Lue keskustelun säännöt.
Miksi kirkossa on sateenkaarimessuja?
23.03.2023 |
Onko sateenkaarimessujen tarkoituksena tarjota sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville ihmisille matalan kynnyksen messuja, joihin he voivat mennä ilman pelkoa muiden paheksunnasta, vai nostaa syntinen elämäntapa jalustalle ja väittää sitä sallituksi?
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi.
Voi ethän sinä mikään oikea pappi ole ollut vaan pelkkä itsesi rahasta myynyt palkkapappi ja mammonan palvelija.
Oletko koskaan lukenut Danten Jumalaisesta näytelmästä mikä on työstään rahallista korvausta ottaneen papin kohtalo helvetissä?
Sanotaanko nyt vaikka näin, että osanne ei ole kadehdittava mikäli näyt perustuvat totuuteen.
Joten nauttikaa nyt rahasta ja vallastanne, ne eivät nimittäin ole pysyviä.
Kova hinta lankeaa teille maksettavaksi pohjattomista vääryyksistänne.
Tekstistäsi huokuu kristillinen lähimmäisenrakkaus ja kunnioitus toista ihmistä kohtaan...
Kunnioitan heitä jotka kunnioituksen ansaitsevat.
Rakastan niin paljon ihmistä, että vihaan valtaosaa ihmisistä.
- kirjoittaja-
9 Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:
10 Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani.
11 Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.
13 Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!
14 Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.
En koskaan rukoile kirkossa(kirkoissa), ne edustavat minulle pääsääntöisesti saatanan synagogaa. Rakennuksia joissa on seinät, mutta jotka henki on jättänyt.
Rukoilen Jeesuksen opetuksen mukaisesti yksin ja nöyränä oman sydämeni kammiossa.
Ulkokultaisen teatterin ja tekopyhän hurskastelun jätän muille.
- kirjoittaja-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Uskoakseni ensisijaisesti siksi, että kirkko yrittää kahmia sekä vanhoillisten että sateenkaarevien rahat.
Lisäksi pitää olla noudattavinaan lakia.
Siksi on näppärää kun voi mielistellä kaikkia.
Mitä luulisit Jessen ajattelevan sateenkaari-ihmisistä?
Jeesus tykkää kaikista. - Mutta palstan mukaan on väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
En ole ollut läsnä, mutta olen nähnyt valokuvan erään seurakunnan alttarista sateenkaarimessun aikana. Siellä oli se lippu.
Ei varmasti jokaisessa sateenkaarimessussa vieläkään mutta on viety ja se oli minulle itse asiassa se kohta, jossa viimeistään heräsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Avopariudessa ei mitään väärää olekaan. Teologian kannalta pariskunta on aviopari, jos yhteiskunnan silmissä ovat pariskunta. Ei siihen mitään papin aamenia tarvita. Suomessakin kirkkovihkiminen on oikeastaan aika uusi asia, vasta 1700-luvulla tuli pakolliseksi.
Sen sijaan kristillinen teologia on aina suhtautunut jyrkästi siihen, että puolisonsa jättänyt avioituu uudelleen. Pitää ainakin olla hyvä syy, eli lähinnä että sukupuolielämää ei liitossa ole aloitettu impotenssin tai haluttomuuden takia, tai että avioliittoon on pakotettu vastoin tahtoa.
Eli eivät avoparimessut sateenkaarimessuihin rinnastu, vaan nämä ihan tavalliset uudelleennaideinen messut. Rumemmin (ja rehellisemmin) sanottuna huorintekijöiden messut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi.
Voi ethän sinä mikään oikea pappi ole ollut vaan pelkkä itsesi rahasta myynyt palkkapappi ja mammonan palvelija.
Oletko koskaan lukenut Danten Jumalaisesta näytelmästä mikä on työstään rahallista korvausta ottaneen papin kohtalo helvetissä?
Sanotaanko nyt vaikka näin, että osanne ei ole kadehdittava mikäli näyt perustuvat totuuteen.
Joten nauttikaa nyt rahasta ja vallastanne, ne eivät nimittäin ole pysyviä.
Kova hinta lankeaa teille maksettavaksi pohjattomista vääryyksistänne.
Tekstistäsi huokuu kristillinen lähimmäisenrakkaus ja kunnioitus toista ihmistä kohtaan...
Kunnioitan heitä jotka kunnioituksen ansaitsevat.
