Lue keskustelun säännöt.
HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
22.03.2023 |
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Täällä itkevät miesvauvat voivat laskea montako näistä asioista on tullut hoidettua viimeisen vuoden aikana:
Lapsen hammaslääkäri ajanvaraus, terveydenhoitaja/ neuvola- ajanvaraus, vienti terveydenhoitajalle tai neuvolaan, vienti hammaslääkäriin, synttärijärjestelyt kuten leipominen tai leikkipuiston paikanvaraus, retken suunnittelu ja organisointi eväineen ja pakkaamisineen, päiväkotirepun pakkaaminen niin että siellä on kaikki tarpeellinen mitä pk on pyytänyt, synttäreille ilmoittautuminen, kaverisynttäreuden lahjat, harrastustuksiin ilmoittautuminen, koiran rokotukset, koiran kynsien leikkuu ja harjaus, pappojen isänpäiväkortit, kummilasten synttärilahjatja joululahjat, omien lasten lahjat ja muut muistamiset yhteisille läheisille jne...
Ja sitten ne päivittäin/ viikottain toistuvat: kauppalistan suunnittelu ja hankinta niin että siinä on huomiotu koko perheen syömiset allergioineen vähintään viikoksi sekä pesuaineet ja wc paperit yms. Ja lapsen lääkkeiden tarkistus että niitä on ja riittää.
Siivous, tiskaus, lasten kuskaus, pyykinpesu ja ripustaminen sekä viikkaus kaappiin, pölyjen pyyhintä, lattianpesu...
Yllättävän usein miehet menee töistä kotiin ja loppuilta on vapaata, vaimolla ei ole vapaata vaikka yhtä pitkän työpäivän olisi tehnyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli likaiset pikkarit kotona estää naisten aseman johtoryhmässä?
En minä ainakaan jaksaisi sellaista elämää, että olisi erittäin vaativa työ, jossa painetaan sata lasissa ja sitten kiire hakemaan päiväkodista lasta, ruokakauppaan, ruuantekoon ja ilta siitä sitten pyykkiä, vessan pesua, tiskejä samaan aikaan kun tarpeeton uros makaa sohvalla tai hakkaa pelikonetta.
Onko sinulla erittäin vaativan työn mahdollistava kovan alan tutkinto?
On.
Vierailija kirjoitti:
No siellä taas joku itkee metatyöstä. Tekeehän ton mies mutta pitää vaan huomauttaa. Siihen huomauttamiseen tuskin urakehitys hyytyy
Huomauttaminen on sitä nalkuttamista.
Itse olen jättänyt kotityöt tekemättä, lastenvaatteet hankkimatta ja Wilmat lukematta. Neuvola-ajat olen varannut, mutta laittanut aina miehen niihin. Itse en enää hoida kuin ajan varaamisen.
Oppiihan se, kun on pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.
Loppuu se pinin saanti yksi päivä.
Pimpillä kiristäminen onkin kypsän ja tasapainoisen ihmisen merkki. Jynssätköön kaakelinsaumoja hampaat irvessä.
Ei se ole mitään kiristämistä, jos ei näe enää omaa puolisoaan haluttavana.
Tämähän se. Jos puoliso on itselle lähinnä ällötys, niin siihen loppuu ihan kaikki.
Negatiiviselle kierteelle laittavat vauhtia molemmat, yhtä lailla kuin positiivisellekin.
Pahaa oloa tihkuvan 24/7 valittajan seuraa muu perhe pyrkii välttämään, eikä seksi mörrimöykyn kanssa paljoa kiinnosta.
Mikä on naisen vastuu omasta ällöttävästä käytöksestään?
Vikojen sijasta kannattaisi etsiä ratkaisuja ongelmiin. Meillä ei ole ollut koskaan erimielisyyksiä kotitöistä. Mies hoitaa pihan ja auton, ostaa bensat ja laittaa aamupalat. Tiskit laitetaan heti koneeseen. Kaikille tavaroille on oma paikka. Silloin kun joudutaan huomauttelemaan puolisolle, ollaan jo väärillä jäljillä. Ei aikuinen ihminen siedä sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli likaiset pikkarit kotona estää naisten aseman johtoryhmässä?
