Nuorella koko seiskaluokka käymättä ja muuta apua ei tipu kuin lasut koulusta
Nuori sai viime syksynä lähetteen koulupsykologilta autismi-/asperger -epäilyn takia ja nyt vasta pääsee kunnon tutkimuksiin. Olen ehdottanut koululle että nuori pääsisi haasteidensa takia erityisluokalle jossa paremmat mahdollisuudet huomioida nuoren haasteet. Koulukyyti pitäisi olla myös, koska toiminnanohjaus on tasoa nolla. Älyä on mutta ei toimintakykyä. Mutta kun ei!
Lasta koitetaan väen vängällä tunkea isoon kouluun ilman avustajaa, mikä ei onnistu. Kaikki tavanomaiset keinot on kokeiltu tämän nuoren kanssa, mutta kun ei tahdota ymmärtää sitä että lapsi ei huvikseen jumita tai ole esim. pakkooireinen ja omissa maailmoissa. Lasuja tehdään koulusta vaikka tietävät hyvin mikä mättää. Käyn selittämässä samat asiat lasussa uudestaan ja uudestaan. Ehdotan samoja asioita ja kysyn että eikö muka mitään voida tehdä. Ei vissiin kun mumistaan vaan jotain hyödytöntä paskaa siitä miten nyt vaan pitäisi yrittää mennä sinne kouluun! Joo!! Sitten asia jää, kunnes uusi lasu samasta asiasta tippuu postiluukusta ja sama ralli jatkuu.
Nämä nuoret jotka nyt jäävät ilman tukea, ovat tulevaisuuden valtava kuluerä ihan joka tavalla. Tai sitten sijoitetaan se autisti joidenkin nuorisorikollisten kanssa samaan laitokseen ja tehdään autistista kahta ongelmaisempi seinähullu. Mahtavaa! Ja töissäkin pitäisi tässä yhden huoltajan taloudessa käydä, mikä näyttää nyt pahasti siltä että joudun romuttamaan talouden ja syrjäytymään lapseni kanssa kotiin.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa tehdään se, mikä voidaan. Kun kouluun saapumattomasta lapsesta tai nuoresta tehdään lasu se on se asia, jonka koulu voi tehdä.
Muistakaa kaikki: koulu ei ole laitos, jossa annetaan terapiaa, vaan koulu on paikka, jossa opetetaan. Koulussa työskentelevät opettajat ja ohjaajat. Heillä ei ole koulutusta mm. mielenterveyden ongelmien hoitamiseen. Koulu ei ole kuntoutuslaitos.
Muistakaa myös: opettaja ei hae lasta kouluun. Se ei ole opettajan tehtävä. Opettajalle on työehtosopimuksessa määritelty opettajan työhön liittyvät tehtävät.
Mielenterveyden ongelmissa apu täytyisi löytyä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Tsemppiä AP suuriin haasteisiin nuoresi kanssa!
Ei kai nepsyt mitään henkisesti sairaita ole hyvänen aika. Eikä perheen sisäisiin asioihin kuulu ulkopuolisten puuttua millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset ota kotikouluun jos ongelmana on kouluun meno fyysisesti, mutta on älykäs?
En ole opettaja, enkä osaa opettaa autistia. Tämäkin on kokeiltu. Sitä paitsi äitiin kohdistuu joka ikinen turhaumia. Mulla on myös työ jotta voidaan pitää katto pään päällä. Mutta sekin näyttää nyt huonolta tulevaisuuden suhteen.
Ap
Onko lapsellasi siis vahvistettu diagnoosi vai oletatko vain asioita?
Lue aloitus. Vahva autismi-/asperger -epäily.
Ap
Epäily!!! Kas tässä vastaus. Miksi sun mielestä pitäisi epäilyn takia tehdä erityisjärjestelyjä? Hommatkaa diagnoosi.
Ei siinä mitään diagnoosia tarvita. Se toki auttaa suuntaamaan tukitoimia oikeaan suuntaan.
Jos lapsi ei käy koulussa, tarvitsee hän tukea. Ihan sama, onko papereita ja kuinka monta.
