Uskaltaako taloja enää ostaa?

Kun minulle joskus jää perintönä vanha omakotitalo jossa on vuosikymmenet tyytyväisenä asuttu, en todellakaan ala sitä myymään. Aivan liian suuri riski, sillä tuollaisessa 60-70 -luvun omakotitalossa on aivan varmasti potentiaalisesti kalliiksi tulevia yllätyksiä. Talo on alueella, jossa asuntojen arvo ei päätä huimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole mahdollisuus myydä "purkukuntoisena"? Toki sen pitää näkyä hinnassa. Olen myös miettinyt jos listaisi asioita että ostaja tietoinen kylpyhuoneen vesivahigosta ja siitä että katto vuotaa tmv.(mitä ei oikeasti olisi ollutt!) mitkä laskisivat hintaa/joilla ehkä voisi sulkea myöhemmät korvaukset pois?

Siinä myydään sitten vain tonttia jossa on rasitteena purkukuntoinen talo. Eli hinnan pitää olla tontin arvo josta miinustettu purkukustannukset, jotka on noin 10-30t€

Syrjäseuduilla tontteja myydään 0-3000 eurolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole mahdollisuus myydä "purkukuntoisena"? Toki sen pitää näkyä hinnassa. Olen myös miettinyt jos listaisi asioita että ostaja tietoinen kylpyhuoneen vesivahigosta ja siitä että katto vuotaa tmv.(mitä ei oikeasti olisi ollutt!) mitkä laskisivat hintaa/joilla ehkä voisi sulkea myöhemmät korvaukset pois?

Siinä myydään sitten vain tonttia jossa on rasitteena purkukuntoinen talo. Eli hinnan pitää olla tontin arvo josta miinustettu purkukustannukset, jotka on noin 10-30t€

Syrjäseuduilla tontteja myydään 0-3000 eurolla.

Niinpä. Siinähän sitä sitten kusessa onkin kun saa vaikka perinnöksi tuollaisen talon jonka tontillakaan ei ole arvoa.

Myy tontin hinnalla purettavaksi niin ei tule tappeluita, ja myynti-ilmoitukseen "myydään purettavaksi."

Rakenteita avaava kuntotutkimus (porausmittaukset) ja homekoirien käyttäminen on se tutkimus, joka jokaisen myyjän pitäisi teettää. Niitä vasten saanee piilovirhevakuutuksen vakuutusyhtiöstä. Ainoa ettei noita homekoiria lie joka nurkalla. 

Ostajillekin pitäisi kehitellä joku vakuutus. Mutta arvioiden mukaan joka 5. talo on homeessa, niin riskit on varmaan isoja vakuutusyhtiöille niille markkinoille ryhtymiseen. 

Itse en ole ostanut taloja, koska kerrostalossa pääsee helpommalla ja riski omaisuuden menettämisestä on paljon pienempi kuin talokaupoissa, jos taloyhtiö hoitaa taloa - ja suhtautuu siihen myös sillä asenteella, että korjaukset tulee tehdä ja oikein. Omakotitalossa vastaat kaikesta ihan itse - ja ostajana riitatilanteessa oikeudenkäynti on kallista ja rahojen saaminen takaisin myyjältä epävarmaa. Enkä myyjänäkään haluaisi istua pelko persiissä 5 vuotta.

Minusta on vähän hämmentävää, että vanhatkin omakotitalot on niin kalliita, kuin ne pääkaupunkiseudulla on, ottaen huomioon riskit. Siinä on kuitenkin monen koko elämän säästöt kyseessä. 

Kun meillä oli kosteusvahinko vaatehuoneessa, eli katolta valui hormia pitkin vettä, taloyhtiö paikkasi,  kuivasi ja korjasi ja maksoi rempan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole mahdollisuus myydä "purkukuntoisena"? Toki sen pitää näkyä hinnassa. Olen myös miettinyt jos listaisi asioita että ostaja tietoinen kylpyhuoneen vesivahigosta ja siitä että katto vuotaa tmv.(mitä ei oikeasti olisi ollutt!) mitkä laskisivat hintaa/joilla ehkä voisi sulkea myöhemmät korvaukset pois?