Rakastan niin paljon ihmistä, että vihaan valtaosaa ihmisistä.
- kirjoittaja-
9 Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:
10 Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani.
11 Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.
13 Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!
14 Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.
En koskaan rukoile kirkossa(kirkoissa), ne edustavat minulle pääsääntöisesti saatanan synagogaa. Rakennuksia joissa on seinät, mutta jotka henki on jättänyt.
Rukoilen Jeesuksen opetuksen mukaisesti yksin ja nöyränä oman sydämeni kammiossa.
Ulkokultaisen teatterin ja tekopyhän hurskastelun jätän muille.
- kirjoittaja-
Paavali kehottaa olemaan jättämättä seurakunnan kokousta.
Ja Jeesuksellakin oli tapana käydä synagogassa, vaikka siellä oli paljon ulkokultaisia hurskastelijoita.
Ja täällä sinä hurskastelija kehuskelet nöyryydelläsi. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
En ole ollut läsnä, mutta olen nähnyt valokuvan erään seurakunnan alttarista sateenkaarimessun aikana. Siellä oli se lippu.
Ei varmasti jokaisessa sateenkaarimessussa vieläkään mutta on viety ja se oli minulle itse asiassa se kohta, jossa viimeistään heräsin.
Tässä kuva Lohjan kirkossa pidetystä sateenkaarimessusta: https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https%3A%2F%2Ftse2.mm.bin… Näkymää alttarista hallitsee selvästi sateenkaarilippu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Avopariudessa ei mitään väärää olekaan. Teologian kannalta pariskunta on aviopari, jos yhteiskunnan silmissä ovat pariskunta. Ei siihen mitään papin aamenia tarvita. Suomessakin kirkkovihkiminen on oikeastaan aika uusi asia, vasta 1700-luvulla tuli pakolliseksi.
Sen sijaan kristillinen teologia on aina suhtautunut jyrkästi siihen, että puolisonsa jättänyt avioituu uudelleen. Pitää ainakin olla hyvä syy, eli lähinnä että sukupuolielämää ei liitossa ole aloitettu impotenssin tai haluttomuuden takia, tai että avioliittoon on pakotettu vastoin tahtoa.
Eli eivät avoparimessut sateenkaarimessuihin rinnastu, vaan nämä ihan tavalliset uudelleennaideinen messut. Rumemmin (ja rehellisemmin) sanottuna huorintekijöiden messut.
Saat kuvitella mitä haluat, mutta turha tulla julistamaan tuollaista paskaa muka totuutena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Avopariudessa ei mitään väärää olekaan. Teologian kannalta pariskunta on aviopari, jos yhteiskunnan silmissä ovat pariskunta. Ei siihen mitään papin aamenia tarvita. Suomessakin kirkkovihkiminen on oikeastaan aika uusi asia, vasta 1700-luvulla tuli pakolliseksi.
Voisitko selventää mitä tarkoitat? Onko esim. kämppiksinä elävä mies ja nainen teologisesti naimisissa, jos Kela/yhteiskunta katsoo omien sääntöjensä puitteissa että he ovat avopari? Entä jos he hairahtuvat kokeilemaan kerran seksiä keskenään? Tai jos he elävät enemmänkin seksiä sisältävässä kämppissuhteessa, mieltämättä itseään kuitenkaan pariskunnaksi koska kyse on heille pelkästä seksistä?
Väitteesi on todella omituinen, koska yhteiskunta ei pysty mitenkään selvittämään yhdenkään ihmissuhteen todellista olemusta.
Ja mitä oikein tarkoitat puhuessasi kirkollisesta vihkimisestä?
