Olen (naisena) yrittänyt auttaa sinkkuja miestuttuja löytämään naisseuraa ja olen järkyttynyt...
Olen hyvin järkyttynyt siitä miten huonosti naiset heitä kohtelevat.
Ja nämä tutut eivät edes ole mitään rumia. Sanoisinko nyt että he ovat usein ulkonäöllisesti yrittämiään naisia paljon paremmalla tasolla. Hyväkäytöksisiä he ovat myös. Se ei kuitenkaan ollenkaan estä naisia antamasta hyvin tylyjä pakkeja.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset katkeroituisivat aina kun baarin kaikki miehet kerääntyvät kauneimman naisen ympärille niin tässä maassa olisi vain pari kaunotarta ja loput katkeria vanhojapiikoja.
Niin täällä onkin. Kasa uleja selittää päivittäin kaikkialla kuinka naiset eivät edes tarvitse miehiä mihinkään.
Kuvitteles mies sanomaan vastaavaa naisista, miksi sellaista kutsuttais :)
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Niin samaa mieltä. Mä en syntynyt kauniiksi enkä tuhlaa elämääni kateuteen ja karkeruuteen siksi että en ole kaunis enkä saa komeimpia miehiä, musta on ihan itsestäänselvää että he seurustelevat keskenään eikä mua edes kiinnosta.
Olen ollut aviomieheni kanssa onnellinen 16 vuotta ja ihan hiton varmasti se ei olisi onnistunut jos mies olisi itsekeskeinen törppö jolla on jonkun Brad Gerard Jason blaablaan naama.
Mutta pitkä onnellinen avioliittohan on palstamiehille arvoton, nuorten kauniiden naisten kaatomäärä on ainoa millä on heidän elämässään väliä. Se on niin kaukana omasta maailmastani että ei muuta ku toivotan onnea valitsemallanne tiellä.
Miehille harvoin suodaan pitkää ja onnellista avioliittoa, jollei mies sitten kykene tarjoamaan naiselle jatkuvasti enemmän ja enemmän.
Rakkaus? Ei naiset tunne rakkautta kuin omiin jälkeläisiinsä.
No höpöhöpö nyt taas. Me rakastamme toisiamme ja annamme molemmat yhtä paljon kuin saamme rakkautta, aikaa, läheisyyttä, huomiota. Lähipiirissäni on paljon pitkiä onnellisia liittoja joissa puolisot rakastavat toisiaan ja pysyvät yhdessä kun kohtelevat toisiaan hyvin. Se on happamia pihlajanmarjoja syistä joita en lähde spekuloimaan mutta sun varmaan kannattaisi pohtia niitä itsesi kanssa.
Enemmän tarjoamalla tarkoitat varmaan taas vaan rahaa? No sitä mieheni tarjoaa mulle koko ajan vähemmän. Hän tuki mua taloudellisesti alkuaikoina mutta nyt kun yritystuloni ovat vakiintuneet hyvälle tasolle, kaikki kulut tasataan ja kun mä ostan kalliimmalla ruokaa ja juomaa josta itse pidän, hän peräti nettoaa kuluissa vaikka on suurituloisempi. Hän on bisneshai ja on pystynyt avioliitossa nopeuttamaan suunnitelmaansa jäädä pois työelämästä elämään sijoituksilla koska hyötyy yhteiselämästä taloudellisesti.
Et olisi lähtenyt miehen kanssa toisille treffeille jolles mies olisi maksanut ensimmäisiä. Testasit miehen maksukyvyn ja -halukkuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset katkeroituisivat aina kun baarin kaikki miehet kerääntyvät kauneimman naisen ympärille niin tässä maassa olisi vain pari kaunotarta ja loput katkeria vanhojapiikoja.
Niin täällä onkin. Kasa uleja selittää päivittäin kaikkialla kuinka naiset eivät edes tarvitse miehiä mihinkään.