Toisilla nepsy-oireisilla on kyllä pahojakin mielenterveyden ongelmia. Jos ihminen ei esim. kykene lähtemään kotoa pois, kun ahdistus on valtavaa, eikö kyse ole mielenterveyden ongelmista? Mistäs sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa tehdään se, mikä voidaan. Kun kouluun saapumattomasta lapsesta tai nuoresta tehdään lasu se on se asia, jonka koulu voi tehdä.
Muistakaa kaikki: koulu ei ole laitos, jossa annetaan terapiaa, vaan koulu on paikka, jossa opetetaan. Koulussa työskentelevät opettajat ja ohjaajat. Heillä ei ole koulutusta mm. mielenterveyden ongelmien hoitamiseen. Koulu ei ole kuntoutuslaitos.
Muistakaa myös: opettaja ei hae lasta kouluun. Se ei ole opettajan tehtävä. Opettajalle on työehtosopimuksessa määritelty opettajan työhön liittyvät tehtävät.
Mielenterveyden ongelmissa apu täytyisi löytyä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Tsemppiä AP suuriin haasteisiin nuoresi kanssa!
Ei kai nepsyt mitään henkisesti sairaita ole hyvänen aika. Eikä perheen sisäisiin asioihin kuulu ulkopuolisten puuttua millään tavalla.
Kirjoituksessa oli kyse siitä, että koulu puuttuu lintsaamiseen tekemällä lasun. Koulun kuuluu puuttua asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on inkluusiota se. Nuoret saavat kärsiä, jotta aikuiset pääsevät esittämään hyvää ihmistä. Olen pahoillani nuoresi puolesta. Opettajat eivät kuitenkaan voi tilanteelle mitään, sillä he eivät päätä erityisluokkapaikoista.
Inkluusioon kuuluu RIITTÄVÄ APU JA TUKI mutta se on ollut kunnanvaltuutettujen mielestä hyvä säästökohde. Valitse siis paremmat päättäjät. Leikkaaminen on aina heikoimmassa asemassa olevilta pois.
Vierailija kirjoitti:
Toisilla nepsy-oireisilla on kyllä pahojakin mielenterveyden ongelmia. Jos ihminen ei esim. kykene lähtemään kotoa pois, kun ahdistus on valtavaa, eikö kyse ole mielenterveyden ongelmista? Mistäs sitten?
Se, että joillain on, ei tarkoita, että kaikilla olisi. Nepsy itsessään ei ole mielenterveysongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset ota kotikouluun jos ongelmana on kouluun meno fyysisesti, mutta on älykäs?
En ole opettaja, enkä osaa opettaa autistia. Tämäkin on kokeiltu. Sitä paitsi äitiin kohdistuu joka ikinen turhaumia. Mulla on myös työ jotta voidaan pitää katto pään päällä. Mutta sekin näyttää nyt huonolta tulevaisuuden suhteen.
Ap
Onko lapsellasi siis vahvistettu diagnoosi vai oletatko vain asioita?
Lue aloitus. Vahva autismi-/asperger -epäily.
Ap
Epäily!!! Kas tässä vastaus. Miksi sun mielestä pitäisi epäilyn takia tehdä erityisjärjestelyjä? Hommatkaa diagnoosi.
Ei siinä mitään diagnoosia tarvita. Se toki auttaa suuntaamaan tukitoimia oikeaan suuntaan.
Jos lapsi ei käy koulussa, tarvitsee hän tukea. Ihan sama, onko papereita ja kuinka monta.
Otetaan tähän vaikka vielä ote käypä joito -suosituksista:
Kuntouttavat toimet ja tuki
Suositus 9. Tukitoimet ja tarpeenmukainen ympäristön muokkaus tulee käynnistää heti, kun epäily tai huoli autismikirjon piirteistä herää, ja arvioida niiden tarvetta uudelleen diagnoosin varmistuttua tai tilanteen muuten muuttuessa.
Ensimmäisenä tukitoimena tulee huolehtia, että ympäristö on toimintakykyä tukeva. Autismiystävällinen oppimis- ja toimintaympäristö vahvistaa ja ylläpitää autismikirjon henkilön toimintakykyä. Se vähentää ja ennaltaehkäisee stressiä ja tukee mielen hyvinvointia. Autismiystävällinen oppimisympäristö on ennakoiva, vahvuuksiin perustuva, sosiaalisesti turvallinen ja aistiesteetön 63, 54.