Esim. perinteisen luterilaisen näkemyksen mukaan avioliittoon riittää pelkkä siviilivihkiminenkin, ja niissä maissa joissa erillistä avioliittoinstituutiota ei tunneta, sovelletaan kyseisen maan lakeja (eli sellaisissa maissa "pelkkä" yhteen muuttaminen voi riittää raamatullisen avioliiton muodostamiseen). Katolinen kirkko puolestaan opettaa, että siviilivihkiminen on sinänsä täysin merkityksetön ja oikean avioliiton voi solmia vain katolin kirkon omassa seremoniassa. Miksi siis annat ymmärtää, että avoliitot olisi teologisesti täysin avioliiton veroisia, kun kristillisten kirkkojen opetus aiheesta on lähes poikkeuksetta päinvastainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Oikeastiko on näin paljon kristittyjä, jotka ovat noin konservatiivisia? Kyllä todella moni kristittykin ihminen on nykyään avosuhteessa, ja ajattelee että yhdessä asuvat ihmiset voivat aivan hyvin harrastaa seksiä koska rakkaus on tärkein. Nykyään hirveästi koitetaan toitottaa, että kirkko ja kristitty yhteisö olisi suvaitsevainen ja avarakatseinen, mutta tästä ketjusta huomaa, että ei todellakaan ole. Osa on sitä mieltä, että sateenkaariväen pitäisi osallistua tavallisiin messuihin (varmasti iso osa osallistuu myös niihin), mutta iso osa samaan aikaan toitottaa, miten homous on syntiä. Jos olisin kristitty ja homo, en kyllä kokisi oloani tervetulleeksi kirkkoon tällaista ketjua luettuani. Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä? En siis yhtään ihmettele, minkä takia tuollaisille sateenkaarimessuille on tilausta. Selvästi kristitty yhteisö on luterilaisenkin kirkon sisällä hyvin jakautunut konservatiivisempaan ja liberaalimpaan siipeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
En ole ollut läsnä, mutta olen nähnyt valokuvan erään seurakunnan alttarista sateenkaarimessun aikana. Siellä oli se lippu.
Ei varmasti jokaisessa sateenkaarimessussa vieläkään mutta on viety ja se oli minulle itse asiassa se kohta, jossa viimeistään heräsin.
Tässä kuva Lohjan kirkossa pidetystä sateenkaarimessusta: https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https%3A%2F%2Ftse2.mm.bin… Näkymää alttarista hallitsee selvästi sateenkaarilippu.
Eikös sateenkaari ole kuitenkin myös kristitty symboli? Siinä mielessä en näe tuossa mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Oikeastiko on näin paljon kristittyjä, jotka ovat noin konservatiivisia? Kyllä todella moni kristittykin ihminen on nykyään avosuhteessa, ja ajattelee että yhdessä asuvat ihmiset voivat aivan hyvin harrastaa seksiä koska rakkaus on tärkein. Nykyään hirveästi koitetaan toitottaa, että kirkko ja kristitty yhteisö olisi suvaitsevainen ja avarakatseinen, mutta tästä ketjusta huomaa, että ei todellakaan ole. Osa on sitä mieltä, että sateenkaariväen pitäisi osallistua tavallisiin messuihin (varmasti iso osa osallistuu myös niihin), mutta iso osa samaan aikaan toitottaa, miten homous on syntiä. Jos olisin kristitty ja homo, en kyllä kokisi oloani tervetulleeksi kirkkoon tällaista ketjua luettuani. Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä? En siis yhtään ihmettele, minkä takia tuollaisille sateenkaarimessuille on tilausta. Selvästi kristitty yhteisö on luterilaisenkin kirkon sisällä hyvin jakautunut konservatiivisempaan ja liberaalimpaan siipeen.
"Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä?"
Oletkohan ymmärtänyt kristinuskon väärin? Jeesus ei kuollut ristillä synnittömien hyväntekijöiden puolesta, vaan kutsui syntisiä pahantekijöitä parannukseen ja pelastukseen. Kenestäkään ei tule synnitöntä vielä eläessään, vaan me kaikki lankeamme syntiin yhä uudestaan ja uudestaan. Kuten Paavali sanoi Roomalaiskirjeen 7. luvussa:
"Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
Kaikki kirkossa kävijät on syntisiä väärintekijöitä, joten homoilla ei ole sen suhteen mitään hävettävää.
Ongelma onkin siinä, että sateenkaariväki haluaa että heidän syntinen elämäntapansa hyväksytään. Mutta miksi heidän täytyy saada sellaisia messuja, joissa he voivat välttyä lainkaan kohtaamasta kirkon perinteisen opetuksen mukaan uskovia seurakuntalaisia? Jos samoilla penkeillä istuminen toisin ajattelevien kanssa on heidän mielestään niin kamalaa, miksi he ylipäätään haluavat kuulua sellaiseen kirkkoon ja käydä sellaisen kirkon messuissa, jonka opetus poikkeaa niin paljon siitä miten he tahtoisivat asioiden olevan? Mikseivät he esim. perusta omaa sateenkaarikirkkoaan, jonka jäsenyyden ehdoksi voitaisiin laittaa seksiä sisältävien homoavioliittojen hyväksyminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
En ole ollut läsnä, mutta olen nähnyt valokuvan erään seurakunnan alttarista sateenkaarimessun aikana. Siellä oli se lippu.