Kuvitteles mies sanomaan vastaavaa naisista, miksi sellaista kutsuttais :)
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Niin samaa mieltä. Mä en syntynyt kauniiksi enkä tuhlaa elämääni kateuteen ja karkeruuteen siksi että en ole kaunis enkä saa komeimpia miehiä, musta on ihan itsestäänselvää että he seurustelevat keskenään eikä mua edes kiinnosta.
Olen ollut aviomieheni kanssa onnellinen 16 vuotta ja ihan hiton varmasti se ei olisi onnistunut jos mies olisi itsekeskeinen törppö jolla on jonkun Brad Gerard Jason blaablaan naama.
Mutta pitkä onnellinen avioliittohan on palstamiehille arvoton, nuorten kauniiden naisten kaatomäärä on ainoa millä on heidän elämässään väliä. Se on niin kaukana omasta maailmastani että ei muuta ku toivotan onnea valitsemallanne tiellä.
Kultakalan muisti aiheuttaa tuon, että unohtaa hetkessä, ettei ole muka katkera, mutta on sitten kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
No ei, asiaahan tuo puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
Taisi osua ja upota. Listojen jankkaaminen on hyvin tyypillistä autisteille.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset katkeroituisivat aina kun baarin kaikki miehet kerääntyvät kauneimman naisen ympärille niin tässä maassa olisi vain pari kaunotarta ja loput katkeria vanhojapiikoja.
Niin täällä onkin. Kasa uleja selittää päivittäin kaikkialla kuinka naiset eivät edes tarvitse miehiä mihinkään.
Kuvitteles mies sanomaan vastaavaa naisista, miksi sellaista kutsuttais :)
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Naiset rakastaa miehessä vain sitä mitä hän naisille tarjoaa.
Tavallaan kyllä. Rakastan miestäni koska hän tarjoaa minulle itsensä, huumorinsa, viisautensa, rakkautensa ja läheisyytensä. Palstamiesten mukaan miehet taas rakastavat naisessa vain ulkonäköä. Itse toivon ettei tämä ole totta koska ulkonäkö rapistuu kaikilla jossain vaiheessa. Siihen on huono perustaa rakkaussuhde.
Mies tarjoaa sinulle statuksensa ja rahaa.
Selittäisitkö, miten tuo statuksen tarjoaminen tapahtuu. Ja miksi 2020-luvulla nainen nojaisi miehen statukseen eikä omaansa. Eikö totta, että tuokin jankutus on peräisin Jenkeistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko se niin että mitä vanhempi nainen, sitä vähemmän pinnallinen?
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/17421f0d-51f9-4b1c-bd9f-637498ceb5c8
Kuinkahan pinnallisia <40v, <30v ja parikymppiset naiset sitten ovat?
Ei pääse lukemaan, kun on maksumuurin takana. Voisitko vähän avata sisältöä?
"Nykyään Helin on parisuhteessa itseään lyhyemmän naisen kanssa. Ensitreffeillä Helin ei vastannut kumppaninsa miesihannetta, joka oli aiemmin ollut pitkä mies.
Jutut kuitenkin kolahtivat, ja pariskunta on ollut puolitoista vuotta yhdessä.
– En ehkä vastannut fyysisesti hänen miesihannettaan aluksi. Henkinen puoli on se, mikä lopulta merkitsee."
Vierailija kirjoitti:
Et olisi lähtenyt miehen kanssa toisille treffeille jolles mies olisi maksanut ensimmäisiä. Testasit miehen maksukyvyn ja -halukkuuden.
Ja taas pieleen. Oltiin tuolloin opintotuella eläviä opiskelijoita ja käytiin kahveilla jotka maksettiin puoliksi (kumpikin yhdet molemmille).
Siis voitko uskoa, kaksi parikymppistä opiskelijaa syö pikanuudeleita yhdessä ja rakastuu ja alkaa seurustella? Newsflash, tätä tapahtuu ihan koko ajan.
