Mummo ostaa kysymättä isoja lahjoja
Olenko kiittämätön kun pyysin mummoa sopimaan meidän vanhempien kanssa ennen kuin ostaa isoja lahjoja? Suuttui kun pyysin tätä. Lapsi on vasta 1-vuotias ja mummo on ostanut jo potkupyörän, polkutraktorin, ison poliisiauton jne. Haluaisimme itsekin vaikuttaa siihen millaista tavaraa meillä säilytetään, nuo kun vievät aika paljon tilaa. Muiden sukulaisten kanssa ei ole ollut ongelmaa kun kysyvät mitä toivotaan ja antavat mielellään rahana että voimme itse ostaa. Mummolle vaan tuntuu olevan tärkeää että saa itse valita mitä ostaa.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Aina tätä. Joko isovanhemmat ei huomioi tai huomioi liikaa. Tsiisus että voi elämä olla vaikeeta.
Nämä ovat vain ääriitä. Luultavasti suurin osa isovanhemmista on jotain näiden kahden väliltä.
1 vuotiaalle ostetun polkupyörän voi viedä mummolaan odottamaan kunnes lapsi on sen kokoinen, että pystyy sillä ajamaan. Sanot mummolle, että teillä ei ole tilaa säilyttää sitä, ja lapsi on vielä niin pieni, ettei pysty sillä ajamaan.
Ja sama käytäntö muiden isokokoisten tavaroiden kanssa, joilla lapsi ei (vielä) leiki.
Ja mummolle selität, että ei ole kyse siitä, että ette haluaisi niitä tavaroita, vaan siitä, että teillä ei ole tilaa säilyttää sellaisia tavaroita, joille ei vielä ole käyttöä. Kun on vielä ne rattaat ja muut (en muista, mitä kaikkea tuon ikäinen tarvitsee) tilaa viemässä.
Vierailija kirjoitti:
1 vuotiaalle ostetun polkupyörän voi viedä mummolaan odottamaan kunnes lapsi on sen kokoinen, että pystyy sillä ajamaan. Sanot mummolle, että teillä ei ole tilaa säilyttää sitä, ja lapsi on vielä niin pieni, ettei pysty sillä ajamaan.
Ja sama käytäntö muiden isokokoisten tavaroiden kanssa, joilla lapsi ei (vielä) leiki.
Ja mummolle selität, että ei ole kyse siitä, että ette haluaisi niitä tavaroita, vaan siitä, että teillä ei ole tilaa säilyttää sellaisia tavaroita, joille ei vielä ole käyttöä. Kun on vielä ne rattaat ja muut (en muista, mitä kaikkea tuon ikäinen tarvitsee) tilaa viemässä.
Miksi pitää valehdella? Ei he halua noita tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Minusta mummolla on oikeus ostaa mitä haluaa... Mutta sanoisin hänelle että jos tila alkaa loppua kesken niin myytte sitten vanhimpia pois.
Mummo saa ostaa vaikka kuorma-autollisen krääsää, mutta mitään oikeutta hänellä ei ole niitä viedä kenenkään kotiin, edes vaikka kuinka kertoisi, että "tämä on pikkupertille lahja".
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan kohdillaan: mummo ostaa kalliita/isoja/sopimattomia lahjoja. Mummo ei osta minkäälaisia lahjoja. Mummo ei osta meidän lapsille lahjoja.
Minun mummoilla oli kaikki kohdallaan. Toinen neuloi villasukkia, ja toinen osti kirjoja. Saatiin ihan itse toivoa, mikä kirja tänä jouluna/syntymäpäivänä. Ja isoäiti osti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan kohdillaan: mummo ostaa kalliita/isoja/sopimattomia lahjoja. Mummo ei osta minkäälaisia lahjoja. Mummo ei osta meidän lapsille lahjoja.
Aattele. Jos vaan käyttäytyisi normaalisti nini kaikki olisi hyvin.
Määrittele "normaalisti käyttäytyvä"!
Tervepäinen ihmienn joka tajuaa mitä tarkoittaa rajat ja käytöstavat.
Niin, että kun annoin pojanlapsille listan mukaiset lahjat ja tyttärelle ilmoitin, että ota tai jätä, olen 16 vuotta myöhemmin velkaa pojanlapsille saman summan kuin olen jo antanut lahjoina + tyttären lasten lahjojen arvonnousun. Lapsiraukat ovat opiskelemaan lähtiessään eriarvoisessa asemassa.
Jotkut pitävät rahaa tylynä lahjana.
Mutta se on nykyisin se ainoa huomioimisen mahdollisuus.
Kuinka moni äiti ja isi sen lapsen tavaroihin tarkoitetun rahan laittaa itseensä tai alkoholiin? Luultavasti moni, eihän se nyt vauva/pieni lapsi mitään tarvitse.
