Miksi kirkossa on sateenkaarimessuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jjumalan luomia se on sateenkaariväkikin, oletteko sitä ajatelleet?

Kait hekin saavat siinä uskoa tai veisata virsiä kuin ahdasmielinen heterokin.

Onko sodat ja sairaudet, saastuminen jumalan luomia?

Mikäli ihminen on Jumalan kuva, niin kyllä.

Mutta kun Jumala sanoi että se Jumalan kuva on turmeltunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala rakastaa syntistä mutta vihaa syntiä erittäin suuri ero

Eli homon pitäisi elää selibaatissa, muttei saisi olla homoavioliitossakaan. Haluaisin tavata tuollaisen jumalan, jos se vaan olisi olemassa 🤣

Kyllä hän on ja Kuningasten kuningas.

Vierailija kirjoitti:

Te uskikset olette unohtaneet lähimmäisen rakkauden kun vihaatte homoja. Monelle homollekin olisi helpompaa olla hetero, mutta tämä ei ole valinta.

Heittäkää vain eka kivi jos olette eläneet nuhteettomasti

Minä voin tietysti puhua vain omasta puolestani, mutta en ole koskaan vihannut homoja enkä mitään muitakaan ihmisryhmiä. Olen koko elämäni tuntenut useita homoja. Miksi yhtäkkiä alkaisin heitä vihata?Vihalla ei ole uskossa tilaa.

Setan periaatteita en edes tiedä, eikä kiinnostakaan ollenkaan. Sama koskee muita järjestöjä, joiden toimintaan ei aio liittyä.

Kirkossa on sateenkaarimessuja,koska ei noudateta Jumalan sanaa.

Eikö kristitynnpitäusi rakastaa lähimmäistään kuin itseään? Eikö Jeesus ollut syrjittyjen puolella?

Eli kirkkohan tekee ihan oikein, mitä te valitatte?

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Vierailija kirjoitti:

Eikö kristitynnpitäusi rakastaa lähimmäistään kuin itseään? Eikö Jeesus ollut syrjittyjen puolella?

Eli kirkkohan tekee ihan oikein, mitä te valitatte?[/qu

Kyllä Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän sanelee ehdot ei kirkko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala rakastaa syntistä mutta vihaa syntiä erittäin suuri ero

Eli homon pitäisi elää selibaatissa, muttei saisi olla homoavioliitossakaan. Haluaisin tavata tuollaisen jumalan, jos se vaan olisi olemassa 🤣

Kyllä hän on ja Kuningasten kuningas.

Vain mielikuvituksissa ja harhoissa.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Jumala sanoo ettei hän koskaan muutu, ja sana pysyy aina voimassa.- eri keskustelija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä piispa Mari Leppäsen ajatuksia sateenkaarimessuista: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-mari-leppanen-hyvaksyy-s…

Leppänen kertoo hyväksyvänsä sateenkaarimessut, koska "Niin kauan kuin vähemmistöön kuuluvat eivät voi kokea, että tavalliseen jumalanpalvelukseen tuleminen on turvallista, tarvitsemme erityismessuja. Tietenkään ideaalimaailmassa näin ei olisi."

Leppäseltä kysyttiin, mistä vähemmistöjen kokema turvattomuuden tunne kumpuaa: "Opetuksesta. Voinko kokea, että kuulun tähän ja että saan olla täällä omana itsenäni, eikä minun tarvitse jännittää sitä, tulenko hyväksytyksi sellaisena kuin olen, Mari Leppänen vastaa."

Viittaako Leppänen opetuksella siihen, että joku pappi saattaa saarnassaan sanoa homoseksiä synniksi? Eihän se tarkoita, että homoja ei hyväksyttäisi eivätkä he kuuluisi joukkoon. Kirkossa puhutaan monista muistakin synneistä, joista osan jokainen varmasti tunnistaa itsessään. Ehtoollista edeltää koko seurakunnan yhteinen synnintunnustus, jossa jokainen tunnustaa tehneensä syntiä. Homoilla ei ole mitään syytä kokea turvattomuutta tai ulkopuolisuutta kirkossa, koska he ovat siellä muiden syntisten joukossa.