Nykyään nelikymppisinä on duunit ja rahaa ja elintasoa, edelleen maksetaan kaikki puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset katkeroituisivat aina kun baarin kaikki miehet kerääntyvät kauneimman naisen ympärille niin tässä maassa olisi vain pari kaunotarta ja loput katkeria vanhojapiikoja.
Niin täällä onkin. Kasa uleja selittää päivittäin kaikkialla kuinka naiset eivät edes tarvitse miehiä mihinkään.
Kuvitteles mies sanomaan vastaavaa naisista, miksi sellaista kutsuttais :)
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Niin samaa mieltä. Mä en syntynyt kauniiksi enkä tuhlaa elämääni kateuteen ja karkeruuteen siksi että en ole kaunis enkä saa komeimpia miehiä, musta on ihan itsestäänselvää että he seurustelevat keskenään eikä mua edes kiinnosta.
Olen ollut aviomieheni kanssa onnellinen 16 vuotta ja ihan hiton varmasti se ei olisi onnistunut jos mies olisi itsekeskeinen törppö jolla on jonkun Brad Gerard Jason blaablaan naama.
Mutta pitkä onnellinen avioliittohan on palstamiehille arvoton, nuorten kauniiden naisten kaatomäärä on ainoa millä on heidän elämässään väliä. Se on niin kaukana omasta maailmastani että ei muuta ku toivotan onnea valitsemallanne tiellä.
Miehille harvoin suodaan pitkää ja onnellista avioliittoa, jollei mies sitten kykene tarjoamaan naiselle jatkuvasti enemmän ja enemmän.
Rakkaus? Ei naiset tunne rakkautta kuin omiin jälkeläisiinsä.
No höpöhöpö nyt taas. Me rakastamme toisiamme ja annamme molemmat yhtä paljon kuin saamme rakkautta, aikaa, läheisyyttä, huomiota. Lähipiirissäni on paljon pitkiä onnellisia liittoja joissa puolisot rakastavat toisiaan ja pysyvät yhdessä kun kohtelevat toisiaan hyvin. Se on happamia pihlajanmarjoja syistä joita en lähde spekuloimaan mutta sun varmaan kannattaisi pohtia niitä itsesi kanssa.
Enemmän tarjoamalla tarkoitat varmaan taas vaan rahaa? No sitä mieheni tarjoaa mulle koko ajan vähemmän. Hän tuki mua taloudellisesti alkuaikoina mutta nyt kun yritystuloni ovat vakiintuneet hyvälle tasolle, kaikki kulut tasataan ja kun mä ostan kalliimmalla ruokaa ja juomaa josta itse pidän, hän peräti nettoaa kuluissa vaikka on suurituloisempi. Hän on bisneshai ja on pystynyt avioliitossa nopeuttamaan suunnitelmaansa jäädä pois työelämästä elämään sijoituksilla koska hyötyy yhteiselämästä taloudellisesti.
Et olisi lähtenyt miehen kanssa toisille treffeille jolles mies olisi maksanut ensimmäisiä. Testasit miehen maksukyvyn ja -halukkuuden.
Olen eri, mutta vastaan: Olet ihan oikeassa. Jos puolisoni olisi ehdottanut tapaamista kahvilassa mutta ei olisi tarjoutunut maksamaan tee-tai kahvikupillistani (noin 2 e), niin kiinnostukseni olisi mahdollisesti tyssännyt siihen. En aio kääntää tätä treffeillä maksamisketjuksi, joten totean vain tuon. Odotan ihmisiltä käytöstapoja.
Tosiasiassa ensitreffeillä joimme ne teekupilliset minun luonani. Minä tarjosin enkä pyytänyt mieheltä maksua omastaan. Tarkoittaako se, että hän on lompakkoloinen?
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Niin samaa mieltä. Mä en syntynyt kauniiksi enkä tuhlaa elämääni kateuteen ja karkeruuteen siksi että en ole kaunis enkä saa komeimpia miehiä, musta on ihan itsestäänselvää että he seurustelevat keskenään eikä mua edes kiinnosta.
