HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon
Ja estävät naisten urakehitystä. Ei pysty ottaa vaativampia töitä, jos kaikki vastuu kotitöistä jää silti naiselle. Miksi mies ei osallistu? Tai ole oma-aloitteinen? Millainen mies kehtaa jättää kotityöt tekemättä?
Kommentit (805)
Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista uhriutumista kotitöistä ja ollaan saman katon alla asuttu 33 vuotta. Se tekee joka sattuu ehtimään tai olemaan kotona ja kun kumpikin laittaa tavarat käytön jälkeen paikalleen, talo pysyy koko ajan perussiistinä. Kumpikin pystyy ja osaa hoitaa kaikki työt, oli kyse sitten vessan pesusta tai renkaiden vaihdosta. Ei oo väliä kuka tekee kunhan tulee tehtyä. Jos mies on työreissulla kun rännit pitää tyhjentää niin minä tyhjennän. Jos puku pitää prässätä kun minä en oo kotona niin mies prässää.
Lapsetkin on saatu kasvatettua kunniallisiksi veronmaksajiksi vaikka nekin joutui pienestä asti tekemään osansa
Naisilla, ei kaikilla mutta joillain, on tyypillisesti tapana määrittää asiat ja aikataulut joissa ne pitää tehdä. Joillakin on jotain siivousneurooseja ja siivota pitää vaikkei olis likaistakaan. Kerran päällä ollut paita pitäis pestä samoin tein, vaikkei muija edes haista tai näe onko se puhdas. Lapselle pitäis antaa aina antaa just se aamiainen jonka muija haluaa ja samanlaisista vaatteista valita just ne jotka vaimo sille päivälle haluaa eskariin, ei perjantain vaatteita vaikkei olis ulkoliuiväkään. Oma leipälautanen pitäis laittaa parin murun takia tiskikoneeseen, vaikka siltä vois syödä parin tunnin kuluttua. Mökillä kahvimuki pitäis aina tiskata käytön jälkeen, vaikka käytän vain omaani ja itse juon siitä ja pidän sen puhtaana kun minulle sopii. Vain naisen ja äitinsä kotoa perityt tavat on oikeat ja vain hänen järjestyksensä on oikea, vaikka haarukat, veitset ja lusikat eivät ole tuossa järjestyksessä. Lisäksi hän vahtii lapsen aamurutiinit juuri omassa järjestyksessään, vaikka asiat hoituis iteltä paremmin vähän eri järjestyksessä. Onko sillä nyt niin väliä laitanko tytön tukan ennen vai jälkeen aamiaisen kuhan molemmat asiat tulee tehtyä?!? Nämä rutiinien orjat joiden mielestä heidän neuroottiset tapansa ovat ainoita oikeita ovat ihmisiä joita pitäis osata varoa.
Selvästikään ei mene kotityöt tasan.Joskus se on mies joka ei tee tai sitten nainen...Miksi nämä ihmiset on parisuhteessa?Lasten ja rahan takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli likaiset pikkarit kotona estää naisten aseman johtoryhmässä?
En minä ainakaan jaksaisi sellaista elämää, että olisi erittäin vaativa työ, jossa painetaan sata lasissa ja sitten kiire hakemaan päiväkodista lasta, ruokakauppaan, ruuantekoon ja ilta siitä sitten pyykkiä, vessan pesua, tiskejä samaan aikaan kun tarpeeton uros makaa sohvalla tai hakkaa pelikonetta.
Onko sinulla erittäin vaativan työn mahdollistava kovan alan tutkinto?
Tässä on kyllä perää. Tuntuu että suurimpia marttyyreita ovat totaalisen alisuorittaja-alan lähihoitajat, myyjät jne., jotka hellivät mielessään ajatusta kuin perhe+kotitöiden epätasainen jako pilasi heidän uransa. Muuten kyllä olisivat vähintäänkin mahtiyrityksen toimitusjohtajia.
