai lähetä kortteja tms. Eiköhän jossain vaiheessa ääni kellossa muutu ja olet tervetullut lihapatojen ääreen! Pojan perhe on sivistymättömiä ääliöitä, aina (pitkänmatkan) vieraille tarjotaan ruokaa, juomaa ja seurustellaan!
No kyläily ja vierailut on nyt heidän suuntaan loppunut, en ole vuoteen käynyt. Lapsilla oli synttärikahvitkin arkena kun mulla oli harrastus silloin, niin en päässyt kahville. Laitoin kyllä puhelimella onnitteluviestit molemmille. En soita lapsille enkä miniälle, lapset ei oikein osaa puhua puhelimessa ja miniän kanssa ei ole sellaista sidettä muodostunut, että olisi luontevaa hänelle soittaa. Onkohan miniä soittanut noin viisi vuotta sitten kysyäkseen neuvoa johonkin. Minun soitoista on pidemmän aikaa, ei vaan ole luontevaa.
On se metkaa kun se on aina niissä muissa se vika. Jos puhelimessa puhuminen ei lasten kanssa onnistu niin vika tietenkin on lapsissa. Ei kamalassa mummossa, joka on tylyttänyt heidät mykiksi.
Ja jos ei osaa muodostaa sidettä poikansa perheeseen, sekin on jotain mikä on taivaasta tippunut dilemma, ei oma moka.
Töykeää ja huonoa käytöstä pojaltasi ja miniältä. On itsestään selvää, että ruoka laitetaan pöytään, pyytämättä. Olkoon vaikka kuinka lapsiperhe. Sen verran vieraanvarainen pitää olla, ja vielä äitiä/anoppia kohtaan. Oi aikoja, oi tapoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat kirjoitti:
Ap: lopeta kyläily ja/tai avaa suusi ja sano, että poikasinperheen käytös on ala-arvoista, epäkohteliasta, nöyryyttävää! Älä vieraile, älä soita, älä lahjo lapsia tai lähetä kortteja tms. Eiköhän jossain vaiheessa ääni kellossa muutu ja olet tervetullut lihapatojen ääreen! Pojan perhe on sivistymättömiä ääliöitä, aina (pitkänmatkan) vieraille tarjotaan ruokaa, juomaa ja seurustellaan!
No kyläily ja vierailut on nyt heidän suuntaan loppunut, en ole vuoteen käynyt. Lapsilla oli synttärikahvitkin arkena kun mulla oli harrastus silloin, niin en päässyt kahville. Laitoin kyllä puhelimella onnitteluviestit molemmille. En soita lapsille enkä miniälle, lapset ei oikein osaa puhua puhelimessa ja miniän kanssa ei ole sellaista sidettä muodostunut, että olisi luontevaa hänelle soittaa. Onkohan miniä soittanut noin viisi vuotta sitten kysyäkseen neuvoa johonkin. Minun soitoista on pidemmän aikaa, ei vaan ole luontevaa.
Minulla on mielestäni ihan hyvät välit anoppiin ja hän on mukava, mutta ei me silti soitella toisillemme ikinä. Miksi pitäisi? Anoppi soittaa pojalleen videopuheluita jos haluaa lasten kanssa jutella, ei siinä miniää mihinkään tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tavallista on tässä ketjussa mainittu "mies hoitaa oman sukunsa tarjoilut, vaimo oman sukunsa"? En ole koskaan aiemmin sellaisesta kuullut. Kun meille tulee vieraita, niin ovat meidän vieraita, vaikkei toinen olisi kotona ja valmistellaan yhdessä koti kuntoon. Leivon ja kokkaan ihan yhtä lailla miehen sukulaisille ja ystäville kuin omillenikin.
No ne onkin just näitä joilla on myös mun harrastukset ja sun harrastukset, mun rahat ja sun rahat, mun elämä ja sun elämä. Ei nämä av(i)oliitot kauan kestä.
Huomattavasti keskivertoa kauemmin on kestänyt. Ne avioliitot ei kestä, joissa kaikki jätetään vaimon hommaksi ja miehen tehtävä on korkeintaan "vähän autella".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä pari ehdotusta ap:lle:
1. Kysy mikä on lapsenlapsiesi lempiruoka ja ehdota ,että tuot sitä mukana tullessasi. Kylmäkallejen avulla ruuan kuljetus onnistuu kauempaakin (meillä lapset rakastavat anopin tekemiä lihapullia!). Miniä arvostaa varmasti tälläistä huomaavaista elettä sinulta.
2. Kutsu heidät kylään luoksesi ja kysy mitä he haluaisivat syödä. Anna ruokaa myös kotiin viemiseksi.
3. Tarjoa vanhemmille mahdollisuus kahdenkeskiseen vapaahetkeen treffien muodossa. Pikkulapsiperheet elävät todellisia ruuhkavuosia ja tälläiset eleet anopilta ovat todella huomaavaisia
Näillä keinoilla välit pojan perheeseen todennäköisesti paranevat. Lapsiperheet arvostavat aitoa apua ja ovat siitä kiitollisia.
Ps. On yleistä että pienet lapset ovat nirsoja, sillä makuaisti kehittyy koko iän. Älä kritisoi lastenlasten syömisiä
1. Pitääpä kysyä, en itse noita lempiruokia oikein ymmärrä. Meillä on aikuinen päättänyt tarjoilut, lapset syöneet tai jättäneet syömättä.