Mitä jos Leppäsen ajatuksia laajennettaisiin koskemaan muitakin erityisryhmiä? Nyt monessa seurakunnassa on tilanne, jossa esim. osa naispappeutta vastustavista seurakuntalaisista ei voi käydä turvallisesti seurakuntansa messuissa, koska niissä on ainakin yksi naispuolinen pappi. Ev.lut. kirkon virallinen kanta naispappeuteen on, että sen saa joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Miksei siis jälkimmäistä ryhmää voitaisi ottaa huomioon järjestämällä edes kerran kuussa sellaisia messuja, joissa kaikki papit on miehiä? Kyse olisi täysin kirkon opin mukaisesta toiminnasta, mutta jostain kumman syystä sen ehdottaminen on kauhistus näille "suvaitsevaisille", joiden mielestä sateenkaari-ihmiset tarvitsee välttämättä omat erityismessunsa.

Aivan niin. Lisäksi taatusti löytyy muitakin ihmisryhmiä, jotka eivät koe oloaan turvalliseksi erilailla ajattelevien seurassa. Omat messut vaan vaikka joka päivä eri ryhmille.

No ei. Jeesus nimenomaan haluaa koota uskovat yhteen samaan messuun ja seurakuntaan. Jos olet oikeasti uskossa ja sinulla on pelot poissa sekä rauha sydämessä, voit vallan hyvin osallistua normaalisti viikkomessuun. Et pelkää mitään eikä messuissa ole mitään pelättävää. Yksi poikkeus toki on, mikäli koet olevasi niin syntinen ettet voi osallistua normaaliin messuun niin mitä me muut voimme sille tehdä? Se on sinun ja Jumalan välinen asia, jolle kannattaa tehdä jotain niin ei tarvitse pelätä ketään missään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei olisi? Seksuaalivähemmistöllä on vaikeaa kokea hyväksyntää tässä maassa vaikka eletään 2000- lukua. Mikä ihme porukoita vaivaa? Jeesus nimenomaan kohtasi vähempiosaisia ja syrjittyjä ja antoi heille täyden ihmisarvon. Ilman ehtoja. Miten on niin vaikea kestää sitä että kirkko tekee sitä mihin se on alun perinkin kutsuttu, yhteyteen muiden kanssa ja hyvän sanoman levittämiseen.

Ei täysin ilman ehtoja vaan syntisiä hän kehoitti, älä enää syntiä tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä piispa Mari Leppäsen ajatuksia sateenkaarimessuista: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-mari-leppanen-hyvaksyy-s…

Leppänen kertoo hyväksyvänsä sateenkaarimessut, koska "Niin kauan kuin vähemmistöön kuuluvat eivät voi kokea, että tavalliseen jumalanpalvelukseen tuleminen on turvallista, tarvitsemme erityismessuja. Tietenkään ideaalimaailmassa näin ei olisi."

Leppäseltä kysyttiin, mistä vähemmistöjen kokema turvattomuuden tunne kumpuaa: "Opetuksesta. Voinko kokea, että kuulun tähän ja että saan olla täällä omana itsenäni, eikä minun tarvitse jännittää sitä, tulenko hyväksytyksi sellaisena kuin olen, Mari Leppänen vastaa."

Viittaako Leppänen opetuksella siihen, että joku pappi saattaa saarnassaan sanoa homoseksiä synniksi? Eihän se tarkoita, että homoja ei hyväksyttäisi eivätkä he kuuluisi joukkoon. Kirkossa puhutaan monista muistakin synneistä, joista osan jokainen varmasti tunnistaa itsessään. Ehtoollista edeltää koko seurakunnan yhteinen synnintunnustus, jossa jokainen tunnustaa tehneensä syntiä. Homoilla ei ole mitään syytä kokea turvattomuutta tai ulkopuolisuutta kirkossa, koska he ovat siellä muiden syntisten joukossa.

