Lue keskustelun säännöt.
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä viiskymppisillä vielä on?
Kommentit (54)
meen kattoo ja kiertelee hautauskauppoja jos ois arkkuja tarjouksessa, oonhan siinä iässä jo melkoinen boomeri enkä mittää muutakaan voi tehdä. Annan maksimimäärän ennakkoperintöö lapsille vuosittain että ei mee sitten niin paljoo veroja. Ehkä ostan vielä uuden kahvinkeittimen jäähän se sitten lapsille tapeltavaksi, muuten en ennee itseeni satsoo.
Sen verran kettumainen oon ellei lapset ja lapsenlapset tuu hakemaan itse ennakkoperintöään niin jää sinä vuonna ilman, lahjoitan hyväntekeväisyyteen vuodenvaihteen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tee töitä. Elän säästöilläni ja pääomatuloillani. Pidän itseni hyvässä kunnossa. Ainut toive on pysyä terveenä, jotta voin jatkaa hyötyliikuntaa ja kuntourheilua ja nähdä maailmaa. Muuten elän vaatimattomasti. Vähemmän fyysistä omaisuutta = vähemmän vaivaa ja enemmän vapautta! Kaikki tarvittava on. Esim. autoa minun ei tarvitse omistaa.
Elän elämääni.Teen niitä asioita joista pidän. Käyn museoissa. Pyöräilen kesällä. Liikun metsissä. Toivon pysyväni työkykyisenä eläkeikään saakka. En kauheasti suunnittele tulevaa. Minulla on jo perussairauksia.
Osa alkaa pressaksi kun on 80 vuotias
Työelämässä tavoitteena on oman yrityksen laajentaminen. Henk. koht elämässä matkailu on tärkeä henkireikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirrän omaisuuteni naisystäväni nimiin jotta perilliseni eivät pääse siihen käsiksi. (äitinsä etäännyttämät). Muutamme kesiksi Espanjaan, talvisin opiskelen ja harrastelen kotimaassa. Jatkan liikuntaharrastusteni parissa ja nautin elämästäni.
Toivoisin voivani käydä USA:ssa ja saavani vähän rahaa säästöön. Ja olishan se elämän rakkauskin kiva kohdata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saada se mies kenet olen aina halunnut.
Ei mitään ihmeellisiä suunnitelmia. Kukkien kasvattamista suunnittelen mutta enpä juuri muuta. Kaikki on jotenkin niin nähty, tehty ja koettu. Kunhan on edes jotenkin kivaa niin se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saada sen verran rahaa ettei tarvitse tehdä töitä eläkeikään tässä pas...a firmassa
Odotan eläkettä, vielä n 7 v töitä. Vähän pelottaa miten silloin pärjään taloudellisesti, mutta ainakin muutto pienempään on edessä.
Vähän pelottaa myös yksinäisyys, kun lapset lähtevät omilleen. Viimeksi ollut yksin 35 vuotta sitten. No, toisaalta se voi olla myös uusi seikkailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olenkin jo lähellä kuuttakymmentä, teen ammoin jääneet IT-alan opintoni loppuun, laajennan osaamistani töissä uusien teknologioiden haltuunotolla, tsemppaan nuorempia tiimissäni..
Nautin urbaanista elämästä, matkustan, kuljen luonnossa, liikun. Still going strong, toivottavasti vielä monta vuotta.
Avasin tilin, johon säästän rahaa omia hautajaiskulujani varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1970-luvulla syntyneet jäivät monessa tapauksessa väliinputoajiksi, koska 1990-luvun lama. Väitän, että tämä ikäluokka on se, joka tietää kaikkein tärkeimmin suhteiden merkityksen työllistymisessä. Ne, joilla ei suhteita ollut, eivät saaneet niukoissa oloissa työtä tai toimeentuloa.
Lisäksi olen kokenut, että koulukiusaaminen oli jostain syystä jopa nykyiseen verrattuna melko raakaa 1980-luvun aikana. Kouluissa kiertäneet väkivallan vastaiset valistajat näyttivät vammakuvia, jotka olivat syntyneet koulupäivän aikana toisen oppilaan aiheuttamana. Jotenkin tuntuu, että ei nykypäivänä ole enää tuollaista - onneksi. Jos vastaavaa edelleen olisi, leviäisi tieto tänä someaikana paljon paremmin.
1980-lukua pidetään hyvänä aikana, koska tuolloin talous kehittyi. Ihmiset kultaavat muistonsa vain siksi, koska huominen oli aina taloudellisesti parempi kuin tämä päivä. Nyt näin ei enää ole.
Selkeät sävelet: Mietitty mitä jää perinnöksi jälkikasvulle. Kaikki sen yli menevä laitetaan sileäksi ja syödään ikävaiheessa, jossa on vielä toimintakykyä nauttia matkailusta yms. Kaikki investoinnit Suomeen (kesämökit, veneily, isommat harrastukset jne.) on pantu jäihin ja tavarat myynnissä.
Varat tietyillä turvakertoimilla inflaatio jne huomioiden on excelöity n. 75 v. ikään. Sen jälkeen ihan sama, mikä aineellinen elintaso. Kunhan on ruokaa ja pienivastikkeinen asunto. Tästä voidaan laskea milloin jäädään työelämästä (itse jo tehnyt, puoliso vielä työstää asiaa.)
