Mikä on voimakkain/oudoin fyysinen oire, jonka stressi, järkytys tms. on sinulle aiheuttanut?

Ruokahalun häviäminen ja sen seurauksena 10kg laihtuminen reilussa kuukaudessa.

Muistin menetys jopa muutamaksi tunniksi. Traumahan siitä tuli. Mutta kaikkea voi siis stressi saada aikaan. TGA

Vierailija kirjoitti:

Suuttumus aiheutti kerran rintakivun, jonka vuoksi jouduin käymään terveyskeskuksessa tutkittavana. Jouduin vielä menemään bussilla terveyskeskukseen, koska sanottiin etten saa tulla kävellen. Mitään vikaa ei löytynyt ja kipu katosi vielä saman päivän aikana.

Mä saan kanssa tätä nykyä todella käsittämättömiä raivareita joihin liittyy aivan ihmeellisiä oireita. Osa oireista (esim oudon katkuinen, pistävä hienhaju) tulee ekana ja siitä noin 2h-24h sisällä tulee sitten tuo raivari, joka ei ole minkäänlaisessa mittasuhteessa itse siihen asiaan, josta pinna palaa. Oikeasti on jo hirvittänyt, että noinko sitä vielä joskus käy jonkun päälle, koska sitä on oudosti ihan kuin ulkopuolinen eikä mikään normijärkinen ajatus toimi vaan se raivari todellakin sumentaa aivot ihan tyystin.

Tuon raivonpuuskan jälkeen pulssi on ihan hirmuinen ja energiaa olisi vaikka mihin. Yleensä seuraavana yönä iskee sitten jonkinlainen paniikkikohtaus, joka aina oireilee hurjan nopeana sykkeenä sekä tuntuu siltä kuin sydän muljahtaisi kainalosta ulos. Lisäksi usein hikoiluttaa ja palelee samaan aikaan eikä nukkumisesta tosiaan tarvitse edes haaveilla.

Tuo muljahtelu sitten kestää joskus seuraavan päivänkin, mutta yleensä on ohi noin puolessa vuorokaudessa. Sen jälkeen onkin aivan oudon tyyni olo ja väsymystä lukuun ottamatta enemmän kuin loistava niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysy ollenkaan hereillä vaan nukahdan koko ajan syvään uneen, esim. Kun läheinen teki kuolemaa ja olin yksin hänen kanssaan. Ihan kuin olisi ottanut vahvaa unilääkettä. Siskollani ja äidilläni ainakin on sama ominaisuus.

Mulla toisin päin, en pysty tollasessa tilanteessa nukkumaan, uni ei vain tule. Sekin on hirveää, oot ihan sairaan väsynyt, muttei saa unta edes lääkkeillä. ( ehkä joo, jos ottais yliannostuksena, muttei normi unta helpottavat autakaan ). Sit ihmiset kertoo, että juu, hänkin nukkui huonosti viime yönä 🙈! Huonosti nukuttu yö kun ei ole sama asia kuin se, ettei pysty nukkumaan,,

No varmasti yleisempää totaali unettomuus kuin että nukkuu sikeesti. Ennemmin valitsisin ensimmäisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuttumus aiheutti kerran rintakivun, jonka vuoksi jouduin käymään terveyskeskuksessa tutkittavana. Jouduin vielä menemään bussilla terveyskeskukseen, koska sanottiin etten saa tulla kävellen. Mitään vikaa ei löytynyt ja kipu katosi vielä saman päivän aikana.

Mä saan kanssa tätä nykyä todella käsittämättömiä raivareita joihin liittyy aivan ihmeellisiä oireita. Osa oireista (esim oudon katkuinen, pistävä hienhaju) tulee ekana ja siitä noin 2h-24h sisällä tulee sitten tuo raivari, joka ei ole minkäänlaisessa mittasuhteessa itse siihen asiaan, josta pinna palaa. Oikeasti on jo hirvittänyt, että noinko sitä vielä joskus käy jonkun päälle, koska sitä on oudosti ihan kuin ulkopuolinen eikä mikään normijärkinen ajatus toimi vaan se raivari todellakin sumentaa aivot ihan tyystin.