En minä ainakaan jaksaisi sellaista elämää, että olisi erittäin vaativa työ, jossa painetaan sata lasissa ja sitten kiire hakemaan päiväkodista lasta, ruokakauppaan, ruuantekoon ja ilta siitä sitten pyykkiä, vessan pesua, tiskejä samaan aikaan kun tarpeeton uros makaa sohvalla tai hakkaa pelikonetta.
Tämän takia ei kannata pilata parisuhdetta lisääntymällä ja muuttamalla yhteen.
Kumpikin siivoaa omaa kämppää ja voidaan olla vuoroin vieraissa. Ei turhaa stressiä ja ongelmia
Miksi te hyvät naiset hinaatte perässänne äijälasta jonka jälkiä saa korjata? Muuttakaa omillenne niin saatte ihan rauhassa luoda uraa ja hoitaa kotia oman mielenne mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äskeisestä jäi puuttumaan että kauppalistassa pitää huomioida myös Miisa- Annelin eväsretki ja Eetu- Jalmarin futistreenieväät, sekä uusi vesipullo edellisissä harkoissa kadonneen tilalle ja uudet hanskat rinkoutuneiden tilalle, sekä sopivia sukkia molemmille lapsille...
Vierailija kirjoitti:
Raskasta on taas... Arjen vapaamatkustaja...
Ikäänkuin suhteissa vain kytättäisiin siipeilyn mahdollisuuksia.
Jo on touhusta vainoharhaista saatu. Ja äärettömän pikkumaista. Ikäänkuin suhteen keskeisin asia olisi kotitöiden jakautuminen tasan.
Ei helvetti, eipä ihmetytä ettei haluta enää asua kimpassa kun media aivopesee tällä että toinen vaan vapaamatkustaa aina kun silmä välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tyytyväinen mieheeni. Huoltaa autot, koneet, pyörät, sukset, kiiinteistöt, maksaa osuutensa laskuista, maksaa omien lastensa kulut. Marjastaa ja kalastaa. Minä käyn kaupassa, laitan ruuat, pesen pyykit, vaihdan lakanat, tilaan lehdet, hoidan paperi(netti) asiat, maksan osuuteni laskuista, ostan hänelle kivoja vaatteita, hoidan hänen lapsenlapsia, emännöin vieraita, teen voileivät valmiiksi, en nalkuta.
Voihan tuollaiseenkin jakoon tyytyä. Käytännössä mies siis puuhastelee kaikenlaista samaan aikaan, kun sinä pyörität arkea. Kalastaminen ja marjastaminen ovat kyllä ihan harrastuksia. Teillä taitaa olla todella paljon huollettavia vehkeitä ja isot tilukset, jos tuo jako menee edes etäisesti tasan.
Vierailija kirjoitti:
Itellä vaimo ei todellakaan tee paljoa kotitöitä, minä saan kannatella kotia pystyssä. Hän sotkee, ei hoida hommiaan ajallaan, joihinkin hommiin ei osallistu lainkaan. Siitä huolimatta hän on se joka niistä kotitöistä pitää meteliä ja jolla on aina jotain huomautettavaa. Siitä huolimatta hän on neuvomassa ja kritisoimassa jälkeä.
Kun sanon hänelle aiheen tiimoilta, esimerkiksi että roskat vois edes laittaa roskiin, hän suuttuu. Eikä hän muuten tee metatyötäkään, kaikki kaatuu minulle.
En ole ihan varma miksi siedän enää.
Meilläkin on hiukan tuollaista.
Esimerkiksi eilen vaimo oli koko iltapäivän iltaan asti kaverinsa kanssa kaupungilla. Itse hoidin kotityöt, hain nuoremman lapsen päiväkodista ja ohjeistin koululaisen tulemaan kotiin kaverilta. Laitoin ruokaa, myös tälle päivälle. Siivosin. Hoidin lemmikit. Viikkasin pyykit (myös vaimon, suoraan kaappiin, taas). Hoidin tiskit. Vein roskat. Lajittelin jätteet. Valvoin koululaisen kotitehtävien tekemisen. Kävin kaupassa.