Ihan sivuhuomio, miten niin monella työikäisellä jo 40-50- vuotiaalla on aikaa päivät pitkät vuodattaa täällä katkeruuttaan vaikka vanhemmilleen? Onko heillä kaikki hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 vuotiaalle ostetun polkupyörän voi viedä mummolaan odottamaan kunnes lapsi on sen kokoinen, että pystyy sillä ajamaan. Sanot mummolle, että teillä ei ole tilaa säilyttää sitä, ja lapsi on vielä niin pieni, ettei pysty sillä ajamaan.
Ja sama käytäntö muiden isokokoisten tavaroiden kanssa, joilla lapsi ei (vielä) leiki.
Ja mummolle selität, että ei ole kyse siitä, että ette haluaisi niitä tavaroita, vaan siitä, että teillä ei ole tilaa säilyttää sellaisia tavaroita, joille ei vielä ole käyttöä. Kun on vielä ne rattaat ja muut (en muista, mitä kaikkea tuon ikäinen tarvitsee) tilaa viemässä.
Miksi pitää valehdella? Ei he halua noita tavaroita.
Eivät halua niitä nyt. Esim. polkupyörä voi olla parin vuoden päästä hyvinkin mieluinen lahja.
Mutta lähinnä tässä on se idea, että mummo tajuaisi, kuinka paljon ne tavarat vievät tilaa.
Itselläni on ollut tilanne, jossa esitin saman pyynnön kuin AP, eli "älkää ostako meidän lapsille mitään isokokoisia leluja, koska meillä ei ole tilaa leikkiä niillä." Ja tätä pyyntöä ovat lasten isovanhemmat ja kummit kunnioittaneet.
Nyt on tilanne toinen, mutta pienessä kopissa kasvaneet nuoret eivät osaa hyödyntää neliöitä ja omaa pihaa, jotka nyt ovat käytössämme.
Vierailija kirjoitti:
Jos se mummo ostaa mitä huvittaa, mutta ne sitten säilytetään mummon luona? Voi sielläkin tila loppua jossakin vaiheessa. :-)
Tsemppiä joka tapauksessa, ap.
Olen "taistoni" käynyt lasten mummien kanssa. Kumpikin kantoi tänne vaikka mitä "rytkyä ja romua" (mieheni sanoin), kunnes sovimme, että me ostamme heidänkin puolestaan lasten lahjat. Tähän päästiin, kun yksi mummon tuoma vaate oli sen verran ruma, että saaja ihan itse kauhistui, kun taas toinen mummo tajusi, kun vanhempien hankkima lahja olikin mieluisampi kuin mummon hankkima, eikä se semmoinen käy. Nyt kolmannen lapsen kohdalla ei tarvitse taistella; ostamme rauhassa sopivat lahjat ja mummot halutessaan laittavan rahaa tilille. Kaikki voittavat.
Minä mummona käytän rahani itseeni, opin miniäni naamaa katsoessani, että mikään lahja ei hänelle kelpaa, lapsi oli kyllä innoissaan paketin avattua, mutta äiti tappoi aina lapsen ilon moittimassa jotain lahjasta. Samalla kun lopetin lahjaostokset, lopetin myös ilmaisena lapsenvahtina olemisen ja se on helpottanut minun elämääni kummasti. Poikani joskus kysyy, miksi en enää käyt, sanon vain hymyillen, että olen käynyt niin usein, että en enää halua olla vaivoiksi.
Mummot, otetaan oma elämämme haltuumme, turhaan me yritämme aina muita miellyttää. Huomasin pari viikkoa sitten, kun katsoin erillistä säästötiliäni, että sinne oli noista lahjarahoista kertynyt jo mukavat 3480 €. Niillä teen kesällä ulkomaanmatkan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan kohdillaan: mummo ostaa kalliita/isoja/sopimattomia lahjoja. Mummo ei osta minkäälaisia lahjoja. Mummo ei osta meidän lapsille lahjoja.
Minun mummoilla oli kaikki kohdallaan. Toinen neuloi villasukkia, ja toinen osti kirjoja. Saatiin ihan itse toivoa, mikä kirja tänä jouluna/syntymäpäivänä. Ja isoäiti osti.
Ja sukat heti kierrätykseen. Olisi lankarahat antanut rahana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 vuotiaalle ostetun polkupyörän voi viedä mummolaan odottamaan kunnes lapsi on sen kokoinen, että pystyy sillä ajamaan. Sanot mummolle, että teillä ei ole tilaa säilyttää sitä, ja lapsi on vielä niin pieni, ettei pysty sillä ajamaan.
Ja sama käytäntö muiden isokokoisten tavaroiden kanssa, joilla lapsi ei (vielä) leiki.
Ja mummolle selität, että ei ole kyse siitä, että ette haluaisi niitä tavaroita, vaan siitä, että teillä ei ole tilaa säilyttää sellaisia tavaroita, joille ei vielä ole käyttöä. Kun on vielä ne rattaat ja muut (en muista, mitä kaikkea tuon ikäinen tarvitsee) tilaa viemässä.
