Sesnsitiivisyys asiantuntijat tarkistavat ovatko vanhojen klassikoiden ja uusien kirjojen teksti julkaisukelpoisia vai tarvitseeko tekstiä muuttaa

Uppis kirjoitti:

Pikemminkin tulisi tarkistaa ylisensitiivisten lukijoitten henkistä tilaa, ja ohjata hoitoon/laittaa pakkohoitoon ne, jotka eivät tajua kirjallisuuden perustuvan paljolti fiktioon ja olevan oman aikansa kuvausta. Tämä on nykyversio kirjarovioille, ja niistä ei ole koskaan syntynyt mitåän positiivista. Miettikää itse: Joku mielenterveydestään erkaantunut butthurt milleniaani tms. joka korvaa älyn ylisensitiivisyydellä, päättää tästä lähtien mitä te saatte lukea? Miltä tuntuisi, jos pohjanmaan körttien kirkollisneuvosto ryhtyisi määräämään, mitä suomalaiset keskimäärin saavat lukea? Käytännössä sama asia, toiset on hölynpöly, toiset woke-uskovaisia.

Kirjoja on muokattu ja muunneltu aina. Raamattu on yksi parhaimpia esimerkkejä sen rikkaan ja värikkään editointihistoriansa ansiosta.

https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kiveen-hakattu-/2308820

https://otava.fi/kirjat/sensuroitu/

Ihana moderni nykyaika

"Myös Ruotsissa tehtiin muutoksia, kun Astrid Lindgrenin (1907–2002) Peppi Pitkätossu -lastenkirja täytti 70 vuotta 2015. Juhlapainoksesta ei enää puhuttu Pepin isästä ”n-kuninkaana” vaan ”Etelämeren kuninkaana”."

Miksi toimittaja käytti lainausmerkkejä, n-kuninkaassa? Tuskinpa kirjassa luki n-kuningas.

Kaikki parhaat kirjat on suomennettu lukuisia kertoja, ja melkein poikkeuksetta joka kierroksella paranee. Luin juuri uusimpia Runeberg-käännöksiä. Voi juma kun näitä olisi ollut saatavilla aikoinaan, kun äidinkielenopettaja pakotti lukemaan kansallisrunoilijaamme!

Samoin kaikista parhaista kirjoista löytyy kyllä uusia ja uusia laitoksia. Klassikoiden syntyhetkellä ei ole voitu ennustaa, miten maailma muuttuu. Niinpä korjaukset pitää tehdä jälkikäteen.

Oletteko tulleet ajatelleeksi, että Raamattukin on suomennettu lukuisia kertoja ja monet vanhat suomennokset ovat olleet ihan käännösvirheitä ja täysin aikansa eläneitä, nykylukijaa puhuttelemattomia!

Miksi sensitiivisyys ei kosketa mustia räppäreitä?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä n-sana, se on ollut loukkaava ihan aina, eikä sen poistamiselle ole mitään estettä.

Joissakin tapauksissa kaunokirjallinen teos on asenteiltaan, kerronnaltaan tai suoranaiselta viestiltään/tarkoitukseltaan nykykäsityksen mukaan sopimaton.

Tuolloin sen voi nähdä historiallisena dokumenttina omasta ajastaan, mutta kaunokirjallista arvoa teoksella ei enää ole.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Vielä 50- luvulla puhuttiin Yhdysvalloista N- sanalla molemmin puolin. Mustat käyttivät puhuessaan sekä n- sanaa että mustat yhteisöönsä viitatessaan. Esim. itselläni on tietokirja Pikku Jättiläinen 40- luvulta jossa käydään läpi ihan asiallisesti eri rotuisten ihmisten eroja. Nythän tiedämme ettei ne pidä paikkaansa sellaisenaan mutta silloin se oli "tutkittia tietoa". Omistan myös toisen Jättiläisen 50- luvulta, jossa tällaista ei ole. Minusta on vain hyvä nähdä, kuinka aikojen kuluessa tieto on kehittynyt. Historiaa ei voi muuttaa mutta ei siitä voida oppia jos kulloinkin ei pidetyt asiat vain pyyhitään pois. Kirjoituskieli kertoo nimenomaan aikansa ajatusmaailmasta, kulttuurista ja sen hetken tiedosta.