Mitä jos Leppäsen ajatuksia laajennettaisiin koskemaan muitakin erityisryhmiä? Nyt monessa seurakunnassa on tilanne, jossa esim. osa naispappeutta vastustavista seurakuntalaisista ei voi käydä turvallisesti seurakuntansa messuissa, koska niissä on ainakin yksi naispuolinen pappi. Ev.lut. kirkon virallinen kanta naispappeuteen on, että sen saa joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Miksei siis jälkimmäistä ryhmää voitaisi ottaa huomioon järjestämällä edes kerran kuussa sellaisia messuja, joissa kaikki papit on miehiä? Kyse olisi täysin kirkon opin mukaisesta toiminnasta, mutta jostain kumman syystä sen ehdottaminen on kauhistus näille "suvaitsevaisille", joiden mielestä sateenkaari-ihmiset tarvitsee välttämättä omat erityismessunsa.

Miksei voisi järjestää messuja myös pelkästään miehille ? "Nainen vaietkoon seurakunnassa"

On varmaan mukavaa poimia asiayhteydestä irrallisia yksittäisiä lauseita, joilla kerta toisensa jälkeen lyödä kristittyjä. Me, jotka olemme Raamattumme lukeneet, tiedämme missä yhteydessä ja miksi tuo lause sanottiin ja ihan hyvästä syystä. Olen itsekin siis nainen.

Koska sateenkaari on jumalan merkki sen jälkeen kun hän hukutti kaikki sodomian harjoittajat

Minusta kaikki sateenkaarimessut yms tapahtumat ovat todella junttimaisia.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Homoseksuaalisten suhteiden (piilo)syntisyyteen liittyen, jotkut ovat ehkä eri mieltä sen näkemyksen kanssa, että hyvä jumala saisi vapaasti päättää, mikä on moraalitonta.

Eli hyvä jumala ei saisi vaikka yhtenä päivänä ilmoittaa, että vastaantulijoiden hakkaaminen ja heidän merkkivaatteidensa ryöstäminen onkin hyvä asia, ja oikeastaan vaadittua taivaaseen pääsemiseksi. Vastakkaisen näkemyksen perusteella jumala siis saisi esimerkiksi vapaasti määrätä, että päivässä pitää vaikka rukoilla juuri tasan 5 kertaa, ja sitten asia olisi niin, että 5 päivittäisen rukouksen suorittaminen olisi moraalisesti vaadittua.

Hyvän jumalan antamien moraaliohjeiden pitäisi tämän näkemyksen mukaan olla yhteensopivia inhimillisen järkeilyn kanssa, mutta toisin kuin esimerkiksi tappamista tai väärän todistuksen antamista, ei homoseksuaalisuus ole ehkä niin intuitiivisesti tuomittavaa. Moraalisen järkeilyn vastaiset vaatimukset ehkä kyseenalaistavat jumalan hyvyyden, ja ylipäätänsä ehkä liikkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden.

Ihmisen ymmärrys on vajavainen ja synnin turmelema. Sitä paitsi onko tappaminenkaan kaikkien mielestä aina väärin? Moni on varmasti sitä mieltä, että esim. Hitlerin tappaminen oli suorastaan hyvä teko.

Ei tappaminen olekaan moraalisen järkeilyn tai intuition perusteella välttämättä aina väärin, mutta kehotus olla tappamatta tuntuu sopivan ihmisille paremmin ja tuntuvan vähemmän oudolta, kun kehoitus olla harrastamatta homoseksuaalisia suhteita. Ihmiset varmaankin pitävät tappamista melko yksimielisesti ainakin lähtökohtaisesti vääränä, kun taas homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan varmaankin melko usein moraalisesti neutraalina asiana.

Ja tosiaan joissain uskonnoissa ollaan kai usein sitä mieltä, että ihmisjärjellä ei pystytä hahmottamaan asioiden eettisyyttä, vaan on vain kuunneltava, mitä jumala mistäkin asiasta sanoo. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan universaali näkemys, ja jotkut ehkä olettaisivat, että hyvän jumalan kehoitusten tulisi sopia ihmisjärkeen ja -moraalitajuun.