Jotenkin pitäisi herätä todellisuuteen jos "sata lasissa" draivia ei ollut opintojen valinnassa, opintojen suorittamisessa, työpaikan valinnassa, eikä työn toteutuksessa. Vaikka tällainen asuisi sinkkuna ja olisi kaikki aika maailmassa, olisi hän edelleen täysi nobody siellä hierarkian alimmaisena.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista uhriutumista kotitöistä ja ollaan saman katon alla asuttu 33 vuotta. Se tekee joka sattuu ehtimään tai olemaan kotona ja kun kumpikin laittaa tavarat käytön jälkeen paikalleen, talo pysyy koko ajan perussiistinä. Kumpikin pystyy ja osaa hoitaa kaikki työt, oli kyse sitten vessan pesusta tai renkaiden vaihdosta. Ei oo väliä kuka tekee kunhan tulee tehtyä. Jos mies on työreissulla kun rännit pitää tyhjentää niin minä tyhjennän. Jos puku pitää prässätä kun minä en oo kotona niin mies prässää.
Lapsetkin on saatu kasvatettua kunniallisiksi veronmaksajiksi vaikka nekin joutui pienestä asti tekemään osansa
Kysehän ei ole kotitöistä.
Ja kaiken pyörittäminen on muuttunut ihan viimeisen 10 vuoden aikana. Ihan siitä lähtien että peruspalvelujen saaminen on hankaloitunut valtavasti ja samaan aikaan kaikki on lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te hyvät naiset hinaatte perässänne äijälasta jonka jälkiä saa korjata? Muuttakaa omillenne niin saatte ihan rauhassa luoda uraa ja hoitaa kotia oman mielenne mukaan
Kyllähän nämä tilanteet lopulta johtaakin eroon, mutta ei se eroaminenkaan helppoa ole. Varsinkin, jos on lapsia ja yhteistä omaisuutta, eikä siltä kivireeltä voi tässäkään odottaa apua. Itselläni ei ole juuri nyt energiaa eroon. Mutta Lapsi kasvaa, elämä helpottui ja sitten on eron aika. Mies todennäköisesti hämmästyy, kun noin vaan lähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itellä vaimo ei todellakaan tee paljoa kotitöitä, minä saan kannatella kotia pystyssä. Hän sotkee, ei hoida hommiaan ajallaan, joihinkin hommiin ei osallistu lainkaan. Siitä huolimatta hän on se joka niistä kotitöistä pitää meteliä ja jolla on aina jotain huomautettavaa. Siitä huolimatta hän on neuvomassa ja kritisoimassa jälkeä.
Kun sanon hänelle aiheen tiimoilta, esimerkiksi että roskat vois edes laittaa roskiin, hän suuttuu. Eikä hän muuten tee metatyötäkään, kaikki kaatuu minulle.
En ole ihan varma miksi siedän enää.
Meilläkin on hiukan tuollaista.
Esimerkiksi eilen vaimo oli koko iltapäivän iltaan asti kaverinsa kanssa kaupungilla. Itse hoidin kotityöt, hain nuoremman lapsen päiväkodista ja ohjeistin koululaisen tulemaan kotiin kaverilta. Laitoin ruokaa, myös tälle päivälle. Siivosin. Hoidin lemmikit. Viikkasin pyykit (myös vaimon, suoraan kaappiin, taas). Hoidin tiskit. Vein roskat. Lajittelin jätteet. Valvoin koululaisen kotitehtävien tekemisen. Kävin kaupassa.
Sitten kun rouva porhalsi kaupungilta kotiin, alkoi heti huomauttelu, miksi en ollut tehnyt / miksi tein väärin sen, tämän, tuon jne.
Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, eikä ainut päivä, eikä tarkoita sitä, ettenkö tekisi kotitöitä silloinkin, kun olemme molemmat kotona.
Pitäisi pistää akka ulkoruokintaan.
Lisäys.
Vaimo sotkee myös pahasti, vaikka mielestään hän siivoaa. Hänen käsitys siivoamisesta on, että esimerkiksi sikin sokin olevat tavarat kerätään nopeasti muovikasseihin, ja ne siirretään paikkaan X.
Pois silmistä, pois mielestä.
Mutta mitä sitten tapahtuu, kun esimerkiksi sauna ja pesuhuone tulee täyteen kaikenlaisia muovipusseja?