Toinen mun vanhemmista on tosi ennakkoluuloinen ulkomaalaisia kohtaan, ja olen huomannut, että vaikka hän ei lue käytännössä yhtikäs mitään kaunokirjallisuutta, hänelle on tullut oikein sydämen asiaksi nykyään aina tavatessamme puhua todella kiihtyneeseen sävyyn näistä uudelleensuomennoksista. Hänestä olisi hienoa, että säilytettäisiin kaikki sanat, jotka nykyään tarkoittavat ihan eri asiaa kuin ennen (ovat nykyään haukkumanimiä). Hän tykkää ajatuksesta, että käytetään solvaavia nimityksiä ihmisistä.

Sen hän kyllä sanoi, että ne lastenkirjojen läskittelyt pitäisi poistaa. Hän on itse niin lihava, ettei esim. pääse pytyltä ylös ilman kahvaa. Siis vessan seinässä on kahva. (Oikeasti on, en vitsaile.)

Eli kaipa tämä on kunkin omista ongelmista kiinni, että millaisia kirjojen suomennoksia kannattaa.

Vierailija kirjoitti:

A.H. Taisteluni on kirja jonka olemassololle vielä 2000-luvulla ei ole mitãän perusteluja ja se kuuluu kategoriassa selkeästi kirjoihin joiden on syytä jäädä historiaan. Mutta Anne Frankin Päiväkirjan syyttelylle antisemitistisestä sävystä ja juutalaisia loukkaavana teoksena ei ole mitään perusteluata eikä järkeä vaikka vassarit sen sellaisena haluisivat nykyään nähdä sen takia kuinka Päiväkirja kertoo ihmisten tulleen kohdeltuiksi 2. maailmansodan aikaisessa Saksassa.

Taisteluni on tärkeä historiallinen dokumentti joka kuvaa sen ajan johtajien ajattelua. Ei sitä tarvitse hävittää. Kun se kerran on väärässä, lukijalla on myös jonkinlainen vastuu sen luetun ymmärtämisessä. Epäilen vahvasti että juutalaiset eivät halua poistaa tätä teosta vaan haluavat pitää sen saatavilla muistuttamassa menneisyydestä ja toimimassa varoittavana esimerkkinä.

Kukaan ei ole sensuroimassa mitään, vaan lastenkirjoja vain suomennetaan uusiksi kuten on tehty maailman sivu. En minä kehtaisi antaa lapselleni jotain aikansa elänyttä suomennosta.

Hulluus syvenee, päivä päivältä. Ajatelkaa sitä päivää, kun sensuuri on poistanut kaiken "väärän" ja ihmiset hikoilevat puhuessaan kieli keskellä suuta sanojensa kanssa, ettei vain lipsahda vahingossa "mikroagressio" inkvisiittorien kuunnellessa tarkalla korvalla. Varmaankin keskustelut typistyvät virallisesti turvalliseksi luokiteltujen fraasien toisteluun ja niitä aina välillä viilataan, jos joku keksii niistäkin moitittavaa vilkasta mielikuvitusta käyttäen.

Ideologia, joka ottaa fasistiset keinot käyttöön, on fasistinen. Täysin riippumatta siitä, mitkä sen alkuperäiset päämäärät olivat. Monet vapaus-veljeys-tasa-arvo mantraa aidosti hokeneet ja siihen vilpittömästi pyrkineet ovar sortuneet totalitarismiin. Woke-pohjainen historian uudelleenkirjoitus ei luonteeltaan eroa millään tavalla esimerkiksi Venäjän suorittamasta historian väärennöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä n-sana, se on ollut loukkaava ihan aina, eikä sen poistamiselle ole mitään estettä.

Joissakin tapauksissa kaunokirjallinen teos on asenteiltaan, kerronnaltaan tai suoranaiselta viestiltään/tarkoitukseltaan nykykäsityksen mukaan sopimaton.

Tuolloin sen voi nähdä historiallisena dokumenttina omasta ajastaan, mutta kaunokirjallista arvoa teoksella ei enää ole.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Vielä 50- luvulla puhuttiin Yhdysvalloista N- sanalla molemmin puolin. Mustat käyttivät puhuessaan sekä n- sanaa että mustat yhteisöönsä viitatessaan. Esim. itselläni on tietokirja Pikku Jättiläinen 40- luvulta jossa käydään läpi ihan asiallisesti eri rotuisten ihmisten eroja. Nythän tiedämme ettei ne pidä paikkaansa sellaisenaan mutta silloin se oli "tutkittia tietoa". Omistan myös toisen Jättiläisen 50- luvulta, jossa tällaista ei ole. Minusta on vain hyvä nähdä, kuinka aikojen kuluessa tieto on kehittynyt. Historiaa ei voi muuttaa mutta ei siitä voida oppia jos kulloinkin ei pidetyt asiat vain pyyhitään pois. Kirjoituskieli kertoo nimenomaan aikansa ajatusmaailmasta, kulttuurista ja sen hetken tiedosta.