Tuon raivonpuuskan jälkeen pulssi on ihan hirmuinen ja energiaa olisi vaikka mihin. Yleensä seuraavana yönä iskee sitten jonkinlainen paniikkikohtaus, joka aina oireilee hurjan nopeana sykkeenä sekä tuntuu siltä kuin sydän muljahtaisi kainalosta ulos. Lisäksi usein hikoiluttaa ja palelee samaan aikaan eikä nukkumisesta tosiaan tarvitse edes haaveilla.

Tuo muljahtelu sitten kestää joskus seuraavan päivänkin, mutta yleensä on ohi noin puolessa vuorokaudessa. Sen jälkeen onkin aivan oudon tyyni olo ja väsymystä lukuun ottamatta enemmän kuin loistava niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Täsmälleen samat oireet saa suonensisäisestä kortisonikuurista. 80+20 mg tekee lempeästäkin tädistä Mrs. Hyden.

Paniikkihäiriökohtaukset ja unettomuus. Paniikkihäiriökohtaukset vaihtelivat rytmihäiriöistä siihen tunteeseen etten tiennyt olenko edes tässä maailmassa. Muisti meni.

Painon tippuminen

Näläntunteen katoaminen kokonaan

Erittäin pistävä hienhaju

Unettomuus ja erittäin katkonainen uni

Ahdistus tuntuu koko kehossa

Paniikkikohtaus, jossa tuntui, että lähtee taju fyysiseti ja järki henkisesti (pelottavin kokemus ikinä, kesti alle 10 minsaa)

Hiukset tippuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuttumus aiheutti kerran rintakivun, jonka vuoksi jouduin käymään terveyskeskuksessa tutkittavana. Jouduin vielä menemään bussilla terveyskeskukseen, koska sanottiin etten saa tulla kävellen. Mitään vikaa ei löytynyt ja kipu katosi vielä saman päivän aikana.

Mä saan kanssa tätä nykyä todella käsittämättömiä raivareita joihin liittyy aivan ihmeellisiä oireita. Osa oireista (esim oudon katkuinen, pistävä hienhaju) tulee ekana ja siitä noin 2h-24h sisällä tulee sitten tuo raivari, joka ei ole minkäänlaisessa mittasuhteessa itse siihen asiaan, josta pinna palaa. Oikeasti on jo hirvittänyt, että noinko sitä vielä joskus käy jonkun päälle, koska sitä on oudosti ihan kuin ulkopuolinen eikä mikään normijärkinen ajatus toimi vaan se raivari todellakin sumentaa aivot ihan tyystin.

Tuon raivonpuuskan jälkeen pulssi on ihan hirmuinen ja energiaa olisi vaikka mihin. Yleensä seuraavana yönä iskee sitten jonkinlainen paniikkikohtaus, joka aina oireilee hurjan nopeana sykkeenä sekä tuntuu siltä kuin sydän muljahtaisi kainalosta ulos. Lisäksi usein hikoiluttaa ja palelee samaan aikaan eikä nukkumisesta tosiaan tarvitse edes haaveilla.

Tuo muljahtelu sitten kestää joskus seuraavan päivänkin, mutta yleensä on ohi noin puolessa vuorokaudessa. Sen jälkeen onkin aivan oudon tyyni olo ja väsymystä lukuun ottamatta enemmän kuin loistava niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Kuulostat ku joltain naarassudelta. Onko sulla ukkoo? Miten se jaksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuttumus aiheutti kerran rintakivun, jonka vuoksi jouduin käymään terveyskeskuksessa tutkittavana. Jouduin vielä menemään bussilla terveyskeskukseen, koska sanottiin etten saa tulla kävellen. Mitään vikaa ei löytynyt ja kipu katosi vielä saman päivän aikana.

Mä saan kanssa tätä nykyä todella käsittämättömiä raivareita joihin liittyy aivan ihmeellisiä oireita. Osa oireista (esim oudon katkuinen, pistävä hienhaju) tulee ekana ja siitä noin 2h-24h sisällä tulee sitten tuo raivari, joka ei ole minkäänlaisessa mittasuhteessa itse siihen asiaan, josta pinna palaa. Oikeasti on jo hirvittänyt, että noinko sitä vielä joskus käy jonkun päälle, koska sitä on oudosti ihan kuin ulkopuolinen eikä mikään normijärkinen ajatus toimi vaan se raivari todellakin sumentaa aivot ihan tyystin.