Ei varmasti jokaisessa sateenkaarimessussa vieläkään mutta on viety ja se oli minulle itse asiassa se kohta, jossa viimeistään heräsin.
Tässä kuva Lohjan kirkossa pidetystä sateenkaarimessusta: https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https%3A%2F%2Ftse2.mm.bin… Näkymää alttarista hallitsee selvästi sateenkaarilippu.
Eikös sateenkaari ole kuitenkin myös kristitty symboli? Siinä mielessä en näe tuossa mitään ongelmaa.
Setalaisten sateenkaaressa on eri määrä värejä kuin Raamatun sateenkaaressa. Ja vaikka kyse olisi Raamatun sateenkaaren väreistä (huom. konditionaali), siihen vetoaminen olisi silkkaa hämäystä, koska tyhmäkin tajuaa mitä sateenkaarilipulla tarkoitetaan homomessuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se vaan kumma kuinka homostelijat ei kestä istua eri mieltä olevien ihmisten vieressä, vaan heille täytyy pitää ihan omia messuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Oikeastiko on näin paljon kristittyjä, jotka ovat noin konservatiivisia? Kyllä todella moni kristittykin ihminen on nykyään avosuhteessa, ja ajattelee että yhdessä asuvat ihmiset voivat aivan hyvin harrastaa seksiä koska rakkaus on tärkein. Nykyään hirveästi koitetaan toitottaa, että kirkko ja kristitty yhteisö olisi suvaitsevainen ja avarakatseinen, mutta tästä ketjusta huomaa, että ei todellakaan ole. Osa on sitä mieltä, että sateenkaariväen pitäisi osallistua tavallisiin messuihin (varmasti iso osa osallistuu myös niihin), mutta iso osa samaan aikaan toitottaa, miten homous on syntiä. Jos olisin kristitty ja homo, en kyllä kokisi oloani tervetulleeksi kirkkoon tällaista ketjua luettuani. Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä? En siis yhtään ihmettele, minkä takia tuollaisille sateenkaarimessuille on tilausta. Selvästi kristitty yhteisö on luterilaisenkin kirkon sisällä hyvin jakautunut konservatiivisempaan ja liberaalimpaan siipeen.
"Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä?"
Oletkohan ymmärtänyt kristinuskon väärin? Jeesus ei kuollut ristillä synnittömien hyväntekijöiden puolesta, vaan kutsui syntisiä pahantekijöitä parannukseen ja pelastukseen. Kenestäkään ei tule synnitöntä vielä eläessään, vaan me kaikki lankeamme syntiin yhä uudestaan ja uudestaan. Kuten Paavali sanoi Roomalaiskirjeen 7. luvussa:
"Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
Kaikki kirkossa kävijät on syntisiä väärintekijöitä, joten homoilla ei ole sen suhteen mitään hävettävää.
Ongelma onkin siinä, että sateenkaariväki haluaa että heidän syntinen elämäntapansa hyväksytään. Mutta miksi heidän täytyy saada sellaisia messuja, joissa he voivat välttyä lainkaan kohtaamasta kirkon perinteisen opetuksen mukaan uskovia seurakuntalaisia? Jos samoilla penkeillä istuminen toisin ajattelevien kanssa on heidän mielestään niin kamalaa, miksi he ylipäätään haluavat kuulua sellaiseen kirkkoon ja käydä sellaisen kirkon messuissa, jonka opetus poikkeaa niin paljon siitä miten he tahtoisivat asioiden olevan? Mikseivät he esim. perusta omaa sateenkaarikirkkoaan, jonka jäsenyyden ehdoksi voitaisiin laittaa seksiä sisältävien homoavioliittojen hyväksyminen?