1950-luvulla USA:ssa korrekti termi mustille oli "colored". Nykyään korrekti termi on "people of color". Värillisistä on siis tultu värin ihmisiin. Sama asia, kuulostaa suunnilleen samalta. Eikö oltaisi vain voitu pitää se alkuperäinen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sensitiivisyys ei kosketa mustia räppäreitä?

Tuossa yksi esimerkki, räppiklassikko.

Vierailija kirjoitti:

Ideologia, joka ottaa fasistiset keinot käyttöön, on fasistinen. Täysin riippumatta siitä, mitkä sen alkuperäiset päämäärät olivat. Monet vapaus-veljeys-tasa-arvo mantraa aidosti hokeneet ja siihen vilpittömästi pyrkineet ovar sortuneet totalitarismiin. Woke-pohjainen historian uudelleenkirjoitus ei luonteeltaan eroa millään tavalla esimerkiksi Venäjän suorittamasta historian väärennöksestä.

Juuri näin. Monilla nykyihmisillä on jotenkin väärä kuva entisaikojen totalitaarisista liikkeistä. Mikään niistä ei syntynyt niin että "ihmiset olivat pahoja", vaan kaikki liikkeet lupasivat utopistista hyvää. Ja ihmiset antoivat tukensa, koska uskoivat. Jälki oli pahaa, mutta lupaukset aina hyviä. Aivan kuten nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosi 2023: Sensuurista tehtiin salonkikelpoista

Minä taas luulen, että elämme aikoja jolloin tasa-arvon tavoittelu (kaikissa muodoissaan) menee liian pitkälle ja heiluri heilahtaa toiseen suuntaan ja rajusti.

Kun vähemmistöille ei mikään riitä, niin pitää vaan koko ajan talloa enemmistön varpaille ja vaatia lisää, lisää, lisää, mutta sanokaa mun sanoneen, että kohta palaa valtaväestöltä käämit tähän pelleilyyn ja jälki tulee olemaan rumaa.

Sehän se end game on. Oikeisto nousee ja kontrolli. Tosin nykyään vasemmisto ajaa samaa lopputulosta. Kaikki on toisin muttei ihmiset tajuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkkinä n-sana, se on ollut loukkaava ihan aina, eikä sen poistamiselle ole mitään estettä.

Joissakin tapauksissa kaunokirjallinen teos on asenteiltaan, kerronnaltaan tai suoranaiselta viestiltään/tarkoitukseltaan nykykäsityksen mukaan sopimaton.

Tuolloin sen voi nähdä historiallisena dokumenttina omasta ajastaan, mutta kaunokirjallista arvoa teoksella ei enää ole.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Vielä 50- luvulla puhuttiin Yhdysvalloista N- sanalla molemmin puolin. Mustat käyttivät puhuessaan sekä n- sanaa että mustat yhteisöönsä viitatessaan. Esim. itselläni on tietokirja Pikku Jättiläinen 40- luvulta jossa käydään läpi ihan asiallisesti eri rotuisten ihmisten eroja. Nythän tiedämme ettei ne pidä paikkaansa sellaisenaan mutta silloin se oli "tutkittia tietoa". Omistan myös toisen Jättiläisen 50- luvulta, jossa tällaista ei ole. Minusta on vain hyvä nähdä, kuinka aikojen kuluessa tieto on kehittynyt. Historiaa ei voi muuttaa mutta ei siitä voida oppia jos kulloinkin ei pidetyt asiat vain pyyhitään pois. Kirjoituskieli kertoo nimenomaan aikansa ajatusmaailmasta, kulttuurista ja sen hetken tiedosta.

Afrikassa on edelleen kaksi valtiota jotka on nimetty N-sanan mukaan.

Koska tämä hulluus loppuu.

Negro eli musta. Ei ole alun alkaen ollut millään lailla pilkkaava sana.

Ne joille vanhat kirjat on liian rankkoja, olkoot niitä lukematta sitten. Ei ole oikein vääristellä toisten kirjoja, ettei vain joku curlingvauva järkyty.

Tuohan on ennakkosensuuria! Kokemuslukijat lukevat tekstin ennen julkaisua. Eikö ihmiset opi menneestä mitään???