Saan mieheni seurassa paniikkikohtauksen
En osaa sanoa miksi, mutta jokin hänessä ahdistaa minua paljon. Onko kellään muulla ollut tällaista ja olisi lopulta selvinnyt mikä sen aiheutti?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Oletko jutellut asiasta ystäviesi tai muiden läheistesi kanssa? Heiltä saat perspektiiviä asiaan. Minun pahin virheeni toksisen miehen kanssa oli uskoa miehen vähä vähältä päähäni ujuttamiin ajatuksiin, että ystäväni haluavat minulle pahaa, suhtautuvat minuun alentuvasti jne. Lopulta en siis oikeastaan enää ollut ystävieni kanssa tekemisissä, ja olin aivan sokeana miehen rakentamassa kuplassa. Onneksi yksi ystävä tuli väkisin kuplan läpi ja sai taottua päähäni, että minulla ei ollut kaikki hyvin.
Ei mieheni sentään ole ystävistäni pahaa puhunut tai vähätellyt. Eikä yrittänyt vaikuttaa siihen minkä verran olen heidän kanssaan tekemisissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se on sitten miehelle moro ja näkemiin.
Ero tuntuu vaikealta. Emme ole nuoria enää, hän on 46 ja minä 45.
Ap
Milloin nämä ahdistusoireet alkoivat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitten miehelle moro ja näkemiin.
Ero tuntuu vaikealta. Emme ole nuoria enää, hän on 46 ja minä 45.
Ap
Minä sanoisin, että olette nuoria. Voi hyvinkin olla 45 vuotta yhteiseloa vielä edessä, jos et nyt ala elää omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sitten miehelle moro ja näkemiin.
Ero tuntuu vaikealta. Emme ole nuoria enää, hän on 46 ja minä 45.
ApMinä sanoisin, että olette nuoria. Voi hyvinkin olla 45 vuotta yhteiseloa vielä edessä, jos et nyt ala elää omaa elämääsi.
Kyllä kai minä omaa elämääni elän nytkin. Yritän nimittäin lähinnä keskittyä omiin juttuihini ja olla aika vähän miehen seurassa, jotta en olisi ahdistunut. Ap
Mulla alkoi kans paniikkikohtaukset nykyisen mieheni kanssa ollessa. En tiedä suoraan mistä johtuu eikä miestä voi syyttää siitä. Ehkä useiden stressaavien sattumien summa?
Yleensä kohtaukseni triggeröi kun pelkään olevani yksin vastuineni ja etten saa yhteyttä mieheeni (kommunikaatiovaikeudet). Pelkään kokoajan minkä ison päätöksen mies tekee seuraavaksi puhumatta tai kertomatta siitä etukäteen. Tuntuu, ettei minulla ole lainkaan kontrollia tai sananvaltaa yhteisiinkään asioihin (lapset, talo jne.) Usein saan voimakkaan pakenemishalun päälle ja päädyn itkemään ja hyperventiloimaan.
No nyt jos se mies huokailee siellä migreeniään, lähtisin itse ulos, vaikka lenkille. Ei tarvitsisi kuunnella sitä huokailua. Jos mies siitä suuttuu, niin sanot vaan että ajattelit että hän saa levätä rauhassa. Minulla on välillä migreeni ja en kyllä silloin huokaile vaan haluan olla rauhassa.
Muutenkin olisin varmaan mahdollisimman vähän kotona. Toki se ero on hyvä vaihtoehto myös, jos tuo jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi kans paniikkikohtaukset nykyisen mieheni kanssa ollessa. En tiedä suoraan mistä johtuu eikä miestä voi syyttää siitä. Ehkä useiden stressaavien sattumien summa?
Yleensä kohtaukseni triggeröi kun pelkään olevani yksin vastuineni ja etten saa yhteyttä mieheeni (kommunikaatiovaikeudet). Pelkään kokoajan minkä ison päätöksen mies tekee seuraavaksi puhumatta tai kertomatta siitä etukäteen. Tuntuu, ettei minulla ole lainkaan kontrollia tai sananvaltaa yhteisiinkään asioihin (lapset, talo jne.) Usein saan voimakkaan pakenemishalun päälle ja päädyn itkemään ja hyperventiloimaan.