Siinä myydään sitten vain tonttia jossa on rasitteena purkukuntoinen talo. Eli hinnan pitää olla tontin arvo josta miinustettu purkukustannukset, jotka on noin 10-30t€

Syrjäseuduilla tontteja myydään 0-3000 eurolla.

Niinpä. Siinähän sitä sitten kusessa onkin kun saa vaikka perinnöksi tuollaisen talon jonka tontillakaan ei ole arvoa.

Olen jo henkisesti valmistautunut, että siitä tulee itselleni pysyvä kiinteistöveron suuruinen kulu. Purkaminen kun maksaa enemmän kuin kiinteistövero koko loppuelämäni ajan. Harmi sinänsä, ettei sitä voi pitää edes asumiskuntoisena jotta voisi toimia vapaa-ajanasuntona tms. sillä ylläpitolämpö olisi pakko hoitaa käytännössä suoralla sähköllä eikä siinä nyt tietysti olisi mitään järkeä. Vanhat omakotitalot muuttotappioalueilla ovat pelkkää riesaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun minulle joskus jää perintönä vanha omakotitalo jossa on vuosikymmenet tyytyväisenä asuttu, en todellakaan ala sitä myymään. Aivan liian suuri riski, sillä tuollaisessa 60-70 -luvun omakotitalossa on aivan varmasti potentiaalisesti kalliiksi tulevia yllätyksiä. Talo on alueella, jossa asuntojen arvo ei päätä huimaa.

Tuollaisesta talosta löytyy kosteusvaurio aivan varmasti jos sitä tarpeeksi etsii. Kun koko talon arvo on esim. 40 000€, niin ei kummoista matematiikkaa tarvita päättelemään, ettei myynnissä ja mahdollisesta myöhemmin löytyvästä kosteusvauriosta vastaamisessa ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Myy tontin hinnalla purettavaksi niin ei tule tappeluita, ja myynti-ilmoitukseen "myydään purettavaksi."

Rakenteita avaava kuntotutkimus (porausmittaukset) ja homekoirien käyttäminen on se tutkimus, joka jokaisen myyjän pitäisi teettää. Niitä vasten saanee piilovirhevakuutuksen vakuutusyhtiöstä. Ainoa ettei noita homekoiria lie joka nurkalla. 

Ostajillekin pitäisi kehitellä joku vakuutus. Mutta arvioiden mukaan joka 5. talo on homeessa, niin riskit on varmaan isoja vakuutusyhtiöille niille markkinoille ryhtymiseen. 

Itse en ole ostanut taloja, koska kerrostalossa pääsee helpommalla ja riski omaisuuden menettämisestä on paljon pienempi kuin talokaupoissa, jos taloyhtiö hoitaa taloa - ja suhtautuu siihen myös sillä asenteella, että korjaukset tulee tehdä ja oikein. Omakotitalossa vastaat kaikesta ihan itse - ja ostajana riitatilanteessa oikeudenkäynti on kallista ja rahojen saaminen takaisin myyjältä epävarmaa. Enkä myyjänäkään haluaisi istua pelko persiissä 5 vuotta.

Minusta on vähän hämmentävää, että vanhatkin omakotitalot on niin kalliita, kuin ne pääkaupunkiseudulla on, ottaen huomioon riskit. Siinä on kuitenkin monen koko elämän säästöt kyseessä. 

Kun meillä oli kosteusvahinko vaatehuoneessa, eli katolta valui hormia pitkin vettä, taloyhtiö paikkasi,  kuivasi ja korjasi ja maksoi rempan.

Syrjäseuduilla koko talon arvo on niin pieni, että tuollaiset tutkimukset ja niissä väistämättä löytyvien puutteiden korjaukset ovat taloudellisesti täysin järjettömiä.