Olen ollut aviomieheni kanssa onnellinen 16 vuotta ja ihan hiton varmasti se ei olisi onnistunut jos mies olisi itsekeskeinen törppö jolla on jonkun Brad Gerard Jason blaablaan naama.
Mutta pitkä onnellinen avioliittohan on palstamiehille arvoton, nuorten kauniiden naisten kaatomäärä on ainoa millä on heidän elämässään väliä. Se on niin kaukana omasta maailmastani että ei muuta ku toivotan onnea valitsemallanne tiellä.
Kultakalan muisti aiheuttaa tuon, että unohtaa hetkessä, ettei ole muka katkera, mutta on sitten kuitenkin.
En ole tippaakaan katkera, miksi ihmeessä olisin? Mulla on onnellinen avioliitto hyvän miehen kanssa (ja terveys ja talous kunnossa jne.), en voisi olla paremmassa tilanteessa.
Olen tottakai aina ollut kateellinen kauniille naisille, mutta kuten sanoin, en tuhlaa elämääni siihen, vaan pelaan niillä korteilla mitä sain ja otan niistä kaiken irti. Hyväksyn asiat joita ei voi muuttaa, naama on yks niistä!
En jankuta mitään listoja ihannenaisesta jonka kaikki miehet haluavat. En ymmärrä tuota koko listajankkaamista ollenkaan. Eikö ole kaikille aivan itsestäänselvää että ihmisissä on olemassa yleisesti puoleensavetävinä pidettyjä piirteitä ja mitä useampia ihmisellä on, sitä viehättävämpi on? Niin...? Entä sitten? Kaikki paitsi tämä listapakkomielteinen vaan toteaa asian ja jatkaa matkaa ja ryhtyy suhteisiin niiden kumppanien kanssa joita saa.
Se oma kumppani siinä kainalossa on mittaamattoman paljon arvokkaampi kuin sata listaa täydellisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
Eri mutta ei hän ole ainoa joka autismista puhuu ketjussa ja syystä. Ja miksi siitä ei saisi puhua kun se on niin ilmiselvää. Ja miksi teille ei saisi kertoa että se on se syy miksi olette ihan hukassa pariutumisen suhteen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ei joku lyhyys tai kalju jotka on täysin normaaleja ominaisuuksia kymmenillä tuhansilla pariutuneilla miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Niin samaa mieltä. Mä en syntynyt kauniiksi enkä tuhlaa elämääni kateuteen ja karkeruuteen siksi että en ole kaunis enkä saa komeimpia miehiä, musta on ihan itsestäänselvää että he seurustelevat keskenään eikä mua edes kiinnosta.
Olen ollut aviomieheni kanssa onnellinen 16 vuotta ja ihan hiton varmasti se ei olisi onnistunut jos mies olisi itsekeskeinen törppö jolla on jonkun Brad Gerard Jason blaablaan naama.
Mutta pitkä onnellinen avioliittohan on palstamiehille arvoton, nuorten kauniiden naisten kaatomäärä on ainoa millä on heidän elämässään väliä. Se on niin kaukana omasta maailmastani että ei muuta ku toivotan onnea valitsemallanne tiellä.
Kultakalan muisti aiheuttaa tuon, että unohtaa hetkessä, ettei ole muka katkera, mutta on sitten kuitenkin.
En ole tippaakaan katkera, miksi ihmeessä olisin? Mulla on onnellinen avioliitto hyvän miehen kanssa (ja terveys ja talous kunnossa jne.), en voisi olla paremmassa tilanteessa.
Olen tottakai aina ollut kateellinen kauniille naisille, mutta kuten sanoin, en tuhlaa elämääni siihen, vaan pelaan niillä korteilla mitä sain ja otan niistä kaiken irti. Hyväksyn asiat joita ei voi muuttaa, naama on yks niistä!
