Kun kaverin terapia alkoi, hänestä tuli röyhkeä ja ylimielinen. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Oletko keskustellut asiasta ystäväsi kanssa? Eikö olisi reilua ensin jutella mistä kysymys kuin vain ghostata? Vaikka se onkin nykyajan tapa, mutta silti.

Jos asia vaivaa ap:ta, on ap:n asia ottaa se puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan sille sanottu, että opettele sanomaan ei ja pitämään puoliasi. Nyt on vielä opetteluvaihe menossa ja vetänyt vähän överiksi. Eiköhän se siitä tasaannu ajan myötä. Ja jos ei niin sitten saattaa olla aika kulkea eri suuntiin.

Eri teihin on jo kuljettu. Joten hyvin toimii terapia, jos sen tarkoituksena on tuhota asiakkaan loputkin ihmissuhteet. Ap

Tässä on nyt aika vahvaa vibaa että sä oot kiva ja uhri. Muut vaikeita. Ootko nyt ihan varma?

Meillä ystäväperheen miehellä oli ollut lapsuus aika karu, mutta hän pärjäsi kuitenkin ihan hyvin, oli vaimo, lapsia ja me ystäväperheenä. Kävimme perheinä yhdessä kaikkialla ja meillä oli oikeasti todella mukavaa, siihen saakka, kunnes mies alkoi käymään terapiassa lapsuutensa traumoja takia.

Mies muuttui kokonaan. Hänestä tuli ylimielinen öykkäri ja siinä vaimokin sai jo osumaa, samoin me, mutta sanallisesti vain, vaimo sai nyrkistä. Aineet olivat tulleet paranemisprosessiin mukaan ja suunta olikin vain alaspäin.

Nyt emme ole nähneet perhettä vuosiin. Nainen ei uskalla enää puhuakaan kodin ulkopuolelle mitään, vaan on tosiaan hellan ja nyrkin välissä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ystäväperheen miehellä oli ollut lapsuus aika karu, mutta hän pärjäsi kuitenkin ihan hyvin, oli vaimo, lapsia ja me ystäväperheenä. Kävimme perheinä yhdessä kaikkialla ja meillä oli oikeasti todella mukavaa, siihen saakka, kunnes mies alkoi käymään terapiassa lapsuutensa traumoja takia.

Mies muuttui kokonaan. Hänestä tuli ylimielinen öykkäri ja siinä vaimokin sai jo osumaa, samoin me, mutta sanallisesti vain, vaimo sai nyrkistä. Aineet olivat tulleet paranemisprosessiin mukaan ja suunta olikin vain alaspäin.

Nyt emme ole nähneet perhettä vuosiin. Nainen ei uskalla enää puhuakaan kodin ulkopuolelle mitään, vaan on tosiaan hellan ja nyrkin välissä.

Perhettä ette ole nähneet vuosiin mutta tiedät, että nainen ei uskalla puhua kodin ulkopuolelle mitään? Varmaan muutenkin kaiken tiedät perheen asioista?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ystäväperheen miehellä oli ollut lapsuus aika karu, mutta hän pärjäsi kuitenkin ihan hyvin, oli vaimo, lapsia ja me ystäväperheenä. Kävimme perheinä yhdessä kaikkialla ja meillä oli oikeasti todella mukavaa, siihen saakka, kunnes mies alkoi käymään terapiassa lapsuutensa traumoja takia.

Mies muuttui kokonaan. Hänestä tuli ylimielinen öykkäri ja siinä vaimokin sai jo osumaa, samoin me, mutta sanallisesti vain, vaimo sai nyrkistä. Aineet olivat tulleet paranemisprosessiin mukaan ja suunta olikin vain alaspäin.

Nyt emme ole nähneet perhettä vuosiin. Nainen ei uskalla enää puhuakaan kodin ulkopuolelle mitään, vaan on tosiaan hellan ja nyrkin välissä.

Onko sinulla jotain ajatusta miksi terapialla oli tuollainen vaikutus? Ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko keskustellut asiasta ystäväsi kanssa? Eikö olisi reilua ensin jutella mistä kysymys kuin vain ghostata? Vaikka se onkin nykyajan tapa, mutta silti.