Ostettiin uusi talo 2017 ja nyt mietitty myyntiä, mutta pelottaa juuri tuo 5v vastuu jos löytyykin jotain mitä ei itse olla tietoisia tai huomattu. Kuntotarkastus toki tehtäis, mutta silti.

Uutta taloa ollaan etsimässä ja mietityttää jos jotain löytyykin ja joutuu heti tappelemaan asiasta.

Vielä ei ole tulipalokiire päästä tästä pois, mutta lähiaikoina pitäisi myydä kun kohta tämäkin on ikivanha talo ja yksikerroksinen pitäisi löytää.

Naapuri tuossa juuri myy 2014 valmistunutta taloaan ilman että kuntotutkimusta on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin uusi talo 2017 ja nyt mietitty myyntiä, mutta pelottaa juuri tuo 5v vastuu jos löytyykin jotain mitä ei itse olla tietoisia tai huomattu. Kuntotarkastus toki tehtäis, mutta silti.

Uutta taloa ollaan etsimässä ja mietityttää jos jotain löytyykin ja joutuu heti tappelemaan asiasta.

Vielä ei ole tulipalokiire päästä tästä pois, mutta lähiaikoina pitäisi myydä kun kohta tämäkin on ikivanha talo ja yksikerroksinen pitäisi löytää.

Naapuri tuossa juuri myy 2014 valmistunutta taloaan ilman että kuntotutkimusta on tehty.

Ihan reaalisia riskejä molemmat. Kannattaa henkisesti valmistautua, että kaupoista voi seurata kymmenien tuhansien eurojen lisälasku perästä. Omakotitalokauppa on aina aivan järkyttävä riski niin myyjälle kuin ostajallekin.

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin uusi talo 2017 ja nyt mietitty myyntiä, mutta pelottaa juuri tuo 5v vastuu jos löytyykin jotain mitä ei itse olla tietoisia tai huomattu. Kuntotarkastus toki tehtäis, mutta silti.

Uutta taloa ollaan etsimässä ja mietityttää jos jotain löytyykin ja joutuu heti tappelemaan asiasta.

Vielä ei ole tulipalokiire päästä tästä pois, mutta lähiaikoina pitäisi myydä kun kohta tämäkin on ikivanha talo ja yksikerroksinen pitäisi löytää.

Naapuri tuossa juuri myy 2014 valmistunutta taloaan ilman että kuntotutkimusta on tehty.

Olettehan pitännet talon kunnossa? Kattoa on huollettu, ulkoseinät huoltomaalattu, salaojat pidetty kunnossa jne? Kun olen asuntonäyttöjä hyvin paljon kierrellyt, niin usein mitään noista ei ole tehty. No, salaojat on sentään aika usein huuhdeltu, mutta esim. huoltomalaus on melkein aina myöhässä jo vähintään 10 vuotta.

Meillä oli perikunnalla juuri tuollainen huonokuntoinen rintamamiestalo tontteineen. Luojan kiitos yksi osakkaista halusi lunastaa sen itselleen kesäpaikaksi eikä tarvinnut vieraalle alkaa myydä. Hinta oli juuri tuo tontin hinta josta vähennetty arvioidut purkukustannukset 20000€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin uusi talo 2017 ja nyt mietitty myyntiä, mutta pelottaa juuri tuo 5v vastuu jos löytyykin jotain mitä ei itse olla tietoisia tai huomattu. Kuntotarkastus toki tehtäis, mutta silti.

Uutta taloa ollaan etsimässä ja mietityttää jos jotain löytyykin ja joutuu heti tappelemaan asiasta.

Vielä ei ole tulipalokiire päästä tästä pois, mutta lähiaikoina pitäisi myydä kun kohta tämäkin on ikivanha talo ja yksikerroksinen pitäisi löytää.

