Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä, että oikeestiko nykyään on sellaisia miniöitä jotka eivät mitään tarjoa kun isovanhemmat tulevat kutsuttuna käymään !
Käsittämätöntä.
Pidän tuollaista jo ihan tyhmyytenä.
Meille ( maalla) joskus pihaan eksyy joku tietä kysyvä tai joku tuntematon, kyllä minä kysyn aina että maistuisiko kahvit tai mehu ?Tuollainen kylmäkiskoinen kohtelu pitkän matkan vieraalle on anteeksi antamatonta.
Itse en sen asunnon ovea ikinä aukaisisi.Nuori sukupolvi näyttää olevan sekä itsekkäitä että tyhmiä.
Ja ylpeitä.
Ap sinulla on todella tyhmä miniä, kerrassaan typerys.Siis oikeastiko vielä tällä vuosikymmenellä joku on sitä mieltä, että se ois just miniän tehtävä passata miehensä äitiä??? Ois kannattanut kasvattaa poikansa paremmin, niin ei tarttis valittaa. Oma moka.
Siis löytyykö vielä tällä vuosituhannella asennevilaisia miniöitä, ketkä eivät oma-aloitteisesti tee ruokaa?
En varmasti tekisi ruokaa ihmiselle, joka kutsuu itse itsensä kylään ja kuitenkin haukkuisi tarjoilut. En myöskään koe, että minulla olisi velvollisuus viihdyttää ketään, joka tunkeutuu väkisin kotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ajatus siitä, ettei tarjoaisi ruokaa muualta tuleville vieraille kuulostaa aika mahdottomalta ja tylyltä. Aina tarjoamme ruuan, syödäänhän me itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ajatus siitä, ettei tarjoaisi ruokaa muualta tuleville vieraille kuulostaa aika mahdottomalta ja tylyltä. Aina tarjoamme ruuan, syödäänhän me itsekin.
Laitatko siis ruoan ihmiselle, joka tulee sun oman pikkulapsiperheen lounaan ja päivällisen välissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itäsuomesta ja meillä ei koskaan ole kutsuttu ketään "syömään". Jos on sovittu erikseen että tulee ns kylään, on itsestään selvää että syödään yhdessä. Joskus lyhyemmät vierailut enemmän extemporee tyyliin niin tapana on tarjota teetä tai kahvia suolaisella ja makealla tarjottavalla. Jokatapauksessa aina on tarjolla syötävää niin ettei kukaan lähde koskaan nälissään. Ei tietenkään ole pakko syödä mitään mutta minusta on kunnia-asia olla vieraanvarainen.
Just näin. Sama Kouvolassa meilläkin.
Aina vähintään maukasta salaattia pöydässä, vaikka lämpimien voileipien kera.
Useimmiten kumminkin ihan se kotiruoka, mitä muutenkin. Olkoot vaikka, perunat, jauhelihakastike, ja salaatti. Toisinaan uunilohi. Toisinaan liha.
Jalkiruoaksi kahvi/tee, ja usein luonnonmarjoja, vanilija kastikkeella.
Ai pikkulapsiperheessä, jossa on juuri itse syöty lounas?
Aletaan väkertää jotain uunilohta siihen oman lounaan päälle ja etsimään luonnonmarjoja ja keittelemään vaniljakastikkeita?
Ei vaan ruokailut menee aina perheen normaalissa arkirytmissä.
Katsos kun on lapsia.
Aamiainen klo 8. On lounas kello 12, päivkahvit, välipala, klo 14-16, iltaruoka klo 18, iltapala klo 20.
Kesällä ajat joustaa +- 2 tuntia, esim iltaruoka ja iltapala menee samoihin.
Joten kuitenkin mennään talon tavoilla.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itäsuomesta ja meillä ei koskaan ole kutsuttu ketään "syömään". Jos on sovittu erikseen että tulee ns kylään, on itsestään selvää että syödään yhdessä. Joskus lyhyemmät vierailut enemmän extemporee tyyliin niin tapana on tarjota teetä tai kahvia suolaisella ja makealla tarjottavalla. Jokatapauksessa aina on tarjolla syötävää niin ettei kukaan lähde koskaan nälissään. Ei tietenkään ole pakko syödä mitään mutta minusta on kunnia-asia olla vieraanvarainen.
Just näin. Sama Kouvolassa meilläkin.
Aina vähintään maukasta salaattia pöydässä, vaikka lämpimien voileipien kera.
Useimmiten kumminkin ihan se kotiruoka, mitä muutenkin. Olkoot vaikka, perunat, jauhelihakastike, ja salaatti. Toisinaan uunilohi. Toisinaan liha.
Jalkiruoaksi kahvi/tee, ja usein luonnonmarjoja, vanilija kastikkeella.
Ai pikkulapsiperheessä, jossa on juuri itse syöty lounas?