Olin kerran yhden yön yli työmatkalla (ei tapahdu usein). Kotiin tullessani hämmästyin, kun huomasin, että täällä on yllättävän siistiä. Vaimo kertoi polleana siivonneensa koko huushollin. Olin iloinen ja kiitollinen, halailin ja suukottelin häntä. Mutta myöhemmin menin käymään sinä iltana suihkussa, kun huomasin saunan oven alta jotakin mustaa. Joo, vaimon "siivous". Eli jätesäkkeihin oli kerätty lattialla olleet lelut, lasten vaatteet, sekalaiset tavarat, ja jopa keittiöstä pesemättömät astiat. Olipa hehkeää illalla yrittää käydä säkkien sisältöä saunassa läpi, laittaa vaatteita pesukoneeseen, likaisia astioita astianpesukoneeseen, leluja laatikoihin, sekalaisia tavaroita paikoilleen...
Taitaa vaimosi olla heikkolahjainen. Se ei siitä parane ja iän myötä pahenee.
Tuolla ei ole vaimoa, mielikuvitushahmo se vain on.
Vierailija kirjoitti:
En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.
Joo, kyllä ne päiväkoti-ikäiset lapset sen tajuaa, että vaikka on nälkä niin "iskä ei nyt jaksa tehdä teille ruokaa, kun on pakko vähän levätä, syödään sit huomenna".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä itkevät miesvauvat voivat laskea montako näistä asioista on tullut hoidettua viimeisen vuoden aikana:
Lapsen hammaslääkäri ajanvaraus, terveydenhoitaja/ neuvola- ajanvaraus, vienti terveydenhoitajalle tai neuvolaan, vienti hammaslääkäriin, synttärijärjestelyt kuten leipominen tai leikkipuiston paikanvaraus, retken suunnittelu ja organisointi eväineen ja pakkaamisineen, päiväkotirepun pakkaaminen niin että siellä on kaikki tarpeellinen mitä pk on pyytänyt, synttäreille ilmoittautuminen, kaverisynttäreuden lahjat, harrastustuksiin ilmoittautuminen, koiran rokotukset, koiran kynsien leikkuu ja harjaus, pappojen isänpäiväkortit, kummilasten synttärilahjatja joululahjat, omien lasten lahjat ja muut muistamiset yhteisille läheisille jne...
Ja sitten ne päivittäin/ viikottain toistuvat: kauppalistan suunnittelu ja hankinta niin että siinä on huomiotu koko perheen syömiset allergioineen vähintään viikoksi sekä pesuaineet ja wc paperit yms. Ja lapsen lääkkeiden tarkistus että niitä on ja riittää.
Siivous, tiskaus, lasten kuskaus, pyykinpesu ja ripustaminen sekä viikkaus kaappiin, pölyjen pyyhintä, lattianpesu...
Yllättävän usein miehet menee töistä kotiin ja loppuilta on vapaata, vaimolla ei ole vapaata vaikka yhtä pitkän työpäivän olisi tehnyt...
Tulee kyllä mieleen ett voisiko vähemmälläkin touhotuksella selvitä.
Toinen vaihtoehto on oman asenteen tarkistaminen. Tuntuu että nyt on muotia heittäytyä marttyyriksi ihan perusvelvollisuuksista. Lapsi teettää monenlaista mutta ylimääräisen hössötyksen moni valitsee itse ja vielä uhriutuu siitä. Nämä samat uhriutujat saavat ympärillä olevan kavahtamaan. Usein mikään miehen osallisuus ei joko riitä tai kelpaa. Mies on aina vätys jota kuuluu mätkiä ja moitiskella, kun ei ymmärrä tehdä ja ajatella juuri kuin nainen ylivertaisuudessaan säätää ja päättää.Jos naisen luonne on despootti komentelija ei sellaista kukaan jaksa. Yhteistyötaitoihin kasvetaan ja siksi olisi viisasta tutustua toiseen ajan kanssa ennen lasta. Ylivastuullisuus ja suoritusneuroottisuus syyllistävät lähelläolijoita ja lopulta he häipyvät. Kyseiset ihmiset eivät itse ymmärrä omaa sietämättömyyttään.
En ole tuo jota lainasit, mutta esimerkiksi kolmen lapsen perheessä neuvoloita, hammastarkastuksia ja vanhempainiltoja kertyy vuositasolla aika paljon. Lakisääteisiä ikäkausitarkastuksia ei voi jättää väliin seuraamuksitta. Huoltajat ovat vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja huoltajia on useimmiten kaksi.