Siitä ei ole kovin kauaa, kun homoseksuaalisuus luokiteltiin sairaudeksi. Ihmisen moraalitaju ei ole muuttumaton, vaan siihen mitä pidetään oikeana ja mitä vääränä vaikuttaa moni asia.

Ei niin, mikä vaikuttanee siihen, kuinka uskonnotkin saattavat muuttua ajan kanssa, niiden sopeutuessa ja vaikuttaessa moraaliseen ympäristöönsä. Olisi ehkä mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa jonkun uuden eettisen teorian myötä homokielteisyyttä ei pidettäisi laajalti ongelmallisena, mutta jossa kysyntää varkausmyönteisille messuille olisi, ja varkauden kieltämistä koskevien säännösten tulkinnasta olisi erimielisyyksiä.

Onneksi olen itse jättänyt luterilaisuuden taakseni jo vuosia sitten. Ortodoksisessa kirkossa on paljon turvallisempi olla, eikä sen oppia niin vaan muutetakaan vaikka papit ja rivijäsenet olisi kuinka naispappeuden tai homoliittojen kannalla.

Mielenkiinnosta tiedustelisin, että miten suhtautuisit siihen, jos jumala huomenna ilmoittaisi, että ajat ovat muuttuneet, ja että tästä lähtien ihmisten täytyy vaikka luovuttaa kaikki omaisuutensa kirkolle, ja että papeilla on oikeus vaatia ihan mitä tahansa palvelusta seurakuntiensa jäseniltä, eikä jäsenillä ole oikeutta kieltäytyä? Tai että väkivaltaisuus, valehteleminen ja ryöstely ei olisi enää paheksuttavaa, vaan jopa suotavaa?

Jos ihmisten moraalinen järkeily ei rajoita sitä, mitä jumala voi uskovaisilta odottaa, niin eikö jumala voi oikeutetusti vaatia ihmisiä tekemään mitä vain, ja ihan milloin vain?

Tuollainen sotii niin pahasti traditiota vastaan, etten osaa kuvitella, mikä saisi minut uskomaan sen todeksi.

Peto on ottanut kirkon valtaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala rakastaa syntistä mutta vihaa syntiä erittäin suuri ero

Eli homon pitäisi elää selibaatissa, muttei saisi olla homoavioliitossakaan. Haluaisin tavata tuollaisen jumalan, jos se vaan olisi olemassa 🤣

Kyllä hän on ja Kuningasten kuningas.

Vain mielikuvituksissa ja harhoissa.

Kristinusko perusta on Sana.

Vierailija kirjoitti:

Kirkosta on porukkaa lähtenyt kävelemään juuri teidän ahdasmielisten vuoksi. 

Miettikää kirkon omaa historiaa:

- ristiretket, verellä ja miekalla uskoon

- synkkä keskiaika ja inkvisitio

- pappissääty mässäili kun kansa näki nälkää

- kristinuskon tulo Suomeen, uskoontulo tai kuolema

- hyväksikäyttötapaukset orpokodeissa tai poikakuoroissa

jnejnejne

Sitten kirkon nimeen saarnataan homouden synnistä vaikka uskon varjolla on pistetty ihmisiä kylmäksi tai hyväksikäytetty.

Itse asiassa oikea usko ei tarvitse mitään instituutiota tai rakennusta vaan sitä voi harjoittaa missä vaan, vaikka sitten homoperheen kodissa

Koko ajan tuodaan esille, että kirkko saarnaa tuomiota homoille. Hämmästykää, olen käynyt kirkossa kymmeniä vuosia välillä enemmän ja välillä vähemmän elämäntilanteen mukaan ja KOSKAAN EI OLE SAARNOISSA EDES MAINITTU HOMOUTTA!!! Mikä ihmeen erityinen uhriryhmä te olette? Uhreja ilman syrjintää ja tuomitsemista Jumalanpalveluksissa ja muissa ev.lut. kirkon tilaisuuksissa. Ei edes riparilla! Tulkaa meidän muiden mukaan täysin tasavertaisina seurakuntalaisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä piispa Mari Leppäsen ajatuksia sateenkaarimessuista: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-mari-leppanen-hyvaksyy-s…

Leppänen kertoo hyväksyvänsä sateenkaarimessut, koska "Niin kauan kuin vähemmistöön kuuluvat eivät voi kokea, että tavalliseen jumalanpalvelukseen tuleminen on turvallista, tarvitsemme erityismessuja. Tietenkään ideaalimaailmassa näin ei olisi."