Aletaan väkertää jotain uunilohta siihen oman lounaan päälle ja etsimään luonnonmarjoja ja keittelemään vaniljakastikkeita?
Ei vaan ruokailut menee aina perheen normaalissa arkirytmissä.
Katsos kun on lapsia.
Aamiainen klo 8. On lounas kello 12, päivkahvit, välipala, klo 14-16, iltaruoka klo 18, iltapala klo 20.
Kesällä ajat joustaa +- 2 tuntia, esim iltaruoka ja iltapala menee samoihin.
Joten kuitenkin mennään talon tavoilla.
M42
Aivan joten jos joku tulee kello 12 lounaan ja kello 18 iltaruoan välissä, hänelle ei aleta kokata mitään lämmintä ateriaa, vaan tarjolla on kahvit/välipala - jos hän siis osuu sen kahvin/välipalan aikaan kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itäsuomesta ja meillä ei koskaan ole kutsuttu ketään "syömään". Jos on sovittu erikseen että tulee ns kylään, on itsestään selvää että syödään yhdessä. Joskus lyhyemmät vierailut enemmän extemporee tyyliin niin tapana on tarjota teetä tai kahvia suolaisella ja makealla tarjottavalla. Jokatapauksessa aina on tarjolla syötävää niin ettei kukaan lähde koskaan nälissään. Ei tietenkään ole pakko syödä mitään mutta minusta on kunnia-asia olla vieraanvarainen.
Just näin. Sama Kouvolassa meilläkin.
Aina vähintään maukasta salaattia pöydässä, vaikka lämpimien voileipien kera.
Useimmiten kumminkin ihan se kotiruoka, mitä muutenkin. Olkoot vaikka, perunat, jauhelihakastike, ja salaatti. Toisinaan uunilohi. Toisinaan liha.
Jalkiruoaksi kahvi/tee, ja usein luonnonmarjoja, vanilija kastikkeella.
Ai pikkulapsiperheessä, jossa on juuri itse syöty lounas?
Aletaan väkertää jotain uunilohta siihen oman lounaan päälle ja etsimään luonnonmarjoja ja keittelemään vaniljakastikkeita?
Ei vaan ruokailut menee aina perheen normaalissa arkirytmissä.
Katsos kun on lapsia.
Aamiainen klo 8. On lounas kello 12, päivkahvit, välipala, klo 14-16, iltaruoka klo 18, iltapala klo 20.
Kesällä ajat joustaa +- 2 tuntia, esim iltaruoka ja iltapala menee samoihin.
Joten kuitenkin mennään talon tavoilla.
M42
Aivan joten jos joku tulee kello 12 lounaan ja kello 18 iltaruoan välissä, hänelle ei aleta kokata mitään lämmintä ateriaa, vaan tarjolla on kahvit/välipala - jos hän siis osuu sen kahvin/välipalan aikaan kylään.
Näin se menee.
Kuha jotain.
Joskus otetaan jääkaapista vaik se salaatti välipalaks, parin leipäsiivun kans. tai vaik kahvi, jos kukaan ei haluu välipalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinut pyydetty kylään
AP kertoi aiemmin, että oli antanut pojalle aikoja, joista pojan piti valita joku vierailun ajankohdaksi. AP kutsui ihan itse itsensä kylään poikansa kotiin, vaikka väittää että asia on sovittu. Nihkeästä vastaanotosta voi päätellä, kuinka riemuissaan poika perheineen oli vierailusta.
On kyllä epäkohteliasta olla tarjoamatta mitään. Luulen kuitenkin että tässä ongelma on lähinnä kommunikaatio. Kuulostaa siltä että välit eivät ole kovin läheiset, eikä osata puhua asioista suoraan. Vihjaileminen ei ole mukavaa. Voisiko olla mahdollista ihan vaan kysyä, että mitä heille kuuluu ja kysyä millä tasolla jaksaminen muuten on. Tarjota apua. Ongelma voi olla jaksamisessa. Toisaalta kuulostaa siltä, että itse haluat päättää mitä syödään. Jos arvostelet ruokaa, niin voi olla että eivät sen takia halua tarjota. Ei kaikki jaksa pikkulapsiarjessa laittaa mitään paljon aikaa vieviä ruokia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kyllä epäkohteliasta olla tarjoamatta mitään. Luulen kuitenkin että tässä ongelma on lähinnä kommunikaatio. Kuulostaa siltä että välit eivät ole kovin läheiset, eikä osata puhua asioista suoraan. Vihjaileminen ei ole mukavaa. Voisiko olla mahdollista ihan vaan kysyä, että mitä heille kuuluu ja kysyä millä tasolla jaksaminen muuten on. Tarjota apua. Ongelma voi olla jaksamisessa. Toisaalta kuulostaa siltä, että itse haluat päättää mitä syödään. Jos arvostelet ruokaa, niin voi olla että eivät sen takia halua tarjota. Ei kaikki jaksa pikkulapsiarjessa laittaa mitään paljon aikaa vieviä ruokia.