Lapsella on tärkeää olla harrastuksia ja ystävyyssuhteita. Kumpikin vaatii vanhemmilta aikatauluttamista, kuljettamista, asianmukaiseen varusteiden hankintaa.
Asiat eivät vain tapahdu. Joku koordinoi, suunnittelee ja johtaa ne.
Vierailija kirjoitti:
Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea
Mentiin yhteen aika nuorena ja onneksi ymmärsin, että mies tosiaankin käyttää tämmöistä asetta. Että kengät laitetaan telineeseen eri pareihin, astiat sikin sokin kaappiin, pyykit mytätään telineelle ja imurointi tarkoittaa, että imuria käytetään huutamassa keskilattialla.
Annoin olla. Kun mies oli rikkonut kavereilta saamansa synttärituopin, pilannut pari kallista paitaansa ja myöhästynyt töistä kenkiään etsittyään, alkoi vähitellen tapahtua. Viimeinen niitti taisi olla, kun olin pidempään ollut poissa ja äitinsä tuli meillä käymään ja huomautti hämähäkin seiteistä nurkissa. Kertoi, että voi imuroida ne nurkatkin, "nyt kun XX ei ole kotona".
Edelleen annan olla, jos toista ei tippaakaan kiinnosta tehdä asioita kunnolla. Olen päättänyt, että tosiaankin, tämähän on meidän molempien koti, joten jos jotain menee rikki/pilalle juosten kusten tehdessä, vahinko on molempien. Ihan sama myös häpeän suhteen: jos tulee vieraita ja meillä on pskaista eikä mitään tarjottavaa, en tietenkään ota mitään paineita. Meillä nyt on tälläistä, yhteisessä kodissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te hyvät naiset hinaatte perässänne äijälasta jonka jälkiä saa korjata? Muuttakaa omillenne niin saatte ihan rauhassa luoda uraa ja hoitaa kotia oman mielenne mukaan
Kyllähän nämä tilanteet lopulta johtaakin eroon, mutta ei se eroaminenkaan helppoa ole. Varsinkin, jos on lapsia ja yhteistä omaisuutta, eikä siltä kivireeltä voi tässäkään odottaa apua. Itselläni ei ole juuri nyt energiaa eroon. Mutta Lapsi kasvaa, elämä helpottui ja sitten on eron aika. Mies todennäköisesti hämmästyy, kun noin vaan lähden.
Et sinä mihinkään lähde. Se yhteinen omaisuus pitäs jakaa ja sittem sinun pitäs pärjätä omalla palkallasi kahden sijaan niin siinähän istut ja katkeroidut. Aina löytyy joku lähtisin mutta just nyt ei voi kun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli likaiset pikkarit kotona estää naisten aseman johtoryhmässä?
En minä ainakaan jaksaisi sellaista elämää, että olisi erittäin vaativa työ, jossa painetaan sata lasissa ja sitten kiire hakemaan päiväkodista lasta, ruokakauppaan, ruuantekoon ja ilta siitä sitten pyykkiä, vessan pesua, tiskejä samaan aikaan kun tarpeeton uros makaa sohvalla tai hakkaa pelikonetta.
Onko sinulla erittäin vaativan työn mahdollistava kovan alan tutkinto?
Suomessa naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet, eli paljon todennäköisemmin naisella on sellainen, kuin miehellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä itkevät miesvauvat voivat laskea montako näistä asioista on tullut hoidettua viimeisen vuoden aikana:
Lapsen hammaslääkäri ajanvaraus, terveydenhoitaja/ neuvola- ajanvaraus, vienti terveydenhoitajalle tai neuvolaan, vienti hammaslääkäriin, synttärijärjestelyt kuten leipominen tai leikkipuiston paikanvaraus, retken suunnittelu ja organisointi eväineen ja pakkaamisineen, päiväkotirepun pakkaaminen niin että siellä on kaikki tarpeellinen mitä pk on pyytänyt, synttäreille ilmoittautuminen, kaverisynttäreuden lahjat, harrastustuksiin ilmoittautuminen, koiran rokotukset, koiran kynsien leikkuu ja harjaus, pappojen isänpäiväkortit, kummilasten synttärilahjatja joululahjat, omien lasten lahjat ja muut muistamiset yhteisille läheisille jne...