En jankuta mitään listoja ihannenaisesta jonka kaikki miehet haluavat. En ymmärrä tuota koko listajankkaamista ollenkaan. Eikö ole kaikille aivan itsestäänselvää että ihmisissä on olemassa yleisesti puoleensavetävinä pidettyjä piirteitä ja mitä useampia ihmisellä on, sitä viehättävämpi on? Niin...? Entä sitten? Kaikki paitsi tämä listapakkomielteinen vaan toteaa asian ja jatkaa matkaa ja ryhtyy suhteisiin niiden kumppanien kanssa joita saa.
Se oma kumppani siinä kainalossa on mittaamattoman paljon arvokkaampi kuin sata listaa täydellisestä.
No niin, palataanpa taas asiaan. Eli lista ei ole mikään ihmettely siitä, että tuon listan mies kelpaa lähes kenelle tahansa. Se on sen sijaan ihmettelyn aihe, että naiset eivät tunnista listan miestä komeaksi, vaan väittävät jonkun muun miehen olevan komeampi. En ole saanut yhtään vastausta vielä, missä nainen kertoo selkeästi, mikä noista kahdeksasta kohdasta ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
Eri mutta ei hän ole ainoa joka autismista puhuu ketjussa ja syystä. Ja miksi siitä ei saisi puhua kun se on niin ilmiselvää. Ja miksi teille ei saisi kertoa että se on se syy miksi olette ihan hukassa pariutumisen suhteen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ei joku lyhyys tai kalju jotka on täysin normaaleja ominaisuuksia kymmenillä tuhansilla pariutuneilla miehillä.
Luuletko sinä, että autismikirjo (ja narsismi) ovat häiriöitä, joita maallikot diagnosoivat nettikeskustelujen perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yksi vinkki on että mene baariin tms. ystäväsi kanssa. Juttelette niitänäitä mutta samalla pidä silmät auki jos näet jonkun naisen vilkuilevan sinua. Lähesty tätä naista."
No tässä tämä silmäpeli nyt on miehen selittämänä. Annas jos nainen erehtyy tätä samaa tarjoamaan miehille... Lisäksi, eihän naisettomilla miehillä mitään ystäviä ole. Jos olisi, heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot ja olisivat todennäköisesti pariutuneet jo ajat sitten.
Mutta tiedätkö, minkälaista ulkonäköä se miehestä vaatii, että nainen alkaa jossain baarissa pelata silmäpeliä?
Tiedän. Miehet, joiden kanssa olen aloittanut silmäpelin, ovat olleet noin 165-190 cm pitkiä; normaalipainoisia/tanakoita; kaljuja/kaljuuntuvia tai sellaisia, joilla on ollut ihan normaalit hiukset; enimmäkseen kaukasialaisia; enimmäkseen yli 27-vuotiaita; en muista että kenelläkään olisi ollut valkoiset/valkaistut hampaat. Yhden yön jutuista joku on voinutkin käydä salilla, en voi tietää, mutta koskaan en ole ollut rakastunut mieheen, joka bodaisi.
Se, mikä heitä on yhdistänyt, on ollut pilke silmäkulmassa ja positiivinen, sopivan itsevarma olemus.
Ai niin, et halunnut vastauksia meiltä naisilta. Ei se mitään. Ennen kuin päästään kesään, olet suljetulla, koska pakkomielteesi pahenee päivä päivältä. En enää itsekään usko, että olet vain trolli vaan kyllä nyt viiraa nupissa ja pahasti.
Miksi aloittaisit silmäpelin keskinkertaisen miehen kanssa, joka kaljuuntuu, jos/kun tarjolla on ollut hiukset päässä olevia miehiä?
Mitä se keskinkertaisuus kellekin... Jos mies olis hyvää seuraa isommassa, sopivan lämminhenkinen. Kiva tyyli, miellyttäisi muuten silmää. Hiuksilla ei silloin väliä. Realimia on, että 40+ miehet joita itse katselen, kaljuuntuvat jo. Siinä tärkeintä, miten se jäljellä oleva tukka on leikattu. Yleinen siisteys myös.
Näinhän se menee. Kun juoksut on juostu, niin alkaa vähän vaatimattomampikin mies kelvata. Kaljuuntuminen ei haittaa, jos muuta ei ole hätätilassa tarjolla.