Tuon raivonpuuskan jälkeen pulssi on ihan hirmuinen ja energiaa olisi vaikka mihin. Yleensä seuraavana yönä iskee sitten jonkinlainen paniikkikohtaus, joka aina oireilee hurjan nopeana sykkeenä sekä tuntuu siltä kuin sydän muljahtaisi kainalosta ulos. Lisäksi usein hikoiluttaa ja palelee samaan aikaan eikä nukkumisesta tosiaan tarvitse edes haaveilla.

Tuo muljahtelu sitten kestää joskus seuraavan päivänkin, mutta yleensä on ohi noin puolessa vuorokaudessa. Sen jälkeen onkin aivan oudon tyyni olo ja väsymystä lukuun ottamatta enemmän kuin loistava niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Kannattais ehkä lähtee jonnekin itekseen, kun toi ilmoittelee tulostaan. Miten kauan raivo kestää?

Stressi aiheutti ripulin. Sitten aloin stressata vielä ripulia, mikä pahensi ripulia aivan uusiin ulottuvuuksiin. Aivan sama mitä suuhun laittoi suolistossa alkoi kuultava lirinä ja lorina ja pian istuin vessassa. Kotiin tulon jälkeen söin, ravasin loppupäivän vessassa ja yöllä heräilin vähän väliä tunteeseen, että tulee housuun.

Hirveää aikaa. Nykyään en enää päästä stressiä samaan pisteeseen vaan höllään jo kauan ennen.

Unettomuus, sydämen kamala jytke aamuyöstä, yksin kun on niin pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Stressin takia laihduin kuukaudessa 10 kiloa ja seuraavan kuukauden aikana lähti vielä 5 kiloa. Sitten kun stressi loppui, niin painon tippuminen loppui myös. M28

Mä taas lihon stressin takia.

Mulla oli 900 m kävelymatka töihin. Puolivälissä kova nivuskipu ja silmissä alkoi sumentua. Olin ihan työpaikan lähellä, mutten päässyt tolpillani eteenpäin. Jäin paikalleni nuokkumaan ja mulle soitettiin lanssi. Lanssi katto hemoglobiinin ja verenpaineen, ei ollu mitään vikaa.

Luulin oikeasti, että nyt se on joku veritulppa ja kuolo korjaa. En jatkanut siinä työpaikassa enää kauaa.

Oksentaminen, lihasnykiminen kädessä, 2 viikon unettomuus. Suunnaton vihamielisyys.

(Lapsen kuolema kohtuun raskauden keskivaiheilla)

Kovan stressin takia paino putosi kolmessa viikossa 8 kiloa. En myöskään nukkunut kunnolla, meinasi psyyke hajota kokonaan.

Onneksi nykyään olen toipunut kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuttumus aiheutti kerran rintakivun, jonka vuoksi jouduin käymään terveyskeskuksessa tutkittavana. Jouduin vielä menemään bussilla terveyskeskukseen, koska sanottiin etten saa tulla kävellen. Mitään vikaa ei löytynyt ja kipu katosi vielä saman päivän aikana.

Mä saan kanssa tätä nykyä todella käsittämättömiä raivareita joihin liittyy aivan ihmeellisiä oireita. Osa oireista (esim oudon katkuinen, pistävä hienhaju) tulee ekana ja siitä noin 2h-24h sisällä tulee sitten tuo raivari, joka ei ole minkäänlaisessa mittasuhteessa itse siihen asiaan, josta pinna palaa. Oikeasti on jo hirvittänyt, että noinko sitä vielä joskus käy jonkun päälle, koska sitä on oudosti ihan kuin ulkopuolinen eikä mikään normijärkinen ajatus toimi vaan se raivari todellakin sumentaa aivot ihan tyystin.