Kyllä se ongelma on tämä kammomummo. Hänen käytöksensä.
Ei perheessä.
Eikä sen perheen tarvitse kammomummoa jaksaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä epäkohteliasta olla tarjoamatta mitään. Luulen kuitenkin että tässä ongelma on lähinnä kommunikaatio. Kuulostaa siltä että välit eivät ole kovin läheiset, eikä osata puhua asioista suoraan. Vihjaileminen ei ole mukavaa. Voisiko olla mahdollista ihan vaan kysyä, että mitä heille kuuluu ja kysyä millä tasolla jaksaminen muuten on. Tarjota apua. Ongelma voi olla jaksamisessa. Toisaalta kuulostaa siltä, että itse haluat päättää mitä syödään. Jos arvostelet ruokaa, niin voi olla että eivät sen takia halua tarjota. Ei kaikki jaksa pikkulapsiarjessa laittaa mitään paljon aikaa vieviä ruokia.
Kyllä se ongelma on tämä kammomummo. Hänen käytöksensä.
Ei perheessä.
Eikä sen perheen tarvitse kammomummoa jaksaakaan.
Oli ongelma missä tahansa, eikö kannattaisi etsiä ratkaisua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietitkö ap yhtään millaisen lapsuudenmuiston tarjoat käynnistäsi poikasi lapsille? He muistavat että olit ihan kiva täti, muttet tuonut mitään nameja tai lahjoja. Niin einekään sua niin innoissaan oota kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä epäkohteliasta olla tarjoamatta mitään. Luulen kuitenkin että tässä ongelma on lähinnä kommunikaatio. Kuulostaa siltä että välit eivät ole kovin läheiset, eikä osata puhua asioista suoraan. Vihjaileminen ei ole mukavaa. Voisiko olla mahdollista ihan vaan kysyä, että mitä heille kuuluu ja kysyä millä tasolla jaksaminen muuten on. Tarjota apua. Ongelma voi olla jaksamisessa. Toisaalta kuulostaa siltä, että itse haluat päättää mitä syödään. Jos arvostelet ruokaa, niin voi olla että eivät sen takia halua tarjota. Ei kaikki jaksa pikkulapsiarjessa laittaa mitään paljon aikaa vieviä ruokia.
Kyllä se ongelma on tämä kammomummo. Hänen käytöksensä.
Ei perheessä.
Eikä sen perheen tarvitse kammomummoa jaksaakaan.
Oli ongelma missä tahansa, eikö kannattaisi etsiä ratkaisua?
Perhehän on ratkaissut ongelman jo vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietitkö ap yhtään millaisen lapsuudenmuiston tarjoat käynnistäsi poikasi lapsille? He muistavat että olit ihan kiva täti, muttet tuonut mitään nameja tai lahjoja. Niin einekään sua niin innoissaan oota kylään.
Lapsenlapset muistaa ruokapöydässä kököttäneen ynseän kyttääjän, jota kaikki inhosivat.
Vierailija kirjoitti:
Tosi ankeaa ja surullista, että poika ei järjestä äidilleen ruokaa, kun tulee pitkän matkan päästä. On se äiti nyt kuitenkin pojalleen aika monta kertaa elämässään ruokaa järjestänyt ja paljon muutakin.
Mutta poika ei ole sen vertaa aikuiseksi kasvanut, että tajuaisi, että nyt on hänen vuoronsa antaa.Ankeaa ja surullista, kun on niin paljon nuoria, jotka ei ymmärrä vieraanvaraisuudesta. Mutta vielä surullisempaa on, kun kyseessä ei ole edes vieras vaan oma äiti. Tiedän, että Suomessa on paikkoja, jossa vielä ollaan vieraanvaraisia. Mutta yhä enemmän on tällaista kolkkoa käytöstä, jota opetetaan lapsillekin. Mummolla ei ole väliä. Vanhoilla ihmisillä ei ole arvoa, he on vain jätettä nuoren perheen elämässä. Heidän toivotaan kierrättävän itsensä multiin pian, jotta aletaan saada perintöä. Ei mitään väliä lapsen tärkeällä suhteella isovanhempiin.
Iteppähän mummo on poikansa kasvattanut! Vaikuttaa siltä että mummo on ennen kyläilyä henkisesti terrorisoinut poikaansa.
Meille tänbe maaseudulle tuli viimekesänä pihaan eksynyt marjanpoimija seurue, 3 aikuista.
Tai ei he varsinaisesti eksyneet olleet vaan eivät tienneet mihin päin lähteä siitä autollaan.
