Korkeakoulutettujen työttömien ja työnhakijoiden ketju
Ihmisillä on hyvin usein sellainen mielikuva, että työttömät on kouluttamattomia rapajuoppoja ja muutenkin elämänhallintaongelmaisia. Itse olen amk-insinööri ja työllistyminen näyttää olevan minulle äärettömän vaikeaa. Tilanne masentaa ja kaipaan vertaistukea tai onnellisia työllistymistarinoita vaikean alun jälkeen.
Kommentit (26)
Et varmastikaan ole ainoa. En tällä hetkellä ole työtön, mutta valmistumisen jälkeen olin pitkään. Valmistuin -13 ja silloin oli tosi vähän paikkoja auki. Hain kaikkia mahdollisia paikkoja ja lähes vuoden jälkeen sain paikan toiselta paikkakunnalta. En enää muista kuinka monta kymmentä paikkaa jouduin hakemaan. Kauppatieteiden maisteriksi olin valmistunut.
Lähivuosina olen huomannut, että valmistuneet ovat saaneet helpon oloisesti paikkoja. Todennäköisesti taantuma taas vaikuttaa, että on vaikeampi saada töitä.
Tsemppiä sinulle! Toivottavasti saat työpaikan! Muistan vielä kuinka toivoton itse olin työttömänä. Toivottavasti sinullakin olisi hyvää edessä vielä!
IT-Tradenomi, 2019 joulu. Ei oo vieläkään saanu duunia. Työkokemusta ei oo eikä saa jos kukaa ei palkkaa
Olen kauppatieteiden maisteri. Olen tämän jälkeen opiskellut lisää. Olen ollut työvoimakoulutuksessa ja työvoimakoulutuksen jälkeen opiskelin toisen ammatillisen tutkinnon. Työtön ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kauppatieteiden maisteri. Olen tämän jälkeen opiskellut lisää. Olen ollut työvoimakoulutuksessa ja työvoimakoulutuksen jälkeen opiskelin toisen ammatillisen tutkinnon. Työtön ollaan.
Tarkoitin, että toisen asteen ammatillisen tutkinnon.
Haen aktiivisesti töitä nyt, mutta olen työtön.
Työttömyys oli kamalaa ja pahinta oli just se, ettei kukaan tuntunut ymmärtävän, kuinka yksinäiseltä silloin tuntui.
Tein hakemuksia valtavasti ja pääsin ihan mukavasti haastatteluihinkin, mutta jäin usein kakkos- tai kolmossijalle, kun aiempi kokemus oli aika pieneltä alalta ja työnantaja ei uskaltanut riskeerata.
Lopulta olin ihan loppu ja menin tuotannon tehtäviin vuokratyöfirman kautta. Etäännyun monista ystävistä, kun en ollut enää menestyjä. Mutta rahaa tuli ihan kivasti, sain tehdä ylitöitä oikeastaan niin paljon kuin halusin. Johtaminen oli täysin 70-luvulta, mutta keskityin omaan tekemiseen ja kuuntelin äänikirjoja ja inspiroivia podcasteja. Sain jatkaa aina max. 3 kk pätkissä ja pidin taukoa työnhausta. Tein samalla vapaaehtoistyötä, mikä myös toi elämään merkityksellisyyttä ja onnistumisen kokemuksia.
Lopulta uskalsin hakea taas koulutusta vastaavaa työtä ja pääsin asiantuntijatehtäviin. Ei kaikki nytkään ole täydellistä, mutta on turvallinen olo vakipaikassa ja olen ottanut uuden alan haltuun.
Mun vinkkini on, älä luovuta! Joskus kannattaa ottaa kiertotie ja tehdä yllättävä ratkaisu, kokeilla jotain, mitä et olisi heti osannut ajatella. Kaikki kokemus on kuitenkin eteenpäin elämässä. Joskus myöhemmin ajattelet, että työttömyydessäkin oli jokin anti elämään, ainakin osaa olla muita kohtaan empaattisempi.
Toivotan hurjasti onnea työnhakuun!!
lähes 4v työttömyys kieltämättä masentaa... Kaikkiin paikkoihin kymmeniä hakijoita ja ilman kokemusta ei toivoa
Olen tradenomi, en koskaan ollut oman alan töissä. Yli vuoden työttömyyden olen nyt kassatyössä. Ei nyt ihan unelma, mutta olen tyytyväinen, että on sentään jotain töitä.
FM, kokemusta ulkomailta asti. Lukuisia suosittelijoita. Työtön vsta 2017. Koska vain nuoria naisia palkataan alalle.
Kannattaa vaan suosiolla hankkia uusi koulutus tai hakea muita töitä. Jos ei ole opiskeluaikana hankkinut tarvittavia kontakteja niin todella hankalaa on saada töitä. Onhan tästä tutkimuksiakin jos ei ole valmistumisen jälkeen puolen vuoden sisällä töissä niin mitä todennäköisemmin ei ole viiden vuoden päästäkään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan suosiolla hankkia uusi koulutus tai hakea muita töitä. Jos ei ole opiskeluaikana hankkinut tarvittavia kontakteja niin todella hankalaa on saada töitä. Onhan tästä tutkimuksiakin jos ei ole valmistumisen jälkeen puolen vuoden sisällä töissä niin mitä todennäköisemmin ei ole viiden vuoden päästäkään.