Leppäseltä kysyttiin, mistä vähemmistöjen kokema turvattomuuden tunne kumpuaa: "Opetuksesta. Voinko kokea, että kuulun tähän ja että saan olla täällä omana itsenäni, eikä minun tarvitse jännittää sitä, tulenko hyväksytyksi sellaisena kuin olen, Mari Leppänen vastaa."

Viittaako Leppänen opetuksella siihen, että joku pappi saattaa saarnassaan sanoa homoseksiä synniksi? Eihän se tarkoita, että homoja ei hyväksyttäisi eivätkä he kuuluisi joukkoon. Kirkossa puhutaan monista muistakin synneistä, joista osan jokainen varmasti tunnistaa itsessään. Ehtoollista edeltää koko seurakunnan yhteinen synnintunnustus, jossa jokainen tunnustaa tehneensä syntiä. Homoilla ei ole mitään syytä kokea turvattomuutta tai ulkopuolisuutta kirkossa, koska he ovat siellä muiden syntisten joukossa.

Mitä jos Leppäsen ajatuksia laajennettaisiin koskemaan muitakin erityisryhmiä? Nyt monessa seurakunnassa on tilanne, jossa esim. osa naispappeutta vastustavista seurakuntalaisista ei voi käydä turvallisesti seurakuntansa messuissa, koska niissä on ainakin yksi naispuolinen pappi. Ev.lut. kirkon virallinen kanta naispappeuteen on, että sen saa joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Miksei siis jälkimmäistä ryhmää voitaisi ottaa huomioon järjestämällä edes kerran kuussa sellaisia messuja, joissa kaikki papit on miehiä? Kyse olisi täysin kirkon opin mukaisesta toiminnasta, mutta jostain kumman syystä sen ehdottaminen on kauhistus näille "suvaitsevaisille", joiden mielestä sateenkaari-ihmiset tarvitsee välttämättä omat erityismessunsa.

Aivan niin. Lisäksi taatusti löytyy muitakin ihmisryhmiä, jotka eivät koe oloaan turvalliseksi erilailla ajattelevien seurassa. Omat messut vaan vaikka joka päivä eri ryhmille.

No ei. Jeesus nimenomaan haluaa koota uskovat yhteen samaan messuun ja seurakuntaan. Jos olet oikeasti uskossa ja sinulla on pelot poissa sekä rauha sydämessä, voit vallan hyvin osallistua normaalisti viikkomessuun. Et pelkää mitään eikä messuissa ole mitään pelättävää. Yksi poikkeus toki on, mikäli koet olevasi niin syntinen ettet voi osallistua normaaliin messuun niin mitä me muut voimme sille tehdä? Se on sinun ja Jumalan välinen asia, jolle kannattaa tehdä jotain niin ei tarvitse pelätä ketään missään.

Messut on tosiaan tarkoitettu kaikkien uskovien yhteisiksi kokoontumisiksi, joten sateenkaarimessut on huono juttu. Se on tietysti ikävää, jos joku arastelee messuun menemistä, olipa syynä sitten seksuaalinen suuntautuminen tai jotain muuta. Tällaisten ihmisten ei kuitenkaan tule pyytää itselleen erityismessuja vaan ottaa vaikka pappiin yhteyttä ja kysyä, millaista tukea messuun tulemiseen voisi saada. Peloista ja mahdollisista huonoista kokemuksista voi keskustella luottamuksellisesti papin kanssa, ja löytyisikö jostain vaikka joku vapaaehtoinen, jonka seurassa messuun uskaltaisi mennä?

Koska kirkko yrittää muuttua ja mukautua ihmisten tarpeisiin. Hullua! Onneks on raamattu josta voi lukea oikeaa oppia