Kuulostaa melko huolestuttavalta tilanteelta. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä keskustelemaan tilanteessasi jonkun ammattilaisen kanssa? Mietin vaan, että miten tulet jaksamaan, jos olet jo siinä tilanteessa, että saat paniikkikohtauksia.
Johtuuko huono olosi parisuhteestasi.
Jätä se paska ennen kuin se tappaa sinut. Se on hullu narsku.
Jotain tuollaistahan sä halusit? Noin, nyt se on hoidettu.
Joskus tuollainen tulee lapsuudenperheestä. Ei ole muuten saanut vanhemman huomiota kuin valittelemalla kipuja tms ja käyttää samaa taktiikkaa yhä aikuisena.
Mies on epätäydellinen nainen, kävelevä surkastuma, geenitasolla tehty abortti. ’Olla mies’ tarkoittaa olla vajavainen, tunteellisesti rajoittunut; miehuus on rajoittava sairaus ja miehet ovat emotionaalisesti rampoja. Mies on täysin itsekeskeinen, loukussa itsensä sisällä, kykenemätön empatiaan tai samastumaan toisiin, kykenemätön rakkauteen, ystävyyteen, hellyydenosoituksiin. Hän on vankina hämärällä alueella, ihmisen ja apinan puolivälissä. Hänen asemansa on vielä paljon huonompi kuin apinoiden, sillä, toisin kuin apinat, hän on kykenevä laajaan valikoimaan negatiivisia tunteita
Vierailija kirjoitti:
Mulla alkoi kans paniikkikohtaukset nykyisen mieheni kanssa ollessa. En tiedä suoraan mistä johtuu eikä miestä voi syyttää siitä. Ehkä useiden stressaavien sattumien summa?
Yleensä kohtaukseni triggeröi kun pelkään olevani yksin vastuineni ja etten saa yhteyttä mieheeni (kommunikaatiovaikeudet). Pelkään kokoajan minkä ison päätöksen mies tekee seuraavaksi puhumatta tai kertomatta siitä etukäteen. Tuntuu, ettei minulla ole lainkaan kontrollia tai sananvaltaa yhteisiinkään asioihin (lapset, talo jne.) Usein saan voimakkaan pakenemishalun päälle ja päädyn itkemään ja hyperventiloimaan.
Mikset lähde?
Ap nostaa ja päivittää. Olin parin tunnin lenkillä ulkona ja olo oli ok heti kun en ollut kotona. Mutta jo ajatus miehen kohtaamisesta toi heti ahdistuksen takaisin kotimatkalla. Näin on vaikea elää.
Olen joskus puhunut miehelle miten minua ahdistaa hänen läsnäolo. Mutta hän ei sanonut siihen mitään, ei tainnut edes ottaa todesta koko asiaa. Ei varmaan edes muista enää.
Ap
Mikä ihme saa sinut viettämään aikaa sellaisen ihmisen seurassa, joka aiheuttaa noin pahaa ahdistusta?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme saa sinut viettämään aikaa sellaisen ihmisen seurassa, joka aiheuttaa noin pahaa ahdistusta?
Pitkä parisuhde takana ja tämä on vasta viimeaikoina ollut tällaista. Yhteinen omistusasunto, kaksi lasta, avioliitto jne. Kyllähän minä eroa mietin, mutta ei se ole niin yksinkertaista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuollainen tulee lapsuudenperheestä. Ei ole muuten saanut vanhemman huomiota kuin valittelemalla kipuja tms ja käyttää samaa taktiikkaa yhä aikuisena.
Jos kyse on tuosta, niin miten minun sitten pitäisi siihen reagoida?
Ap
Aloittajalla on huono omatunto jostain.
Pitäisi pystyä jäljittämään mistä tämä ahdistus ja paniikki nyt tulee. Jos ei aina ole ollut tällaista.
Se on sitten miehelle moro ja näkemiin.