Olin 20+, 160/52, pitkähiuksinen ja timmi. Vientiä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Mutta olin niin umpirakastunut noin 170 cm pitkään, ohuthiuksiseen mieheen, jonka hiusraja oli vetäytynyt todella pahasti, että kun hän jätti minut saadakseen panna vapaasti muita, laihduin 47-48 kiloiseksi.
Oli, muuten, siihen aikaan työtön ja pelkän ammattikoulun käynyt. Minä yliopisto-opiskelija.
Epäilen vahvasti tarinan todenperäisyyttä.
Minä en. Vastaavia tarinoita on kaveripiirissä vaikka kuinka paljon. Oikea elämä ei noudata älyttömiä tasomölinöitä vaan oikea elämä on just sellaista että ihmisiä ei kerta kaikkiaan pysty laittamaan mihinkään karsinoihin.
Kyllä se oikea elämä nyt vaan noudattaa. 170cm kaljuuntuva mies voi panna runsaasti naisia vain jos on erityisen komea ja supliikki.
Olen nähtyt noi kuviot jo miljoona kertaa.
Kun ei nimenomaan tarvitse olla palsta-autistin mitta-asteikolla komea vaan riittää, että on karismaattinen, hauska, seurallinen ja sosiaalinen.
Kaikkea sitä, mitä Hiusrajamies ja muut palstamiehet eivät ole.
Olisi mielenkiintoista tietää, että onkohan tälle persoonalle tehty mitään diagnoosia? Kai tuo joku sairaus on, kun pitää hyökätä henkilöön ja hokea tuota autismia jatkuvasti.
Eri mutta ei hän ole ainoa joka autismista puhuu ketjussa ja syystä. Ja miksi siitä ei saisi puhua kun se on niin ilmiselvää. Ja miksi teille ei saisi kertoa että se on se syy miksi olette ihan hukassa pariutumisen suhteen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Ei joku lyhyys tai kalju jotka on täysin normaaleja ominaisuuksia kymmenillä tuhansilla pariutuneilla miehillä.
Lyhyys ja kaljuus ovat normaaleja asioita, mutta ne ovat kaksi epäviehättävintä asiaa, jotka naiset nostavat aina esille, kun miestä aletaan pilkata. Ja se näkyy myös sinkkumiehissä, että lyhyet ja kaljut edustavat sinkkumarkkinoita ja pitkät/lihaksikkaat/täydelliset hiusrajat ovat aivan eri asemassa. Ja ei, en ihmettele tätä. Ihmettelen tuota, miksi pitää selittää jostain kaljujen ja lyhyiden miesten parisuhteista (ikään kuin naiset ymmärtäisivät noista ongelmista mitään), kun kalju ja lyhyys haittaavat PARIUTUMISTA (treffeille pääsy, treffeiltä pääsy seksuaaliseen kontaktiin) huomattavasti.
Mitä sillä miehen ulkonäöllä, jos muuten mul**u.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä miehen ulkonäöllä, jos muuten mul**u.
No niinpä, mutta yritäpä selittää tuo autistille. Jankkajankka-levy pyörii tuhannetta kierrosta ja vielä ainakin 100 000 kierrosta on jäljellä kunnes luonto lopulta armahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä miehen ulkonäöllä, jos muuten mul**u.
Nimenomaan. Hiusrajamies on oikein jaksanut kehitellä itselleen puolustusmekanismin, eli tuon täyttä hevonkukkua olevan listansa, jotta hänellä olisi edes jokin tekosyy yksinäisyyteensä. Tosiasiassa hän on täysmulqqu. Noin rasittavan miehen kanssa ei kyllä jaksaisi olla samassa huoneessa puolta tuntia kauempaa vaikka olisi Mister Universum.