No näistä vastauksista täällä ei kyllä ilmene minkäänlainen lähimmäisenrakkaus tai ajatus synnistä jonain kaikkia ihmisiä yhdistävänä tekijänä, vaan ihan silkka halveksunta syntisiä homoja kohtaan. Eli ihan se sama asia, joka piti homot piilossa niin pitkään, muualtakin kuin kirkosta. Olen ehkä jäävi sanomaan, sillä en ymmärrä kristinuskoa perisynteineen ja tiukkoine dogmeineen muutenkaan. Minustakin on kyllä hyvä kysymys, miksi kukaan homo (tai kukaan muukaan) haluaisi osallistua tuollaisen kirkon menoihin. Kai uskonto on vain jotain niin henkilökohtaista, että ihminen voi kokea uskovansa samaan jumalaan ja silti tulkita pyhiä tekstejä niin eri tavoin, että sitten tulee näitä katsomusten yhteentörmäyksiä. Ehkä tulevaisuudessa luterilainenkin kirkko hajoaa liberaalimpaan ja konservatiivisempaan siipeen, sikäli mikäli se edes säilyy Suomessa enää kovin pitkään elinvoimaisena. Nykysuomalaiset ovat kuitenkin vuosi vuodelta sekulaarimpia.
Minusta on kuitenkin vähän ristiriitaista sanoa, että kaikki ovat syntisiä mutta vain sateenkaariväki haluaa että heidän syntinsä hyväksytään - jos kaikki ovat syntisiä, niin eivätkö muutkin kuin sateenkaariväki halua ja odota tulevansa hyväksytyksi kirkossa näistä synneistä huolimatta? Ja jos muut synnit voidaan hyväksyä, miksei homoseksuaalisuutta? Ja jos homoseksuaalisuutta ei tule hyväksyä, olisivatko esimerkiksi eheytyshoidot sinusta parempi vaihtoehto, kaikesta aiheuttamastaan inhimillisestä kärsimyksestä huolimatta? Ihan vilpitön kysymys. En oikein ymmärrä valitusta kristinuskon "wokettamisesta", kun Raamattu on kuitenkin ihmisten kokoama kirja, joka on muuttunut vuosien saatossa moneen otteeseen, eikä mitään "alkuperäistekstiä" edes voida sanoa olevan olemassa. Tuntuu oudolta pitää tuollaista kokoelmaa tärkeimpänä eettisenä ohjenuorana elämässä, varsinkin kun tapana on vielä valikoida sieltä oman fiiliksen mukaan mitä pitää tärkeänä ja mitä ei (esim. homoseksuaalisuus voidaan tuomita, mutta naisen asema nähdään kuitenkin nykyajan käsityksen mukaisina).
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Uskoakseni ensisijaisesti siksi, että kirkko yrittää kahmia sekä vanhoillisten että sateenkaarevien rahat.
Lisäksi pitää olla noudattavinaan lakia.
Siksi on näppärää kun voi mielistellä kaikkia.
Mitä luulisit Jessen ajattelevan sateenkaari-ihmisistä?
Ota vehje pois pyllystä äläkä enää syntiä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ennen sateenkaarimessu-myönteinen ev.lut. pappi. Ajattelin että heidän on varmaan helpompi käydä pariskuntina tällä tavoin kirkossa.
Mutta nykyään funtsin, että messu on yksi ja sama kaikille muillekin. Jos haluaa tasa-arvoa ja vertaisuutta, pitää suostua siihen. Ei voi olla tasa-arvoa, jos joku porukka on sittenkin Jotain Erityistä.
En ikinä pidä liturgiaa tai saarnaa heteroille. Ihan vain ihmisille. Kristityille ja tästä perinteestä kiinnostuneille. Kenenkään sukupuolinen suuntautuminen ei tule esille messussa.
Messun juttu on Jumala itse ja hänen läsnäolonsa meidän kanssamme Kristuksessa. Ei siitä pidä tehdä käsikassaraa yhtään millekään väestöryhmälle tai ideologialle. Sen tähden en halua tuoda meille enkä pitää sateenkaarimessuja.
Kohtaan, kuuntelen ja huomioin kaikenlaiset ihmiset, perheet ja parisuhteet sellaisenaan ja kunnioittaen omassa työssäni.
Siunaan ja vihin kaikenlaisia avioliittoja, kastan tietenkin sateenkaariperheiden lapset ja siunaan kodit. Kaiken teen pyydettäessä ja parhaani mukaan kauniisti ja arvokkaasti. Ja kutsun kaikkia yhteiseen messuun.
Messu ei ole sinun, minun tai heidän. Se on meidän. Kaikkien. Jos se messu ei kiinnosta eikä ole ennenkään kiinnostanut sinänsä vaan sitä vaaditaan isoon ääneen vain siksi, että saadaan tulla ja protestoida, viedä sateenkaarilippu alttarille tms, jotain on kyllä silloin vialla.