Tukitoimet ja tarpeenmukaisen ympäristön muokkaaminen eivät vaadi diagnoosia, vaan ne tulee aloittaa heti, kun vaikeuksia ja haasteita ilmenee.
Tukitoimia tarvitaan varsinkin silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi henkilön osallistumista ja suoriutumista arkisissa tilanteissa kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai työelämässä.
Tukitoimien käynnistäjänä voi olla esimerkiksi lastenneuvolan ammattilainen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulun erityisopettaja ja oppilashuoltotyöryhmä tai muu perustason ammattilainen
Ap: kantele kuntasi opetusviranomaisista oikeusasiamiehelle. On viranomaisten vastuulla järjestää se riittävä tuki.
Myös poliitikot voivat joutua virkavastuuseen riittämättömästä rahoituksesta.
Millä tavalla koulukyyti auttaisi? Luuleeko ap, että koulukyyti käy väkisin pukemassa vaatteet päälle ja pakottaa autoon, jos vanhemmat ei siihen kykene?
Hieman kyllä ap puhui itsensä pussiin.
Koulukyyti pitäisi saada, mutta kun kysytään miksi ei itse vie lasta kouluun, lapsi ei suostu lähtemään. Miten se lapsi suostuisi sen paremmin jonkun lähtemään jonkun ulkopuolisen taksikuskin mukaan?
Lapsella on perusopetuslain nojalla sekä OIKEUS ETTÄ VELVOLLISUUS saada opetusta ja oppimisen tukea. Viranomaiset syyllistyvät lain rikkomiseen, ellei tukea järjestetä.
Lue läpi perusopetuslaki ja tee kantelu. Lue myös kaikkien saamiesi päätösten viitetiedoissa olevat lainkohdat.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
https://www.oikeusasiamies.fi/kantelu-eduskunnan-oikeusasiamiehelle
Olen pahoillani puolestanne. Tyttärelläni todettiin juuri asperger. Hän odotti diagnoosia (ja apua) 12 vuotta. Ajoittain tuntui että olisi parempi hypätä kaivoon mutta selvittiin.
Eihän apu ja tuki ole kiinni muusta kuin rahasta, jota porvarihallitukset ja porvarivaltuustot ovat mieluummin sijoittaneet golfkenttiin ja kuplahalleihin kuin lasten hoitoon ja kuntouttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
Nykyinen hallitus on ensimmäinen vuosikymmeniin, joka on alkanut tätä korjata. Kuitenkin: kunnat päättävät itse kouluistaan. Persukunnissa on heikoimmat oppimistulokset.
Monesti nämä avautumiset ovat sellaisia, ettei asiasta kerrota ihan kaikkia asioita... Kerrotaan vaan ne herkut, joiden valossa itse ja oma toiminta näyttää hyvältä ja toisen puolen toiminta on huonoa.
Läheisellä lapsella on sama tilanne, 7-luokalla nyt. Ei vaan mene kotoa kouluun. Lastensuojelu miettii huostaanottoa. Kouluun menee mistä vaan muualta muttei kotoaan. Vanhemmat kohtelee lasta kuin kasaa p*skaa, joten eipä tarvii ihmetellä kun nuori ei kouluun mene, oirehan se koulun käymättömyys vain on. Luokalle jäämisen riski oli, mutta siirtyi sellaselle luokalle, että voi tehä ens vuonna myös seiskaluokan rästiin jääneitä tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset ota kotikouluun jos ongelmana on kouluun meno fyysisesti, mutta on älykäs?
En ole opettaja, enkä osaa opettaa autistia. Tämäkin on kokeiltu. Sitä paitsi äitiin kohdistuu joka ikinen turhaumia. Mulla on myös työ jotta voidaan pitää katto pään päällä. Mutta sekin näyttää nyt huonolta tulevaisuuden suhteen.
Ap
Onko lapsellasi siis vahvistettu diagnoosi vai oletatko vain asioita?