Entäs kun ei oo varaa opiskella uutta ammattia?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan suosiolla hankkia uusi koulutus tai hakea muita töitä. Jos ei ole opiskeluaikana hankkinut tarvittavia kontakteja niin todella hankalaa on saada töitä. Onhan tästä tutkimuksiakin jos ei ole valmistumisen jälkeen puolen vuoden sisällä töissä niin mitä todennäköisemmin ei ole viiden vuoden päästäkään.
Itse opiskelin ysärin lopusta alkaen matematiikkaa ja sivuaineena tietojenkäsittelytiedettä. Olihan siinä alussa töitä, mutta siinä 2007 taantumasta eteenpäin ei mitään niin helposti saanutkaan, kun väkeä oli vähennetty. Kyllä siinä kaikenlaista kokeili, mutta lopulta päätin raivoapinana päntätä lääkiksen pääsykokeisiin ja pääsinkin sisään. Tein "leppoisasti" tän jälkeen terkkaa ja päivystystä pari vuotta ja sitten aloitin erikoistumisen alalle jota voi tehdä melko mukavissa oloissa.
Tämä nykyinen aktiivimallisählinki taitaa harmittavasti viedä sen vähänkin avun, mitä ko. lafka on joskus pystynyt tarjoamaan eli palkkatukipaikkojen kautta työllistyminen. Siitä on ollut monelle osaavalle hyötyä, jos ei ole supliikki hallussa ja alalla ei ole huutava työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nykyinen aktiivimallisählinki taitaa harmittavasti viedä sen vähänkin avun, mitä ko. lafka on joskus pystynyt tarjoamaan eli palkkatukipaikkojen kautta työllistyminen. Siitä on ollut monelle osaavalle hyötyä, jos ei ole supliikki hallussa ja alalla ei ole huutava työvoimapula.
Mitkään typerät palkkatukipaikat eivät auta ketään, koska NIITÄ EI EDES OLE!
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan suosiolla hankkia uusi koulutus tai hakea muita töitä. Jos ei ole opiskeluaikana hankkinut tarvittavia kontakteja niin todella hankalaa on saada töitä. Onhan tästä tutkimuksiakin jos ei ole valmistumisen jälkeen puolen vuoden sisällä töissä niin mitä todennäköisemmin ei ole viiden vuoden päästäkään.
Oliskin mahdollista vielä kouluttautua. Olen opiskellut yhden tutkinnon jo työkkärin rahoilla ja käyttänyt melkein kaikki opintotukikuukaudetkin, opintolainaakin on 15 000 euroa. Olen umpikujassa.
Ap
Hoitovapaat vei näköjään työt. Olen maisteri.
Minä ja moni ystäväni työllistäviltä aloilta ovat aloittaneet uransa menemällä aspaan tai myyntityöhön. Sen ns. oikean työpaikan saaminen omalta alalta helpottuu kun on edes toimialakohtaista kokemusta vaikka se olisikin käytännössä puhelinasiakaspalvelua. Sieltä itsekin ponnistin sitten toisaalle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan suosiolla hankkia uusi koulutus tai hakea muita töitä. Jos ei ole opiskeluaikana hankkinut tarvittavia kontakteja niin todella hankalaa on saada töitä. Onhan tästä tutkimuksiakin jos ei ole valmistumisen jälkeen puolen vuoden sisällä töissä niin mitä todennäköisemmin ei ole viiden vuoden päästäkään.
Oliskin mahdollista vielä kouluttautua. Olen opiskellut yhden tutkinnon jo työkkärin rahoilla ja käyttänyt melkein kaikki opintotukikuukaudetkin, opintolainaakin on 15 000 euroa. Olen umpikujassa.
Ap
Sama vika... sama vika
Hei vaan ap! 4 tutkinnon työtön maisteri (korkein tutkinto neljästä) täällä. Ihan jokaisessa haussa on valittu joku muu. Pariin haastattelun olen päässyt. Opintolainat tosiaan painaa niskassa. Aloitan huhtikuussa taas uutta tutkintoa tekemään. Parempi tehdä jotain kuin vain maata.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja moni ystäväni työllistäviltä aloilta ovat aloittaneet uransa menemällä aspaan tai myyntityöhön. Sen ns. oikean työpaikan saaminen omalta alalta helpottuu kun on edes toimialakohtaista kokemusta vaikka se olisikin käytännössä puhelinasiakaspalvelua. Sieltä itsekin ponnistin sitten toisaalle töihin.
Mulla on kokemusta vaikka ja mistä eikä niistä tunnu olevan mitään hyötyä. Ja nyt olen "pelannut" itseni ulos monesta suorittavasta työstä pakkohakemusten takia, kukaan ei usko, että haen tosissani johonkin siivoojan hommaan.
Ap
Olenko ainoa?