Naapuri tuossa juuri myy 2014 valmistunutta taloaan ilman että kuntotutkimusta on tehty.

Olettehan pitännet talon kunnossa? Kattoa on huollettu, ulkoseinät huoltomaalattu, salaojat pidetty kunnossa jne? Kun olen asuntonäyttöjä hyvin paljon kierrellyt, niin usein mitään noista ei ole tehty. No, salaojat on sentään aika usein huuhdeltu, mutta esim. huoltomalaus on melkein aina myöhässä jo vähintään 10 vuotta.

Ai sori, luin huolimattomasti. 2017 valmistunut talo ei toki vielä tuollaisia vaadi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli perikunnalla juuri tuollainen huonokuntoinen rintamamiestalo tontteineen. Luojan kiitos yksi osakkaista halusi lunastaa sen itselleen kesäpaikaksi eikä tarvinnut vieraalle alkaa myydä. Hinta oli juuri tuo tontin hinta josta vähennetty arvioidut purkukustannukset 20000€.

Jos joskus myyn vanhan omakotitalon, pidän koko kauppasumman koskemattomana tallessa vähintään sen 5 vuotta sillä ajatuksella, että sen saattaa aivan hyvin joutua palauttamaan kokonaisuudessaan. Oikeuteen en todellakaan lähde tappelemaan, siinä voi voittaa vain juristit.

Asunnon osto on tänä päivänä yhtä riskaapelia kun käytetyn auton osto,myyjä on vastuussa kuluttaja

lautakunnan mukaan aina vaikka ostaja jättäis huollot suoritttamatta ja käsittelis hälläväliä mentalitee-

tilla omaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Muistan lukeneeni jutun, jossa joku sai tai ainakin vaati korvausta, koska ostamansa vanhan talon rakenteista löytyi hiirien kulkureittejä ja kuolleitakin hiiriä. Hui kauhistus, miten tuollainen on mahdollista? Miksi vanha puutalo ei ollutkaan samanlainen kuin 2000-luvulla rakennettu betonikerrostalo?

Ja jostain luin, että nykykäytännöissä sekään ei vapauta myyjää vastuusta, vaikka kauppakirjassa rakennus myytäisiin purkukuntoisena. Ihan hullua. Kuka tällaisen systeemin on halunnut? Onko tällaista Ruotsissakaan?

Pitäisi varmaan ruveta puuhaamaan kansalaisaloitetta lakimuutoksesta, jotta myyjää ei pidettäisi vastuullisena piilevistä virheistä. Jokaisen kaupanteon yhteydessä voidaan tehdä laaja kuntotarkistus, ja sen pitäisi riittää.

Nyt syntyy riitoja ja kalliita oikeudenkäyntejä ihan turhaan, ja autiotaloja menee pilalle, koska perikunnat eivät uskalla myydä niitä.

Kauppakirjan maininta purkukuntoisuudesta ei vapauta käytännössä mistään jos rakennuksella on kaupassa ollut mitään arvoa. Rakennuksen mahdolliset viat ja puutteet pitää olla yksilöity kauppakirjassa, jotta niihin ei voi jälkikäteen vedota.

Tuossa alun esimerkki tapauksessakin haisee jo kilometrien päähän rahastus eikä home. 

Asutaan talossa neljä vuotta huomaamatta mitään ja sitten myyjän vastuuajan loppu,metreillä havahdutaan huomaamaan, että tämähän on homeessa. Ensimmäistä kertaako se muija siivosi siellä sen neljän vuoden asumisen aikana.  

Jos ostaa 70 vuotta vanhan talon olipa sitä peruskorjattu tai ei pitää osata varautua siihen, että se ei ole uusi ja että sieltä voi löytyä mitä vaan. Silloin myös oma hintatarjous pitäisi suhteuttaa tilanteeseen.