Miksi pitää valehdella? Ei he halua noita tavaroita.
Eivät halua niitä nyt. Esim. polkupyörä voi olla parin vuoden päästä hyvinkin mieluinen lahja.
Mutta lähinnä tässä on se idea, että mummo tajuaisi, kuinka paljon ne tavarat vievät tilaa.
Itselläni on ollut tilanne, jossa esitin saman pyynnön kuin AP, eli "älkää ostako meidän lapsille mitään isokokoisia leluja, koska meillä ei ole tilaa leikkiä niillä." Ja tätä pyyntöä ovat lasten isovanhemmat ja kummit kunnioittaneet.
Nyt on tilanne toinen, mutta pienessä kopissa kasvaneet nuoret eivät osaa hyödyntää neliöitä ja omaa pihaa, jotka nyt ovat käytössämme.
Yksivuotiaan pyörä parin vuoden päästä sopiva?
Ehkä he haluaa itse ostaa sen ekan pyörän lapselleen.
Meillä on iso talo, mutta tuo ihan jatkuva roinan kantaminen oli superärsyttävää.
Kysymättä ostaminen on todella tökeröä. En voi ymmärtää tuollaista.
t. mummo
Kun sais rahaa sais kynnet laitettua ja mies auton renkaat. Vuoden vanha ei tarvitse tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mummolla on oikeus ostaa mitä haluaa... Mutta sanoisin hänelle että jos tila alkaa loppua kesken niin myytte sitten vanhimpia pois.
Mummo saa ostaa vaikka kuorma-autollisen krääsää, mutta mitään oikeutta hänellä ei ole niitä viedä kenenkään kotiin, edes vaikka kuinka kertoisi, että "tämä on pikkupertille lahja".
Kyllä.
Ja vanhemmat saa itse hoitaa lapsensa, ja yökyläillä kotonaan niitten kanssa, mitään oikeutta ei ole vaatia, että isovanhemmat tuhlaa omaa vapaa-aikaansa heidän lapsiensa hoitamiseen. On turhaa vaatia isovanhemmilta tukiverkkoa toimimiseen, ollaan vaan kaikki itsekkäitä ja pidetään huoli omista tunteista, muista välittämättä.
Minä, minä, minä ja minä.
Eikö lapsenlapsen synttäreille saa enää viedä lahjaa? Sen sijaan pitää laittaa rahaa miniän tilille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta mummolla on oikeus ostaa mitä haluaa... Mutta sanoisin hänelle että jos tila alkaa loppua kesken niin myytte sitten vanhimpia pois.
Mummo saa ostaa vaikka kuorma-autollisen krääsää, mutta mitään oikeutta hänellä ei ole niitä viedä kenenkään kotiin, edes vaikka kuinka kertoisi, että "tämä on pikkupertille lahja".
Kyllä.
Ja vanhemmat saa itse hoitaa lapsensa, ja yökyläillä kotonaan niitten kanssa, mitään oikeutta ei ole vaatia, että isovanhemmat tuhlaa omaa vapaa-aikaansa heidän lapsiensa hoitamiseen. On turhaa vaatia isovanhemmilta tukiverkkoa toimimiseen, ollaan vaan kaikki itsekkäitä ja pidetään huoli omista tunteista, muista välittämättä.
Minä, minä, minä ja minä.
Tuo mummon käytöshän nimenomaan on sitä minäminäminä-käytöstä, jopa toisen kotona.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsenlapsen synttäreille saa enää viedä lahjaa? Sen sijaan pitää laittaa rahaa miniän tilille?
Eikö sitä lahjaa voi ostaa niin, että kysyy mitä toivotaan? Eikö voi antaa jotain järkevää, oikeankokoista?
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsenlapsen synttäreille saa enää viedä lahjaa? Sen sijaan pitää laittaa rahaa miniän tilille?
Käsitit täysin oikein. Vaikka lapsi ilahtuu pienestä hotwheelsautosta tai jostain väkkyrästä, miniälle se on roinaa.
Vein aikoinaan vappukrääsää 5-8 vuotiaille. He olivat innoissaan , hyvä ettei äitinsä lyönyt minua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsenlapsen synttäreille saa enää viedä lahjaa? Sen sijaan pitää laittaa rahaa miniän tilille?
Eikö sitä lahjaa voi ostaa niin, että kysyy mitä toivotaan? Eikö voi antaa jotain järkevää, oikeankokoista?
Tilaustyötä on lahjan antaminen. Ei voi viedä kahdenkympin satukirjaa kun se ei sovi hyllyyn ja kun on toivottu nyt n. 150 euron tavaraa, merkki se, väri se.
Pankista saa lainaa, onhan mummoilla omaisuutta pantiksi.