Sitten kun rouva porhalsi kaupungilta kotiin, alkoi heti huomauttelu, miksi en ollut tehnyt / miksi tein väärin sen, tämän, tuon jne.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, eikä ainut päivä, eikä tarkoita sitä, ettenkö tekisi kotitöitä silloinkin, kun olemme molemmat kotona.
Pitäisi pistää akka ulkoruokintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te hyvät naiset hinaatte perässänne äijälasta jonka jälkiä saa korjata? Muuttakaa omillenne niin saatte ihan rauhassa luoda uraa ja hoitaa kotia oman mielenne mukaan
Niinhän me teemmekin. Yhä harvempaa kiinnostaa pariutua miehen kanssa ylipäätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.
Voisin töissä alkaa käyttää samaa... "Mitä ne kollegat valittaa, teen kyllä tämän päivän työt sitten joskus. Vastaan pomon kysymykseen sitten joskus. Palvelen tiskillä odottavaa asiakasta sitten joskus. Toimitan luvut kirjanpitoon sitten joskus."
Ei ihme että oot jumittunut sinne tiskille asiakaspalveluun jos et ymmärrä sen vertaa että koti ja työpaikka on eri asioita ja niissä voi toimia hiukan eri tavalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vikojen sijasta kannattaisi etsiä ratkaisuja ongelmiin. Meillä ei ole ollut koskaan erimielisyyksiä kotitöistä. Mies hoitaa pihan ja auton, ostaa bensat ja laittaa aamupalat. Tiskit laitetaan heti koneeseen. Kaikille tavaroille on oma paikka. Silloin kun joudutaan huomauttelemaan puolisolle, ollaan jo väärillä jäljillä. Ei aikuinen ihminen siedä sellaista.
Eli miehesi ei tee juuri mitään ja kotona on kuin yksi lapsista. Kaikki mahdollinen metatyö on jonkun muun hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.
Voisin töissä alkaa käyttää samaa... "Mitä ne kollegat valittaa, teen kyllä tämän päivän työt sitten joskus. Vastaan pomon kysymykseen sitten joskus. Palvelen tiskillä odottavaa asiakasta sitten joskus. Toimitan luvut kirjanpitoon sitten joskus."
Ei ihme että oot jumittunut sinne tiskille asiakaspalveluun jos et ymmärrä sen vertaa että koti ja työpaikka on eri asioita ja niissä voi toimia hiukan eri tavalla
Molemmissa käy niin, että kun venkoilee tehtävien hommien kanssa niin ne jää jonkun toisen hoidettaviksi. Ja lopulta sinun ns. palvelustasi ei enää tarvita. Itsepä valitsette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te hyvät naiset hinaatte perässänne äijälasta jonka jälkiä saa korjata? Muuttakaa omillenne niin saatte ihan rauhassa luoda uraa ja hoitaa kotia oman mielenne mukaan
Niinhän me teemmekin. Yhä harvempaa kiinnostaa pariutua miehen kanssa ylipäätään.
No se on kaikkien kannalta varmasti hyvä ratkaisu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itellä vaimo ei todellakaan tee paljoa kotitöitä, minä saan kannatella kotia pystyssä. Hän sotkee, ei hoida hommiaan ajallaan, joihinkin hommiin ei osallistu lainkaan. Siitä huolimatta hän on se joka niistä kotitöistä pitää meteliä ja jolla on aina jotain huomautettavaa. Siitä huolimatta hän on neuvomassa ja kritisoimassa jälkeä.
Kun sanon hänelle aiheen tiimoilta, esimerkiksi että roskat vois edes laittaa roskiin, hän suuttuu. Eikä hän muuten tee metatyötäkään, kaikki kaatuu minulle.
En ole ihan varma miksi siedän enää.
Meilläkin on hiukan tuollaista.