Lue aloitus. Vahva autismi-/asperger -epäily.
Ap
Epäily!!! Kas tässä vastaus. Miksi sun mielestä pitäisi epäilyn takia tehdä erityisjärjestelyjä? Hommatkaa diagnoosi.
Ei siinä mitään diagnoosia tarvita. Se toki auttaa suuntaamaan tukitoimia oikeaan suuntaan.
Jos lapsi ei käy koulussa, tarvitsee hän tukea. Ihan sama, onko papereita ja kuinka monta.
Otetaan tähän vaikka vielä ote käypä joito -suosituksista:
Kuntouttavat toimet ja tuki
Suositus 9. Tukitoimet ja tarpeenmukainen ympäristön muokkaus tulee käynnistää heti, kun epäily tai huoli autismikirjon piirteistä herää, ja arvioida niiden tarvetta uudelleen diagnoosin varmistuttua tai tilanteen muuten muuttuessa.
Ensimmäisenä tukitoimena tulee huolehtia, että ympäristö on toimintakykyä tukeva. Autismiystävällinen oppimis- ja toimintaympäristö vahvistaa ja ylläpitää autismikirjon henkilön toimintakykyä. Se vähentää ja ennaltaehkäisee stressiä ja tukee mielen hyvinvointia. Autismiystävällinen oppimisympäristö on ennakoiva, vahvuuksiin perustuva, sosiaalisesti turvallinen ja aistiesteetön 63, 54.
Tukitoimet ja tarpeenmukaisen ympäristön muokkaaminen eivät vaadi diagnoosia, vaan ne tulee aloittaa heti, kun vaikeuksia ja haasteita ilmenee.
Tukitoimia tarvitaan varsinkin silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi henkilön osallistumista ja suoriutumista arkisissa tilanteissa kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai työelämässä.
Tukitoimien käynnistäjänä voi olla esimerkiksi lastenneuvolan ammattilainen, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulun erityisopettaja ja oppilashuoltotyöryhmä tai muu perustason ammattilainen
Jos asiat eivät oman opettajan kanssa etene, ota yhteyttä oppilashuoltoon, rehtoriin, koulutoimenjohtajaa jne, kunnes alkaa tapahtua. Pyri juttelemaan myös lapsesi kanssa, mitkä asiat koulussa ahdistavat, näihin sitten apua. Jos ei pienluokka vielä onnistu, lyhyemmät koulupäivät alkuun alkaen niistä tunneista, joille helpompi mennä, tai aluksi vaikka yksin erityisopettajalle. Etsi myös itsellesi tukea, raskas tilanne sinulla.
Eikö teille ole tarjottu lastensuojelun tukipalveluita? Moni on saanut avun intensiiviperhetyöstä, nepsyvalmennuksesta jne
Vierailija kirjoitti:
Eikö teille ole tarjottu lastensuojelun tukipalveluita? Moni on saanut avun intensiiviperhetyöstä, nepsyvalmennuksesta jne
En ole ap mutta me tehtiin tytöstä aikoinaan lasu kun ei enää pärjätty hänen kanssaan. Veti jäätäviä kilareita, välillä ihan aiheettakin (yleensä syynä oli kuitenkin joku ihan pieni asia josta normilapsi olisi selvinnyt olankohautuksella). Käyttäytyi niiden aikana väkivaltaisesti, heitteli leluja, potki ja löi. Yleensä minä olin se, joka otti ne vastaan. Puhuminen noiden "melttareiden aikaan" oli aivan turhaa, se lapsen käymään vain enemmän kierroksilla. Vieressä tietenkin oltiin ja katsottiin ettei vahingoita itseään tai sisaruksia. Oli meillä siinä vaiheessa ongelmana myös poissaolot koulusta, tyttö oli about 9v. noihin aikoihin joten välillä kannettiin pysäkille ja bussiin raivoava ja itkevä lapsi.
Mutta mitä apua saatiin lastensuojelusta? Perhetyö. Tässä kuviossa "hauskinta" oli se, että nuo naiset kävivät meillä aamupäivisin kun meidän vanhempienkin olisi pitänyt olla töissä. Eli aina piti jommankumman jäädä pois töistä tai mennä myöhässä. Mitään konkreettista apua ei kyllä saatu.