Olin just laittamassa päivällistä ja pyysin syömään , varmasti jo nälissään metsässä tarpomisen jälkeen.
Odottelimme myös samoihin aikoihin isovanhempiakin tulemaan meille.
Joten tein kolminkertaisen annoksen lohisoppaa.
Katoin pöydän ulos, puutarhapöydällemme , kun hyvä sää.
Samassa tulivat anoppi ja appiukko.
Iloinen puheen sorina täytti pihan.
Otimme valokuviakin, että ihan luin jossain Italiassa, syödään ja nauretaan.
En olisi millään ottanut, mutta marjastaja halusi välttämättä jättää 2 litraa mustikoita palkkioksi.
Kiva yllätys vierailu.
Anoppi-miniä ja miniä-anoppi -aihe on ehtymätön luonnonvara. Anoppi tarjoaa liian paljon ja täysin epäterveellistä ja muuten vaan sopimatonta ruokaa, miniä ei tarjoa edes kahvia jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä epäkohteliasta olla tarjoamatta mitään. Luulen kuitenkin että tässä ongelma on lähinnä kommunikaatio. Kuulostaa siltä että välit eivät ole kovin läheiset, eikä osata puhua asioista suoraan. Vihjaileminen ei ole mukavaa. Voisiko olla mahdollista ihan vaan kysyä, että mitä heille kuuluu ja kysyä millä tasolla jaksaminen muuten on. Tarjota apua. Ongelma voi olla jaksamisessa. Toisaalta kuulostaa siltä, että itse haluat päättää mitä syödään. Jos arvostelet ruokaa, niin voi olla että eivät sen takia halua tarjota. Ei kaikki jaksa pikkulapsiarjessa laittaa mitään paljon aikaa vieviä ruokia.
Kyllä se ongelma on tämä kammomummo. Hänen käytöksensä.
Ei perheessä.
Eikä sen perheen tarvitse kammomummoa jaksaakaan.
Oli ongelma missä tahansa, eikö kannattaisi etsiä ratkaisua?
Kun tilanne pääsee liian pitkälle, niin on vain yksi ratkaisu.
Itse en ole puhunut sanaakaan anopilleni vuosiin. Juurikin tuollaista jokaisen asian arvostelua, vierailuja silloin kun hän itse kokee tarvitsevansa seuraa, jopa lasten arvostelua. Esim nuoremmissa lapsen diagnosoi jälkeenjääneeksi, kun ei osannut 2-vuotiaana samoja asioita kuin melkein pari vuotta vanhempi veljensä.
Minä paha miniä olen nyt tuhonnut tämän "tärkeän" ihmissuhteen lapsiltani. Miestäni en ole kieltänyt ottamasta lapsia mukaansa kun käy harvakseltaan äitinsä luona. Mutta ei hänkään halua altistaa lapsiaan äitinsä järjettömyydelle.
En ole valmis edes harkitsemaan, että päästäisin tuon korppikotkan takaisin omaan tai lasteni elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi ankeaa ja surullista, että poika ei järjestä äidilleen ruokaa, kun tulee pitkän matkan päästä. On se äiti nyt kuitenkin pojalleen aika monta kertaa elämässään ruokaa järjestänyt ja paljon muutakin.
Mutta poika ei ole sen vertaa aikuiseksi kasvanut, että tajuaisi, että nyt on hänen vuoronsa antaa.Ankeaa ja surullista, kun on niin paljon nuoria, jotka ei ymmärrä vieraanvaraisuudesta. Mutta vielä surullisempaa on, kun kyseessä ei ole edes vieras vaan oma äiti. Tiedän, että Suomessa on paikkoja, jossa vielä ollaan vieraanvaraisia. Mutta yhä enemmän on tällaista kolkkoa käytöstä, jota opetetaan lapsillekin. Mummolla ei ole väliä. Vanhoilla ihmisillä ei ole arvoa, he on vain jätettä nuoren perheen elämässä. Heidän toivotaan kierrättävän itsensä multiin pian, jotta aletaan saada perintöä. Ei mitään väliä lapsen tärkeällä suhteella isovanhempiin.
Iteppähän mummo on poikansa kasvattanut! Vaikuttaa siltä että mummo on ennen kyläilyä henkisesti terrorisoinut poikaansa.
Just tuollaiset kommentit, ( tuossa yllä viimeisellä) , miten typerää . Vaikuttaa siltä että nuoremmat ovat ne perheensä terroristit !
EI ole yhtään ihme, kun suomalaiset nuoret ovat yksinäisiä .
Saavat todella ollakin, säälittäviä typeryksiä.
Miniähän oli juurikin tehnyt ruokaa ja ruokkinut perheensä. Pikkulapsiperheessä on viisi ateriaa päivässä, 35 ateriaa viikossa. Kyllä siinä kokata saa, molemmat vanhemmat.