Sitten kesät Suomessa, nautimme molemmat asioista, jotka eivät vaadi rahallisia panostuksia eli ulkoisesti kulutuksen perusteella elämme askeettisesti, mutta hyvissä puitteissa Helsingin ydinkeskustassa. 2-3 kertaa kesässä tuttujen mökeille viikonlopuksi kädet vääränä tuliaisia, ruokaa, huippuviinejä yms. jotta kutsutaan toistekin. Muu osa leppoisaa cityelämää.
Talvet lämmössä, Aasiaan kylmin aika vuodesta, vähän leudompi Välimeren rannalla. Siellä mennään enemmän kulutusmoodiin, koska rahalle saa paremmin vastinetta vaikka ravintolaruokailussa, hotelleissa jne. Tukikohta vuokrataan esim. Espanjasta talveksi kerrallaan.
Työ- ja toimintakykyä on. Puoliso voisi ehkä tehdä vapaaehtois/järjestötyötä ulkomailla, itsellä kakkosammatti harrastuksen kautta. Näistä ehkä pientä tuloa, mutta ennen kaikkia tekemistä ja sisältöä päiviin ja ennen kaikkia jonkinlaista integroitumista uusiin yhteisöihin, suomalaisiin, muihin expatteihin ja paikallisiin. Kieltä opiskeltu kohdemaan mukaan joku vuosi.
Kun tassu ei enää nouse ja maailmalla rampattu riittävästi niin elämän loppuliuku vähävaraisena. Kaikki liikenevä lapsille etupainotteisesti lahjoina ja/tai elinkustannusten maksuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pääsen eläkkeelle niin eroan.
Miksi alapeukut?
Miksi odottaa sinne asti? Itse juuri eronneena, en voisi kuvitella, että olisin jaksanut eläkeikään asti elää huonossa suhteessa.
N 52
Vierailija kirjoitti:
Valmistuin uuteen ammattiin korona aikana ja työnäkymät olivat vielä vuosi sitten surkeat. Eläkeikään vielä 15v. Ei säästöjä eikö isoja perintöjä tulossa. Tehdastyöläinen ollut aina eli ei varallisuutta.
Apealle näyttää. Eronnut, ei lapsia.
Ei ole tulevaisuutta mitä tavoitella. Kiitos Sanna joka humppaa meidän rahat ulkomaille ja Kiitos Sipilä joka avasi ovet tulijoille ja Kiitos Haavisto ja Urpilainen jotka myi sähklverkon. Kiitos.
Just just. Politiikkojen vika on surkea tilanteesi.
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla syntyneet jäivät monessa tapauksessa väliinputoajiksi, koska 1990-luvun lama. Väitän, että tämä ikäluokka on se, joka tietää kaikkein tärkeimmin suhteiden merkityksen työllistymisessä. Ne, joilla ei suhteita ollut, eivät saaneet niukoissa oloissa työtä tai toimeentuloa.
Lisäksi olen kokenut, että koulukiusaaminen oli jostain syystä jopa nykyiseen verrattuna melko raakaa 1980-luvun aikana. Kouluissa kiertäneet väkivallan vastaiset valistajat näyttivät vammakuvia, jotka olivat syntyneet koulupäivän aikana toisen oppilaan aiheuttamana. Jotenkin tuntuu, että ei nykypäivänä ole enää tuollaista - onneksi. Jos vastaavaa edelleen olisi, leviäisi tieto tänä someaikana paljon paremmin.
1980-lukua pidetään hyvänä aikana, koska tuolloin talous kehittyi. Ihmiset kultaavat muistonsa vain siksi, koska huominen oli aina taloudellisesti parempi kuin tämä päivä. Nyt näin ei enää ole.
70 luvulla syntyneenä pääse osalliseksi kaikesta kivasta mitä tässä on ollut. Olet tarpeeksi vanha että sinut kasvatettiin selkäsaunoilla ja henkisellä väkivallalla, sait valmistautua koulusta suoraan lamaan. Koska olet traumatisoitunut ja suht tuloton sen vuoksi kun et ikinä päässyt traumojen ja työttömyyden takia kunnolla työelämään käsiksi mitä nyt pienet pätkät niin pääsetkin jo mt ongelmista eläkkeelle kolmekymppisenä puolidementoituneena lahopäänä. Boomer vanhempasi ei tajua köyhyyttäsi koska aina voi myydä perintönä saadut metsät, pellot, tontit +muuta kivaa jos rahapula yllättää. Ei he tajua miten heidän lapsensa ei siihen pysty kun hekin pystyy.
Tunnelmat ovat kaksijakoiset. Juuri valmistuin työllistävään ammattiin. Velkaa ei ole.
Läheiseni kuoli juuri vähän ennen viisikymppisiään.
Mitään en ota itsestäänselvyytenä.
Juuri sairastellut rajusti. ( Infektio ).
Riittää kun on ruokaa, katto pään päällä, joskus ilonpilkahduksia.
Ens kesänä meen uimaan ja kuutamouinnille.
Jälkikasvu saa säätää minkä säätää.
Katotaan mitä elämä tuo tullessaan, se on korkeimman käjessä.
Tietää. Meillä on yhteinen yritys niin ennen ei voi erota. Sitten kun saan eläkettä niin pärjään yksin. Hän on hyvin kontrolloiva ihminen eikä keskusteluista huolimatta muutu.