Ja sitten ne päivittäin/ viikottain toistuvat: kauppalistan suunnittelu ja hankinta niin että siinä on huomiotu koko perheen syömiset allergioineen vähintään viikoksi sekä pesuaineet ja wc paperit yms. Ja lapsen lääkkeiden tarkistus että niitä on ja riittää.
Siivous, tiskaus, lasten kuskaus, pyykinpesu ja ripustaminen sekä viikkaus kaappiin, pölyjen pyyhintä, lattianpesu...
Yllättävän usein miehet menee töistä kotiin ja loppuilta on vapaata, vaimolla ei ole vapaata vaikka yhtä pitkän työpäivän olisi tehnyt...
Tulee kyllä mieleen ett voisiko vähemmälläkin touhotuksella selvitä.
Toinen vaihtoehto on oman asenteen tarkistaminen. Tuntuu että nyt on muotia heittäytyä marttyyriksi ihan perusvelvollisuuksista. Lapsi teettää monenlaista mutta ylimääräisen hössötyksen moni valitsee itse ja vielä uhriutuu siitä. Nämä samat uhriutujat saavat ympärillä olevan kavahtamaan. Usein mikään miehen osallisuus ei joko riitä tai kelpaa. Mies on aina vätys jota kuuluu mätkiä ja moitiskella, kun ei ymmärrä tehdä ja ajatella juuri kuin nainen ylivertaisuudessaan säätää ja päättää.Jos naisen luonne on despootti komentelija ei sellaista kukaan jaksa. Yhteistyötaitoihin kasvetaan ja siksi olisi viisasta tutustua toiseen ajan kanssa ennen lasta. Ylivastuullisuus ja suoritusneuroottisuus syyllistävät lähelläolijoita ja lopulta he häipyvät. Kyseiset ihmiset eivät itse ymmärrä omaa sietämättömyyttään.
En komentele. Odotan että aikuinen ihminen osallistuu ihan itse oma-aloitteisesti niinkuin töissäkin. Ja kyllä tuo on aika minimi mitä perheessä ylipäänsä tapahtuu. Ei voi olla liikaa vaadittu, että mieskin joskus katsoo onko lapsella sopivia sukkia tai alushousuja, tai tarkistaa että lääkkeitä on kaapissa. Ja jos syö sieltä jääkaapista niin voi sitä täyttääkin.
Melkoinen sovinisti joka luulee ettänuo kaikki tapahtuu taikaiskusta. Saunatonttuko ne tekee jos et itse osallistu? Herätys
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tyytyväinen mieheeni. Huoltaa autot, koneet, pyörät, sukset, kiiinteistöt, maksaa osuutensa laskuista, maksaa omien lastensa kulut. Marjastaa ja kalastaa. Minä käyn kaupassa, laitan ruuat, pesen pyykit, vaihdan lakanat, tilaan lehdet, hoidan paperi(netti) asiat, maksan osuuteni laskuista, ostan hänelle kivoja vaatteita, hoidan hänen lapsenlapsia, emännöin vieraita, teen voileivät valmiiksi, en nalkuta.
Voihan tuollaiseenkin jakoon tyytyä. Käytännössä mies siis puuhastelee kaikenlaista samaan aikaan, kun sinä pyörität arkea. Kalastaminen ja marjastaminen ovat kyllä ihan harrastuksia. Teillä taitaa olla todella paljon huollettavia vehkeitä ja isot tilukset, jos tuo jako menee edes etäisesti tasan.
Näin se usein menee. Miesten työt on noita puuhasteluja. Olispa kiva vaikka kerran viikossa leikata nurmikko auringonpaisteessa, mutta sen sijaan olen joka päivä sisällä kuorimassa perunoita (kärjistys, ennen kuin joku alkaa ulvoa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole koskaan ollut tuollaista uhriutumista kotitöistä ja ollaan saman katon alla asuttu 33 vuotta. Se tekee joka sattuu ehtimään tai olemaan kotona ja kun kumpikin laittaa tavarat käytön jälkeen paikalleen, talo pysyy koko ajan perussiistinä. Kumpikin pystyy ja osaa hoitaa kaikki työt, oli kyse sitten vessan pesusta tai renkaiden vaihdosta. Ei oo väliä kuka tekee kunhan tulee tehtyä. Jos mies on työreissulla kun rännit pitää tyhjentää niin minä tyhjennän. Jos puku pitää prässätä kun minä en oo kotona niin mies prässää.
