Auttakaa abia. Mikä humanistinen ala kannattaa valita?

Kielten opettaja varmin, mutta silloinkin kannattaa valita englanti + ruotsi yhdistelmä ja niiden lisäksi sitten mahdollinen muu kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Historioitsijoilla on hyvä työllisyys ja palkka 4000:sta ylöspäin. 

Mitä historioitsijasta tulee isona? Varastomies.

Ainoa mun tuntema historioitsija on ainakin kovapalkkaisessa konsulttifirmassa.

Vierailija kirjoitti:

Kielten opettaja varmin, mutta silloinkin kannattaa valita englanti + ruotsi yhdistelmä ja niiden lisäksi sitten mahdollinen muu kieli.

Tässä kannattaa sitten huomioida, että jos haluaa asua pk-seudulla tai Turussa, niin oppilasaines on erittäin hankalaa ja haastavaa. Kaikki opettajat kun eivät pääse lukioon töihin. Opettaja joutuu tavallaan hoitamaan myös vanhempien velvollisuudet, mutta ilman vanhempien oikeuksia. Lukioissa kielten opettajien työmäärä on myös ihan hirveä, kun pitää arvostella satoja esseitä, tavallisia kokeita ja yo-kokeita vähän väliä.

Kannattaa nyt miettiä, mitä itse haluat eikä sitä, mitä joku muu sinulta haluaa. Viimeksi mainittua et nimittäin jaksa kovin pitkään.

Tuskin kukaan lähtee humanistiseen tiedekuntaan ajatuksenaan tehdä rahaa. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

t. humanisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Historioitsijoilla on hyvä työllisyys ja palkka 4000:sta ylöspäin. 

Tämä on puhdasta satua eli täyttä pötyä.

Ei ole, ja olen historioitsija itsekin. Historioitsija työllistyy kouluihin, yliopistolle, ulkoministeriöön diplomaatiksi, yrittäjäksi jne. 

Historianopettajien työllistyminen on surkeaa. Diplomaattiuralle pääsee ehkä muutama prosentti hakijoista, heistäkin suurin osa yhteiskuntatieteilijöitä, juristeja ym. Valitsisin minkä tahansa muun yliopistokoulutuksen, jos tavoittelisin virkamiesuraa.

Tämä. Huvittavaa luetella kaikki ne työt, joihin joku ehkä joskus on työllistynyt . Historioitsija voi olla diplomaatti, mutta harvemmin on.

Samoin nämä, työllistyi yrittäjäksi. Joo, mutta tekemään mitä? Suomessa ehkä pari histrijoitsijaa vääntää yritys- yms. historiikkejä. Toki voihan sitä yrittää ihan mitä tahansa, mutta niin voi ilman tutkintoakin.

Jännä juttu kun mulla ei ole yhtään työttömäksi jäänyttä historioitsijatuttua, kaikki on tehneet ihan kivasti uraa ja pärjänneet. 

Taas tämä.

Normiälyinen ihminen ei jää työttömäksi- siis kuka tahansa voi olla työtön, mutta kun aikansa hakee ja on valmis esim. lisä- ja täydennyskoulutuksiin, niin lopulta sitä päätyy aina jonnekin.

Tällä logiikalla voi opiskella mitä tahansa. Mutta vastaako työ koulutusta, onko työehdot järkeviä, kuinka paljon pitää stressata töiden jatkuvuudesta, on toinen kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten opettaja varmin, mutta silloinkin kannattaa valita englanti + ruotsi yhdistelmä ja niiden lisäksi sitten mahdollinen muu kieli.

Tässä kannattaa sitten huomioida, että jos haluaa asua pk-seudulla tai Turussa, niin oppilasaines on erittäin hankalaa ja haastavaa. Kaikki opettajat kun eivät pääse lukioon töihin. Opettaja joutuu tavallaan hoitamaan myös vanhempien velvollisuudet, mutta ilman vanhempien oikeuksia. Lukioissa kielten opettajien työmäärä on myös ihan hirveä, kun pitää arvostella satoja esseitä, tavallisia kokeita ja yo-kokeita vähän väliä.

Ahaa. Siis ihmisen pitää asua just pk- seudulla tai Turussa ja olla töissä just lukiossa?

Mutta tietenkään opettajaksi ei kannata opiskella, jos ei halua opettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan lähtee humanistiseen tiedekuntaan ajatuksenaan tehdä rahaa. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

t. humanisti

raha merkitsee, että työlle on kysyntää. Miksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä aloille, joille ei ole kysyntää?

Kielet on ihan hyvä valinta. Opettajana on varmempaa, jos tosiaan toisena kielenä on englanti, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla pääaineena (ainakaan alkuun), vaan jonkun muun kielen kautta on varmasti helpompi päästä sisään yliopistoon. Itse olen kielenopettaja koulutukselta ja tehnyt mielekkään työuran ainakin tähän asti, nyt opetan aikuisia. Voin suositella siis kieliä. Opiskelu on mielenkiintoista ja mm. opintoihin kuulunut vaihdossaolo oli todella hieno kokemus. Palkka nykyisissä töissä on reilusti suomalaista keskiansiota parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten opettaja varmin, mutta silloinkin kannattaa valita englanti + ruotsi yhdistelmä ja niiden lisäksi sitten mahdollinen muu kieli.

Tässä kannattaa sitten huomioida, että jos haluaa asua pk-seudulla tai Turussa, niin oppilasaines on erittäin hankalaa ja haastavaa. Kaikki opettajat kun eivät pääse lukioon töihin. Opettaja joutuu tavallaan hoitamaan myös vanhempien velvollisuudet, mutta ilman vanhempien oikeuksia. Lukioissa kielten opettajien työmäärä on myös ihan hirveä, kun pitää arvostella satoja esseitä, tavallisia kokeita ja yo-kokeita vähän väliä.