2. Käyvät kylässä, annan ruokaa.
3. Olen tarjonnut vapaahetkeä ottamalla vauvan hoitoon ja miniä olisi voinut lähteä shoppailemaan. Olisi tehnyt hänelle varmasti hyvää, kun vauva oli silloin vain muutaman viikon vanha ja valvotti yöllä. Totta puhuen olisi myös mielelläni viettänyt aikaa vauvan kanssa ilman että miniä tuijottaa koko ajan vieressä. Tai jopa ohjeistaa kokenutta äitiä.
Lainaus, koska tuo viimeinen kohta "tai jopa ohjeistaa kokenutta äitiä" tökkii pahasti. Olen kolmen lapsen kokenut äiti, taustalla vuosia lastenhoitoa jo ennen vanhemmuutta, lisänä kasvatusalan koulutus ja tutkinto. Silti AINA kunkin lapsen paras asiantuntija on se oma vanhempi, äiti ja isä. Ei kukaan muu tunne lasta yhtä hyvin! Jos se isovanhempi on oikeasti valvonut lapsen kanssa ne ne yöt, hoitanut päivät ja asuu samassa kodissa "kolmantena vanhempana", annan enemmän tunnustusta, mutta muussa tapauksessa on todella röyhkeää olettaa tuntevansa lapsen tuosta vain. Lapset tulee kohdata yksilöinä ja edetä sen mukaan. Isovanhemman tulisi ymmärtää tämä ja kunnioittaa tätä. Kukaan ei tiedä kaikkea lapsesta, joka ei ole hänen omansa, ja omankin lapsen kanssa opitaan jatkuvasti uutta. Kokenut osaa yhtä sun toista, mutta silti pitää olla nöyryyttä opetella tuntemaan jokainen vauva, taapero, leikki-ikäinen, varhaisteini, teini ja aikuinen.
Luojan kiitos oma äitini (kahden äiti, perhetyötä ja lastensuojeluakin työkseen tehneenä), anoppi (kahden äiti hänkin) tai mummo (neljä lasta ja kahdeksan lastenlasta) ei kukaan kuvitellut olevansa niin kokenut äiti, ettei tarvitse kuunnella vauvan vanhempien ohjeistuksia. Ei takuulla olisi yhtään minkään ikäistä lasta jätetty hoitoon sellaiselle, jolla on noin ylimielinen asenne ja vähäinen kunnioitus. Omien lasteni isovanhemmat onneksi ymmärtävät, että lasten vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja että heidän lastensa pikkulapsiajoista on sen verran aikaa, ettei ne tiedot ole enää tuoreessa muistissa ja ajantasaisia.
Vierailija kirjoitti:
Töykeää ja huonoa käytöstä pojaltasi ja miniältä. On itsestään selvää, että ruoka laitetaan pöytään, pyytämättä. Olkoon vaikka kuinka lapsiperhe. Sen verran vieraanvarainen pitää olla, ja vielä äitiä/anoppia kohtaan. Oi aikoja, oi tapoja!
Töykeä ja huonosti käyttäytyvä ihminen ei ansaitse sitä vieraanvaraisuutta. Aikansa ovat yrittäneet, mutta lopulta on raja tullut vastaan.
Minä ja mieheni saamme ilman muuta lounaan aina, kun käymme lastemme luona katsomassa heidän taaperoitaan. Se on kaikille täysin itsestään selvä asia.
Lounas on toki yksinkertainen ja noudattelee lapsiperheen omaa ruokavaliota. Alkuun kasviskeitto tai salaatti, pääruuaksi on kasvispataa- tai paistosta, paistettua lihaa tai kalaa ja perunoita, pastaa tai riisiä. Juomana on aina vesi, koska kaikki tietävät, että alkoholia emme käytä. En minä eikä miehenikään.
Jälkiruoka meillä on aina sama: grahampuuroa kaurakerman kera. Mieheni tosin on tehnyt henkilökohtaisesti toisen ratkaisun ja lisää puuroon vaapukkahilloa.
Vaikka lounas on yksinkertainen, emme valita. Myös lapset, miniät ja vävyt ovat tyytyväisiä. He voivat myös olla varmoja, että meillä on heidän vierailuillaan aina odottsmassa lounas, grahampuuro, kauramaito ja vaapukkahillo.
Vaapukat ovat muuten mieheni kotitilalta ja anoppini on ne omin käsin meille poiminut. Hän on jo iäkäs, mutta edelleen näppärä marjanpoimija.
Mun appivanhemmilla oli sama logiikka ruoissa. Meillä piti tarjota heille mieleistä ruokaa ja heillä tarjottiin heille mieleistä ruokaa.😂
Alue: Aihe vapaa
Näin meilläkin! Minä en puutu, jos mies unohtaa ostaa kummipojalleen (siskonsa lapsi) joululahjan enkä todellakaan ota haukkuja vastaan. Se ei ole minun hommani. Onneksi miehen suvulla on myös hyvin tasa-arvoiset tavat ja anoppi ei ole mikään vanhanaikainen pullantuoksuinen pirttihirmu, vaan rento ja ikäisekseen hyvin nuorekas ihminen.