Luonnollisestikin olen keskustellut asiasta kaverini kanssa. Olen ihan normaali ihminen, joka ottaa puheeksi sellaisen asian, joka vaivaa. On puhuttu paljonkin, mutta mitään selvyyttä asiaan ei ole keskusteluilla tullut. Sen sijaan käytös vain paheni pahenemistaan, ja vahingoitti meidän välejä niin, että lopulta minä en enää halunnut keskustella enempää, enkä mitään muutakaan. Ap

Onpas palstalla nyt ihmisiä, joiden tuttujen käytön on terapiassa muuttunut. Jotenkin veikkaisin, että aloitukset on saman terapiahullun näppikseltä. 

Vierailija kirjoitti:

Millä lailla  tuo röyhkeys ja ylimielisyys on ilmennyt?

Jatkuvaa valehtelua ja lupausten pettämistä. Jääräpäisyyttä voisi vielä katsoa läpi sormien, mutta nuo ensin mainitut olivat niin jatkuvia ja toistuvia, että oli liian manipuloitu olo. Oli noita varmaan ollut ennenkin, mutta se röyhkeys lisääntyi niin, ettei enää edes yrittänyt peitellä valehtelujaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Onpas palstalla nyt ihmisiä, joiden tuttujen käytön on terapiassa muuttunut. Jotenkin veikkaisin, että aloitukset on saman terapiahullun näppikseltä. 

Ai, onko muitakin? Mielelläni lukisin, jos vastaavia kokemuksia on muillakin. Olisin kiitollinen linkistä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan sille sanottu, että opettele sanomaan ei ja pitämään puoliasi. Nyt on vielä opetteluvaihe menossa ja vetänyt vähän överiksi. Eiköhän se siitä tasaannu ajan myötä. Ja jos ei niin sitten saattaa olla aika kulkea eri suuntiin.

Eri teihin on jo kuljettu. Joten hyvin toimii terapia, jos sen tarkoituksena on tuhota asiakkaan loputkin ihmissuhteet. Ap

Tässä on nyt aika vahvaa vibaa että sä oot kiva ja uhri. Muut vaikeita. Ootko nyt ihan varma?

Muut? ei ole kuin tuo yksi "muu". Ap

Jos terapiassa ensimmäiseksi opetellaan ilmaisemaan omaa tahtoa, vetämään rajoja ja sanomaan vastaan, niin eikö siellä sitten yhtään opetella sitä miten se tehdään rakentavasti eikä tuhoavasti? Ihmettelen, että jos minun kanssa olisi jokin ongelma, niin miksi siitä ei kerrota minulle ja mietitä yhdessä mitä muutoksia toivoisi ja miten ne olisivat mahdollisia. Eikö terapiassa kerrota, että tuollainen ihan normaali keskustelu on se terve tapa hoitaa asioita?

Sillä jos tuosta oman tahdon ilmaisemisesta on kyse, niin nyt näyttää siltä, että terapiassa on kannustettu vetämään rajansa valehtelemalla ja jääräpäisyydellä. Se vaikuttaa varsin kyseenalaiselta terapioinnilta, jota ihmettelen. Enkä hyväksy tuollaisten keinojen käyttämistä omassa lähipiirissäni. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olisikohan sille sanottu, että opettele sanomaan ei ja pitämään puoliasi. Nyt on vielä opetteluvaihe menossa ja vetänyt vähän överiksi. Eiköhän se siitä tasaannu ajan myötä. Ja jos ei niin sitten saattaa olla aika kulkea eri suuntiin.

Tämä just. Yleensä rajojen asettamisesta pahoittavat mielensä juuri ne, jotka ovat noita rajoja rikkoneet ja käyttäneet hyväksi toisen kiltteyttä. Voi olla että ystävä nyt vetää hieman överiksikin, mutta on todennäköisesti oikeilla jäljillä.

Mä opin terapian aikana tunnistamaan, että osa ystävyyssuhteistani oli kaltoinkohtelevia. Mua pidettiin itsestään selvänä, piikiteltiin ja niin edelleen. Kai sitä nyt haluaa itselleen hyviä ystävyyssuhteita.