Kokonaan toinen asia on se että ratkaisuja näistä tekevät tuomarit joilla ei ole minkäälaista kokemusta tai näkemystä eri aikakausien rakentamistavoista ja määräyksistä. Se osapuoli jolla on vara marssittaa parempi asiantuntijakaarti todistamaan omaa näkemystään on jutussa vahvoilla.

Pientaloja myydään jotain 15000 vuodessa. Kuinka monessa on niin merkittäviä ongelmia että johtaa kaupan purkamiseen tai mittaviin korvausvastuisiin? Tuskin kovin monessa, ehkä muutama vuodessa? Ei taida löytyä tilastoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö nämä vanhat talot vain suosiolla purkaa ja myydä vain tontti?

Vika ei ole talojen vanhuudessa vaan päin persettä suunnitelluissa ja/tai toteutetuissa rakenteissa.

Voi olla todennäköisemmin tämän vuoden uudessa talossa, kuin 100v vanhassa hirsirunkoisessa ja graniittiperustaisessa.

Nytkin ongelma oli vanhassa talossa ennen remonttia. En ikinä ostaisi ennen vuotta 2000 rakennettua taloa.

Kunnollinen kuntotarkastus on sekä myyjän että ostajan paras sijoitus. Painotus sanalla kunnollinen koska tarkastajia on ihan laidasta laitaan. Joillakin kuntotarkastuksilla ei ole mitään käytännön hyötyä kun taas toisilta saa tasan tarkkaan tarkan selvityksen talon kunnosta ja remonttitarpeesta. Tuolta tuli todella hyvä kuntotarkastaja joka porasi, avasi ja otti näytteitä jotka lähetti laboratorioon. https://www.taloterveys.fi/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostettiin uusi talo 2017 ja nyt mietitty myyntiä, mutta pelottaa juuri tuo 5v vastuu jos löytyykin jotain mitä ei itse olla tietoisia tai huomattu. Kuntotarkastus toki tehtäis, mutta silti.

Uutta taloa ollaan etsimässä ja mietityttää jos jotain löytyykin ja joutuu heti tappelemaan asiasta.

Vielä ei ole tulipalokiire päästä tästä pois, mutta lähiaikoina pitäisi myydä kun kohta tämäkin on ikivanha talo ja yksikerroksinen pitäisi löytää.

Naapuri tuossa juuri myy 2014 valmistunutta taloaan ilman että kuntotutkimusta on tehty.

Olettehan pitännet talon kunnossa? Kattoa on huollettu, ulkoseinät huoltomaalattu, salaojat pidetty kunnossa jne? Kun olen asuntonäyttöjä hyvin paljon kierrellyt, niin usein mitään noista ei ole tehty. No, salaojat on sentään aika usein huuhdeltu, mutta esim. huoltomalaus on melkein aina myöhässä jo vähintään 10 vuotta.

Ai sori, luin huolimattomasti. 2017 valmistunut talo ei toki vielä tuollaisia vaadi.

Huoltotoimia tehty säännöllisesti sen mitä tarvii ja taloa pidetty kunnossa niin hyvin kuin taidetaan. Mies näistä aika tarkkana.

Salaojakaivot mies tarkistaa säännöllisesti ja muutkin asiat ja laitteet. Ilmalämpöpumput huolletaan. Maalausta ei olla vielä tehty eikä sille vielä tarvetta, käsittääkseni.

Silti toki huolettaa et löytääkö uusi ostaja jotain jota ei olla huomattu tai mistä ei meillä ole ollut/voinut olla tietoa.

Kai se riski on vaan otettava kun tästä on nyt pikkuhiljaa mun vamman takia päästävä yhden tason taloon.

Minun mielestä on järkyttävää, että talofirman vastuu avaimet käteen - taloista raukeaa kahden vuoden kuluttua talon luovutuksesta.

Tämän jälkeen rakennuttaja, eli tavan Pertti tai Leena, on vastuussa talosta hamaan loppuunsa asti.

Miten yrityksillä voi olla lyhyempi vastuuaika kuin kotitaloudella?