Vierailija kirjoitti:
No niin, palataanpa taas asiaan. Eli lista ei ole mikään ihmettely siitä, että tuon listan mies kelpaa lähes kenelle tahansa. Se on sen sijaan ihmettelyn aihe, että naiset eivät tunnista listan miestä komeaksi, vaan väittävät jonkun muun miehen olevan komeampi. En ole saanut yhtään vastausta vielä, missä nainen kertoo selkeästi, mikä noista kahdeksasta kohdasta ei pidä paikkaansa.
Se sun listas on täysin yhdentekevä sen kannalta, millaisten miesten kanssa naiset menevät parisuhteisiin. Irtoseksikuvioita en harrasta enkä ymmärrä joten niistä kysy joltain muulta.
Voidaan sopia, että se sun fiktiivinen ihannemiehes - mainitsit ysäri-Goranin ja ysäri-Bradin esimerkkeinä, ainakin he siis ovat sulle tärkeitä miehiä kun ilmeisesti seksuaalisen heräämisesi ja miesihanteesi ovat tuolta ajalta - on maailman komein mies kaikille maailman naisille.
Selvä. Entäs sitten? En ole ikinä livenä edes tavannut tätä fantasialistamiestä ja jos olisin niin hän olisi ohittanut mut ja iskenyt ne kauniimmat naiset. Ei mitään tekemistä mun elämän kanssa.
Oman mieheni kanssa menin yhteen lähinnä sillä perusteella että hän 1) oli paikalla, 2) oli kiinnostunut musta ja 3) käyttäytyi hyvin, kohteli mua hyvin, oli kohtelias, huomaavainen.
En ymmärrä ollenkaan ajatustapaa että eläviä ihmisiä aletaan vertailla johonkin teoreettiseen numerolistaa, mitä tällä saavutetaan? Mennään treffeille lista kädessä ja aletaan raksia? Miten hyvin toi on toiminut tähän mennessä? Mulla ei ole koskaan ollut mitään ihannekumppanin kriteeristöä ja on toiminut hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiset katkeroituisivat aina kun baarin kaikki miehet kerääntyvät kauneimman naisen ympärille niin tässä maassa olisi vain pari kaunotarta ja loput katkeria vanhojapiikoja.
Niin täällä onkin. Kasa uleja selittää päivittäin kaikkialla kuinka naiset eivät edes tarvitse miehiä mihinkään.
Kuvitteles mies sanomaan vastaavaa naisista, miksi sellaista kutsuttais :)
Eihän se ole katkeraa jos ei tarvitse miestä mihinkään. Nainen haluaa olla miehen kanssa rakkaudesta, ei siksi että ei pärjää ilman miestä. Tämähän on miehen kannalta vain hyvä, koska hän tietää tulleensa rakastetuksi omana itsenään, ei siksi että nainen tarvitsee jonkun miehen elättäjäksi, avustajaksi tai miksi lie.
Mäkään en ole katkera, vaikka paljon minua kauniimpia naisia on olemassa ja miehet luonnollisesti lähestyvät useimmiten heitä. Mulla on mies jolle olen ollut riittävän kaunis ja hän on minulle riittävän komea. Sen jälkeen merkitseekin sitten muut asiat.
Kovin yksin se miehesi joutuu olemaan kun sinä olet jo monta päivää lässyttänyt täällä typeryyksiä.
Meitä on täällä kyllä useampi nainen, ja ainoa, joka täällä on päiväkausia lässyttänyt typeryyksiä olet sinä. Lisäksi on todella inhottavaa, että teet oletuksia, lyöt sanoja suuhun, et usko kenenkään omia kokemuksia ja jaat sitä erittäin typerää listaasi joka väliin. Millainen mies sinä mahdatkaan olla irl? Onko sinulla edes ystäviä? Jaksavatko he ihan oikeasti kuunnella samoja kaavoja toistavia juttujasi jatkuvasti?
Eri
Olen parisuhteessa, mutta tiedostan mistä siinä on kyse. Sinä taas tunnut muistelevan eron jälkeistä aikaa kun sulla viini maistui liikaa ja yritit hukuttautua suihkussa siihen ämpäriin.