Viedäänkö sateenkaarimessuissa tosiaan sateenkaarilippu alttarille? Kuulostaa oudolta ja röyhkeältä. Onko siihen joku teologinen peruste?
No ei viedä. Ihan hyvää ajattelua tuonkin papin pohdinta, mutta vähän taitaa olla erikoinen käsitys sateenkaarimessusta.
Ajatteletko sanalla tavalla vaikkapa erityisistä perhejumalanpalveluksista, joita myös paljon näkee, tai muille kohderyhmille kohdistetuista messuista?
Sateenkaarimessut on ihan eri asia, koska niissä hyväksytään homoseksuaaliset suhteet jotka on syntiä.
Sateenkaarimessuja voisi verrata pikemminkin siihen, että kirkossa järjestettäisiin avoparimessuja, joissa kerrotaan kuinka avioliitto on turha ja yhdessä asuvat ihmiset voi aivan hyvin harrastaa seksiä keskenään koska rakkaus on tärkein. Pitäisin sellaisia messuja ihan yhtä väärinä kuin sateenkaarimessujakin.
Oikeastiko on näin paljon kristittyjä, jotka ovat noin konservatiivisia? Kyllä todella moni kristittykin ihminen on nykyään avosuhteessa, ja ajattelee että yhdessä asuvat ihmiset voivat aivan hyvin harrastaa seksiä koska rakkaus on tärkein. Nykyään hirveästi koitetaan toitottaa, että kirkko ja kristitty yhteisö olisi suvaitsevainen ja avarakatseinen, mutta tästä ketjusta huomaa, että ei todellakaan ole. Osa on sitä mieltä, että sateenkaariväen pitäisi osallistua tavallisiin messuihin (varmasti iso osa osallistuu myös niihin), mutta iso osa samaan aikaan toitottaa, miten homous on syntiä. Jos olisin kristitty ja homo, en kyllä kokisi oloani tervetulleeksi kirkkoon tällaista ketjua luettuani. Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä? En siis yhtään ihmettele, minkä takia tuollaisille sateenkaarimessuille on tilausta. Selvästi kristitty yhteisö on luterilaisenkin kirkon sisällä hyvin jakautunut konservatiivisempaan ja liberaalimpaan siipeen.
"Miksi kukaan haluaisi osallistua menoihin, joissa tietää että iso osa pitää sinua syntisenä ja väärintekijänä?"
Oletkohan ymmärtänyt kristinuskon väärin? Jeesus ei kuollut ristillä synnittömien hyväntekijöiden puolesta, vaan kutsui syntisiä pahantekijöitä parannukseen ja pelastukseen. Kenestäkään ei tule synnitöntä vielä eläessään, vaan me kaikki lankeamme syntiin yhä uudestaan ja uudestaan. Kuten Paavali sanoi Roomalaiskirjeen 7. luvussa:
"Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia."
Kaikki kirkossa kävijät on syntisiä väärintekijöitä, joten homoilla ei ole sen suhteen mitään hävettävää.
Ongelma onkin siinä, että sateenkaariväki haluaa että heidän syntinen elämäntapansa hyväksytään. Mutta miksi heidän täytyy saada sellaisia messuja, joissa he voivat välttyä lainkaan kohtaamasta kirkon perinteisen opetuksen mukaan uskovia seurakuntalaisia? Jos samoilla penkeillä istuminen toisin ajattelevien kanssa on heidän mielestään niin kamalaa, miksi he ylipäätään haluavat kuulua sellaiseen kirkkoon ja käydä sellaisen kirkon messuissa, jonka opetus poikkeaa niin paljon siitä miten he tahtoisivat asioiden olevan? Mikseivät he esim. perusta omaa sateenkaarikirkkoaan, jonka jäsenyyden ehdoksi voitaisiin laittaa seksiä sisältävien homoavioliittojen hyväksyminen?