Esimerkiksi eilen vaimo oli koko iltapäivän iltaan asti kaverinsa kanssa kaupungilla. Itse hoidin kotityöt, hain nuoremman lapsen päiväkodista ja ohjeistin koululaisen tulemaan kotiin kaverilta. Laitoin ruokaa, myös tälle päivälle. Siivosin. Hoidin lemmikit. Viikkasin pyykit (myös vaimon, suoraan kaappiin, taas). Hoidin tiskit. Vein roskat. Lajittelin jätteet. Valvoin koululaisen kotitehtävien tekemisen. Kävin kaupassa.
Sitten kun rouva porhalsi kaupungilta kotiin, alkoi heti huomauttelu, miksi en ollut tehnyt / miksi tein väärin sen, tämän, tuon jne.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, eikä ainut päivä, eikä tarkoita sitä, ettenkö tekisi kotitöitä silloinkin, kun olemme molemmat kotona.
Pitäisi pistää akka ulkoruokintaan.
Lisäys.
Vaimo sotkee myös pahasti, vaikka mielestään hän siivoaa. Hänen käsitys siivoamisesta on, että esimerkiksi sikin sokin olevat tavarat kerätään nopeasti muovikasseihin, ja ne siirretään paikkaan X.
Pois silmistä, pois mielestä.
Mutta mitä sitten tapahtuu, kun esimerkiksi sauna ja pesuhuone tulee täyteen kaikenlaisia muovipusseja?
Olin kerran yhden yön yli työmatkalla (ei tapahdu usein). Kotiin tullessani hämmästyin, kun huomasin, että täällä on yllättävän siistiä. Vaimo kertoi polleana siivonneensa koko huushollin. Olin iloinen ja kiitollinen, halailin ja suukottelin häntä. Mutta myöhemmin menin käymään sinä iltana suihkussa, kun huomasin saunan oven alta jotakin mustaa. Joo, vaimon "siivous". Eli jätesäkkeihin oli kerätty lattialla olleet lelut, lasten vaatteet, sekalaiset tavarat, ja jopa keittiöstä pesemättömät astiat. Olipa hehkeää illalla yrittää käydä säkkien sisältöä saunassa läpi, laittaa vaatteita pesukoneeseen, likaisia astioita astianpesukoneeseen, leluja laatikoihin, sekalaisia tavaroita paikoilleen...
Vierailija kirjoitti:
Täällä itkevät miesvauvat voivat laskea montako näistä asioista on tullut hoidettua viimeisen vuoden aikana:
Lapsen hammaslääkäri ajanvaraus, terveydenhoitaja/ neuvola- ajanvaraus, vienti terveydenhoitajalle tai neuvolaan, vienti hammaslääkäriin, synttärijärjestelyt kuten leipominen tai leikkipuiston paikanvaraus, retken suunnittelu ja organisointi eväineen ja pakkaamisineen, päiväkotirepun pakkaaminen niin että siellä on kaikki tarpeellinen mitä pk on pyytänyt, synttäreille ilmoittautuminen, kaverisynttäreuden lahjat, harrastustuksiin ilmoittautuminen, koiran rokotukset, koiran kynsien leikkuu ja harjaus, pappojen isänpäiväkortit, kummilasten synttärilahjatja joululahjat, omien lasten lahjat ja muut muistamiset yhteisille läheisille jne...
Ja sitten ne päivittäin/ viikottain toistuvat: kauppalistan suunnittelu ja hankinta niin että siinä on huomiotu koko perheen syömiset allergioineen vähintään viikoksi sekä pesuaineet ja wc paperit yms. Ja lapsen lääkkeiden tarkistus että niitä on ja riittää.
Siivous, tiskaus, lasten kuskaus, pyykinpesu ja ripustaminen sekä viikkaus kaappiin, pölyjen pyyhintä, lattianpesu...
Yllättävän usein miehet menee töistä kotiin ja loppuilta on vapaata, vaimolla ei ole vapaata vaikka yhtä pitkän työpäivän olisi tehnyt...
Tulee kyllä mieleen ett voisiko vähemmälläkin touhotuksella selvitä.