Toisen jääräpäisyys ei kerro minusta yhtään mitään. Kun kaverini on jääräpäinen, hän voi esimerkiksi työtehtävässään päättää mennä läpi harmaan kiven, vaikka kiertääkin voisi. Se ei ole liittynyt minuun mitenkään.

Nyt terapian alkamisen jälkeen on alkanut keskustelun sijaan jääräpäinen inttäminen ihan kaikesta, jolloin keskustelu ei etene ja menee mahdottomaksi. Joten jääräpäisyys ei ole mikään hyvä ominaisuus. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä opin terapian aikana tunnistamaan, että osa ystävyyssuhteistani oli kaltoinkohtelevia. Mua pidettiin itsestään selvänä, piikiteltiin ja niin edelleen. Kai sitä nyt haluaa itselleen hyviä ystävyyssuhteita.

Niin, toki jokainen haluaa hyviä ystävyyssuhteita. Ja pitääkin. Ja niin haluan minäkin. Ystävyyssuhde, jossa valehdellaan ja petetään lupaukset, käyttäydytään ylimielisesti eikä kuunnella toista ei ole hyvä.

Eikä siinä mitään, jokainen saa valita ystävänsä. Minäkin. Ihmettelen vain tuota terapian osuutta asiaan. Aiemmin me puhuimme paljon ja halusimme olla sovussa. Se katosi jonnekin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Toisen jääräpäisyys ei kerro minusta yhtään mitään. Kun kaverini on jääräpäinen, hän voi esimerkiksi työtehtävässään päättää mennä läpi harmaan kiven, vaikka kiertääkin voisi. Se ei ole liittynyt minuun mitenkään.

Nyt terapian alkamisen jälkeen on alkanut keskustelun sijaan jääräpäinen inttäminen ihan kaikesta, jolloin keskustelu ei etene ja menee mahdottomaksi. Joten jääräpäisyys ei ole mikään hyvä ominaisuus. Ap

Inttäminen? Kuunteletko, ymmärrätkö, vastaatko kysymyksiin? Inttäminen ei käynnisty jos toinen osapuoli kuuntelee ja keskustelee toista arvostavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisen jääräpäisyys ei kerro minusta yhtään mitään. Kun kaverini on jääräpäinen, hän voi esimerkiksi työtehtävässään päättää mennä läpi harmaan kiven, vaikka kiertääkin voisi. Se ei ole liittynyt minuun mitenkään.

Nyt terapian alkamisen jälkeen on alkanut keskustelun sijaan jääräpäinen inttäminen ihan kaikesta, jolloin keskustelu ei etene ja menee mahdottomaksi. Joten jääräpäisyys ei ole mikään hyvä ominaisuus. Ap

Inttäminen? Kuunteletko, ymmärrätkö, vastaatko kysymyksiin? Inttäminen ei käynnisty jos toinen osapuoli kuuntelee ja keskustelee toista arvostavasti.

Inttää voi myös vaikka siitä onko taivas sininen. Minä en lähde noihin inttämisiin mukaan, enkä todellakaan silloin ole kiinnostunut kuuntelemaan.

Mutta olkoon sitten niin, että kun toinen valehtelee, pettää kaikki lupauksensa ja on ylimielinen, niin se kertoo siitä, että minä olen kusipää ja kaikki vika on minussa. Minäpä yritän nyt sitten käsitellä tätä asiaa tältä pohjalta.

En olisi nyt jaksanut tällaista vastaanottoa täältä, mutta tiesin toki, että vastaanotto on täällä aina sattumanvaraista. Ap

Todennäköisesti vanhat/tukahdetut traumat esim lapsuudesta nousseet pintaan ja vaikuttavat käytökseen, jos rajojen vetämisestä ei ole kyse.

Jos hän on siellä terapiassa keskittynyt ajattelemaan liikaa itseään ja hakemaan vikaa muista?

Yhdestä kaverista tuli suoraansanottuna rasittava terapian myötä. Ilmeisesti opettelee pitämään rajojaan mutta tähän kuuluu myös se että hän näkee merkkejä jokapuolella että joku hyväksikäyttää häntä tai kaltoinkohtelee häntä