Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa abia. Mikä humanistinen ala kannattaa valita?
21.03.2023 |
Muut ei oikein kiinnosta (vaikka esim. matikka sujuu ihan hyvin).
Kommentit (121)
Logopedia ja psykologia on ehdotettu. Nämä on työllistäviä aloja, mutta vähän määrittely kysymys, onko kyseessä ns. humanistiset aineet.
Tiukkoja määrittelyjä ei toki tarvita, mutta itse olisin sivuuttanut nämä sen takia, etteivät ne oikeastaan vastaa ap:n kysymykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kukaan lähtee humanistiseen tiedekuntaan ajatuksenaan tehdä rahaa. Ihan vaan sivuhuomautuksena.
t. humanistiAika moni nuori luulee, että humanistina saavuttaa keskiluokkaisen elämäntyylin kahviloineen, ulkomaanmatkoineen ja ekologisine mohairneuleineen, kun kerran maisterin paperit on plakkarissa.
No ylivoimaisesti suurin osa saavuttaakin. En usko, että lainaamasi kommentoija tarkoitti sitä, että humanisti valmistuu pitkäaikaistyöttömäksi.
Palstalaiset ovat jokseenkin pihalla. Opiskele kieliä kun olet niistä kerran kiinnostunut, englanti vähintään sivuaineena. Lisäksi teknisen viestinnän opintoja. Teknisen kirjoittajan työ on oikein mukavaa ja palkka ok, minulla 4200t. FM
Menisin amikseen tekemään jonkin työllistävän tutkinnon. Sitten työn ohessa yliopistoon, jos kiinnostaa.
Mielummin noin päin kuin näin päin, että ensin yliopistoon ja työllistämätön tutkinto ja yli 20 000 euroa opintolainaa niskassa amikseen hakemaan tutkinto, jolla maksaa tuo opintolaina pois.
Jollei ole hakeutumassa tyyliin lääkäriksi en suosittele pelkkää lukiota ylipäätään vaan on sama tehdä kaksoistutkinto vaikka kestää kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Menisin amikseen tekemään jonkin työllistävän tutkinnon. Sitten työn ohessa yliopistoon, jos kiinnostaa.
Mielummin noin päin kuin näin päin, että ensin yliopistoon ja työllistämätön tutkinto ja yli 20 000 euroa opintolainaa niskassa amikseen hakemaan tutkinto, jolla maksaa tuo opintolaina pois.
Jollei ole hakeutumassa tyyliin lääkäriksi en suosittele pelkkää lukiota ylipäätään vaan on sama tehdä kaksoistutkinto vaikka kestää kauemmin.
En menisi edes amikseen, vaan heti huomenna esim. siivoamaan. Amiksesta valmistuneilla on isoin työttömyysprosentti, ei kannata odottaa varmaa työpaikkaa ellei opiskele lähihoitajaksi. Nykyäänhän amikset on niin huonossa jamassa, että koulussa ei opi tarpeeksi eivätkä valmistuneet ole valmiita työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisin amikseen tekemään jonkin työllistävän tutkinnon. Sitten työn ohessa yliopistoon, jos kiinnostaa.
Mielummin noin päin kuin näin päin, että ensin yliopistoon ja työllistämätön tutkinto ja yli 20 000 euroa opintolainaa niskassa amikseen hakemaan tutkinto, jolla maksaa tuo opintolaina pois.
Jollei ole hakeutumassa tyyliin lääkäriksi en suosittele pelkkää lukiota ylipäätään vaan on sama tehdä kaksoistutkinto vaikka kestää kauemmin.
Joo, ensin lähihoitajaksi ja vasta sitten korkeakouluopintoihin.
Yhteiskuntatieteet ja siihen joku kiinnostava sivuaine vaikka viestintä. Töitä riittää julkisella ja yksityisellä. Lisäksi voit tehdä pedagogiset opinnot, niin koulutusalakin mahdollinen. Laajat työmahdollisuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvatustieteelliseen. Opettajista on pulaa ja tulee olemaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, olen tosissani. Kannattaako opiskella kieliä? Sekä kääntäminen että opettaminen kiinnostaa.
Ap
Ei kannata. Lue itsesi dippainssiksi, lääkäriksi, hammaslääkäriksi tai eläinlääkäriksi. Jos koet, että on rahkeita päästä hyvään lukioon opettajaksi, niin sitten vaikka matikka-kemia-fysiikka tai jokin muu järkevä yhdistelmä, mutta ei kieliä.
T. köyhä ja loppuunpalanut ex-kääntäjä
Nuo alat ei kiinnosta ollenkaan! Ei yhtään!
Ap
Harmi, mutta en siltikään suosittele kääntämistä. Toki jos olet rikkaasta perheestä ja vanhemmat elättävät sinut tai pääset rikkaisiin naimisiin ja elanto on muulla tavoin turvattu, niin sittenhän kääntäminen voi olla ihan kiva harrastus. Mutta en tosiaan suosittele alaa, jos on tarkoitus maksaa itse laskut ja eläminen. Ei ole kivaa kituuttaa alle köyhyysrajan ja stressata toimeksiantojen kanssa pakkoyrittäjänä yli 30-vuotiaana. Parikymppisenä kääntäminen voi vielä tuntua jännittävältä, mutta siinä vaiheessa kun tulee tietyt elämän realiteetit vastaan, voi alkaa kaduttaa.