No näistä vastauksista täällä ei kyllä ilmene minkäänlainen lähimmäisenrakkaus tai ajatus synnistä jonain kaikkia ihmisiä yhdistävänä tekijänä, vaan ihan silkka halveksunta syntisiä homoja kohtaan. Eli ihan se sama asia, joka piti homot piilossa niin pitkään, muualtakin kuin kirkosta. Olen ehkä jäävi sanomaan, sillä en ymmärrä kristinuskoa perisynteineen ja tiukkoine dogmeineen muutenkaan. Minustakin on kyllä hyvä kysymys, miksi kukaan homo (tai kukaan muukaan) haluaisi osallistua tuollaisen kirkon menoihin. Kai uskonto on vain jotain niin henkilökohtaista, että ihminen voi kokea uskovansa samaan jumalaan ja silti tulkita pyhiä tekstejä niin eri tavoin, että sitten tulee näitä katsomusten yhteentörmäyksiä. Ehkä tulevaisuudessa luterilainenkin kirkko hajoaa liberaalimpaan ja konservatiivisempaan siipeen, sikäli mikäli se edes säilyy Suomessa enää kovin pitkään elinvoimaisena. Nykysuomalaiset ovat kuitenkin vuosi vuodelta sekulaarimpia.
Minusta on kuitenkin vähän ristiriitaista sanoa, että kaikki ovat syntisiä mutta vain sateenkaariväki haluaa että heidän syntinsä hyväksytään - jos kaikki ovat syntisiä, niin eivätkö muutkin kuin sateenkaariväki halua ja odota tulevansa hyväksytyksi kirkossa näistä synneistä huolimatta? Ja jos muut synnit voidaan hyväksyä, miksei homoseksuaalisuutta? Ja jos homoseksuaalisuutta ei tule hyväksyä, olisivatko esimerkiksi eheytyshoidot sinusta parempi vaihtoehto, kaikesta aiheuttamastaan inhimillisestä kärsimyksestä huolimatta? Ihan vilpitön kysymys. En oikein ymmärrä valitusta kristinuskon "wokettamisesta", kun Raamattu on kuitenkin ihmisten kokoama kirja, joka on muuttunut vuosien saatossa moneen otteeseen, eikä mitään "alkuperäistekstiä" edes voida sanoa olevan olemassa. Tuntuu oudolta pitää tuollaista kokoelmaa tärkeimpänä eettisenä ohjenuorana elämässä, varsinkin kun tapana on vielä valikoida sieltä oman fiiliksen mukaan mitä pitää tärkeänä ja mitä ei (esim. homoseksuaalisuus voidaan tuomita, mutta naisen asema nähdään kuitenkin nykyajan käsityksen mukaisina).
Et tunnu ymmärtävän, mitä eroa on synnin ja syntisen hyväksymisellä. Syntinen ihminen voidaan hyväksyä, vaikka hänen tekemänsä synti tuomittaisiin jyrkästi.
Otan esimerkin itsestäni: Mulla on selvää taipumusta varasteluun, ja joskus nuorena varastin monta kertaa aika arvokkaitakin asioita. Olen jo monta vuotta yrittänyt parantaa tapani, ja räikeät varkaudet onkin jäänyt historiaan. Silti taipumus on edelleen jäljellä, ja olen vielä tämänkin vuoden puolella mm. vienyt teepusseja töistä kotiin sillä verukkeella, että voisin juoda teetä enemmän töissä mutta juon sitä mieluummin kotona. (Työpaikallani on sellaista teetä, jota ei myydä lainkaan tavallisille kuluttajille.) Se on kuitenkin varastamista ja siksi väärin.
Tekoni voi tuomita ja taipumustani voi pitää ongelmallisena ilman, että minua ihmisenä tuomittaisiin. Olen syntinen ja lankean välillä syntiin, mutta niin kaikki muutkin tekee. Jokaisella on omat helmasyntinsä: minulla on mm. taipumus varasteluun, jollain toisella on taipumus langeta esiaviolliseen heteroseksiin, kolmannella on taipumus homoseksuaalisiin tekoihin.
Homoseksuaalisuus ei muuten sinänsä ole syntiä. Homoseksi on syntiä, ja moni uskova homo elääkin pysyvässä selibaatissa tai ainakin pyrkii siihen. Jotkut puolestaan yrittää eheytyä heteroiksi. Suhtaudun itse epäileväisti eheytyshoitoihin, mutta toisaalta aikuisilla ihmisillä on oltava oikeus päättää, mitä asioita he tahtovat muuttaa itsessään. En ole perehtynyt aiheeseen, joten en ota kantaa siihen toimiiko tällaiset hoidot kenenkään kohdalla vai ei.