Poissaolot lisääntyivät koko ajan mutta toisaalta iän myötä raivarit jäivät vähemmälle. Tyttö oppi jotenkin nielemään kaiken mutta vetäytyi omiin oloihinsa kunnes rauhoittui.
Myöhemmin kyllä sossu alkoi ottaa tosissaan meidän vanhempien arviot siitä, että kyseessä voisi olla nepsyoireinen lapsi. Ja jokusta vuotta myöhemmin saatiinkin kyllä diagnoosi. Mutta meidän kohdalla oli vähän sekin ongelma, että tyttö käyttäytyi tosi hyvin koulussa (kun sinne asti meni). Kaikki purkautui sitten kotona, kuormitus koulussa ollut liikaa.
Voimia teille. Joillekin autisminkirjolla oleville oppilaille tulee tämä poissaolojuttu, kun ei ole kavereita koulussa, on kiusattu ja upotaan pelien maailmaan. Onko saanut koskaan toimintaterapiaa tuohon omatoimisuuden harjoittamiseen. Rutiinien kautta maailmassaan toimiville voi tulla yläkoulussa isoja ongelmia, kun opettajat, opetustyylit ja luokkatilat vaihtuvat. Tällaiselle oppilaalle olisi pienrymä paras opiskelumuoto: tuttu ope ja aina sama luokka ja oma pulpetti. Pienryhmään pitäisi päästä ilman diagnoosejakin, jos on tehostetun tuen paperit. Diagnoosilla sitten saadan koulukyytejä ja helpommin pääsy erityiluokalle. Lasuja tehdään, että oppilas pääsisi lääkäriin ja lastenpsyk. osastolle jaksolle diagnoosia ja mahd. lääkityksen kokeilua varten. Koulun suhteen 2 vaihtoehtoa: kertaa 7. luokan tai tehdään päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta, mahdollisesti erityisistä opetusjärjestelyistä (lyhennetty koulupäivä, suorittaa taito- ja taideaineita vaikka kotona ja antaa näyttöjä osaamisesta) ja jatkaa 8. luokalle, mutta suorittaa samalla seiskalta suorittamatta jääneitä opintoja. Huoltajan kanssa täytetään paperit päätöksiä varten. Katsotaan tilanne ja edellytykset. Toivottavasti saatte apua. Minusta nää asiat olis voitu lähteä viemään jo eteenpäin ilman diagnoosiakin. Olen erkkaope, kokemuksesta kirjoitan.
Pienryhmä ja pysyvät asiat arjessa myös koulussa olisivat parasta.
Mitäs sitten, kun pienryhmät ovat täynnä ja erityisluokkia ei ole. Mistä apu? Nuoret oirehtivat niin runsaasti tällä hetkellä, että pienryhmät todellakin ovat täynnä ja mielenterveyspalveluihin on pitkä jono.
Äänestäkää viisaasti!
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla koulukyyti auttaisi? Luuleeko ap, että koulukyyti käy väkisin pukemassa vaatteet päälle ja pakottaa autoon, jos vanhemmat ei siihen kykene?
Hieman kyllä ap puhui itsensä pussiin.
Koulukyyti pitäisi saada, mutta kun kysytään miksi ei itse vie lasta kouluun, lapsi ei suostu lähtemään. Miten se lapsi suostuisi sen paremmin jonkun lähtemään jonkun ulkopuolisen taksikuskin mukaan?
Oletatko, että nuoren vanhemmat ovat kouluun lähdön aikana kotona. Joillakinnon ihan työpaikka, jonne pitää menna aikaisn aamulla.
Niin, kyllä, koulukyyti auttaa asiaa. Lähipiirissä as-nuori harvoin jää pois koulusta, kun taksikuski sanoi, että jos et ole valmiina lähtöön, niin tulen nostaamaan sinut sängystä.
Eri kunnissa on monenlaisia käytäntöjä, mutta koulukyyti auttaa asiaa lähes aina.
Vaikuttavatko älylaitteet kehittyviin aivoihin haitallisesti? Onko ravinnossa jotain haitallista?