Ahaa. Siis ihmisen pitää asua just pk- seudulla tai Turussa ja olla töissä just lukiossa?

Mutta tietenkään opettajaksi ei kannata opiskella, jos ei halua opettajaksi.

Nuoret naiset usein haluavat asua Helsingissä tai muussa isossa kaupungissa. Muu Suomi tyhjenee. Yläasteopettajan työ on hyvin raskasta nykytilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan lähtee humanistiseen tiedekuntaan ajatuksenaan tehdä rahaa. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

t. humanisti

Aika moni nuori luulee, että humanistina saavuttaa keskiluokkaisen elämäntyylin kahviloineen, ulkomaanmatkoineen ja ekologisine mohairneuleineen, kun kerran maisterin paperit on plakkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, olen tosissani. Kannattaako opiskella kieliä? Sekä kääntäminen että opettaminen kiinnostaa.

Ap

Kielten opettajia tarvitaan aina. 

Tekoäly tulee tuhoamaan työllistymisen mahdollisuudet. On jo nyt osittain tehnyt sitä.

Psykologia, tosin vaikea päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, olen tosissani. Kannattaako opiskella kieliä? Sekä kääntäminen että opettaminen kiinnostaa.

Ap

Kielten opettajia tarvitaan aina. 

Tekoäly tulee tuhoamaan työllistymisen mahdollisuudet. On jo nyt osittain tehnyt sitä.

No ei korvaa tekoäly opettajia mitenkään päin. Ei se tekoäly ohjaa oppimista mitenkään samalla tavalla kuin ihminen.

En suosittele mitään humanistista alaa enkä varsinkaan aineenopettajan työtä, jos aiot tulevaisuudessa elää palkallasi ilman totaalista loppuunpalamista ja kyynistymistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan lähtee humanistiseen tiedekuntaan ajatuksenaan tehdä rahaa. Ihan vaan sivuhuomautuksena.

t. humanisti

raha merkitsee, että työlle on kysyntää. Miksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä aloille, joille ei ole kysyntää?

Tästä voisikin alkaa pohdiskelemaan millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa? Sellaistako jossa jokaisen yksikön pitää olla s*tanallisen laskelmoiva ja pelkästään omaa etuaan ajatteleva menestyäkseen. Yhteiskuntaa missä ainoa asia joka merkitsee on raha? Millään mitä joskus on tapahtunut tai mitä voisi olla ei ole merkitystä, vain sillä että lyhytnäköisesti paukutanme tätä hetkeä kassaan selvitymismoodilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kielten opettaja varmin, mutta silloinkin kannattaa valita englanti + ruotsi yhdistelmä ja niiden lisäksi sitten mahdollinen muu kieli.

Tässä kannattaa sitten huomioida, että jos haluaa asua pk-seudulla tai Turussa, niin oppilasaines on erittäin hankalaa ja haastavaa. Kaikki opettajat kun eivät pääse lukioon töihin. Opettaja joutuu tavallaan hoitamaan myös vanhempien velvollisuudet, mutta ilman vanhempien oikeuksia. Lukioissa kielten opettajien työmäärä on myös ihan hirveä, kun pitää arvostella satoja esseitä, tavallisia kokeita ja yo-kokeita vähän väliä.

Ahaa. Siis ihmisen pitää asua just pk- seudulla tai Turussa ja olla töissä just lukiossa?

Mutta tietenkään opettajaksi ei kannata opiskella, jos ei halua opettajaksi.

Toki aina on jonkin verran niitäkin, jotka palaavat yliopistokaupungeista kotiseudulleen tai muuttavat muuten vain maalle. Mutta maaseudulla on se ongelma, että kouluja yhdistellään ja lakkautetaan, kun oppilasmäärät ovat niin pieniä. Senkin takia voi olla pakko asua pk-seudulla, jotta saisi oman alansa töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, olen tosissani. Kannattaako opiskella kieliä? Sekä kääntäminen että opettaminen kiinnostaa.

Ap

Ei kannata. Lue itsesi dippainssiksi, lääkäriksi, hammaslääkäriksi tai eläinlääkäriksi. Jos koet, että on rahkeita päästä hyvään lukioon opettajaksi, niin sitten vaikka matikka-kemia-fysiikka tai jokin muu järkevä yhdistelmä, mutta ei kieliä.

T. köyhä ja loppuunpalanut ex-kääntäjä

Nuo alat ei kiinnosta ollenkaan! Ei yhtään!

Ap

Miten olisi yhteiskuntatieteet? Työllistyminen ja palkkataso astetta parempi kuin humanisteilla.

Ihan samaa humanistista juttua ne yhteiskuntatieteet on, eikä niitä oikeasti tarvita yhtään mihinkään.

Mitä jos te amikset menisitte muualle länkyttämään, kun tässä ketjussa puhutaan yliopistotason koulutuksesta, josta te ette tajua yhtään mitään?

Voi olla myös tilanne että töitä on välillä ja välillä ei..Niin mustavalkoista se tuskin on ettei koskaan työllisty yhtään mihinkään..

Olisko se ok vai pitäisikö olla aina haluttu työmarkkinassa? Joillekkin ihmisille sopii projektiluonteisempi elämä, jossa työpaikka ja ihmiset vaihtuu ja välillä on aikaa vaellella vaikka metsässä päivisin.

Mites joku ympäristötiede? Jos tekniikka mukana niin aina parempi.