Osa homoista kuitenkin vaatii, homoseksiä ei saisi edes pitää syntinä, vaan ainakin rakkaudelliset homoavioliitot pitäisi hyväksyä Jumalan mielen mukaisena elämäntapana homoseksuaalisille ihmisille. Kyse on vähän samasta asiasta kuin siitä, jos minä väittäisin että minulla on oltava oikeus varastaa, koska minulla on luontainen houkutus siihen. Tai jos sanoisin että minulla on oltava oikeus harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolella, koska en ole onnistunut löytämään itselleni puolisoa ja selibaatin vaatiminen on julmaa.
Kirkkoon mahtuu kyllä erilaisia näkemyksiä. En suoraan sanottuna ymmärrä, minkä ongelman sateenkaarimessut ratkaisee. Homot saisi lähes poikkeuksetta käydä rauhassa tavallisissa messuissa, jos he vain pitäisivät matalaa profiilia seksuaalisuudestaan. Jos joku yksittäinen seurakuntalainen on niin huonotapainen törkimys, että ottaisi kirkossa käyvän homon silmätikukseen, luulisi että ongelman voisi ratkaista ottamalla asia puheeksi papin kanssa. Vaikkei tämä törkimys välttämättä ymmärtäisi parantaa tapojaan, silmätikuksi joutunut homo saisi varmasti henkistä tukea papilta ja monen seurakuntalaisen sympatiat puolelleen.
Siinä sen sijaan kerjätään muiden paheksuntaa ja vihaisia ulostuloja, kun järjestetään erillisiä sateenkaarimessuja, joihin marssitaan ylpeästi sateenkaariliput liehuen. Miksi sateenkaariväki haluaa järjestää tällaisia provokaatioita, kun on hyvin tiedossa että joidenkin lielestä synti nostetaan siinä jalustalle? Tällaisella toiminallahan lietsotaan vastakkainasettelua sen sijaan, että pyrittäisiin elämään sopusoinnussa erilaisista mielipiteistä huolimatta.
Olen itse entinen luterilainen, joten jätän Raamattua ja sen tulkintaa koskevien kommenttiesi käsittelyn tähän: Nykyään uskon, ettei Raamattua ole tarkoitettu kenen tahansa yksittäisen ihmisen ymmärrettäväksi, vaan oikeaa raamatuntulkintaa ohjaa kirkon traditio. Esim. homoseksi ei ole syntiä siksi, että Raamatussa sanotaan niin, vaan siksi että kirkko on aina pitänyt sitä syntinä (Raamattu vain vahvistaa sen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä homot ja lesbot saa käydä esim kirkossa ym paikoissa kun ovat kuitenkin ihan normi ihmisiä.
Sinäkö se annat luvat, kuka saa käydä kirkossa?
Eikö siellä saa käydä, jollei ole ihan normi ihminen?
Aikalaistodistajien mukaan Jeesus seurusteli syömärien ja juoppojen ja huorien ja miehitysvallan kätyrien kanssa.
Et nyt ihan ymmärtänyt pointtia. Kaikki saavat käydä kirkossa kunhan menevät sinne kuuntelemaan Jumalan sanaa. Ei siinä sateenkaaripäiviä tartte. Jos on homo niin on homo. Menee kirkkoon kuuntelemaan Jumalan sanaa. Ei tartte erikseen tehdä homojen kirkko päivää. Samalla lailla saa mennä syömärit, juomarit ym. Ei omia syntejään ja poikkeavuuksiaan tartte erikseen mainostaa. Silloin lähtee pointti koko asialta pois. Ei siellä tartte olla sateenkaaripäiviä erikseen. Ja Jessehän toimi juuri siinä porukassa joka Jessen ohjausta tarvitsi.
Pappi saisi kyllä muistuttaa messussa kävijöitä aina heti aluksi että me kaikki olemme syntisiä. Ja että kaikki ovat tervetulleita messuun.
Jossain kohtaa raamatussa sanotaan että jos paastoat, niin voitele hiuksesi öljyllä jotta muut eivät näkisi että paastoat. Mutta jos on köyhä eikä ole varaa öljyyn, eikä sen paremmin uusiin vaatteisiin jotta ei näyttäisi kurjalta, miten uskaltaa tulla kirkkoon? Kirkossa osoitetaan kunniaa Jumalalle. Paheksutaanko jos menee risoissa vaatteissa?
Elon Musk ryhtyy järjestämään seuramatkoja kuuhun. Tarina ei kerro, onko kyseessä vain menomatka. Kuussa voitaisiin mielestäni hyvin pitää sateenkaarimessuja.