Tuon raivonpuuskan jälkeen pulssi on ihan hirmuinen ja energiaa olisi vaikka mihin. Yleensä seuraavana yönä iskee sitten jonkinlainen paniikkikohtaus, joka aina oireilee hurjan nopeana sykkeenä sekä tuntuu siltä kuin sydän muljahtaisi kainalosta ulos. Lisäksi usein hikoiluttaa ja palelee samaan aikaan eikä nukkumisesta tosiaan tarvitse edes haaveilla.

Tuo muljahtelu sitten kestää joskus seuraavan päivänkin, mutta yleensä on ohi noin puolessa vuorokaudessa. Sen jälkeen onkin aivan oudon tyyni olo ja väsymystä lukuun ottamatta enemmän kuin loistava niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Kuulostat ku joltain naarassudelta. Onko sulla ukkoo? Miten se jaksaa?

Sinkku olen. Ja oikeasti/normaalisti todella rauhallinen ja lempeä ihminen, mutta nyt tuollaisia kohtauksia on alkanut tulla viimeisen parin vuoden aikana muutaman kk:n välein. Mahdollisuuksien mukaan yritän pysytellä kaukana kaikista ja neljän seinän sisällä sen aikaa, koska olen saanut tuollaisen jättiraivarin jopa kesken juoksulenkinkin..

Ensialkuun en osannut yhdistää näitä oireita toisiinsa, mutta tätä nykyä tuo ihan tuo pistävän kaamea hienhaju kyllä antaa harvinaisen selkeän ennakkovaroituksen siitä mitä tuleman pitää seuraavan parin päivän sisällä.

Toisesta silmästä lähti osa näöstä eikä koskaan palautunut. Vikaa ei löydetty.

Kauheat vatsakivut, jotka tutkittiin perusteellisesti ja joille ei mitään syytä löytynyt. Stressin lisäksi stressasin että olisi löytynyt joku sairaus. Kun selvisi, että mitään elimellistä syytä ei ole, kipu hävisi muutamassa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Stressi aiheutti ripulin. Sitten aloin stressata vielä ripulia, mikä pahensi ripulia aivan uusiin ulottuvuuksiin. Aivan sama mitä suuhun laittoi suolistossa alkoi kuultava lirinä ja lorina ja pian istuin vessassa. Kotiin tulon jälkeen söin, ravasin loppupäivän vessassa ja yöllä heräilin vähän väliä tunteeseen, että tulee housuun.

Hirveää aikaa. Nykyään en enää päästä stressiä samaan pisteeseen vaan höllään jo kauan ennen.

Mulla on ollut sama. Aivan hirveää aikaa. Tulin jo miettineeksi, voiko p-hädän takia jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työpäivät pelkkää peellä ravaamista ja peen pidättelyä. Ensin hirvee nälkä että maha murisee ja sitten hirveet arvaamattomat lorinat. Ja melkeinpä mitä terveellisempi ruoka, sen kamalampaa. Nykyään mulla on migreeni, ja vaikka sekään ei ole kivaa, niin siihen on onneksi toimiva kohtauslääke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressin takia laihduin kuukaudessa 10 kiloa ja seuraavan kuukauden aikana lähti vielä 5 kiloa. Sitten kun stressi loppui, niin painon tippuminen loppui myös. M28

Mä taas lihon stressin takia.

Mullakin kasvaa ruokahalu ja tuntuu kuinka elimistö oikein huutaisi lisäravintoa jotta sillä olisi voimia taistella "sitä jotain" vastaan. En siis himoitse mitään herkkuja tai pikaruokia vaan nimenomaan extra-annoksia oikein kunnollista, terveellistä ruokaa.  Siis tyyliin jotain maksakastiketta ja pinaattia sekä sitruunoita, inkivääriä ja omenaa.

Lisäksi tuntuu, että kunnon stressi saa aineenvaihdunnan jotenkin ihan jumiin ja sitten kukkii naama sekä tulee sellainen pöhötysturvotus kaikkialle vaikka kuinka liikkuisi ja lenkkeilisi jopa normaaliakin enemmän. Mua ei stressi myöskään saa lamaantumaan sängynpohjalle vaan virtaa on vaikka ja kuinka.