Lapsetkin on saatu kasvatettua kunniallisiksi veronmaksajiksi vaikka nekin joutui pienestä asti tekemään osansa
Kysehän ei ole kotitöistä.
Ja kaiken pyörittäminen on muuttunut ihan viimeisen 10 vuoden aikana. Ihan siitä lähtien että peruspalvelujen saaminen on hankaloitunut valtavasti ja samaan aikaan kaikki on lisääntynyt.
Kotitöistähön tuo hesarin artikkeli nimenomaan kertoo
Melko ympäripyörää on kyllä nyt tuo uhriutuminen. Minkä peruspalveluiden saaminen on hankaloitunut 10 vuodessa? Minkä pyörittäminen on muuttunut? Mikä kaikki on lisääntynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tyytyväinen mieheeni. Huoltaa autot, koneet, pyörät, sukset, kiiinteistöt, maksaa osuutensa laskuista, maksaa omien lastensa kulut. Marjastaa ja kalastaa. Minä käyn kaupassa, laitan ruuat, pesen pyykit, vaihdan lakanat, tilaan lehdet, hoidan paperi(netti) asiat, maksan osuuteni laskuista, ostan hänelle kivoja vaatteita, hoidan hänen lapsenlapsia, emännöin vieraita, teen voileivät valmiiksi, en nalkuta.
Voihan tuollaiseenkin jakoon tyytyä. Käytännössä mies siis puuhastelee kaikenlaista samaan aikaan, kun sinä pyörität arkea. Kalastaminen ja marjastaminen ovat kyllä ihan harrastuksia. Teillä taitaa olla todella paljon huollettavia vehkeitä ja isot tilukset, jos tuo jako menee edes etäisesti tasan.
Näin se usein menee. Miesten työt on noita puuhasteluja. Olispa kiva vaikka kerran viikossa leikata nurmikko auringonpaisteessa, mutta sen sijaan olen joka päivä sisällä kuorimassa perunoita (kärjistys, ennen kuin joku alkaa ulvoa).
Niin, toki voi aina sanoa että kuorippa sinä Pertti perunat sillä aikaa kun minä leikkaan nurmikon 🤔
Naiset ovat aina tehneet enemmän töitä kuin miehet. Afrikan heimonaisetkin keräävät 70% ravinnosta lapsista samalla huolehtien, yhtäaikaa kun miehet huvittelevat metsästysretkillä. Tämä on luonnollista ja selvästikin naiset ovat miehiä sitkeämpiä, miksi tähän siis pitäisi saada muutos?
M
Voi se olla toisinpäin: nainenkin voi olla arjen vapaamatkustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tyytyväinen mieheeni. Huoltaa autot, koneet, pyörät, sukset, kiiinteistöt, maksaa osuutensa laskuista, maksaa omien lastensa kulut. Marjastaa ja kalastaa. Minä käyn kaupassa, laitan ruuat, pesen pyykit, vaihdan lakanat, tilaan lehdet, hoidan paperi(netti) asiat, maksan osuuteni laskuista, ostan hänelle kivoja vaatteita, hoidan hänen lapsenlapsia, emännöin vieraita, teen voileivät valmiiksi, en nalkuta.
Sinä olet mies, koska vain mies voi pitää moista jakoa millään tavoin kohtuullisena.
- Olen heteronainen. Molemmilla on vaativa työ.Vai että ihan suksetkin huoltaa.
noi sukset tuli mieleen, kun sanoin illalla että tekisi mieli hiihtämään, aamulla oli sukset rapun pielessä voideltuna. Työjako kerrostalokaksiossa ei varmaan olisi reilu. Kiiteistöhuolto: lumityöt, polttopuut metsästä, lämmitysjärjestelmät. Hoitaa myös vanhempieni omakotitalon. Kaupunkiasuntoomme asensi keittiön ja tapiseerasi. Autoista vaihtaa renkaat, öljyt, jarrut yms. mitkä voi tehdä omassa pihassa.
Taitaa vaimosi olla heikkolahjainen. Se ei siitä parane ja iän myötä pahenee.