Toinen vaihtoehto on oman asenteen tarkistaminen. Tuntuu että nyt on muotia heittäytyä marttyyriksi ihan perusvelvollisuuksista. Lapsi teettää monenlaista mutta ylimääräisen hössötyksen moni valitsee itse ja vielä uhriutuu siitä. Nämä samat uhriutujat saavat ympärillä olevan kavahtamaan. Usein mikään miehen osallisuus ei joko riitä tai kelpaa. Mies on aina vätys jota kuuluu mätkiä ja moitiskella, kun ei ymmärrä tehdä ja ajatella juuri kuin nainen ylivertaisuudessaan säätää ja päättää.
Jos naisen luonne on despootti komentelija ei sellaista kukaan jaksa. Yhteistyötaitoihin kasvetaan ja siksi olisi viisasta tutustua toiseen ajan kanssa ennen lasta. Ylivastuullisuus ja suoritusneuroottisuus syyllistävät lähelläolijoita ja lopulta he häipyvät. Kyseiset ihmiset eivät itse ymmärrä omaa sietämättömyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä itkevät miesvauvat voivat laskea montako näistä asioista on tullut hoidettua viimeisen vuoden aikana:
Lapsen hammaslääkäri ajanvaraus, terveydenhoitaja/ neuvola- ajanvaraus, vienti terveydenhoitajalle tai neuvolaan, vienti hammaslääkäriin, synttärijärjestelyt kuten leipominen tai leikkipuiston paikanvaraus, retken suunnittelu ja organisointi eväineen ja pakkaamisineen, päiväkotirepun pakkaaminen niin että siellä on kaikki tarpeellinen mitä pk on pyytänyt, synttäreille ilmoittautuminen, kaverisynttäreuden lahjat, harrastustuksiin ilmoittautuminen, koiran rokotukset, koiran kynsien leikkuu ja harjaus, pappojen isänpäiväkortit, kummilasten synttärilahjatja joululahjat, omien lasten lahjat ja muut muistamiset yhteisille läheisille jne...
Ja sitten ne päivittäin/ viikottain toistuvat: kauppalistan suunnittelu ja hankinta niin että siinä on huomiotu koko perheen syömiset allergioineen vähintään viikoksi sekä pesuaineet ja wc paperit yms. Ja lapsen lääkkeiden tarkistus että niitä on ja riittää.
Siivous, tiskaus, lasten kuskaus, pyykinpesu ja ripustaminen sekä viikkaus kaappiin, pölyjen pyyhintä, lattianpesu...
Yllättävän usein miehet menee töistä kotiin ja loppuilta on vapaata, vaimolla ei ole vapaata vaikka yhtä pitkän työpäivän olisi tehnyt...
Tulee kyllä mieleen ett voisiko vähemmälläkin touhotuksella selvitä.
Toinen vaihtoehto on oman asenteen tarkistaminen. Tuntuu että nyt on muotia heittäytyä marttyyriksi ihan perusvelvollisuuksista. Lapsi teettää monenlaista mutta ylimääräisen hössötyksen moni valitsee itse ja vielä uhriutuu siitä. Nämä samat uhriutujat saavat ympärillä olevan kavahtamaan. Usein mikään miehen osallisuus ei joko riitä tai kelpaa. Mies on aina vätys jota kuuluu mätkiä ja moitiskella, kun ei ymmärrä tehdä ja ajatella juuri kuin nainen ylivertaisuudessaan säätää ja päättää.Jos naisen luonne on despootti komentelija ei sellaista kukaan jaksa. Yhteistyötaitoihin kasvetaan ja siksi olisi viisasta tutustua toiseen ajan kanssa ennen lasta. Ylivastuullisuus ja suoritusneuroottisuus syyllistävät lähelläolijoita ja lopulta he häipyvät. Kyseiset ihmiset eivät itse ymmärrä omaa sietämättömyyttään.
Niin. Siis tuossahan on kuvattu vasta ihan se minimi...
Sinä olet mies, koska vain mies voi pitää moista jakoa millään tavoin kohtuullisena.
Vai että ihan suksetkin huoltaa.