Minä suosittelen. Olen elättänyt itseni kääntäjänä, tarkemmin sanottuna kirjallisuuden suomentaja, ja tulen toimeen hyvin. Pyri yliopistoon opiskelemaan kieliä, kirjallisuutta ja taiteentutkimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoittaa olevansa kiinnostunut humanistisista tieteistä, ja sitten te suosittelette hänelle farmasiaa, kaupallista alaa ja lääketiedettä. Pöh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historioitsijoilla on hyvä työllisyys ja palkka 4000:sta ylöspäin.
Mitä historioitsijasta tulee isona? Varastomies.
Ainoa mun tuntema historioitsija on ainakin kovapalkkaisessa konsulttifirmassa.
Ainoa mun tuntema historioitsija on Helsingin yliopistossa tutkijana ja kirjoittaa tietokirjallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteelliseen. Opettajista on pulaa ja tulee olemaankin.
Ei ole. Vain erityisopettajista on pulaa. Muuten lukion ja yläkoulun aineenopettajista on ylitarjontaa. Ikäluokat ovat myös kutistumassa.
Viime vuonna syntyi 30 prosenttia vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Tämä tietää tuhansien opettajien karsimista tulevaisuudessa kun peruskouluikäisten määrä vähenee rajusti. Erityisesti se näkyy maakunnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historioitsijoilla on hyvä työllisyys ja palkka 4000:sta ylöspäin.
Mitä historioitsijasta tulee isona? Varastomies.
Mikä vika siinä olis? Duunareita tarvitaan. Itsekin humanisti ja duunaritöitä tehnyt, pääasia että on töitä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyri opiskelemaan sitä mikä juuri SINUA kiinnostaa eniten, älä välitä näistä palstaviisastelijoista. Jos pääset yliopistoon, voit vaihtaa myöhemmin pää- ja sivuainetta. Abiturientin ei kannata vielä kuormittaa itseään tulevien vuosien työllistymisellä. Suhdanteet muuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntatieteet ja siihen joku kiinnostava sivuaine vaikka viestintä. Töitä riittää julkisella ja yksityisellä. Lisäksi voit tehdä pedagogiset opinnot, niin koulutusalakin mahdollinen. Laajat työmahdollisuudet.
Yhteiskuntatieteet eivät ole humanistisia ja viestintä on usein siellä yhteiskuntatieteellisessä. Et oikein taida tuntea yliopistojen ainejakoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteelliseen. Opettajista on pulaa ja tulee olemaankin.
Ei ole. Vain erityisopettajista on pulaa. Muuten lukion ja yläkoulun aineenopettajista on ylitarjontaa. Ikäluokat ovat myös kutistumassa.
Viime vuonna syntyi 30 prosenttia vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Tämä tietää tuhansien opettajien karsimista tulevaisuudessa kun peruskouluikäisten määrä vähenee rajusti. Erityisesti se näkyy maakunnissa.
Aineen opettajat eivät myöskään opiskele kasvatustieeteellusessä (paitsi ne pedagogiset). Kaikki kasvatustieteilijät eivät ole opettajia ja kaikki opettajat eivät ole kasvatustieteilijöitä.
Useat neuvojat eivät näköjään tunne eri oppiaineiden tai tiedekuntien sisältöä, mutta neuvoa pitää.
Aika harva saa ammatin siitä mikä kiinnostaa.
Itseäni kiinnosti taiteet ja musiikki, no nyt olen sairaanhoitaja. Turhaa rahan ja ajan tuhlausta opiskeluihin.
Jos psykologia kiinnostaa niin se on tulevaisuuden ala.
Kaikista helpoin ja helpoin päästä on teologinen.
Sinne vaan, jos akateemisuus on pakkorako, sitten voi vetää Maripaidan oikeutetusti päälleen.
Ja juoda punkkua mielin määrin.
Paitsi pidä kiirettä, se voidaan pian ottaa pois yliopistokoulutuksesta, koska on humpuukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteelliseen. Opettajista on pulaa ja tulee olemaankin.
Ei ole. Vain erityisopettajista on pulaa. Muuten lukion ja yläkoulun aineenopettajista on ylitarjontaa. Ikäluokat ovat myös kutistumassa.
Viime vuonna syntyi 30 prosenttia vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Tämä tietää tuhansien opettajien karsimista tulevaisuudessa kun peruskouluikäisten määrä vähenee rajusti. Erityisesti se näkyy maakunnissa.
Aineen opettajat eivät myöskään opiskele kasvatustieeteellusessä (paitsi ne pedagogiset). Kaikki kasvatustieteilijät eivät ole opettajia ja kaikki opettajat eivät ole kasvatustieteilijöitä.
Useat neuvojat eivät näköjään tunne eri oppiaineiden tai tiedekuntien sisältöä, mutta neuvoa pitää.
Aloittajaa kiinnostaa kielet ja hän kysyi kielten opettamisesta. Lue itse paremmin, mitä kommentoit.
Logopedia